SYYSKOKOUS kello 18:30

Transkriptio

1 Riihiäen Koloset ry:n tiedotuslehti Nuero 2/2012 # Riihiäen Koloset ry:n SYYSKOKOUS kello 18:30 Riihiäen ABC- liikenneyyälän kokoustiloissa (Kinturintie 2) Esillä sääntöääräiset asiat Tervetuloa radioaktiivisille pullakahveille pohtiaan kerhoe vuoden 2013 suuntaviivoja Syyskokouksessa valitsee Kerhoaktiivin 2011 tule ukaan äänestäään suosikkiasi

2 PUHEENJOHTAJAN JORINAT Vuosi on jälleen kääntynyt syksyksi. Kerholla on kulunut vuosi ollut aktiivinen ja onenlaista ukavaa kerhoaktiviteettia olee saaneet puuhatuksi yhdessä aikaan. Itselleni on erityisenä kohokohtana jäänyt tältä kesältä ieleen pitkään suunniteltu kerhoretkee Brändön saarelle Ahvenanaalle, utta syyskaudelle ennen vuodenvaihdetta on toteutuassa vielä useita kerhotepauksia. Parhaiten pysyt ajan tasalla lukealla tapahtuista kerhon internet-kotisivuilta tai seuraaalla kerhon sähköpostilistaa. Myös kerhoilloissa kerrotaan tulevista aktiviteeteista, joten senkin takia on hyvä piipahtaa kerholla vuoden varrella. Keskiviikkoisissa kerhoilloissae on uutaan viie vuoden varrella jäseniä ollut paikalla joka kerta henkilöä. Tää on hieno äärä jos sitä vertaa ihin tahansa suoalaiseen radioaatöörikerhoon. Kiitokset tästä kaikille! Pienenä huoiona todettakoon, että kerhoiltojen jälkeen on unohdettu kahvikuppeja ja paperilautasia turhan usein pöydille ja hyllyille. Pyydänkin jokaista kiinnittäään huoiota osaltaan kerhotilae siisteyteen, jottei siivouskuora kasaudu QSL-toiiston henkilökunnalle. Tulevassa syyskokouksessa tulee käyään läpi vuoden 2013 toiintaa ja valitsee kerholle toiihenkilöt ensi vuodelle. Jos olet kiinnostunut osallistuaan kerhotoiintae suunnitteluun, kehittäiseen ja toteuttaiseen, niin otae ielelläe tilaisuudessa ajatuksiasi vastaan. Ei yöskään kannata pitää kynttilää vakan alla jos jäsenyys kerhon hallitukseen kiinnostaisi. Jälleen kerran esitän toivouksen, että ikäli olet ollut pidepään QRT-jäsenenä, niin laitapa tavoitteeksi ensi vuoden kalenteriin piipahtaa edes kerran keskiviikon kerhoilloissa Lasitehtaalla. Tarjolla on kahvit ja ukavia haiaiheisia keskusteluja. Ja jos tilanne on sellainen, että koti- QTH ei ahdollista oan radioasean perustaista, niin kerhotiloista on nyt erinoaisen hyvä workkia CW / SSB / digiodeja, kun kalusto kerholle on saatu kuntoon. Kontestienestystäkin on uuten kerholle jo saatu. Aiein kerholle ostettu Spider bea on kasattu ja nostettu katolle parantaaan kerholta workkiista, HF-kelitkin kun ovat koko ajan paraneassa. Hyvää syksyä ja tavataan kerholla! Marko Saarela OH2LRD Kerhon koponenttipankki Kerhon tiloissa on lahjoituksena saatu assiivinen koponettikaruselli. Karuselli koostuu pyörivästä neljältä sivulta vetolaatikoilla varustetuista laatikostoista. Vetolaatikoita on kyenittäin sisältäen runsastakin runsaae kokoelan elektroniikan koponentteja kuten vastuksia, kondensaattoreita, kytkiiä, sulakkeita jne. Materiaali on il spec pohjaista eli varasti laadukasta ja kuranttia vaikka valistusvuosi saattaakin olla edelliseltä vuosituhannelta. Koponentit on tarkoitettu pieniuotoisten tarpeiden täyttäiseen ja aksu oan tunnon ukaan kahvikassaan. Suureat / arvokkaaat tarpeet voi tarvittaessa neuvotella kalustovastaavien kanssa. Näitä ei ole tarkoitettu useoitaviksi vaan aktiiviseen käyttöön!

