Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013"

Transkriptio

1 Raportti Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013 sivu 1 / 15

2 Raportti Juha Miettinen Piilevämääritykset 2013 Ecomonitor Oy Länsikatu JOENSUU puh Tekijä: Juha Miettinen Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Antti Kanninen PL KUOPIO sivu 2 / 15

3 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 MENETELMÄT... 5 TULOKSET... 6 TULOSTEN TARKASTELU KIRJALLISUUS MÄÄRITYSKIRJALLISUUS sivu 3 / 15

4 JOHDANTO Osana vesienhoitoon liittyvää vesistöjen biologista seurantaa kerätään näytteitä pohjaleväyhteisöistä (vedessä erilaisilla pinnoilla kasvavat levät). Piikuoriset piilevät muodostavat huomattavan osan pohjalevien yhteisöstä useimmissa vesiympäristöissä Suomen oloissa, ja niitä käytetään standardien mukaisesti kuvaamaan pohjalevien ekologista tilaa. Tässä työssä tutkittiin 15 kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2013 keräämää virtavesien (Taulukko 1) ja järvilitoraalien (Taulukko 2) piilevänäytettä. Tavoitteena on seurata virtavesien ekologista tilaa Pohjois-Savon alueella, ja luokitella tutkittujen vesimuodostumien ekologinen tila pohjalevien osalta. Kaikki määritykset on tehnyt FT Juha Miettinen. Määritysaineisto on saatavissa digitaalisessa muodossa taulukkoina sekä Omnidia-ohjelmiston siirtotiedostona. Taulukko 1. Tutkitut virtavesinäytteet. Nimi Vesistö KKJ (Y) KKJ (X) pvm Atronjoki Atronjoki Siikakoski Kiurujoki Koivujoki Sahakoski Matkusjoki Savonvirta Palosenjoki Ryönänkoski Sulkavanjoki Pitkäskoski Tiilikanjoki Tervakoski Ventojoki Pajukoski Taulukko 2. Tutkitut järvilitoraalinäytteet. Nimi Vesistö KKJ (Y) KKJ (X) pvm Suostunjärvi Suostunjärvi Suostunjärvi Sälevä Sälevä Sälevä sivu 4 / 15

5 MENETELMÄT Näytteistä poistettiin orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistettiin kolme kappaletta kestopreparaatteja kustakin näytteestä. Preparaatit lähetetään Suomen Ympäristökeskuksen piileväarkistoon. Preparaattien valmistus ja piilevien määritykset tehtiin kansallisten ohjeiden (Eloranta ym. 2007) ja eurooppalaisen standardin (CEN 2004) mukaisesti. Määritykset tehtiin käyttäen LeicaDM2000 tutkimusmikroskooppia faasikontrastilla, 10 okulaarilla ja 100 objektiivilla (1000 suurennos). Meneillään olevalla vesienhoitokaudella pohjalevä-laatumuuttujan luokittelu perustuu kahteen piileväyhteisön rakenteesta laskettuun muuttujaan, tyypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT) ja piileväyhteisön prosenttiseen mallinkaltaisuuteen (PMA). Luokkarajat perustuvat tyyppikohtaisiin vertailuarvoihin. Piilevien omat jokityypit perustuvat yleisistä jokityypeistä poiketen näytepisteiden yläpuolisen valuma-alueen kokoon. Epävarmat määritykset sekä sukutason määritykset jätetään TT- ja PMA-laskujen ulkopuolelle. Virallisten luokittelumuuttujien lisäksi laskettiin pitkään käytössä olleet indeksit ja ekologiset jakaumat. Määritystulosten pohjalta laskettiin Omnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 12/06/2013) piileväindeksien arvot (/20) kullekin näytteelle, sekä erilaisiin ekologisiin ryhmiin kuuluvien piilevien osuuksia (ekologiset jakaumat). Suomessa virtavesien päällyslevien perusteella määräytyvät ekologisten laatuluokkien rajat määriteltiin aikaisemmin IPS-indeksin (Indice de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) arvoina (taulukko 3), minkä lisäksi muita indeksejä voidaan käyttää apuna ekologisen laadun luokituksessa erityisesti humuspitoisissa vesissä. IPS-indeksin virhemarginaalina määritystyön osalta kokeneella määrittäjällä pidetään ±0,5 IPS-yksikköä, kun IPS>12, ja ±1 IPS-yksikkö, kun IPS<12 (Kahlert ym. 2009). Taulukko 3. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen, , mukaan. Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko IPS-indeksin arvo IPS-tulosten lisäksi esitetään Suomessa käytettyjen TDI:n ja %PTV:n arvot. TDI (Trophic Diatom Index; Kelly 1998) on Britanniassa jätevesipuhdistamojen seurantaan kehitetty indeksi, joka korreloi lähinnä veden fosforitason kanssa. Tässä TDI:stä esitetään versio, jossa maksimiarvo on 20 (vähäravinteinen) ja minimiarvo 1 (fosforipitoisuus erittäin korkea; yksikkönä mg/l). TDI-indeksin tulkinnassa käytetään apuna kuormitusta sietävien lajien osuutta (%PTV; Pollution Tolerant Valves), joka kertoo orgaanisesta likaantumisesta. Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä ACID-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008), joka mallittaa sivu 5 / 15

