Riihimäen Kolmoset ry:n tiedotuslehti. Numero 2/2014 # Riihimäen Kolmoset ry:n SYYSKOKOUS kello 18:30

Transkriptio

1 Riihimäen Kolmoset ry:n tiedotuslehti Numero 2/2014 # Riihimäen Kolmoset ry:n SYYSKOKOUS kello 18:30 Riihimäen ABC- liikennemyymälän kokoustiloissa (Kinturintie 2) Esillä sääntömääräiset asiat Tervetuloa kauempaakin kokoustamaan ja nauttimaan ABC:n legendaarisista radioaktiivisista pullakahveista. Syksyllä alkaa aina hamittaa!

2 OH3MA:n tekniikkahuvitusta Antennin sähköisen pituuden muuttaminen päitä kääntelemällä Antenneja rakennettaessa törmäsin ongelmaan miten voi virittää lankadipolin resonanssiin. Yleisesti tunnetaan dipolin johdon pituuden määrääminen taajuuden ja langan halkaisijan perusteella. Aika usein lyhennyskerroin on noin 0,95. Ympäristön rakenteiden ja dipolin korkeus maasta voi vaikuttaa resonanssitaajuuteen ja sitä varten dipoli yleensä tehdään jonkin verran laskettua pidemmäksi ja pituutta lyhennetään mittaustulosten perusteella. Dipolilangan kiinnitys päätyeristeisiin voidaan tehdä usealla tavalla erilaisia solmuja tai kiinnitysosia käyttäen. Käytettäessä eristettyä antennilankaa herää kysymys pitääkö antennin pituuteen ottaa mukaan taaksepäin käännetty osuus vai ei laskettaessa antennin resonanssitaajuutta. Kuinkahan hyvin pitää paikkansa lausuma kyllä se aalto koko langan matkan kulkee olipa pää sitten taitettu alaspäin tai mihin suuntaan tahansa. Kysymys siis kuuluu pitääkö antennin resonanssitaajuutta nostettaessa katkaista eristetyn langan lyhennetty pää pois, vai kiertää antennilangan ympärille tai jotain muuta? Simuloinnit MMANA-GAL basic ohjelmalla osoittivat takaisinkäännöllä olevan vaikutusta resonanssitaajuuteen. Tosin simuloinneissa oli vaikeuksia saada malli toimimaan järkeväntuntuisesti etenkin mallitettaessa takaisinpäin käännettyä ja antennilangan ympäri kierrettyä eristettyä lankaa. On sitten toinen juttu kuinka antennilangan päässä oikosuljettu silmukka vaikuttaa resonanssitaajuuteen. Taitaapa näkyä päätykapasitanssina ja taajuus laskee, vaan kuinka paljon? Mittausjärjestely Ajan "säästämiseksi" rakentelin antennimittauspaikan ahtaalle kesämökin pihalle. Sinne jotenkuten sopi 30 m alueen dipoli; tosin aika lähelle isoa kuusta ja perusmaasta maksimissaan 12,5 m korkeuteen. Epämääräisyyttä lisää dipolin toisen haaran kohdalla oleva noin 11 m etäisyydellä olevan mökin peltikatto. Dipolin päissä oli narut ja isoissa puissa narujen päässä pylpyrät, joten antennin nosto ja lasku kävi näppärästi ja dipolin päitä oli helppo muutella maa tukevasti jalkojen alla. Antennilankana käytin 2,5 mm2 PVC-päällysteistä kuparilankaa. PVC päällysteen halkaisija on 3,1 mm. Dipolin vaakaosuuden pituus oli 2 x 7,14 m ja päihin lisäsin lankaa mittauksia varten mukaan. Mittausten tarkoituksena oli selvittää miten antennin pään kääntäminen vaikuttaa antennin resonanssitaajuuteen. Koska mittauspaikka oli kaukana ideaalisesta lähistön puiden ja rakennusten takia, niin verrattaessa tuloksia vapaan tilan laskennallisiin arvoihin on odotettavissa eroja. Mittauskorkeus maasta oli 12,5 m. Ensimmäisen mittaussarjan lopputulemana oli

3 "lyhennyskerroin" 0,951, jolla mitattu ja laskettu resonanssitaajuus tulivat samoiksi. Lyhennyskertoimen teoreettinen arvo vapaassa tilassa tuolla langanpaksuudella ja aallonpituudella olisi noin 0,97. Mittalaitteena oli VNWA 3 /1/, jonka huolellisesti kalibroin näyttämään impedanssia dipolin syöttöpisteessä. Antennin syöttöjohtona käytin 75 ohmin koaksiaalia ja symmetrointiin W2DU-virtabalunia /2/, jolla mittaustaajuudella on yli kilo-ohmin impedanssi. Tuon pitäisi riittää poistamaan kaapelin vaippavirta ainakin lähellä dipolin pieni-impedanssisia resonanssikohtia. Resonanssikohdan määrittelen taajuutena, jolla impedanssin reaktiivinen osa oli nolla. On huomattava, että resonanssikohdassa seisovan aallon suhde ei yleensä ole pienimmillään. Syynä on myös resistiivisen osan muuttuminen taajuuden mukana. Taajuusero ei kuitenkaan ole päätä huimaava. Mittasin dipolin impedanssin taajuusalueella 8 80 MHz, jotta voisin nähdä käyttäytyykö antenni kutakuinkin teorian mukaisesti ja miten dipolin päiden muutokset vaikuttavat parittomilla harmoonisilla. Lyhyehkö taaksekääntö Tein mittauksia kuvan 1 mukaisilla dipolin päiden taivutteluilla. Kuva 1: Dipolin pään rakenne Versio 1 kuvaa vertailudipolia, kun päätä ei ole lainkaan taivutettu ja versiossa 8 dipoli on lyhennetty taitoskohdan mittaiseksi. Versioissa 5, 6 ja 7 langat on kierretty yhteen. Hyvin löysä kiertäminen tai raon jättäminen lankojen väliin vaikuttaa tulokseen. Mittasin vielä tilanteen, jossa tuo kierretty lanka ei ollut kiinni antennijohdossa kummastakaan päästä, versio 9. Version 1 resonanssitaajuus on matalin ja version 8 korkein. Laskin mitatuista resonanssitaajuuksista suhteellisen taajuusmuutoksen eri versioissa. Version 1 resonanssitaajuus vastaa 0 % ja version 8 vastaa 100 % eli prosenttiluku kertoo kuinka paljon taivutetun osan pituudesta näkyy dipolin sähköisessä pituudessa, Taulukko 1 esittää tyypillisiä tuloksia eri mittaisilla taivutuksilla, jotka ovat oleellisesti dipolin puolikasta lyhyempiä. Versiosta 5 mittasin kierretyn langan ja dipolin haaran etäisyyden vaikutusta. Versiossa 5a taaksetaivutettu osa on noin 14 mm ja versiossa 5 b noin 11 mm etäisyydellä dipolista ja taivutetun osan pituudet ovat 250 mm ja 400 mm. Versiossa 5c on tiukka kierto.