3 Seikkailua L antennin kanssa Terveysvaroitus! Tää artikkeli sisältää radioteknillisiä terejä ja ikäviä taulukoita, jotka voivat vahingoittaa käsityksiä oikeasta antennin pituudesta. Silloin, kun ei tiedä asiasta itään on parasta aloittaa opiskelu tavalla tai toisella. Mikko OH3FOG sai inut katseleaan iten netistä löytyvät 160 antennit oikein toiivat. Siliin tuli jokin ainioksi kehuttu L-antenni, jossa oli 1000 pf konkka ainakin kuvan ukaan sarjassa. Aikaisepi kokeus antennien ipedansseista ei oikein täsännyt tuon kanssa, kun ei issään näkynyt kelaa. MMANA-GAL siuloinnit vahvistivat epäilyni ja inkäänlaista järkevää resonanssia tai ipedanssia ei aluksi löytynyt. Tosin on uistettava, että tuo ilainen siulointiohjela ei osaa käsitellä todellista aata, vaan olettaa kupariakin johtavaan aanpinnan, joka on tasainen kuin tyyni järven pinta. Siitä huoliatta siulointeja oli pakko jatkaa, jotta löytyisi jokin vihje iten L-antenni oikein toiii. Lyhin resonanssiin enevä aasta nouseva langanpätkä on noin neljännesaallon ittainen vertikaaliantenni. Sen ipedanssi syötettynä alapäästä on 36 ohin luokkaan. L-antennin ipedanssi Alustavasti voi ajatella likiain saanittaisen L-antennin syöttöpisteipedanssin olevan sitä pienepi ainakin ideaalisen aan yläpuolelle ripustettuna. MMANA siuloinnit vahvistivat asian ja ipedanssin reaaliosa on pikeinkin ohia, kun vaakaosa on aasta. Taulukossa 1 resonanssitaajuus on 1,83 MHz. Taulukko 1: Resonanssissa olevan L-antennin ipedanssi Pysty, Vaaka, Langan pituus, Syöttöpisteipedanssi B SAS 1.5, B SAS 2, 39,9 0,1 40,0 36,0 43,9 174,3 34,1 6,5 40,6 34,5 25,9 147,9 29,1 11,6 40,7 30, ,1 15,8 40,9 26, ,1 18,9 41,0 22, ,1 21,0 41,1 20, ,1 23,0 41,1 17, ,1 25,1 41,2 14, ,1 27,1 41,2 12,0 - - Taulukosta 1 näkee, että antennin resonanssitaajuus kasvaa vaakaosan ollessa lähepänä aata eli langan pituutta oli lisättävä, kun halutaan taajuuden pysyvän saana.