6 vesistön happamuutta (Taulukko 4). Jos ACID sijoittuu luokkaan E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että IPS ei ole käyttökelpoinen. Taulukko 4. ACID-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta. Luokka A B C D E ACID >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2 TULOKSET Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty aineiston perustiedot ja tärkeimmät Omnidia-ohjelmiston laskemat muuttujat. Taulukoissa 6 ja 7 listataan laatumuuttujat, joiden perusteella päällyslevästön tila luokitellaan EU:n laajuisen vesienhoidon piirissä. Taulukko 5. Jokinäytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, ACID-arvot, sekä tärkeimpien Omnidia-ohjelmiston indeksien arvot. Nimi Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT Atronjoki ,02 18,5 15,3 3,9 Atronjoki Siikakoski ,20 15,7 10,4 8,1 Kiurujoki ,39 14,8 9,5 5,1 Koivujoki Sahakoski ,89 19,1 15 2,7 Matkusjoki Savonvirta ,88 16,1 10,7 14,6 Palosenjoki Ryönänkoski ,52 16,8 16,1 1,2 Sulkavanjoki Pitkäskoski , ,4 4,6 Tiilikanjoki Tervakoski ,07 19,6 16,5 0 Ventojoki Pajukoski ,19 16,1 10,2 8,9 Taulukko 6. Järvinäytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, ACID-arvot, sekä tärkeimpien Omnidia-ohjelmiston indeksien arvot. Nimi Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT Suostunjärvi ,34 17,2 10,8 3,7 Suostunjärvi ,53 17,7 12,9 8,2 Suostunjärvi ,16 18,1 13,3 6,9 Sälevä ,89 18,5 14,6 1 Sälevä ,18 18,9 15,9 1,3 Sälevä ,45 18,4 14,9 2,8 Jokinäytteistä ACID-arvojen perusteella ainoastaan Sulkavanjoen ja Tiilikanjoen näytteet edustavat voimakkaasti happamia vesiä. IPS-arvot viittaavat rehevöittävään kuormitukseen selkeimmin Kiurujoessa. Myös Atronjoen Siikakoskessa sekä Ventojoessa nähdään epäorgaanista ravinnekuormitusta. Matkusjoen näytteessä taas on likaantumista kestävien lajien osuus koholla, sivu 6 / 15