4 Taulukko 1: Lyhyen taaksetaivutuksen vaikutus Tuon mukaan resonanssitaajuutta voi muuttaa taivuttamalla dipolin päätä takaisin syöttöpistettä kohti. Pieni taivutus ei vaikuta mitään ja äärimmillään eristetyn langan kiertäminen dipolin haaran ympäri tai muuten lankojen rinnakkain asettaminen lyhentää dipolia sähköisesti n. 90 % kierretyn langan pituudesta. Jos haluaa siistiä dipolia virityksen jälkeen lyhentämällä käännettyä osuutta, niin samalla on pidennettävä dipolia n. 10 % lyhentämisen määrästä. Mielenkiintoista on miten käännetyn osan vapaan pään yhdistäminen dipolin haaraan version 6 ei juurikaan vaikuta resonanssitaajuuteen ja taajuus nousee vain hivenen ja suurin taajuusnousu on versiolla 7. Tosin versio 7 ei ole rakenteellisesti houkutteleva! Sen sijaan löysä kiertäminen tai langan pään harottaminen saattavat vaikuttaa enemmän lopputulokseen. Jopa irrallinen johdonpätkä antennin päähän kierrettynä vaikuttaa 4 % tuon pätkän pituudesta. Noissa mittauksissa en käyttänyt lainkaan tavallisia antennieristimiä, kannatinlanka oli ohutta muovinarua ja vertailudipoleissa antennin pää oli käännetty alaspäin sentin verran kannatinlangan kiinnittämiseksi. Kokeilin myös tyypillisten antennieristimien vaikutusta ja muodostuva lenkki sekä eristimen aiheuttaman lisäkapasitanssi johtavat käännetyn osan johdon pituuden osalta n. 50 % vaikutukseen, jos käännetty osuus on 10 cm luokkaa. Reilumpi taivutus Edelliset mittaukset tein lyhyehköillä taivutusosuuksilla ja mieleen tuli miten käännetyn osan pituus vaikuttaa tulokseen. Sitä varten tein toisiinsa kierretyistä eristetyistä langoista taittodipolin, jonka pituus oli 2 x 7,04 m. Tällä kertaa käytin antennieristimiä, mutta kannatuslanka oli edelleen ohutta muovinarua. Mitattaessa tuo taittodipoli käyttäytyi mielenkiintoisesti, mahdollisesti johtojen kiertämisen takia; mutta se on toinen juttu. Katkaisin taitto-osuuden keskeltä, jolloin sain dipolin, jossa oli kumpikin haara kierretty takaisinpäin koko osuudelta eli dipolissa oli lankaa 2 x 14,08 m. Mittasin tuon dipolin impedanssin ja lyhensin taaksekäännettyjä osia puoli metriä kerrallaan ja toistin mittauksen joka lyhennyksen kohdalla. Tuossa vaiheessa aikataulu painoi päälle eli ilta alkoi hämärtää ja HF-alue aukeni lisäten häiriöitä mittaukseen, joten tein vain mittauksia katsomatta tarkemmin tuloksia.

5 Mittaustulosten tarkastelu Odotetusti reilu taaksekääntö näkyi tuloksissa ja taulukon 1 luvut eivät vastaa tuloksia suurilla taaksetaitoilla. Kuvassa 2 ylin käyrä (viiva) esittää vaakaosan mittaisen dipolin taajuutta ilman taaksetaivutuksia, keskimmäinen käyrä esittää taajuutta takaisinkäännetyn osan pituuden funktiona ja alin käyrä esittää taajuutta, kun käännetty osuus olisi suoraan dipolin haaran jatkeena. Kuva 2: Takaisinkäännön vaikutus taajuuteen Valitettavasti minulla ei ole tuossa mittaussarjassa väliltä 0,2-1,5 m taaksekäännöksestä tuloksia ja jouduin jossain määrin m u u t t a m aan lyhennyskerrointa (0,988) saadakseni järkeväntuntuisia arvoja. Ilmeisesti mittauspaikka oli vähän siirtynyt ja/tai mittuskorkeus muuttunut. Toisaalta pienillä taaksekäännön arvoilla prosentuaalinen laskenta sortuu muutenkin mittaustarkkuuksiin. Kuvasta näkee miten 1,5 m pituisen takaisinkierron jälkeen taajuus alkaa muuttua takaisinkierron kasvaessa ja muutos kiihtyy parin metrin jälkeen. Tilanne tulee selvemmin esiin taulukon 1 mukaisella laskentatavalla oikeanpuoleisimmassa sarakkeessa. Tulos on esitetty kuvassa 3, missä on esitetty kuinka suuri osa takaisinkierretystä johdosta näkyy sähköisessä pituudessa. Kuva 3: Takaisinkäännön suhteellinen vaikutus Ensihavaintoja Johdon vähäinen taaksekierto lisää dipolin pään kapasitanssia ja sen takia resonanssitaajuus laskee. Tuo keskitetyn komponentin likiarvoistus heikkenee taaksekierron pituuden kasvaessa, koska rinnakkain olevat johdot muodostavat siirtolinjan. Mallina voinee käyttää päästä avointa siirtojohtoa, joka on kytketty dipolin päähän. Siirtojohdon pituuden kasvaessa avoimen siirtojohdon pään kapasitanssi kasvaa voimakkaammin kuin johdon pituus yksinään ja