4 L-antennin syöttöpisteipedanssi Antennin korkeus, L-antennin ipedanssin nosto 50 ohiin Miten sitten saataisiin ipedanssi läheäksi koksin 50 ohia? Jos on tilaa laittaa lisää lankaa, niin langan pituuden kasvaessa ipedanssin reaaliosa ja induktiivinen iaginääriosa kasvavat. Ensin lähinnä induktiivinen osa. Jollain pituudella on sitten kohta, jossa antenni näyttää sarjapiiriltä, jonka reaaliosa on 50 ohia ja sen kanssa on sarjassa isohko kela. Tuo kelan vaikutus saadaan pois sarjakonkalla. Olisikohan jutun alussa ollut antenni sittenkin pitepi kuin artikkelissa ainittiin? L-antennin sovitus sarjakonkalla Lasketaanpa L-antenni, joka on sovitettu keskitaajuudella 1,83 MHz. Antennilangan halkaisija on 1,6. Tuloksia on taulukossa 2. Antennin kaistaleveys seisovanaallonsuhteella itattuna kapenee antennikorkeuden pienetessä. Nuo kaistaleveysarvot on otettu suoraan MMANAohjelan tulostuksesta ja niiden laskenta taitaa olla hiean viitteellinen näyttäisi tapahtuvan askeltaalla taajuutta.taulukko 2: Sarjakonkalla viritetty L-antenni Pysty, Vaaka, Langan pituus, Sarjakonkka, pf B SAS 1.5, B SAS 2, 44,1 0,1 44, ,5 126,6 34,1 12,7 46, ,9 111,2 29,1 20,9 50, ,5 90,0 25,1 28,1 53, ,7 69,7 22,1 33,7 55, ,5 54,7 20,1 37,7 57,8 178,5 25,0 44,9 18,1 41,6 59, ,1 36,5 16,1 45,7 61,8 127,2 16,7 29,0 14,1 49,8 63,9 106,7 12,4 23,0 Näytää tarvittava langanpituus kasvavan ja kaistaleveys kapenevan vauhdilla antennikorkeuden vähetessä. Kuvassa alipana resonoivan antennilangan pituus ilan sovitusta ja ylipänä sarjakonkalla viritetyn antennilangan pituus.

5 L-antennin langan pituus Antennin korkeus, Katsotaan yös iten vaakalangan syöttö keskeltä toiisi, taulukko 3. Taulukko 3: Sarjakonkalla viritetty T-antenni Pysty, Vaaka, Cs, pf B SAS 1.5, B SAS 2, 29,1 27, ,7 96,4 26,1 40, ,9 82,7 25,1 47, ,5 75,5 Tulipa kiinnostava tulos, kun pystyosa on 26 ja vaakaosa 40 eli tuohan on kahdeksankypin antenni syötettynä koksi oikosulussa aata vasten. Ainoa kauneusvirhe on tuon sarjakonkan tarve. Taulukoita 2 ja 3 vertaaalla voi todeta T-antennin olevan hiean leveäpikaistainen sovitusielessä. Nuo taulukot 1-3 onvat viitteellisiä etenkin lyhyillä pystyosuuksilla, koska laskentaohjela ei huoioi aan todellista sähkönjohtavuutta. Jonkinlainen raja tällä taajuudella olisi 32 korkeudella oleva vaakaosa. Luultavasti aadoitusvastus on pikeinkin 10 ohia kuin pyöreä nolla. Tuo 10 ohia on sarjassa antennin kanssa ja vaakaosaa on lyhennettävä, jotta reaaliosa olisi 50 ohia. Saalla sarjakonkan arvoa on lisättävä ellei sitten aan dielektrisyys uuta tilannetta. Tuo aadoitusvastus tekee kuitenkin iheitä sovituksen suhteen. Punaisella SAS, kun on ideaalinen aa, ja sinisellä SAS, kun on 10 ohin aadoitusvastus. Muuten tuo aadoitusvastus nostaa syöttökoksin vaippaan jännitteen, joka on erkittävä osa kaapeliin syötetystä jännitteestä, virtabaluni olisi poikaa, jos hasack ei tykkää RF:stä.