7 mikä viittaa orgaaniseen kuormitukseen. Luonnontilaa edustaa Tiilikanjoen näyte, jonka IPS-arvo on lähellä maksimia, ja likaantumista kestäviä lajeja ei esiinny ollenkaan. Järvinäytteistä yksikään ei edusta voimakasta happamuutta. Suostunjärven vedenlaatu on lähellä neutraalia, ja Sälevän lievästi hapan. Suostunjärvessä on nähtävissä lievää kuormitusta Omnidian laskemian indeksien perusteella, mutta indeksien arvot ovat vielä lähinnä erinomaisessa luokassa. Jokinäytteiden osalta vesienhoidon luokittelumuuttujat TT ja PMA antavat ristiriitaisia tuloksia. Tämä johtuu ainakin osittain tällä hetkellä pienestä vertailujokien määrästä. Lisäksi happamissa vesissä lajimäärät ovat tyypillisesti pieniä, ja varsinkin TT-arvot voivat jäädä tämän takia alhaisiksi. Järvinäytteiden osalta vertailulajien määrä TT on kaikille näytteille erinomaisessa luokassa, ja PMA lähellä erinomaisen ja hyvän rajaa olevia arvoja. Taulukko 6. Luokittelumuuttujien TT40 ja PMA arvot sekä niistä määräytyvät laatuluokat vuoden 2013 virtavesinäytteille. Jokityyppi on piilevä-jokityyppi, johon valuma-alueen koko määritellään näytepisteen yläpuolisena alueena (P=pieni < 100km 2 ; K=keskikokoinen km 2 ; S=suuri >1000 km 2 ; k=kangasmaat; t=turvemaat; sa=savimaat). Taksoni- ja yksilömäärät on tähän taulukkoon otettu muuttujien laskemista varten muokatusta aineistosta. TT PMA Taksonit Kuoret Nimi Tyyppi TT40 luokka PMA luokka laskuissa laskuissa Atronjoki StESt_E 14 Hyvä 0,195 Välttävä Atronjoki Siikakoski StESt_E 15 Hyvä 0,345 Hyvä Kiurujoki Ssa 14 Hyvä 0,158 Välttävä Koivujoki Sahakoski Kk_E 11 Hyvä 0,403 Erinom Matkusjoki Savonvirta Kt_E 16 Erinom. 0,256 Hyvä Palosenjoki Ryönänkoski Kk_E 14 Erinom. 0,406 Erinom Sulkavanjoki Pitkäskoski Kt_E 10 Hyvä 0,174 Tyydyttävä Tiilikanjoki Tervakoski Kt_E 6 Välttävä 0,176 Tyydyttävä Ventojoki Pajukoski Pt_E 12 Hyvä 0,372 Erinom Taulukko 7. Luokittelumuuttujien TT40 ja PMA arvot sekä niistä määräytyvät laatuluokat vuoden 2013 järvilitoraalinäytteille. Taksoni- ja yksilömäärät on tähän taulukkoon otettu muuttujien laskemista varten muokatusta aineistosta. TT PMA Taksonit Kuoret Nimi Tyyppi TT40 luokka PMA luokka laskuissa laskuissa Suostunjärvi 1 Mh_p 15 Erinom. 0,312 Hyvä Suostunjärvi 2 Mh_p 18 Erinom. 0,325 Hyvä Suostunjärvi 3 Mh_p 17 Erinom. 0,448 Erinom Sälevä 1 Rh_k 23 Erinom. 0,337 Hyvä Sälevä 2 Rh_k 21 Erinom. 0,384 Erinom Sälevä 3 Rh_k 25 Erinom. 0,366 Hyvä sivu 7 / 15

8 Tarkasteltaessa näytteiden ekologisia jakaumia, turvemaiden luonnontilainen Tiilikanjoki erottuu muista mm. suurella asidofiilien (happamuutta sietävien lajien) osuudellaan (Kuva 1). Atronjoessa, Matkusjoessa, Sulkavanjoessa ja Ventojoessa esiintyy runsaasti sekä happamuutta että emäksisyyttä sietäviä lajeja, mikä viittaa rehevöittävään kuormitukseen happamassa turvemaiden ympäristössä. Järvinäytteistä Suostunjärven näytteet edustavat neutraalimpia olosuhteita ja lievää kuormitusta, kun taas runsashumuksisen Sälevän näytteissä happamuutta sietävien asidofiilien lajien osuus korostuu. Kuva 1. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri ph-tasoja suosiviin lajeihin virtavesinäytteissä. Kuva 2. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri ph-tasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. sivu 8 / 15

9 Rehevöityminen näkyy erityisesti Kiurujoessa eutrofiaa suosivien lajien oligotrofeja suurempana osuutena (Kuva 3). Atronjoen Siikakoskessa eutrofeja ja oligotrofeja on suunnilleen yhtä paljon, ja muissa näytteissä oligotrofien osuus on suurempi. Järvistä Suostunjärvessä eutrofeja on lähes yhtä paljon kuin oligotrofeja, ja Sälevässä taas oligotrofit ovat selvästi vallitsevina. Lajien luokittelu ph- ja trofiatasoihin perustuu julkaisuun Van Dam ym. (1994). Kuva 3. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri trofia-tasoja suosiviin lajeihin jokinäytteissä. Kuva 4. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri trofia-tasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. sivu 9 / 15