6 tuo kapasitanssi laskee resonanssitaajuutta. Toinen tapa ajatella voisi olla dipolin taaksepäin kierretyn osan olevan päästään oikosuljettu siirtojohto, joka avoimen pään kohdalla näkyy induktanssina. Tuo induktanssi on sarjakela eli pidennyskela dipolin haarassa. Laskin arvion tuolle pidennyskelan arvolle olettamalla takaisinkäännetyn osan impedanssin olevan 100 ohmia ja nopeuskertoimen 0,7. Koska dipolin haara on kaikkea muuta kuin häviötön siirtojohto, jonka parametrit tunnetaan, katsoin parhaaksi simuloida antennia MMANA-basic ohjelmalla /3/ ja /4/. Mallinsin 2 x 7,04 m dipolin, jonka haaroihin laitoin laskemani induktanssit. Laskelmat osoittivat huomattavasti suurempaa taajuuden muutosta kuin mitä sain mittauksissa. Varsin lähelle pääsin muuttamalla käännetyn osan impedanssiksi 30 ohmia ja nopeuskertoimeksi 0,78; ainakin impedanssi on pielessä. Tuossa simuloinnissa en huomannut käyttää dipolin päissä paksumpaa johtoa ja se saattoi vaikuttaa tulokseen. Ilmeisesti malli on liian yksinkertainen, mutta suuntaa-antava. Vastaus alun kysymykseen tämän perusteella on: Antennia voi virittää kiertämällä dipolin päitä takaisin antennilangan ympärille. Taulukon 1 luvut pätevät kunhan ei kierrä lankaa paljon yli yhtä kahdeksasosaa dipolin haaran pituudesta. Tuon rohkaisevan tuloksen saatuani aloin tarkastella miten dipoli käyttäytyi kolminkertaisella taajuudella. Mittaustuloksia tarkemmin katsoessani havaitsin mielenkiintoisia selittämättömiä resonansseja perustaajuuden ja kolminkertaisen taajuuden välissä. Mittapisteitä oli kuitenkin liian harvassa, mutta n. 1,8 m kohdalla oleva voimakas resonanssitaajuusmuutos sopii malliin, jossa takaisinkäännetty osa muodostaa neljännesaallon oikosuljetun siirtojohdon. Jäipä mieltä vaivaamaan mitenkäs sitten tuohon havaintoon pitäisi suhtautua. Ei muuta kuin lisämittauksia sateiden välissä. Valitettavasti kunnon baluni oli jäänyt matkasta ja jouduin käyttämään erilaista balunia, saattoi vaikuttaa tuloksiin. Ehdin mitata ennen pimeän ja häiriöiden tuloa takaisinkäännön alueella 0,1 1,5 m ja tuloksista alkoi selvetä kuva siitä mitä antennissa tapahtuu. Vieläkin oli epävarmuutta takaisinkäännön ollessa yli 1,5 m ja tein taas uusia mittauksia. Tällä kertaa kokosin juottamalla edellisen kerran johtopätkistä takaisinkäännetyn osuuden, jotta ei mittausten aikana tarvinnut mittailla poistettavia pätkiä; päittäin olevien johtojen juotos on sopivan pehmeä katkaisua varten. Erilainen rakenne saattoi muuttaa takaisinkäännetyn osuuden ominaisuuksia, mutta mahdollisti nopeamman mittauksen. Kuva 4: Taaksekäännön vaikutus resonanssitaajuuksiin

7 Kuva 4 esittää koko taajuusalueella miten resonanssitaajuudet muuttuvat taaksekäännetyn johdon pituuden mukaan. Käännetyn osan resonanssi puskee sivuun luonnollisen resonanssin ja päinvastoin. Tuo tulee selvästi esiin kolmin-, viisin- ja seitsenkertaisilla taajuuksilla, kuva 5. Kuva 5: Takaisinkäännön resonansseja tarkemmin Varsinkin kolminkertaisella taajuudella oli vaikea erottaa mihin mikä resonanssi kuuluu "normaaliin" kolminkertaiseen taajuuteen ja mikä tuohon takaisinkäännön aiheuttamaan resonanssiin. Valitsin sellaiset takaisinkäännön arvot, joilla sen sähköinen pituus on neljännesaalto tuon risteyskohdan lähellä. "Mitattu" nopeuskerroin on noin 0,68. Mittaustuloksia oli niin paljon, että tein puoliautomaattisen resonanssikohtien hakuohjelman selvitäkseni yli 300 tuhannesta mittauspisteestä. Hakuohjelma tuottaa sivutuloksena dipolin syöttöpistevastuksen arvon resonanssikohdassa, kuva 6. Jos syöttöpisteeseen laittaisi muuntajan, jolla syöttöjohto sovittuu ohmin kuormaa, niin SAS olisi selvästi alle kaksi lähes kaikilla taaksekäännön arvoilla. Taaksekäännön takia syntynyt resonanssi vaatisi lähemmäs 200 ohmia parhaaseen tulokseen laajalla taajuusalueella, mutta perustaajuus menisi pipariksi. Alueen 3 6 m tulokset kuvassa 6 ovat suuntaa-antavia, koska mittauspistetiheys ei ole riittävä. Kuva 6: Syöttöpistevastus Takaisinkäännöllä voisi virittää esimerkiksi kolminkertaisen taajuuden resonanssia jossain määrin lähes perustaajuudesta riippumatta. Mitatun 10 MHz dipolin saa vireeseen 28 MHz taajuudella noin 1,5 m

8 takaisinkäännöllä, kuva 6. Tosin kaistaleveys 28 MHz alueella on pienempi kuin normaalilla dipolilla. Miten antenni säteilee noilla resonanssitaajuuksilla on sitten toinen juttu. Joka tapauksessa mitatussa dipolissa käännetyn osan häviöt voivat olla varsin suuria, koska eriste on PVC-muovia. Kuva 7: Kolminkertaisen taajuuden resonanssit Kuva 7 näyttää miten resonanssitaajuudet käyttäytyvät, kun taaksekäännön sähköinen pituus on lähellä neljäsosa-aallonpituutta. Taaksekäännön pidetessä se näkyy ensin kasvavana sarjainduktanssina ja resonanssin ohi mentyä kasvavana sarjakapasitanssina. Samalla muuttuu syöttöpistevastus noissa neljännesaaltoa vastaavissa kohdin, kuva 8. Nuo resonanssitaajuudet voisi esittää myös toisenlaisina jatkumoina eli kuvan 7 vasemmalta tuleva neliöillä varustettu käyrä jatkuisi kuvan keskellä alaspäin kolmioilla varustettua käyrää, se olisi induktiivinen vaikutusalue. Vastaavasti ylhäältä tuleva kapasitiivinen vaikutus jatkuisi kuvan oikeaan laitaan. Kuvista 7 ja 8 näkyy myös eri mittauskertojen toistettavuus olosuhteiden muuttuessa tai ainakin mekaanisten mittojen epätarkkuus. Ennustaakohan se antennin stabiilisuutta tuon taaksekiertämisen tiukkuuden osalta? Kuva 8: Syöttöpistevastus neljännesaaltokohtien lähellä Kuvassa 8 näkyy miten kolme-neljännesaalto takaisinkääntö muuttaa viisinkertaisella taajuudella vastusarvoa voimakkaasti 1,9 m kohdalla. Kuvassa 4 se näkyy vain pienenä resonanssitaajuuden ryppynä. Toimivampaa tulosta varten taaksekäännetty osuus tulisi olla pienempihäviöistä rakennetta, mutta sehän on alkuperäisen ongelman ulkopuolella. Tom Harrison, GM3NHQ esittää syyskuun RadComlehdessä /5/ luultavasti paremman menetelmän kahden bandin antennista.