6 L-antennin SAS resonanssitaajuudella 4 3,5 3 2,5 2 1, Antennin korkeus, Joka tapauksessa pystyosan pituus vaikuttaa oleellisesti syöttöpisteipedanssiin. Taitaapa vaakaosan kallistainen vaikuttaa yhtä voiakkaasti. Tulos on taulukossa 4. Langan pituutta on uutettu, jotta keskitaajuudella olisi SAS ykkönen. Taulukko 4: L-antennin vapaan pään laskun ja noston vaikutus Pysty, Vaakaosuus, Vapaan pään korkeus, Vaakalangan pituus, Sarjakonkka, pf B SAS 1.5, B SAS 2, 20,1 37,7 20,1 37,7 178,5 25,0 44,9 20,1 32,3 27,1 33, ,7 67,6 20,1 41,9 13,1 42,5 122,4 15,6 27,5 22,1 33,7 22,1 33, ,5 54,7 22,1 33,1 23,1 33, ,0 57,7 22,1 34,5 21,1 34, ,8 51,1 L-antennin sovitus sarjakelalla Toinen tapa on käyttää syöttöpisteessä uuntajaa, jolla ipedanssitaso väänetään sopivaaksi, uuntajan tekeinen onkin sitten toinen juttu. Siirtolinjauuntajalla saadaan hyvä tehonsiirto pienellä uuntajan sydäellä, utta ahdolliset uuntosuhteet ovat rajoitettuja. Eräs yksinkertaisiista on 4:1 uuntaja. Se uuttaa antennin 12,5 ohin ipedanssin 50 ohiin ja lasketaanpa sillä antennin ittoja. Pakottaalla syöttöpisteipedanssi 12,5 ohiin antennin itoiksi tulee taulukossa 5 esitetyt arvot. Tulipa ielenkiintoinen tulos tuolla 14,5 korkeuteen ripustetulla langalla, kun ei tarvita lainkaan reaktanssin korjausta. Muuten tuntuu jäävän aika lyhyeksi tuo antennilanka ja sarjakelaa tarvitaan reilusti lyhyillä langoilla. Tuon 10 korkeudessa olevan antennin reaktanssi enee negatiiviseksi ja siinä tarvitaankin konkka sarjaa. Katsotaan lisäksi iten oinaisuudet uuttuvat tuolla 14,5 korkeudella olevalla antennilla, jos nostetaan tai lasketaan vapaata päätä. Tulos taulukossa 6.

7 Taulukko 5: Sarjakelalla viritetty L-antenni 12,5 ipedanssi Pysty, Vaakaosuus, Vapaan pään korkeus, Vaakalangan pituus, Koko langan pituus, Sarjakela, uh Taulukko 6: L-antenni ipedanssi vapaan pään korkeuden vaikutuksesta B SAS 1.5, B SAS 2, 26,95 0,1 26,95 0,1 27,1 28,1 16,0 28,0 22,1 6,5 22,1 6,5 28,6 25,3 16,5 28,8 20,1 10,0 20,1 10,0 30,0 22,2 17,1 29,7 15,0 24,7 15,0 24,7 39,7 2,9 19,6 33,6 14,5 26,7 14, ,2 0 19,5 33,5 10,0 44,5 10,0 44,5 54,5 Cs 250 pf 6,2 13,3 Pysty, Vaakaosuus, Vapaan pään korkeus, Vaakalangan pituus, Ipedanssi 1,83 MHz B SAS 1.5, B SAS 2, 14,5 26,7 15, ,3 + j1,6 19,2 34,7 14,5 26,7 14, ,5 + j0 19,5 33,5 14,5 26,7 13,5 26,7 11,7 j0,9 18,3 32,5 Hännän heiluttelu näkyy voiakkaasti reaaliosassakin ei vain iaginääriosassa eli aan vaikutus voi olla arvaaaton sovituksen suhteen. SAS nousee arvoon 1,15 yhden etrin pään korkeusuutoksella. Vai pitäisikö hyödyntää tuota oinasuutta ja virittää antenni kohdalleen hännänheilutuksella? Oikeastaan kaikissa tapauksissa ollaan liian lähellä aanpintaa, jotta laskenta antaisi luotettavia tuloksia ja tarvitaan kokeilua todellisissa olosuhteissa. Joka tapauksessa antenni alkaa käyttäytyä kuin kapeakaistainen