10 TULOSTEN TARKASTELU Atronjoki (2 näytettä) Atronjoki on tyypiltään suuri turvemaiden joki, joka kuuluu vesienhoidon toimenpideohjelmassa Nilsiän reitin vesistöihin. Joki on luokiteltu hydrologis-morfologisesti voimakkaasti muuttuneeksi patoamisen vuoksi. Ylempi tutkittu näyte sijaitsee padon yläpuolella, ja Siikakosken näyte padon alapuolella. Padon yläpuolisessa näytteessä runsain laji on planktinen, lievästi rehevöityneitä humusvesiä suosiva, Eunotia zasuminensis. Myös muita Eunotia-suvun lajeja on kohtalaisen runsaasti, osoittaen veden humuksisuutta. Varsinaisia rehevyyden indikaattoreita esiintyy vain vähän. Siikakosken näytteessä runsain laji on Achnanthidium minutissimum, joka esiintyy leveinä muotoina viitaten kuormitukseen. Eunotia-lajien osuus on selvästi pienempi kuin padon yläpuolisessa näytteessä. Niiden sijaan esiintyy hieman enemmän rehevyyttä suosivia lajeja, kuten Aulacoseira ambigua, Adlafia minuscula ja Gomphonema parvulum f. parvulum. Omnidia-indeksit (IPS, TDI) osoittavat lähinnä erinomaista tilaa ja vähäravinteisuutta padon yläpuoliselle näytteelle, ja rehevöitymisen vuoksi enintään hyvää tilaa Siikakosken näytteelle. Vertailulajien määrä TT (14 ja 15) on hyvässä luokassa molemmille näytteille, ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) taas luokittaa padon yläpuolisen näytteen välttäväksi ja Siikakosken näytteen hyväksi. Kokonaisuutena molemmat näytteet edustavat enintään hyvää pohjalevästön ekologista tilaa, padon yläpuolinen näyte voimakkaan pohjalevästöä vähentävän planktonkasvun vuoksi, ja Siikakosken näyte rehevöitymistä indikoivan pohjalevälajiston vuoksi. Kiurujoki Kiurujoki on tyypiltään suuri savimaiden joki, joka kuuluu Iisalmen reitin toimenpidealueeseen. Myös Kiurujoki on luokiteltu hydro-morfologialtaan voimakkaasti muuttuneeksi. Runsain laji tutkitussa näytteessä on planktinen, rehevissä humusvesissä viihtyvä, Aulacoseira ambigua. Myös keskiravinteisissä vesissä viihtyvä planktinen Aulacoseira subarctica esiintyy runsaana. Lisäksi esiintyy revevöityneissä vesissä viihtyviä lajeja kuten Cyclotella pseudostelligera ja Adlafia minuscula. Omnidia-indeksien arvot viittaavat lähinnä epäorgaaniseen rehevöitymiseen: IPS arvo 14,8 on tyydyttävän ja hyvän luokan rajalla, ja TDI-arvo 9,5 on melko alhainen Suomen oloissa osoittaen korkeaa ravinnepitoisuutta. Orgaanista kuormitusta kestävien lajien osuus (PT) on kuitenkin kohtuullinen 5 %. Vertailulajien määrä 14 on hyvässä luokassa, ja PMA-arvo taas välttävässä luokassa. sivu 10 / 15