9 Terveysvaroitus Käsittääkseni havaintojani voidaan yleistää suhteellisten vaikutusten osalta, mutta mitatut taajuudet ja dipolin mitat pätevät vain juuri tuohon mittauspaikkaan. Myös balunin poisjättäminen vaikuttaa tulokseen, kun syöttöjohto on antennin säteilevä osa. /1/ /2/ /3/ /4/ /5/ RadCom September 2014, Vol. 90, No. 9, sivu s de Reino, OH3MA OH3AD heimoveljien mailla keväällä 2014 eli kerhomatkan pääkohteen luona. Isäntänä keskellä Tonno, ES5TV, jonka kisa-aseman varustus käsittää tonneittain terästä ja alumiinia. Taustalla maatalo, johon asema on rakennettu käsittäen usean workkimispisteen ja tarvittavat huoltotilat. Kuvassa retken yhteysasiamies Kalevi, OH2NC luovuttamassa vierailulahjana Riihimäen omaa tuotantoa eli lasia. Marko, OH2LRD kiittelee isäntää onnistuneesta vierailusta.

10 Tätä kirjoittaessani istun vain kännykän päässä Olymposvuorella Kyproksella. Kännykän pienen kosketusnäytön kanssa kirjoittaminen on hieman hankalaa, joten jorinat täytyy tiivistää tällä kertaa lyhyeen, jotta ne ehtisivät deadlinen puolesta OttoJussin lehdentuotantoprosessiin vielä tänään ja jotta sormet eivät kirjoittajalta aivan kuoleentuisi... Antennibongauksessa tälläkin saarella muuten riittää mielenkiintoista bongattavaa Loppukeväällä toteutettiin erittäin onnistunut kerhoretki ES-maahan, kiitokset järjestäjille ja kaikille osallistuneille vielä kerran! Syksyn aktiviteetteihin kuuluu tänä vuonna vielä mm. pienimuotoiset kerhon HF-antennitalkoot, joiden jälkeen katse käännetäänkin sitten jo vuoteen Ensi vuoden toiminnasta mainittakoon kerhomme suunnitelmat järjestää mahdollisesti huhtikuussa SRAL ry kevätpäivä, mutta takuuvarmasti järjestetään ainakin SRAL Räyskälän kesäleiri heinäkuun toisena viikonloppuna, onhan se jo huikea perinne! Ensi vuosi huipentunee sitten perinteiseen kerhon kevätretkeen, joka järjestettäneen kuitenkin jälleen syksyllä Noiden edellä mainittujen suurtapahtumien väliinkin jää paljon perinteistä kerhotoimintaa, jota toteutetaan jäsenten toivomalla tavalla. Tuokaa siis toiveitanne vuodelle 2015 esiin vuosikokouksessa tai muutoinkin. Kerhollamme kun on juuri sen verran toimintaa mitä jäsenet haluavat ja mihin löydämme vapaaehtoisia toteuttajia... Hyvänä esimerkkinä toteutuneista toiveista tuli mieleen tämän syksyn ferriittihankinnat. Kerhotoiminnassamme äskettäin aktivoitunut Pauli OH3ENM kuuli kerhoillassa kerhoasemamme RF-ongelmista digimodesovittimen kanssa, samaa asiaa kun oli juuri puitu radioamatöörien keskustelupalstoilla. Pauli hommasi tarvittavia snap-on-ferriittejä 500 kappaletta, joista kerhoasemaa auttamaan tuli heti 60 kappaletta ja loput ovat Paulilta lunastettavissa kerholaisten asemaongelmaan mm. kerhoilloista. Hienoa toimintaa! Kerhoillat ovat olleet mukavan aktiivivisa läpi vuoden, keskimäärin kävijöitä on keskiviikkoisin kerhoilloissa ollut henkilöä ja jos oikein muistan niin kerhokäynti tälle vuodelle kirjattiin jo syyskuussa. Jos olet viime aikoina pitänyt kerhokäynneissä QRT-kautta, niin laitapa vaikka alkutalven suunnitelmiin piipahdus lasitehtaalla joku keskiviikko aikoihin! Nyt alkoi sormet väsyä jatkuvaa korjailuun joten 73 ja kerholla nähdäään!! 73 DE peejii Marko Saarela OH2LRD Puheenjohtajan jorinat

11 CQ CONTEST DE SAC SSB 2014 Näin et maksimoi scoreasi contestissa, eli lyhyt kertaus siitä miten asioita ei pitäisi tehdä. Jokainen vakavasti kilpailemiseen suhtautuva kontesteri tietää kilpailuun valmistautumisen ja itse kilpailun ennakkosuunnittelun tärkeyden kilpailun lopputuloksen kannalta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pätee tässäkin asiassa. Ja mahdollisesti lopussa kiitos seisoo. Nykyisellä kalustollani ja aktiivisuudellani luen itseni korkeintaan puolivakavaksi sunnuntaikontesteriksi. Edellisestä HF-kontestista, SAC SSB 2013, oli jo vuosi kulunut ja kilpailurutiinia en ollut pitänyt yllä satunnaisten 2 metrin NAC-kisojen puolivillaisia workkimisia lukuunottamatta (virhe nro 1). Tiedossani oli jo vuoden alussa, että SAC tulee olemaan todennäköisesti ainut isompi kilpailu johon tulen kalenterivuoden aikana osallistumaan ja siten kauden päätavoite. Niinpä ajatuksen tasolla suunnittelu alkoikin jo hyvissä ajoin. Tavoite oli saada tekniikkapuoli kuntoon jo ennen varsinaista kilpailuviikonloppua, jolloin jäljelle ei jäisi kuin raahautua perjantaina aamusta workkimispaikalle, asettua taloksi, varmistaa tekniikan toimivuus, tutustua keleihin ja suunnitella kilpailustrategia sen pohjalta. Näiden jälkeen ei tarvittaisi muuta, kuin reilusti lepoa ja sitten workkia niin maan perusteellisesti. Ajatuksen tasolla näin sen siis piti mennä. Kilpailua edeltävän perjantain olin anonut palkkatyöstä vapaaksi jo kuukautta aiemmin ja kotoakin viikonloppuvapaa oli myönnetty kirjallisena, kolmen kappaleen turvin. Kaikki siis hienosti tähän asti, mutta sitten itse kilpailuviikonloppuun. Perjantaiaamuna, kun ruokakunnan muu jäsenistö oli lähetetty kotoa matkaan oli aika tarttua toimeen. Lyhyt tilannekatsaus paljasti, että ennakkokaavailuista poiketen koko viikonlopun varustus oli vielä pakkaamatta ja puuttuvan muonituksen ym. tarpeellisen hankinta vielä suorittamatta. (virhe nro 2) Kamppeet autoon ja kaupan kautta kohti määränpäätä. Puolipäivä oli jo ohitettu, kun saavuin perille. Aikaa kilpailun alkuun oli kuitenkin vielä reipas vuorokausi, joten ei syytä paniikkiin. Kaikista ennakkosuunnitelmista huolimatta tekniikkaosastolla oli vielä hieman töitä tehtävänä (virhe nro 3). 80m:n lankavertikaalin maastoutumisen olin toki jo havainnut jokunen viikko sitten, mutta jäipä senkin korjaaminen sitten viimeiselle vuorokaudelle. Ei muuta kuin virveli esiin, mutteria siiman päähän ja sitten kalastamaan uutta vetonarua. Itse antennia kiinnitellessäni narun päähän aloin ihmetellä säteilijälangan hapsuista päätä. Maastoutuminen ei ollutkaan siis luonnonilmiöstä jostuvaa, vaan eliöstä. ORAVA! Sille pahuksen elikolle, ei näytä enää riittävän Aircell:n koaksiaalien järsiminen vaan nyt on jo itse antennitkin päätyneet ruokalistalle. Ei siinä muu auttanut kuin alkaa mittailemaan säteilijään uutta lankaa. Vajaan tunnin säätämisen jälkeen, resonanssipiste alkoi löytyä 3700khz paikkeilta ja vertikaali näytti olevan valmiina kilpailuun. Syöttöpisteen ollessa noin kolmessa metrissä, tämä kahdeksalla kohotetulla radiaalilla varustettu lankaviritys on kyllä antanut yllättävän positiivisia tuloksia. Vastaava viritelmä löytyy myös 40m:lle, eikä sielläkään suorituskyvyssä ole valittamista, noin viiden euron valmistuskustannukset huomioiden. Myös lepo on oleellinen osa kilpailuun valmistautumista. Oikein rytmitetyllä unella ei 24h kilpailun workkiminen pitäisi olla mahdoton tehtävä. Itse tosin tiesin jo en-