suodatin ja pienikin uutos jossain itassa näkyy ipedanssissa ja resonanssitaajuudessa. L-antennin sovitusosien toteutus Noiden kahden erilaisen syöttöpisteratkaisun ero on onko helpopi toteuttaa kondensaattori vai kela. Konkan saa aikaiseksi pätkällä koaksiaalikaapelia, joka on osa pystylankaa. Syöttö alapäästä keskijohtoon ja yläpäässä vaippa jatkaa pystysuoraa osaa. Tosin itat uuttuvat, koska koksin halkaisija on suurepi. Hankaluutena on koaksiaalin pituuden säätäinen. Tietysti sarjakonkan saa aikaan yös koksinpätkällä, jonka saasta päästä syötetään vaikka vaipasta (jotta koksin vaipan jännite jää pieneäksi) ja pystylanka jatkaa keskijohdosta jättäen koksin toisen pään vapaaksi ja pätkittäväksi. Tyypillisen RG-58 koksin kapasitanssi on 100 pf/ eli aika lyhyt pätkä on tarpeen taulukon 2 tapauksissa. Jännitekestoisuus on syytä uistaa, sillä jo 100 W teholla 100 pf konkkaa 1,8 MHz taajuudella syntyy 1200 V jännite. Pidetäänpä antennin itat vakiona ja säädetään vain sarjakonkkaa, joilloin saadaan taulukon 7 ukaiset tulokset, kun antennin korkeus on 20,1, vaakaosan pituus 37,7 eli lankaa on 57,8.

8 Taulukko 7: Sarjakonkalla viritetty L-antenni eri taajuuksilla Taajuus, Ipedanssi Pienin SAS Sarjakonkka, pf B SAS 1.5, B SAS 2, ,0 1,06 190,6 25,0 45, , ,4 25,0 45, ,1 1,00 178,5 25,0 44, ,8 1,04 172,7 24,7 44, , ,2 24,3 44, ,4 1,11 161,9 23,7 43, ,3 1,15 156,7 22,9 42, ,3 1,19 151,8 22,0 41,7 Sopivan ittaisella langalla pelkällä sarjakonkan säädöllä voidaan siirtyä bandilla varsin laajalla alueella ilan SAS:sin liiallista nousua. Toisinsanoen ei langan tarvitse olla ihan oikean ittainen tai oikealla korkeudella. Valitettavasti tuo konkka on antennin syöttöpisteessä ja sen tuonti vähänkin piteän syöttöjohdon päähän radion viereen huonontaa säädettävyyttä tai pilaa koko jutun. Ainakin osa konkasta tulisi olla antennin syöttöpisteessä. Kela on taas helppo kääräistä eristetystä kuparilangasta ja sen induktanssia saa säädettyä kelan pituutta uuttaalla. Esierkiksi 22,2 uh kela voisi olla 10 kierrosta, halkaisija 150 ja pituus 33,2. Kelan pidentäinen 43 ittaiseksi uuttaa induktanssiksi 20,2 uh. Joten säädettävyyttä löytyy jonkin verran. Toinen asia on aadoitusvastuksesta johtuva hyötysuhteen heikkeneinen. Konkkasyötössä syöttöpisteen ipedanssi on suurepi ja siten hyötysuhde on parepi, tosin antennilankaa ja tilaa tarvitaan eneän. Kelasyötössä antennilankaa kuluu väheän, utta kaistaleveys jää pieneäksi ja hyötysuhde huonoaksi. Lahden pitkäaaltoasea käytti tätä enetelää T antennissa ja siellä koko äki on täynnä aadoituskuparia kuin Outokuun kaivoksessa. Vapaan pään nostolla tai laskulla saadaan rukattua resonanssikohdan lisäksi ipedanssia resonanssitaajuuden lisäksi. Matalalla olevan antennin kapeakaistaistaisuudesta johtuen se on viritettävä kohdalleen ittoja uuttaalla tai "antennivirittiellä" eli