11 Koivujoki Koivujoki on keskikokoinen kangasmaiden joki Rautalammin reitillä. Joen valuma-alueella on Natura-alue, ja jokea pidetään luonnontilaisuutensa vuoksi referenssivesistönä. Lajistoa hallitsee erittäin yleinen epifyytti Achnanthidium minutissimum, minkä vuoksi muita lajeja havaittiin vähän. Lajisto osoittaa lähinnä neutraalia vedenlaatua, ja ravinnetason arviointi on hyvin epätarkkaa yhden epifyyttisen lajin dominoinnin vuoksi. Indeksit osoittavat erinomaista tilaa, paitsi TT hyvää tilaa vähäisen lajimäärän vuoksi. Matkusjoki Matkusjoki on keskisuuri turvemaiden joki, joka kuuluu Iisalmen reitin toimenpidealueeseen. Joki on luokiteltu fysikaalis-kemialliselta ja biologiselta tilaltaan hyväksi vuonna Runsaimpia lajeja näytteessä ovat Achnanthidium minutissimum (leveät muodot), Aulacoseira ambigua ja Nitzschia palea v. debilis. Lajistossa on runsaasti muitakin kuormitetuissa vesissä viihtyviä lajeja, kuten Adlafia minuscula, Gomphonema parvulum f. parvulum, Nitzschia dissipata. IPS-arvo 16,1 on hyvässä luokassa, ja TDI-arvo 10,7 osoittaa lähinnä mesotrofiaa. Likaantumista kestävien lajien osuus on selvästi koholla (n. 15 %), mikä viittaa orgaaniseen kuormitukseen. TT on kuitenkin erinomaisessa ja PMA-arvo hyvässä luokassa. Palosenjoki Palosenjoki on keskisuuri kangasmaiden joki Kallaveden-Sorsaveden toimenpidealueella. Joki sijaitsee Suovunjärven valuma-alueella. Runsaimmat lajit (lajiryhmä) näytteessä ovat Achnanthidium minutissimum (leveät muodot) ja Fragilaria gracilis. Muita lajeja näytteessä on melko vähän, mikä tekee ekologisen tilan arviosta epätarkan. IPS-arvo on erinomaisen ja hyvän luokan rajalla, TDI-arvo osoittaa vähäravinteisuutta, ja likaantumista kestäviä lajeja on vain yksi prosentti. Luokittelumuuttujat TT ja PMA sijoittuvat erinomaiseen luokkaan. sivu 11 / 15

12 Sulkavanjoki Sulkavanjoki on keskisuuri turvemaiden joki, joka kuuluu Rautalammin reitin toimenpideohjelmaan. Joen fysikaalis-kemiallinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi vuosien aineiston perusteella. Lajistoa hallitsevat planktiset Aulacoseira-lajit (A. ambigua, A. subarctica). Perifyyttinen lajisto osoittaa voimakastakin happamuutta (Eunotia-lajit, Frustulia crassinervia, Pinnularia subcapitata). Lajisto kokonaisuutena osoittaa myös jonkinasteista kuormittuneisuutta (edellisten lisäksi mm. Adlafia minuscula). IPS sijoittuu erinomaisen ja hyvän luokan rajalle, ja TDI osoittaa lähinnä mesotrofisia olosuhteita. Orgaanista likaantumista kestävien lajien osuus on kohtuullinen n. 5 %. TT luokittaa näytteen hyväksi ja PMA tyydyttäväksi. Suoraan lajiston perusteella tulkittuna piileväyhteisö voidaan katsoa huomattavan paljon luonnontilaisesta muuttuneeksi. Tiilikanjoki Tiilikanjoki on keskisuuri turvemaiden joki, joka kuuluu Älänteen valuma-alueeseen. Tutkittu näyte on otettu joen yläosalta Tervakoskesta, jossa sijaitsee myös vedenlaadun seurantapaikka Tiilikanjoki Runsaimmat lajit näytteissä ovat tyypilliset Fragilaria gracilis ja Tabellaria flocculosa. Lisäksi runsaina esiintyvät humuksisissa joissa yleiset Eunotia incisa ja E. rhomboidea. Muita lajeja näytteessä on vähän. Näyte edustaa voimakkaan humuksisia olosuhteita, mitä ilmentää ACID-arvo lähellä nollaa. IPS ja TDI eivät ole käyttökelpoisia tässä ympäristössä, mutta likaantumista sietävien lajien puuttuminen viittaa luonnontilaan. Vertailulajien määrä TT jää välttävään luokkaan pienen havaitun lajimäärän vuoksi. PMA-arvo on myös alhainen ja tyydyttävässä luokassa. Näytteessä havaittu lajisto on kuitenkin luonnontilaiselle turvemaiden joelle tyypillinen. Ventojoki Ventojoki on tyypiltään pieni turvemaiden joki, joka kuuluu Nilsiän reitin toimenpideohjelmaalueeseen. Näytteessä runsain laji on Achnanthidium minutissimum, joka esiintyy leveinä muotoina. Lisäksi näytteessä esiintyy runsaasti ravinnekuormitusta ilmentävää lajistoa (Adlafia minuscula, Eolimna minima, Navicula cryptocephala). IPS luokittaa näytteen hyväksi, ja TDI osoittaa lähinnä mesotrofisia olosuhteita. Orgaanista likaantumista kestävien lajien osuus on hieman koholla (n. 9 %). Vertailulajien määrä 12 luokittaa sivu 12 / 15