12 nalta, että muutama tunti olisi nukuttava kilpailun aikana, sillä kilpailun päätyttyä olisi paluu perhe-elämään ja se seuraavana päivänä työelämään. No, miten sitten kävikään? Illan hämärryttyä ja käännyttyä alkuyöhön, tuli tietotekniikkaa säädellessä mieleen avata 2metrin rigi ja huikata toistimella oma kooli. No siinä se sitten vierähtikin pitkälle aamuyön puolelle, tuttujen ja tuntemattomien kanssa tarinoidessa, kun ei taas malttanut ajoissa sulkea (virhe nro 4). Silmät ristissä lauantaipäivään ja viimeiset säätämiset vielä ja periaatteessa kaikki alkoi olla valmiina. Pienien viime hetken viritysten saattelemana onnistuin myöhästymään muutaman minuutin kilpailun alusta (virhe nro 5). Tämä ei nyt ehkä ollut katastrofi, mutta tässä kohtaa alkoi workkimisrutiinin puute nostella päätään. (virhe nro 6) Mihin suuntaan kannattaisi biimata? EU, Karibia? Mielikuvituksettomana päätin aloittaa etelän suunnalta, sillä EU:ta on aina tarjolla, kun bandit on vaan auki ja siitä sitten tarpeen mukaan iltaa myöden enemmän länttä kohti. Kympin ollessa auki aloitin sieltä ja päätin workkia bandeja ylhäältä alaspäin ja bandin hiljentyessä tarvittaessa siirtyä alemmas, tietysti myöhempiä avauksia tarkkaillen, tarvittaessa ylöspäin. Kelit oli mukavat ja pikkupyssy asemallakin riitti workittavaa ja erityisesti EU pileuppi pyöri kivasti. Koitin vertailla edellisen vuoden tulokseen lauantai-illan mittaan ja noin 15-20qso/h olin kaiken aikaa edellä, mikä antoi uskoa kelpo scoren syntymisestä. Illalla oli pakko pitää ensimmäinen tauko, johon onnistuin hukata 25min tehokasta workkimisaikaa (virhe nro 7). Periaatteessa tässä ajassa voi low-power asemakin hukata noin 55-65qsoa. Illan mukavien yläbandien NA & SA avauksien jälkeen oli aika siirtyä alabandeille. Low-power luokissa workkineet tietävät miten nautinnollista se voikaan olla. Isojen mörköjen keskellä sitä tuntee itsensä niin pieneksi. Filtterit kapealle ja hieman kyynärpää taktiikkaa käyttäen oli etsittävä itselleen sopivaa rakoa bandilta, jotta tarpeelliset qso:t saisi kasaan. QSO tahdin ollessa verkkaista oli sopiva aika tankata operaattoriin lisää polttoainetta. Taas tuhrautui noin 20 minuuttia. Yhdeksässä tunnissa melkein tunti off-timea ei ollut erityisen kaunista katsottavaa ruudulla. Aamuyöstä qso tahti putosi siinä määrin, että off-time laskuri alkoi taas pyöriä ja totesin kellon ollessa noin 02:30SA, että on aika ottaa hetki unta. Tavoite oli herätä 05:30SA, workkia alabandeille ilmestyneet uudet asemat, tankata operaattori, pyrkiä hyödyntämään auringon nousun kelipiikit ja sen jälkeen taas kohti yläbandeja. Vähäinen lepo ennen kilpailua iski tässä vaiheessa avokämmenellä vastapalloon. Kahdesta herätyskellosta huolimatta silmien auki saaminen vei tunnin verran suunniteltua pidempään ja aamun aikataulu oli uudessa uskossa. Jokusen qson täss väkisin hävisi, muutaman tärkeän EU-kertoimen sain kuitenkin poimittua ja tietysti nipun UA9-asemia. Päivän valjetessa logissa oli 540qsoa ja scorekin mukavasti