antenni-ipedanssin sovittiella. Havaintoja Olen taulukoissa esittänyt luvut aika tarkasti, utta läheisen aan aiheuttaat epävaruudet johtavat siihen, että käytännössä on parepi antennin rakentaiseen ottaa ukaan ipedanssin ittaus, siis nienoaa ipedanssin ittaus, ja sen jälkeen palata vaikkapa noiden taulukoiden tutkiiseen iten ikin uutos ahdollisesti vaikuttaa lopputulokseen. Ainahan on ahdollista käyttää antenninsovituslaitetta tai säädettäviä koponentteja, joilla voi korjata sovituksen antennin ittoja tai paikkaa vaihtaatta. Lyhyillä, sanotaan neljännesaallon luokkaa olevilla, antenneilla ipedanssiittauksesta näkee pitääkö antennia pidentää vai lyhentää; liian lyhyt antenni näkyy kapasitiivisena (negatiinen iaginääriosa) ja vastaavasti liian pitkä antenni näkyy induktiivisena. Reaaliosa kasvaa antennin pituutta lisääällä. Jos ei ole ipedanssiittausahdollisuutta, niin elkein kaikilla tässä jutussa kuvatuilla antenneilla SASsin inii on jonkinverran resonanssikohdan yläpuolella, koska antennien ipedanssin reaaliosa nousee taajuuden noustessa ja pieni iaginääriosa ei vielä vaikuta liikaa seisovanaallonsuhteeseen.

9 Toisaalta on uistettava käytännön sääntönä, että hyvää seisovanaallonsuhdetta tarvitaan lähinnä, jotta nykyaikaiset puolijohdelähettiet pystyisisivät antaaan ulos ahdollisian suuren tehon. Jos saa lähettien tyytyväiseksi, niin siitä vaan workkiaan sillä harvalla on kyenien etrien ittaisia syöttöjohtoja ohutta koksia. Mitä vielä olisi voinut tehdä Maatason korvaainen vastapainoilla uuttaa varasti tilannetta, utta kuinka paljon on sitten toinen juttu. Jos on ahdollisuus käyttää onia vastapainolankoja, niin lopputulos on varasti parepi kuin iskeällä parin etrin rautakanki aadoituskarvaksi, vertaa Lahden pitkäaaltoasea, joka tehtiin antenniielessä aivan väärään paikkaan. Edellisessä jutussa antenni toiii sarjaresonanssipiirinä. Myös rinnakkaisresonanssi on ahdollinen ja silloin ipedanssi on varsin suuri ja sitä kautta aadoitusvastuksen osuus jäisi pieneäksi. Tuo rinnakkaisresonanssi vastaa noin puolen aallon ittaista rakennelaa ja aallonpituuden puolikas on n. 83 ja vertikaalina varaankin langan pituus olisi sitä luokkaa, joten onilla taitaa olla toteutusongelia. "Syö kanaa" sanottiin ainoksessa. Jos L-antenni pelottaa, niin "Worki dipolilla" eli tee täysittainen dipoli ja käytä sitä sen kuenpia ittaileatta. Tosin aan läheisyys vaikuttaa siihenkin aika lailla saalla tavalla, utta sekin on toinen juttu. Reino, OH3MA Kerhoretki OH0 aahan radioaatöörikerho Riihiäen Koloset ry toteutti jälleen vuotuisen kerhoretkensä. Tälläkin kertaa atka suuntautui Manner-Suoen ulkopuolelle. Edellinen kerhoatka vuotta aiein oli suuntautunut etelään, siis Viroon, joten nyt atka päätettiin tehdä vaihteeksi lounaaseen eli Ahvenanaan aakuntaan kuuluvalle Brändön saarelle. Brändölle