13 näytteen kuitenkin hyväksi ja PMA jopa erinomaiseksi. Lajiston perusteella näyte edustaa enintään hyvää tilaa, ja voidaan jopa arvioida huomattavasti tyypillisestä muuttuneeksi. Suostunjärvi (3 näytettä) Suostunjärvi on tyypiltään matala humusjärvi, joka kuuluu Rautalammin reitin toimenpideohjelmaalueeseen. Kaikissa näytteissä runsaimpiin lajeihin kuuluvat Achnanthidium minutissimum (leveät muodot) ja Aulacoseira ambigua. Näytteessä 3 kuitenkin runsain laji on vähäravinteisille vesille tyypillinen Tabellaria flocculosa, joka nostaa indeksien arvoja. Lajisto on monipuolinen varsinkin näytteissä 2 ja 3, ja sisältää pieniä määriä rehevyyden indikaattoreita. Lajistot osoittavat lähinnä mesotrofisia ja vain lievästi happamia olosuhteita. IPS-arvo on erinomaisen ja hyvän rajalla näytteelle 1, ja erinomaisessa luokassa näytteille 2 ja 3. TDI-arvot välillä 10,8-13,3 osoittavat mesotrofisia olosuhteita. Orgaanista likaantumista kestäviä lajeja esiintyy n. 4-8 % piileväyhteisöistä. Vertailulajien määrä on erinomaisessa luokassa kaikille näytteille, ja prosenttinen mallinkaltaisuus hyvässä luokassa näytteille 1 ja 2 ja erinomainen näytteelle 3. Lajistojen perusteella näytteet edustavat lähinnä hyvää luokkaa lievien rehevöitymisen merkkien vuoksi. Sälevä (3 näytettä) Sälevä on tyypiltään runsashumuksinen järvi, joka on säännöstelty. Järven hydro-morfologinen tila on luokiteltu välttäväksi, mutta ei kuitenkaan voimakkaasti muutetuksi. Järven fysikaaliskemiallinen vedenlaatu on luokiteltu erinomaiseksi, ja ekologinen tila hyväksi vuonna Kaikissa tutkituissa näytteissä esiintyy runsaasti humusvesissä viihtyvää Aulacoseira-suvun lajistoa. Lisäksi esiintyy happamuutta hyvin kestäviä Brachysira-, Eunotia- ja Frustulia-lajeja. Varsinaisia rehevyyden indikaattoreita esiintyy vain yksittäisiä kuoria, mutta planktiset lajit kuten Aulacoseira ambigua ja Eunotia zasuminensis kertovat hieman kohonneista veden ravinnepitoisuuksista (mesotrofia). IPS-arvot ovat kaikille näytteille erinomaisessa luokassa, ja TDI-arvot osoittavat vähäravinteisuutta. Likaantumista kestäviä lajeja on vähän. Vertailulajien määrä on erinomaisessa luokassa kaikille näytteille, ja prosenttinen mallinkaltaisuus PMA lähellä erinomaisen ja hyvän luokan rajaa. Lajistojen perusteella järven pohjalevästön ekologinen tila on vähintään hyvä. sivu 13 / 15