13 edellisvuotista edellä, eikä 800 qson tavoite enää tuntunut ihan mahdottomalta. Yläbandit aukeni jälleen, mutta kelituntemuksen puute kiusasi. Koitin biimailla idästä, ilman suurempia saaliita. Keli vaikutti kuitenkin lupaavalta vaikkei pile-upit edes eurooppaan pyörineet lauantaipäivän veroisesti. Antenni pyöri ja asemia putoili hiljakseen logiin. Jonkinasteinen JA-avauskin sieltä tuli, vaikkei sieltä suunnasta valtaisaa tunkua ollut. Varsinainen helpotuksen huokaus pääsi vasta viimeisellä tunnilla, viime vuotisen tuloksen jäädessä taakse. Lopputulos 16h 44min workkimisen jälkeen 834 qsoa logissa. Jossiteltavaakin jäi 7h 16min osalta, näennäisestä valmistautumisesta huolimatta, joten ensi vuonna sitten taas. Kilpailun lopputuloksen kannalta oleelliseksi havaittuja asioita: Varaa riittävästi vapaa-aikaa ennen kilpailua ja kilpailun jälkeen, teknisiä valmisteluja ja lepoa varten. Tarkasta tekniikan kunto hyvissä ajoin ennen kilpailua ja tee tarvittavat korjaus / huoltotoimet. Paniikissa tehdyt pikakorjaukset kostautuvat jossain vaiheessa. Worki: opettele tuntemaan kelejä, niin tiedät mitä teet. Ei tarvitse arpoa bandeja ja antennisuuntia. Tutustu ennakkoon keliennusteisiin. Opettele logiohjelman kiemurat, ettei kesken kilpailun tarvitse lukea ohjeita. Suunnittele strategia ja tehosta ajankäyttöä. Mitä workit ja milloin? Taukojen ajoitus, milloin syö ja mitä? Milloin unta? Huomioi varalaitteiden tarve, panosta ergonomiaan ja mukavuuteen, sekä mahdollisuuksien mukaan automaatioon. (HEIL:n iso headset ei usean tunnin peräkkäisen käytön jälkeen ole mukavuutta.) 73 s de Jukka, OH3JP Latojan huomautus: Lähes lopullisten tulosten mukaan Suomi peittosi Ruotsin tänä vuonna hellästi, mutta määrätietoisesti. Yhteenlasketussa CW ja SSB kisassa eroa eduksemme kuitenkin vain noin pistettä. Se on vain 2-3 keskitason workkijan lokien verran eli Päivärinnan hengessä kaikkia tarvitaan tässä taistossa taas 2015.

14 Joskus takavuosina oli mainontaa, jossa osuusliike julisti muuttuneensa eduksesi. Samoilla jäljillä on N1MM kontestilokiohjelma, joka uuden ulkoasun myötä on ottanut nimekseen N1MM Plus. Ohjelma elää kirjoitushetkellä versiossa eli vahvasti ollaan testiversioiden puolella. Vanha N1MM tulee pysymään jonkin aikaa rinnalla, mutta päivityksiä siihen tulee enää harvakseltaan ja loppuu kokonaan kunhan uusi versio on saanut tuotantoversion statuksen. Miksi sitten piti mennä soivaa peliä säätämään? Tietokanta muutettiin MS Accessista SQLite kantaan sekä tiedostojen sijoittelu muutettiin WIN standardin mukaiseksi; siis Program Files -hakemistoon ítse softa ja user -kansiointiin data tiedostot. Samalla myös ohjelmointi on siirrytty modernimmalle kehitysalustalle. Sen vaikutukset näkyvätkin graafisen ilmeen muuttumisena ja mm. ikkunakohtaisen fonttikoon helppona muuntelumahdollisuutena. Vanhassa versiossahan ikkunoiden kirjasinkokojen rajallisuus aiheutti ainakin tuskastumista ja pahimmillaan päänsärkyä. Luettavuus onkin tätä kautta huomattavasti miellyttävämpi. Vaikka ohjelma-alusta on muutettu ei vanhan version käyttäjä helpolla eksy, sillä lähes kaikki vanha löytyy tutuilta paikoiltaan valikoista. Valintoja on vähän lisääntynyt, mutta toisaalta monia vanhoja valikkosisältöjä on selkeytetty ja ominaisuudet löytyvän uusien lomasta. Ajoin tällä beta versiolla CQ WW RTTY, SAC CW ja SAC SSB kisat ja varsinaisia ongelmia ei tullut vastaan ohjelman kaatumisina tai muina epämääräisyyksinä. Muutamiin uudistuksiin olen jo kovin mieltynyt: Bandikohtaisen kerrointarpeen näkee nyt suoraan syöttöikkunan vasemmassa sivussa (kts. kuva) Spotteja voi hallinnoida suoraan filttereitä asettamalla ilman valikkopujotteluja OttoJussi suosittelee Vastaavasti saatavissa olevien kertoimien seurantaikkunaa voi hallinnoida suoraan filttereitä asettamalla näppärästi. Bandimapissa nyt nappi paluulle omalle CQ taajuudelle ja vastaavasti edelliseen selailupisteeseen takaisin. Näin kertoimien mm. workkiminen assisted luokissa ja siirtyily edestakaisin on nopeaa = vähemmän todennäköisesti menettää oman kutsutaajuuden Kutsun tarkistus ei enää perustu pelkkään kutsutietokantaan (Master.scp)

15 vaan lisäksi omaan lokiin, Telnet -vihjeisiin 48 viimetunnin ajalta. Lisäksi ns. n+1 toiminto, joka ottaa kantaan kutsun mahdolliseen yhden merkin eroavaisuuteen vertailukohtaan nähden Loki-ikkunan editointi on nyt selvempää ja käy hienosti tökkimättä vaikka koneen kutsuessa samaan aikaan CQ:ta Kerroinikkunat saa nyt selvemmin ja luettavammin esiin ja kerralla usean bandin selkeästi näkyviin. Koska tieto lisää tuskaa saa samaiseen kerroinkarttaan myös eri värillä näkymään ne kertoimet jotka clusterin ja / tai skimmerien mukaan on lähimenneisyydessä bandilla ollut. Uskallankin varauksetta suositella tätä uudempaa versioita kisa ja peditiokäyttöön. Kisojen ajaminen ei ainakaan ole kiinni softan saatavuudesta eikä sen hinnasta sillä, tämä tuote on edelleen i l m ai n e n k ä - denojennus kilpailevalle kansanosalle. Ei kannata ensikäyttäjänäkään pelästyä ja apua saa tarvittaessa vaikkapa allekirjoittaneelta. Jukka, OH3OJ OttoJussi suosittelee Postituslista ja jäsentiedot Muistathan kerhon aktiivisimman tiedotuskanavan eli postituslistamme (oh3ad-l@oh3ad.fi), joka tuo sähköpostiisi kerhomme jakelussa olevan ajankohtaisen informaation. Jos et vielä ole listalla mukana se käy helposti ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi Markolle, OH2LRD (oh2lrd@sral.fi). Jäsentietojesi muutos käy myös helposti osoittamalla sähköpostisi Jormalle, OH3EX (oh3ex@sral.fi). Samalla voit kertoa haluatko jäsenmaksun tai kerholehden paperipostin sijaan ainoastaan sähköpostitse. Kun tunnet polttavaa tai edes kuumottavaa halua tarttua kynään, niin älä tukahduta sitä tunnetta vaan siirrä tarina vaikkapa Wordiin, sähköpostiin jne. ja meilaa oh3oj@sral.fi osoitteeseen. Lehdykkämme Rixun Kolmonen ilmestyy puolivuosittain ja tarinasi ovat siihen aina tervetulleita. Myös artikkeliin liittyvä kuvamateriaali on omiaan elävöittämään tarinaa. Lukijoina alan ammattilaisia eli juttusi ja kokemuksesi kiinnostavat varmasti lukijakuntaamme.