pääsee Kustavin kautta autolla, joskin tuohon atkaan kuuluu yksi 5 inuutin lossiatka ja toinen 30 inuutin autolauttaatka. Kokonaisatka-aika Riihiäeltä on lauttaatkoineen n. kole tuntia. Perinteiseen OH3AD-tyyliin olie jälleen vuokranneet pikkubussin reissua varten ja Jora OH3EX oli loihtinut evästä atkaan ettei nälkä vain päässyt yllättäään. Luottokuljettajana toii jälleen kerhoe jäsen, aattikuljettaja Jari OH3GSH. Osallistujia atkalle oli ukana 15 kerhon jäsentä. Saavuie lauantai-iltapäivällä aurinkoiseen loakylään Brändö Stug- Tauolla Kustavissa

10 by ja ajoituie erityisen ukaviin erenrantaökkeihin. Pian jo nousikin G5RV puihin ja kerhoaseae oli nopsasti äänessä HF-bandeilla OH0-alkuisena. Saassa yhteydessä loihti EX-keittiö eille Joran johtaana ainion päivällisen. OH2BH:n kontestiasealla Loppuiltapäivästä teie retken Martin OH2BH kontestiasealle, joka sijaitsi uutaan kiloetrin päässä ajoituksestae. Asealla oli viety antennit, asea-autoaatio ja workkiisen iellyttävyys huippuunsa ja siinä riittikin eille sunnuntai-workkijoille paljon ihetteleistä. Martti kertoi tuttuun tyyliinsä perusteellisesti asean perustaisesta Ahvenanaalle ja laajensi ielenkiintoisen tarinansa koskeaan koko suoalaisen kontesti- ja DXCCworkkiisen evoluutiota superaseiksi vuosikyenten varrella. QSL-toiiston kunniakirja Martille Peruskilpailun 2011 pysti OH7MRU:lle Kiitoksena vierailusta ojensi radioaatöörikerhoe Martille kehystetyn kunniakirjan seinälle

11 Rantaan ajautunut OHØRPPA asetettavaksi. Kunniakirjassa todetaan OH2BH-operaatioiden ja kontestien vuosien varrella tuottaneen eniten vuosittaista QSLkorttiliikennettä SRAL:n QSLtoiiston kautta (QSL toi. huo. tänäkin vuonna OH2BH-kortteja jo ennyt toista sataa kiloa ) Sopivasti kerhollee oli saapunut hiean ennen reissua SRAL:n peruskilpailun pysti vuodelta 2011 (pronssinen). Kilpailua oli kerhoasealtae enestyksekkäästi kuukaudesta toiseen workkinut Pekka OH7MRU, joten annoie vanhalle kontestijyrälle eli Martille kunnian ojentaa tää yllätyspysti Pekalle. Rauhallista grillailua rantasaunalla... Lauantai-ilta päättyi Joran Keittiön loihtiaan iltapalaan, grillailuun sekä erinoaisiin löylyihin rantasaunalla. Kävivätpä jotkut rohkeat kuunteleassa hetkisen ajan yös leirintäalueen ravintolassa ollutta KaraÅke-iltaa. Valtaosin kuitenkin workittiin perinteiseen tyyliin aautunneille asti ja välillä nautittiin taas saunan löylyistä ja grilliakkarasta. Sunnuntaiaau valkeni hiean sateisena, utta se ei enää reipasta atkaseuruettae harittanut. Paluuatkakin sujui supliikin ansioista lautoilla viivästyksittä ja kerhoe jäsenet olivat jälleen yhtä hauskaa kerhoatkaeläystä rikkaapia. Workkiista OH0/OH3D Marko OH2LRD Suuret kiitokset atkan onnistuneista järjestelyistä: Jora OH3EX, Jari OH3GSH, Brändö Stugby, Martti OH2BH ja Varsinais -Suoen ELY-keskuksen vesiliikennesektori.