14 KIRJALLISUUS Andrén, C. and Jarlman, A. (2008). Benthic diatoms as indicators of acidity in streams. Fundamental and Applied Limnology 173/3 : Cemagref (1982). Etude des méthodes biologiques d appréciation quantitative de la qualité des eaux., Q.E. Lyon-A.F.Bassion Rhône-Méditeranée-Corse: 218. CEN/TC 230 (2004) Water quality Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. European Standard EN 14407, 8/2004. Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007) Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas Kahlert, M. et al. (2009). "Harmonization is more important than experience - results of the first Nordic-Baltic diatom intercalibration exercise 2007 (stream monitoring)." Journal of Applied Phycology 21: Kelly M.G. (1998) Use of the Trophic Diatom Index to monitor eutrophication in rivers. Wat. Res. 32: Van Dam H., Mertens A & Sinkeldam J (1994) A coded checklist and ecological indicator values of freshwater diatoms from the Netherlands, Netherlands Journal of Aquatic Ecology 28, MÄÄRITYSKIRJALLISUUS Krammer K. & Lange-Bertalot H Bacillariophyceae. Teil 1-4. Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 4/1-4. G. Fischer Verlag, Stuttgart. Lange-Bertalot H. (2001) Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Lange-Bertalot H. (ed. 2011) Diatomeen im Süsswasser-Benthos von Mitteleuropa. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Krammer K. (2002) Diatoms of Europe, vol. 3. Cymbella. A.R.G. Gantner Verlag K.G sivu 14 / 15

15 sivu 15 / 15

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, 70101 KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2011 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon

Lisätiedot

RAPORTTI. Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012

RAPORTTI. Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012 sivu 1 /9 Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012 Tutkittiin 20 kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2012 keräämää virtavesien (Taulukko

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016 Raportti 3.3.2017 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016 sivu 1 / 14 Raportti 3.3.2017 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2016 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU

Lisätiedot

Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen tila Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoittamista 13 virtavesikohteesta (Taulukko 1).

Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen tila Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoittamista 13 virtavesikohteesta (Taulukko 1). sivu 1/7 Antti Kanninen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue RAPORTTI NURMIJOEN REITIN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen

Lisätiedot

RAPORTTI. Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ

RAPORTTI. Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ sivu 1/5 Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ Tutkittiin kolme kappaletta JÄREÄ-hankkeessa vuonna 2013 kerättyä järvilitoraalien piilevänäytettä

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015 Raportti 8.12.2016 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015 sivu 1 / 18 Raportti 8.12.2016 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2015 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, KUOPIO

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, KUOPIO sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, 70101 KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2010 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2017

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2017 Raportti 23.10.2018 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2017 sivu 1 / 17 Raportti 23.10.2018 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2017 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110

Lisätiedot

Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta.

Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta. N ä y t t e e n o t o n a j a n k o h t a : R a n n a n s i j a i n t i : K u n t a : Ve s i s t ö : Ve s i s t ö a l u e : Ve s i e n h o i t o a l u e : Rantavesitodistus on annettu, x E c o m o n i

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014 Raportti 27.08.2015 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014 sivu 1 / 30 Raportti 27.08.2015 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2014 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110

Lisätiedot

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2017 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 11.4.

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2017 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 11.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.4.2018 Viite 1510032108 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2017

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 2.5.

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 2.5. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka

Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 9.3.2015 Viite 1510010636-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan

Lisätiedot

Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa

Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa Karjalainen Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa Satu Maaria Karjalainen, SYKE Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar-projektin loppuseminaari Oulu Helsinki

Lisätiedot

Kuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikat.

Kuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikat. PIILEVÄT LIITE 7.3 Piilevät ovat vesistöissä eläviä mikroskooppisia leviä. Ne ottavat tarvitsemansa ravinteet suoraan ympäröivästä vedestä ja tästä syystä ne ovat herkkiä vedenlaadussa tapahtuville muutoksille.

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN REHEVÖITYMISTUTKIMUS VUONNA 2005

HEINOLAN KONNIVEDEN REHEVÖITYMISTUTKIMUS VUONNA 2005 HEINOLAN KONNIVEDEN REHEVÖITYMISTUTKIMUS VUONNA 2005 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 141/2006 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Konniveden (14.131) rehevöitymistutkimuksen

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Perifyton/piilevät. Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Tvärminne. Karjalainen

Perifyton/piilevät. Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Tvärminne. Karjalainen Karjalainen Perifyton/piilevät Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Tvärminne Karjalainen Niemelä Niemelä Niemelä Karjalainen S.M.Karjalainen Sisältö Nimistö

Lisätiedot

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Kitkajärvien tila ja sen kehitys Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin

Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Jukka Aroviita ja Satu Maaria Karjalainen, SYKE/VK/VSI, 6.2.2013 1 Sisällys 2 Johdanto... 1 3 JOET... 1 3.1 Laskentaa varten vaadittavat tiedot...