16 Würthin vaippavirtasyöjä Paulin hankkimat Wüthin snap-on ferriitit ovat mainio mittaushaaste Vertor Nerw o r k A n a l y z e r i l l e V N W A ( D G 8 S A Q, h t t p : / / s d r - k i t s. n e t / VNWA3_Description.html ). Tavoitteena on mitata ferriitin aiheuttama vaimennus vaippavirralle. Johdon päälle napsautettu kahden ferriitin muodostama rengas on vaippavirran kannalta osa suodatinta, jossa vaippavirran lähde on häiriötä kaappaava johto ja kuormana häiriintyvä laite. Suodattimen tehokkuus riippuu sarjaimpedanssin lisäksi lähteen ja kuorman impedansseista, jotka vaipan osalta vaihtelevat tilanteesta riippuen laajalla alueella. Miten paljon laite häiriintyy vaippavirran takia riippuu siitä miten johdon vaippa on kytketty häiriintyvän laiteosan "runkoon" ja tietenkin laitteen yleisestä häiriönkestoisuudesta. Pienikin lenkki laitteen sisällä johdossa, jolla vaippa kytketään runkoon, voi pilata muuten hyvän vaipan suojausvaikutuksen. Lisäksi vaipan sähkönjohtavuus ja tiiviys vaikuttavat miten suuri osa vaippavirrasta siirtyy sisäjohtoon ja siten pääsee häiriöherkkiin kohtiin halutun signaalin mukana. Jos vaipan sisällä on kierretty johto, niin sen balanssi vaippaan ja runkoon nähden on osaltaan määräävä tekijä häiriönkestoisuudessa. Kaikissa tapauksissa vaippavirran pienentäminen vaikuttaa edullisesti häiriön suuruuteen. Vaippavirran pienentämiseksi vaipan impedanssia suurennetaan lisäämällä johdon päälle ferriittiä, joka kasvattaa vaipan muodostaman johdon induktanssia eli näkyy sähköisesti sarjainduktanssina. Käytettäessä sarjainduktanssia vaippavirran pienentämiseen on huomattava, että se voi resonoida lähteen tai kuorman sarjakapasitanssin kanssa ja silloin vaippavirta ei suinkaan pienene, vaan suurenee. Tässä mielessä liian hyvä induktanssi on pahasta. Onneksi voidaan valmistaa ferriittejä, joiden häviöt on suuria. Eräs esimerkki jo pienillä taajuuksilla suurihäviöisestä johdon päälle napsautettavasta ferriitistä on Würthin vaippavirtasyöjä STAR-FIX LFS ( /2/ pbs/star-fix_lfs ). Häviöllisellä ferriitillä on kuitenkin rajoituksensa, kun jäljelle jäävä vaippavirta on suuri. Silloin ferriitin häviövastus syödessään vaippavirtaa samalla hävittää ison tehon ja alkaa kuumentua. Tuollainen tilanne on etenkin antennin baluneissa. Sarjaimpedanssin tulee olla riittävän suuri, jotta vaippavirta laskee riittävän pieneksi. Baluneissa riittävänä pidetään 1,5 5 kiloohmia. Mittasin Würthin STAR-FIX LFS klämppin impedanssin yhdestä 300 MHz taajuusalueella. Mittaus sinänsä tuon taajuusalueen yläpäässä on haasteellinen, koska jo mittajohto näkyy induktanssina ja vääristää tulosta. Mittausjohtona käytin 1,78 mm kuparilankalenkkiä, jonka halkaisija oli 31 mm. Tuon lenkin induktanssi on 60 nh eli sen impedanssi on vajaa 40 ohmia 100 MHz taajuudella. Kuva

17 Wurth 31 mm loop osoittaa, että taajuuksilla 1 MHz ja 10 Mhz tulos on 35 ohmia ja 65 ohmia, kun speksissä on 35 ohmia ja 62 ohmia. Sen sijaan yli 60 MHz taajuuksilla näkyy mittauslenkin ominaisuudet resonansseineen. Eihän tuota voi sellaisenaan niellä ja vaihdoin mittausjohdon koksikaapelin vaipan litistettyyn sukkaan, joka oli mitaltaan 3,5 x 0,6 mm ja kiersi ferriitin tiukasti. Nyt tulokset olivat lupaavampia suurillakin taajuuksilla. Kuva Wurth clamp 3,5 x 0,6 mm tinattu sukka. Laitoin vielä paremmaksi käyttämällä kolminkertaista sukkaa, kuva Wurth clamp 3,5 x 0,6 mm tinattu sukka 3 kertaa. Impedanssi taitaa lähetä sitä, mitä tuolla rakenteella voi yleensäkään saavuttaa eli kutakuinkin resistiivinen impedanssi jo muutamasta megahertsistä alkaen. Lopputulema yhden kierroksen käytössä on, että yksi ferriitti on likimain 50 ohmin keinokuorma, jonka SAS on alle 1,5 yli 7 MHz taajuuksilla. Kaksi ferriittiä ollee ainakin alle 30 MHz taajuuksilla kaksinkertainen impedanssi jne. Jos ferriitin läpi saa mahtumaan johdon kahdesti, niin impedanssi nousee kerralla nelinkertaiseksi. Kolmesti läpimenevä johto näkee vastaavasti yhdeksänkertaisen impedanssin eli yli 500 ohmia 10 MHz taajuudella. Johtojen välinen kapasitanssi muodostanee jonnekin HF-alueen yläpäähän resonanssipiikin, jonka jälkeen impedanssi laskee. Jos tuota kläppiä ajattelee käyttävänsä balunina, niin silloin klämppejä tarvitaan jo pienilläkin tehoilla kymmenkunta kappaletta tai johdon viemisen kolmasti fer-

18 riitin läpi riittävän impedanssin saamiseksi eli siihen löytyy kätevämpiäkin ratkaisuja! Nimensä mukaisessa "napsauta johtoon" käytössä nuo klämpit ovat hyödyllisiä erilaisten kaapelien vaippa- tai muiden yhteismuodon virtojen vaimentamiseen kuten mikki-, data-, ohjaus-, virransyötö- ja ohuet koaksiaalikaapelit esim. RG 58. Jos johto ja klämppi sallivat kannattaa johto kierrättää pari kertaa klämpin läpi. Muutama klämppi on varmaan syytä olla matkassa workkimispedioilla antennibalunien lisäksi. Reino, OH3MA, matoanturin säätämö Kevään kerhomatkalta Viroon tämäkin kuva eli varsinainen hamin märkä uni. Kuvassa 15 metrin bandille kasattu 8 x 5 elementtiset yagi eli siis äkkiä laskien 40 elementtinen 15 m monobanderi. Masto on 70 metrinen ja yagiparit ovat ripusteltu 12 m välein huipusta alaspäin. Suorituskykyä löytyy sen verran, että testissä pompautettu takaisin kuusta; ei ihan joka päivä ajeta EME QSOja 15m:llä. Jos ES9C on ainoa asema, jonka kuulet 15 m bandilla kisassa se johtuu tästä antennihirviöstä.

19 Terveisiä kerhomme pepa-ryhmältä! Mielestäni pepa-ryhmä nimi on osaltaan väärä, koska ryhmämme tuppaa hoitamaan myös muitakin toimeksiantoja ja ryhmämme kokoonpano vaihtelee eri tilaisuuksissa. Tässä kerron vähän omalta osaltani mitä on tullut tehtyä tähän saakka tänä vuona kerhon puitteissa. Vapepa etsintää hoidimme ja siihen osallistui kerhomme jäseniä 6 henkilöä. Etsittävä henkilö löytyi. Viestityksessä jouduttiin käyttämään ns. välitukiasemia, koska pepa-vhf:n (käsiradioiden) kuuluvuus ei ollut hyvä viestikeskukseen päin, johtuen maastollisista olosuhteista. Ensimmäisen kerran kerhomme historiassa jouduimme käyttämään myös hyödyksi 2 m:n toistintamme pepa-viestityksessä, koska etsinnän laajuus laajeni ja pieniä etsintäryhmiä lähetettiin, niin laajalle alueelle ettei meidän tilapäinen viestikeskuksemme kuullut muuten etsintäryhmiä. Suuret kiitokset kaikki radioamatööreille siitä, että saimme rauhassa toimia toistimella! Tämä on sitä oikein hyvää yhteishenkeä, jota meillä radioamatööreillä on. Kansainäliset Erämessut Riihimäellä Kerhollamme oli ensimmäistä kertaa kerhomme historiassa oma osasto Erämessuilla. Siitä saamme esittää suuret kiitokset Puolustusvoimille lähinnä Viestirykmentille. Kerhomme esitteli osastollaan laaja-alaisesti radioamatööritoimintaa mm. sähkötystä, digi-yhteyksiä, puheyhteyksiä, APRS-toimintaa sekä paljon muuta. Kerhomme 8 henkilöä hoiti asiantuntevasti esittelyn. 7.6 kerhomme osallistui liikenteen ohjaukseen. Tästäkin kerhomme sai suuret kiitokset hyvin suoritetusta työstä Maanpuolustustori Kerhomme osallistui Viestirykmentin viimeiseen valapäivään, jonka yhteydessä pidettävään Mannpuolustustoriin. Jälleen esittelimme radioamatööritoimintaa laajaalaisesti suurelle yleisölle. 7.9 Lopen harrastemessut Kerhomme osallistui jälleen esittelemään radioamatööritoimintaa yleisölle. Tällä kertaa menimme naapurikuntaan Lopelle hoidimme taas liikenteen ohjausta Riihimäellä. Tällä kertaa autoimme poliisia Vpk:n paraatin yhteydessä 73 s de Timo, OH3SW

20 Sinäkin HF:llä ääneen kerhoasemalta? Kerhoasemalla on vähintäänkin hyvä varustus päästä ääneen HF:llä. Asemalla ovat nykyisin käytössä Yeasun FT-1000 Field, SPE 1K-FA lineaarinen vahvistin, Micro- Keyerin MK II digisovitin. Antenneina viiden bandin (10 20 m) SpiderBeam rakennuksen harjalla, Windom sekä vaakaluuppi rakennusten välissä. Aseman tietokoneelta löytyy softat lokipitoon, kisaohjelmat, digimodeohjelmat jne. Tietysti myös nettiyhteys vaikkapa Clusterin vihjeiden seurantaan. Tällä setupilla pääsee ajamaan useammallakin modella eli vaikkapa SSB, CW, PSK 31/63/125, RTTY ja JT65. Käytännössä siis kaikille päämodeille, jotka vastaan bandeilla tulee. Kerhon QSL korttejakin löytyy myös hyllystä eli paperityötkin voi hoitaa jo vaikka QSO:n aikana. Tuntuuko Sinusta, että laitteiden ja softien hallinta ei mielestäsi kunnolla taivu tai pelkäät tarttua härkää sarvista, mikkiä tangentista jne.? Siitä on päästävissä helposti eroon ihan luomuhoidolla sillä apua on saatavissa ja lähempää kuin uskotkaan. Kerhoiltojen yhteydessä on erinomainen tilaisuus saada neuvontaa ihan mistä osaamistasolta lähtien ja siitä osa-alueelta mikä milloinkin kiinnostaa. Kerholta löytyy moni, jotka ovat asemalla workkineet mm. kisoissa tai muuten eli lähes joka kerhoillassa on opastusta saatavissa (keskiviikkoisin 18:00 jälkeen). Myös antennin rakentelijoita on tupa täynnä samoin kuin muita rakentelun ja tekniikan tukipylväitä Kuten tämän lehden tekniikka-artikkeleista voi aistia on tietämystä tarjolla ihan huipputasolle saakka. Myös esimerkiksi awardeista ja niiden keräilystä ja siihen liittyvistä QSL korteista tai vastaavasti sähköisistä yhteyden kuittausfoorumeista (LoTW ja eqsl) löytyy myös. Ota vaan hihasta kiinni tai kirjoittele vaikka meilin kautta niin järjestetään opastussessio. Kaikki ovat joskus aloittaneet alusta ja silloin on tarpeen saada apua kun siltä tuntuu. Ikävintä olisi jo kipinä sammuisi tai jäisi kytemään pääsemättä kunnolla liekkiin. Vielä runsaan 30 harrastevuodenkin päästä joutuu itse usein kyselemään apua, kun oman ymmärryskyvyn rajoja kolkutellaan. QRV? de OH3OJ, Jukka Niin ja vielä yksi juttu tämä kaikki vain jäsenmaksun hinnalla! Jos vastaanottajaa ei tavoiteta pyydetään palauttamaan osoitteeseen: Jukka Tamminen, Lopentie 47 as 5, Riihimäki