12 Spiderbea kasattu ja koeponnistettu Jo kesällä kerholle hankittiin peditio- ja fielddaykäyttöön kevyt suunta-antenni Spiderbea, joka takaisi lankoja pareat signaalit yös tilapäis-qth:sta. Antenni tuli heinäkuussa ja akasi aikansa kerhon lattialla vailla sen kuepaa kiinnostusta, kunnes puheenjohtajae Marko herostui tilanteeseen ja kyseli kokoaisesta kiinnostuneita lähinnä hallituksen piiristä. Lupauduin vetäään kokoaishoan ja tarkoitus oli hoitaa hoa pikku hiljaa loppusyksyn kuluessa. Toisin kuitenkin kävi, kun osallistuisee SAC-testin foneosaan ei onnistunutkaan varuskunnan logperiodisen antennin juurelta ja jouduie sijoittaaan kilpailuasean kerhotiloihin. Tää vauhditti spiderin kokoaista ja tarkoituksena oli saada antenni valiiksi kontestissa käytettäväksi. Aikaa oli käytettävissä vain viikko ja hoia oli tiedossa elkoisesti ja kireän aikataulun vuoksi ei kovin isoa talkooporukkaa ehditty asinoida hoaa hoitaaan. Aloitie Taiston, OH3SX kanssa kokoaistyön kahdestaan ja ukaan saie yös Pekan, OH7MRU. Taisto keskittyi aluksi balunin kokoaiseen, inä piirustusten selvittelyyn ja eleenttien itoitukseen. Varsinaiseen kokoaistyöhön osallistuie kaikki ja ukana olivat yös Kaitsu, OH3GLY ja Seppo OH3FQB. Jukka, OH3OJ toii takapirunae olihan hän joskus aikoinaan koonnut vastaavan antennin. Aikaa eni yhteensä ainakin 7 henkilötyöpäivää eli hoa oli kokonaisuudessaan kovinkin työläs. Mikä se Spiderbea sitten oikein on? Kerholla oleva Spiderbeain alli pitää sisällään kaikki 5 bandia väliltä MHz ja se on noraalia perusallia tukevapi HeavyDuty -versio. Lankaeleenttejä on 10 etrillä 4, 15 ja 20 etrillä 3 ja WARC-bandeilla 2 eli säteilijä ja heijastaja. Eri versiot aiheuttivat sekaannuksia, koska kokoaisohjeet oli laadittu perusversion (3 bandia + atkaversio) ukaan ja sitten sen jälkeen kerrottiin eri versioihin tulevat uutokset. Jos itoitti esi. eleentit ensiäisen anuaalista tulevan taulukon perusteella, niin pieleen eni jatkoohjeessa, jossa kerrottiin asiat kaikkien bandien versiosta ne olivat jo uuta. Kolannet luvut löytyivät sitten HeavyDuty-ohjeen takaa. Oli tosiaan elkoista sekaelskaa. Kaikki saatiin kuitenkin valiiksi lauantaiaauksi kilpailuhan alkaisi klo 1500 Suoen aikaa. Vielä kuitenkin puuttui antennin perustan ja tukilaakerin teko katolle ja tietenkin itse antennin kantainen ja asentainen paikoilleen. Taiston jalat ja kädet uistivat sen projektin ainakin viikon asennuksen jälkeen. Vaikka painoa koko koeudella oli vain noin 25 kg olivat sen fyysiset itat kuitenkin elkoisia itse antennikehän halkaisija kupaankin suuntaan 10 etriä, astoputki antennin alla 4 etriä ja putken tukiosuus antennin päällä 1 etri. Ja tää koeus ylös huonoja tikkaita pitkin noin etrin atkan. Antenni sai tulikasteensa Kalevin OH2NC toiesta SAC-kontestin puheosassa, jota oli jo pari tuntia kulunutkin, ennen kuin kaikki oli valiina työskentelyä varten. Tuloksena oli yli 500 QSOa varsin heikkojen kelien aikana antenni toiii siis ainakin auttavasti. Antenni toki vielä itataan ja tarvittaessa hienosäädetään syksyn kuluessa. Jos vastaanottajaa ei tavoiteta pyydetään palauttaaan osoitteeseen: Jukka Tainen, Lopentie 47 as 5, Riihiäki Jora, OH3EX