Lisätiedot

KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU

KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU PIILEVÄTUTKIMUS 2013 Liite 14 KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU Piilevätutkimus v. 2013 1 Kemijoen pääuoman vesistötarkkailu Piilevätutkimus v. 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEENKÄSITTELY...

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY

RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY HÄMEEN RENKA- JÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTTIEN PIILEVÄANALYYSIEN VALOSSA Pertti Eloranta 7.5.2013 Kirjenro 403/13 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 2.1 Sedimentin

Lisätiedot

Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin

Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Jukka Aroviita ja Satu Maaria Karjalainen, SYKE/VK/VPT, 12.5.2017 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjalla voidaan laskea

Lisätiedot

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4. Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.2014 JOHDANTO Väitöskirjatutkimukseni MITÄ? Fosforin luonnonhuuhtouman

Lisätiedot

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan

Lisätiedot

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019

Lisätiedot

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN MAAVEDEN PIISPALANSELÄN VEDENLAADUN KEHITYS SEKÄ EKOLOGINEN TILA PALEOLIMNOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ ARVIOITUNA

PIEN-SAIMAAN MAAVEDEN PIISPALANSELÄN VEDENLAADUN KEHITYS SEKÄ EKOLOGINEN TILA PALEOLIMNOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ ARVIOITUNA PIEN-SAIMAAN MAAVEDEN PIISPALANSELÄN VEDENLAADUN KEHITYS SEKÄ EKOLOGINEN TILA PALEOLIMNOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ ARVIOITUNA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 141/2011 Janne Raunio, Jukka

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet

Lisätiedot

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 136/5 Janne Raunio ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän

Lisätiedot

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Vesienhoidon Yhteistyöryhmän kokous 21.11.2013 2.12.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella

Lisätiedot

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,

Lisätiedot

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen

Lisätiedot

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ TAUSTATIETOA 14.3.2011 TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET Jokien ja järvien seuranta 2009-2012 VHAsovittu osa VHA-seuranta

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015

Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 11/2015 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

Ajankohtaista vesienhoidosta

Ajankohtaista vesienhoidosta Ajankohtaista vesienhoidosta Kalastusaluepäivä 29.10.2015 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus Vesistöjen ekologinen tila 2013 Luokiteltujen vesistöjen määrä lisääntynyt (nyt noin 500 kpl) Luokittelutiedot

Lisätiedot

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018- No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA - Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Metsä- ja Maatalouden vesienhoitotyöpajat 13. ja 17.3.2014 19.3.2014 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY PERIFYTONIN PIILEVÄSTÖ 16X170583 3.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu vuonna 2013 Pintavesien biologinen tarkkailu Osa IVb_2 Perifytonin piilevästö 1 Talvivaaran kaivoksen piilevätarkkailu

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE, Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.

Lisätiedot

Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans

Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans Marko Järvinen Finnish Environment Institute SYKE Jyväskylä Office Photo: M. Järvinen Nordic WFD workshop

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Östersundomin pienvesien kartoitus

Östersundomin pienvesien kartoitus Östersundomin pienvesien kartoitus 6.6.2011 Anna-Maria Kujala Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Stora dammenin lasku-uoma Östersundominpurossa Pro gradu -tutkielma Selvitys Östersundomin

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2

Lisätiedot

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet Heli Jutila Ympäristöasiantuntija 7.4.2018 Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistyksen vuosikokous Kannen kuvat Sami Haapanala / suojeluyhdistys

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

2 PIILEVÄT VEDENLAADUN ILMENTÄJINÄ 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 1

2 PIILEVÄT VEDENLAADUN ILMENTÄJINÄ 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 TIIVISTELMÄ Pien-Saimaan Riutanselän vedenlaadun pitkän aikavälin kehitystä sekä järven ekologista tilaa tutkittiin piileviin perustuvan paleolimnologisen menetelmän avulla. Riutanselän syvänteestä tutkittiin

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys. Tulokset

Kankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys. Tulokset Kankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys Piilevänäytteet oli kerätty Kankaistenjärveltä 18.11.2013 viideltä eri paikalta kivien pinnalta. Kaksi näytteistä oli järveen laskevien ojien suilta järven

Lisätiedot

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6. Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot