ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET RAPORTTI Itä-Suomi ohjelman makrohanke M7 valmistelutyöryhmä

2 1. JOHDANTO ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAT MATKAKESKUKSET JA TAVARALIIKENTEEN TERMINAALIT Strategiset kehittämistavoitteet LENTOLIIKENNE Itä-Suomea palvelevat lentoasemat Lentoasemien ja -liikenteen ja merkitys sijaintialueilleen Syrjäisten lentoasemien tukeminen Strategiset kehittämistavoitteet TIELIIKENNE Nykytilanne Tieverkon kehittämistarpeet Strategiset kehittämistavoitteet RAUTATIELIIKENNE Nykytilanne Tulevaisuuden kehittämistarpeet Strategiset kehittämistavoitteet VESILIIKENNE Nykytilanne Strategiset kehittämistavoitteet SUJUVAT RAJANYLITYKSET NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu RAJALIIKENTEEN YLEISET KEHITTÄMISHAASTEET STRATEGISET KEHITTÄMISTAVOITTEET YHTEENVETO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET, KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOTEEN Kannen kuva: Martti Juntunen M7 valmistelutyöryhmä: Hannu Heikkinen, pj Kainuun maakunta kuntayhtymä Kari Riikonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Heikki Rintamäki Etelä-Savon maakuntaliitto Jouko Kohvakka Pohjois-Savon liitto Urpo Moisio Etelä-Karjalan liitto 2

3 1. JOHDANTO Vuonna 2005 valmistuneeseen Itä-Suomi ohjelmaan sisältyy kaikkiaan 14 Itä-Suomen myönteistä kehitystä vauhdittavaa makrohanketta, joista yhtenä on liikennejärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu Itä-Suomen strategiset liikennehankkeet (M7). Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen kaikki liikennemuodot kattavana verkkomaisena kokonaisuutena, jonka avulla voidaan vahvistaa Itä-Suomen asemaa globaalissa taloudessa sekä Euroopan Unionin sisämarkkinoilla ja kansallisessa toimintaympäristössä. Itä-Suomi -ohjelmaan on kirjattu kolme Itä-Suomen keskeistä strategista liikennehanketta: - Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista - Saimaan kanavan toiminnan jatkuminen on turvattava - Maantieverkon päärungon muodostavien 5- ja 6-teiden ja vastaavien rautateiden kunto on pikaisesti nostettava vastaamaan muiden valtakunnallisten pääväylien tasoa. Itä-Suomi ohjelman keskeisiä strategisia liikennehankkeita käsittävän makrohankkeen M7 toteuttamista on valmistellut Itä-Suomen liittojen edustajista koostuva työryhmä: Hannu Heikkinen (pj), Jouko Kohvakka, Kari Riikonen, Heikki Rintamäki ja Urpo Moisio (Marjo Wallenius 2005 asti). Valmistelua koskeva sidosryhmäseminaari järjestettiin Kuopiossa Raporttiluonnos on ollut maakuntahallitusten käsiteltävänä vuoden 2006 lopulla. Luonnoksesta on järjestetty lausuntokierros. Saaduissa lausunnoissa on yleisesti tuettu työryhmän tekemiä esityksiä. Samalla on esitetty täydennyksiä raporttiin sekä liikennehankkeita koskeviin toimenpideluetteloihin. Lausunnot sekä maakuntahallituksilta saatu palaute on huomioitu tämän raportin valmistelussa. Työryhmä pitää tärkeänä makrohankkeen M7 jatkosuunnittelua ja sitä, että Itä-Suomen strategisista liikennehankkeista sovitaan yhteistyössä eri liittojen kesken. Liikennehankkeiden valmistelutyötä varten tulee kehittää Itä-Suomen maakuntaliittojen edustajista koostuva kevyt yhteistyöorganisaatio, joka tarvittaessa järjestää sidosryhmäseminaareja ja valmistelee vuosittain esityksen strategisesti keskeisistä liikennehankkeista Itä-Suomen neuvottelukunnalle ja asiasta päättäville luottamuselimille. Makrohankkeen M7 kanssa samanaikaisesti on Itä-Suomen liittojen yhteistyönä ollut laadittavana Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat 2030 raportti. Työn tuloksena syntyvän Itä-Suomen yhteisen aluerakennevision ja siihen liittyvän liikennejärjestelmän toteuttaminen tapahtuu makrohankkeen M7 toimenpiteiden kautta. Strategisia liikennehankkeita käsiteltäessä työryhmä on pyrkinyt tarkastelemaan liikennejärjestelmän nykytilaa ja kehittämistavoitteita Itä-Suomi ohjelmaa yksityiskohtaisemmin. Tarkastelussa on käytetty jakoa, jossa liikennejärjestelmää on 3

4 kansainvälistä rajaliikennettä lukuun ottamatta käsitelty kokonaisuudessaan yhden pääotsikon alla. Kansainvälinen Suomen itärajan ylittävä liikenne ja rajanylityspaikat on käsitelty toisen pääotsikon alla. Tässä raportissa on Itä-Suomen kannalta strategisiksi liikennehankkeiksi luokiteltu hankkeet, jotka tukevat Itä-Suomen kansainvälistä ja kansallista asemaa, saavutettavuutta ja kilpailukykyä osana valtakunnallista ja kansainvälistä aluerakennetta. Itä-Suomi ohjelmassa mainitun kolmen keskeisen strategisen liikennehankkeen ohella esitetään strategisina sellaisia hankkeita, joilla parannetaan matkaketjujen toimivuutta, turvataan alemman asteisen tieverkon kunto ja vähäliikenteisten ratojen liikennöitävyys sekä kehitetään kansainvälisen rajaliikenteen toimintaedellytyksiä. Raportin lopussa (luku 5. s ) on esitetty vuoteen 2015 ulottuvia kehittämistoimenpiteitä, joilla toteutetaan strategisia liikennehankkeita. Liitteenä on lisäksi esitetty valmistelutyön yhteydessä esille tulleita muita Itä-Suomen sisäisen ja sitä ympäröivien alueiden aluerakenteen sekä yhteyksien kannalta tärkeitä täydentäviä liikenteen kehittämistoimenpiteitä (liite 1, s.32). 2. ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 2.1. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa on viimeisen viiden vuoden aikana laaditut maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat, joiden aikajänne ulottuu 2020-luvulle. Suunnitelmista uusin on Etelä-Savon liikennestrategia vuodelta 2004 ja vanhin on Kainuuta koskeva Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen liikennestrategia vuodelta Liikennestrategioissa on kerrottu maakunnalliset liikenteen kehittämisen tavoitteet ja tärkeimmät kärkihankkeet. Eri maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmissaan esittämät tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia ja luovat hyvät edellytykset yhteiselle liikenteen kehittämistyölle Matkakeskukset ja tavaraliikenteen terminaalit Matkakeskusten toteuttamisella voidaan edesauttaa eri liikennemuotojen yhdistämistä toimiviksi matkaketjuiksi. Itä-Suomen maakuntakeskuksista Lappeenrannassa on toimiva matkakeskus. Toteuttamisvaiheeseen on ennättänyt Mikkeli, jossa matkakeskus valmistuu syksyllä Kuopion matkakeskuksen rakentaminen alkaa v Joensuun matkakeskuksesta on valmistunut hankesuunnitelma. Kajaanin matkakeskus on yleissuunnitelmavaiheessa. Muiden kaupunkien osalta Varkauden matkakeskus on valmistunut vuoden 2006 alussa. Pieksämäellä on vanhastaan rautatieasema ja linja-autoasema samassa rakennuksessa, mutta toimivan matkakeskuksen kehittämiseksi tarvitaan saneeraustoimenpiteitä. Valtakunnallisesti toimivien kuljetusliikkeiden samoin kuin VR Cargon välillä ei perinteisesti ole ollut merkittävää yhteistyötä, minkä johdosta myös terminaalit lähes 4

5 poikkeuksetta sijaitsevat toisistaan erillään ja usein myös eri puolilla kaupunkikeskuksia. Terminaalitoimintojen yhdistämisellä tai ainakin sijoittamisella samalle alueelle on nyttemmin ymmärretty saatavan merkittäviä logistisia hyötyjä niin kuljetusyrityksille kuin myös kuljetusten antajille sekä mm. Kuopiossa sen on todettu parantavan myös ympäristön tilaa raskaan liikenteen siirtyessä keskustan ulkopuolelle. Yhteisen terminaalialueen / logistiikkakeskuksen perustamistarve on noussut esille Kuopiossa kuljetusyritysten toimesta ja on tässä vaiheessa johtanut tarvittavien aluevarausten osoittamiseen Kuopion seudun maakuntakaavassa. Vastaavalla tavalla on Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu logistiikka-alueita. Logistiikkakeskuksen perustaminen on ollut idän liikenteeseen liittyen vahvasti esillä myös Lappeenrannassa ja asiasta on laadittu selvityksiä. Itä-Suomen tavaraliikenteen logistiikan suunnittelutilannetta on käsitelty yleisemmällä tasolla raportin liitteessä Logistiikka Itä-Suomessa (liite2, s. 33) Strategiset kehittämistavoitteet sujuvat matkaketjut matkakeskusten toteuttaminen tavaraliikenneterminaalien toteuttaminen 2.3. Lentoliikenne Itä-Suomea palvelevat lentoasemat Itä-Suomea palvelevat Ilmailulaitos Finavian ylläpitämät Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Lappeenrannan, Savonlinnan ja Varkauden lentoasemat sekä Mikkelin kaupungin ylläpitämä Mikkelin lentoasema. Itä-Suomen vilkkain lentoasema on Kuopio. Siellä matkustajamäärät ovat jatkaneet kasvuaan noin 7 % myös vuonna Osa matkustajamäärien kasvusta johtuu lisääntyneestä charter liikenteestä. Muilla lentoasemilla matkustajamäärät ovat laskeneet, eniten Savonlinnassa ja Varkaudessa, joiden liikennöintiä on haitannut kannattamattomaksi muodostuneen liikenteen rahoitusongelmat. Mikkelin reittiliikenne on rahoituksesta johtuvien ongelmien vuoksi keskeytynyt. Säännöllisten reittilentojen lisäksi kentiltä lennetään tilauslentoja, eniten Kuopiosta. Itä- Suomen lentoasemien kansainvälisten matkustajien määrä oli vuonna 2006 yhteensä ja osuus oli 10 % matkustajamäärästä. Helsingin kautta matkustaneiden määrästä ei ole tilastotietoja käytettävissä. Kuopion osuus Itä-Suomeen tulleista ja lähteneistä kansainvälisistä matkustajista oli 64 %. Kansainvälisten matkustajien määrä ja osuus on 5

6 kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Määrä on kasvanut nopeasti erityisesti Kuopion lentoasemalla. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteestä on liikenne- ja viestintäministeriö antanut julkisen palvelun velvoitteen. Julkisen palvelun velvoitteen käyttö on monissa EU-maissa usein käytetty keino joidenkin lentoyhteyksien tukemiseen. Ministeriö ja kaupungit ovat sopineet Savonlinnan ja Varkauden lentojen kustannusten jakamisesta. Liikenne on kilpailutettava EU:n säännösten mukaisesti. Kilpailutuksessa saatiin yksi tarjous, mutta sopimusneuvottelut eivät johtaneet tulokseen. Uusi kilpailutus on tarkoitus järjestää vuoden 2007 aikana. Mikkelin lentoaseman kehittäminen ja infrastruktuurin luominen on jo usean vuoden toiminut kaupungin sekä myös liikenne- ja viestintäministeriön tuen avulla. Lentoliikenteen harjoittajan vaihtumiset, liikennekatkokset sekä ajoittain sopimattomat aikataulut ovat johtaneet matkustajamäärän vähenemiseen 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Julkisen palvelun velvoitteen mukainen lentoliikenteen kilpailutus ei tuonut v osapuolten hyväksymää ratkaisua ja liikenne Mikkeliin on keskeytynyt. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole halunnut enää jatkaa Mikkelin lentoliikenteen tukemista vedoten Kerava-Lahti -oikoradan ja Lahti-Heinola moottoritien käyttöönoton tuomaan muiden liikennevälineiden matka-ajoissa tapahtuvan matka-ajan kehitykseen. Mikkeli joutuneekin käyttämään jatkossa Helsinkiä ulkomaille suuntautuvien lentojen lähtö / tulokenttänään. Tämä edellyttää Mikkelin ja Helsingin välisten muiden liikenneyhteyksien kehittämistä. Itse Mikkelin lentokenttä on edelleen tarpeen muun lentotoiminnan tarpeisiin ja valtion osallistumiselle kentän ylläpitokustannuksiin pyritään löytämään ratkaisu. Taulukko 1: Itä-Suomen lentokentät ja yhteydet Helsinki-Vantaan kentälle. Kenttä Ylläpitäjä Kiitotie Etäisyys Vuorot Vuorot Arkisin aikaisin Arkisin myöhäisin Lentoaika m keskust. km arkisin kpl la, su kpl H:gissä / saap. H:gistä H:gissä / saap. H:gistä Joensuu Finavia , :20 / 7:05 22:35 / 21:10 0:50 1:05 Kajaani Finavia :00 / 7:20 21:40 22:55 / 20:20 1:00 1:20 Kuopio Finavia :00 / 7:05 22:05-22:30 / 00:45 0:45 1:05 Lappeenranta Finavia , :00 / 8:00 19:00 / 00:20 0:35 0:45 Savonlinna Finavia :25 / 8:15 19:50 / 18:40 0:50 1:35 Varkaus Finavia :15 / 8:10 19:25 / 18:20 0:50 1:25 Mikkeli Mikkeli / - - / - 0:45 6

7 matkustajaa / vuosi Joensuu Kajaani Kuopio Lappeeenranta Savonlinna Varkaus Mikkeli vuosi Kuva 1: Itä-Suomen lentoasemien matkustajamäärien kehitys vuosina Lentoasemien ja -liikenteen ja merkitys sijaintialueilleen Finavia ylläpitää Suomen lentoasemaverkostoa ja lennonvarmistusjärjestelmiä. Sen asiakkaita ovat kaikki lentoliikenteen toimijat ja lentomatkustajat. Yleiset toiminta- ja tulostavoitteet Finavialle asettaa valtioneuvosto. Liikelaitoslaki velvoittaa pitämään reittiliikenteen lentokentät kunnossa. Itä-Suomen lentokentiltä tehtävien matkojen määränpääjakauma vaihtelee sen mukaan, miten etäällä ne sijaitsevat pääkaupunkiseudusta ja miten kilpailukykyinen lento on muihin kulkutapoihin verrattuna. Lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevilta kentiltä suunnataan Helsinki-Vantaan kentän kautta lähinnä ulkomaille. Nykyiset tarjolla olevat lentovuorot sopivat Kuopiosta ja Lappeenrannasta ulkomaan jatkolennoille. Samaan tilanteeseen pyritään myös Savonlinnan ja Varkauden kohdalla lentotoiminnan kilpailutuksen jälkeen. Kajaanin, Kuopion ja Joensuun kenttiä käytetään merkittävästi myös kotimaan sisäisillä matkoilla. Joensuun ja Kajaanin lentoliikenteessä on puutteena aikaiset sekä myöhäiset lentovuorot, joilla voisi käydä vuorokauden aikana Euroopassa. Näiden maakuntien liikeelämä, yliopisto ym. kärsivät näistä aikaisten ja myöhäisten lentovuorojen puutteista. 7

8 Kotimaan matkoilla matkustajien ajankäyttö jää myös hieman tehottomaksi. Matkustajamäärät ovat kuitenkin riittävät, jotta lentoliikenne tulee toimeen omillaan. Kuopio on muihin Itä-Suomen lentokenttiin nähden poikkeuksellisessa asemassa sillä sen matkustajamäärä riittää lentoyhtiöiden välisen kilpailun synnyttämiseen. Lisäksi etäisyys Helsinkiin nostaa lentokoneen myös kotimaan matkoilla varteenotettavaksi vaihtoehdoksi matkakustannuksiltaan edullisempien kulkutapojen rinnalle. Kuopion lentoasemalla on keskeisen sijaintinsa vuoksi edellytykset kehittyä tulevaisuudessa Itä- Suomea palvelevaksi lentoasemaksi, jolta on suorat lentoyhteydet joillekin Euroopan keskeisille lentokentille. Joensuun ja Lappeenrannan kentillä on sijaintinsa sekä yhteyksiensä vuoksi edellytyksiä lentoyhteyksien ylläpitämiseen Venäjälle. Lappeenrannan kentän sijainti kaupunkirakenteen sisällä voi tulevaisuudessa hankaloittaa sen kehittämistä ympäristökysymysten noustessa yhä enemmän esille. Lentoliikennemarkkinoille on olennaista, että ne seuraavat varsin tarkoin yleistä taloudellista kehitystä. Viime vuosina tämä ennen niin selkeä riippuvuus on kuitenkin muuttunut: yhtäältä talouskehitys ei ole niin selkeästi lisännyt liikennettä ja toisaalta uudet lentoyhtiökonseptit, niin sanotut low cost -yhtiöt, ovat tuoneet liikenteelle uusia asiakkaita. Low cost -konseptiin kuuluu muun muassa se, että yhtiöt harjoittavat ainoastaan niin sanottua point-to-point-liikennettä eivätkä tarjoa jatkoyhteyksiä. Yhtiöt hakevat tehokkaita ratkaisuja eri tavoin, eikä palveluihin ole sisällytetty kuin välttämättömät asiat. Vastatakseen markkinoiden kysyntään Finavia etsii keinoja, joilla se voisi tarjota lentoyhtiöille palvelutasoltaan ja kustannuksiltaan erihintaisia palveluja ja tuotteita. Liikennealuepalveluiden (mm. kiitoteiden kunnossapito) ja lennonjohtopalveluiden osalta tämä ei yleensä ole mahdollista, sillä turvallisuuskysymykset edellyttävät aina ensiluokkaista palvelua, mutta terminaali- ja handling-palvelujen osalta erilaistaminen on joskus mahdollista. Tampere-Pirkkalan low cost -terminaali on tästä esimerkki. Lentokenttien tilat ja rakenteet ovat liikenteen edellyttämässä kunnossa ja Ilmailulaitos pystyy oman tulopohjansa ansiosta vastaamaan normaaliin kysynnän kehitykseen. Low cost yhtiöiden toiminnan edellyttämien alhaisten kustannusten toimintaedellytysten luominen voi vaatia vaikeita ratkaisuja. Itä-Suomella on merkittävät mahdollisuudet matkailussa ja tämä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen strategisissa valinnoissa. Charter-lentotoiminnan kehittymistä tulee edesauttaa käytettävissä olevin keinoin. Tänne suuntautuvan matkailijavirran voimistaminen edellyttää panostuksia markkinointiin nimenomaan lähtöpäässä. Toinen huomiota vaativa kohta on matkaketjujen kehittäminen aukottomiksi ja kulkutavan vaihtaminen sujuvaksi. Lentoliikenteen infrastruktuuri on kohtuullisessa kunnossa, joten seuraavana kehittämiskohteena on palvelutason parantaminen mm. virallisille rajanylityspaikoille kuuluvien rajamuodollisuuksien hoitamisessa. 8

9 Syrjäisten lentoasemien tukeminen EU:n komissio on antanut selonteon, jonka mukaan julkiset tuet syrjäisille lentoasemille ovat vastedes sallittuja. Komission mukaan tukien hyväksyminen on perusteltua, koska suurkaupungeista kaukana sijaitsevien pienten lentoasemien on vaikea kilpailla lentoyhtiöistä menestyksekkäästi. Komission uudet säännöt määrittävät, millaisin edellytyksin lentoasemille voi myöntää tukia. Julkisia ja yksityisiä lentoasemia tulee kohdella samojen periaatteiden mukaisesti. Lentoasemat taas voisivat tilapäisesti tukea uusien reittien avaamista esimerkiksi myöntämällä lentoyhtiöille helpotuksia liikennöintimaksuihin. Komissio ei kuitenkaan linjauksellaan halua syrjiä menestyviä lentoasemia. Pienillä asemilla on kuitenkin Euroopan alueiden välisten yhteyksien kehittämisessä tärkeä tehtävä, jota ne eivät aina pysty hoitamaan tyydyttävällä tavalla ilman julkista tukea Strategiset kehittämistavoitteet Itä-Suomi ohjelman lentoliikennettä koskeva keskeinen strateginen tavoite on: Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista. Tämä koskee erityisesti Varkauden ja Savonlinnan lentoliikennettä. Julkisen palvelun velvoitteen mukaisella kilpailutuksella on saatava ratkaisu, joka takaa jatkuvan, joustavan matkustamisen mahdollistavin aikatauluin toimivan lentoliikenteen. Liikenteestä aiheutuvien, alueiden maksettavaksi tulevien kustannusten pitää lisäksi pysyä kohtuullisena. Lentoliikenteen laajuutta koskevat tavoitteet ovat: Itä-Suomen lentoasemien ja ulkomaan lentojen välille aikataulullisesti sujuvat jatkolentoyhteydet Itä-Suomen alueelta suora reittilentoyhteys sekä Länsi-Eurooppaan että Venäjälle Alueelle tulevan matkailun ja sen sujuvien jatkoyhteyksien kehittäminen 2.4. Tieliikenne Nykytilanne Itä-Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä tieliikenteellä on keskeinen rooli. Alueen tieverkon rungon muodostavat 12 eri valtatietä, jotka ulottuvat Itä-Suomen alueelle. Saavutettavuuden kannalta erityisen tärkeitä yhteyksiä ovat pohjois-etelä suuntaiset valtatiet 5 ja 6, jotka välittävät Itä-Suomen yhteyksiä lähinnä pääkaupunkiseudulle sekä rajat ylittävää liikennettä välittävä valtatien 17 ja kantatien 70 muodostama yhteys Niiralan raja-asemalle sekä valtatie 13 Mikkelistä Lappeenrannan kautta Nuijamaan rajaasemalle. Muita raskaan liikenteen, kaupunkiseutujen välisen yhteistyön ym. kannalta tärkeitä yhteyksiä ovat Itä-länsi suunnassa valtatie 9, joka välittää Itä-Suomen yhteyksiä Jyväskylän Tampereen - Turun suuntaan, valtatie 22 Kajaanista Ouluun, Vartiuksen raja-asemalle johtava kantatie 89, valtatie 15 Mikkelistä Kotkaan, valtatie 26 9

10 Lappeenrannasta Haminan satamaan sekä Joensuusta pääkaupunkiseudulle johtava valtatie 23. Valtatien 14 merkitys nousee edellisten rinnalle, kun Parikkala kehittyy kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon em. teistä kuuluvat valtatiet 5, 6, 9, 17 ja 22 sekä kantatiet 70 ja 89. Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeitä päätieyhteyksiä on esitetty kuvassa 2. Kuva 2 : Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeät päätieyhteydet. Itä-Suomessa on maanteitä yhteensä n km, eli noin 29 % maamme maantieverkosta. Valta- ja kantateiden osuus on n km. Kokonaisliikennemäärillä (KVL 2004) mitaten vilkkaimmat tiet ovat valtatie 5 Iisalmesta etelään ja valtatie 6 Imatralta etelään (kuva 3). Em. yhteydet ovat myös tavaraliikenteen eniten käyttämät yhteydet. Itä-Suomen alueelle yhteistä on runsas sorapäällysteinen, routimisherkkä alempi tieverkko. Ongelmallisin tilanne on tältä osin on Savo-Karjalan tiepiirin alueella, jossa esim. vuonna 2004 oli 48 % maamme kelirikkorajoituksen alaisista teistä ja jossa ainoana oli rajoituksen alla myös seututeitä. 10

11 Kuva 3: Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Itä-Suomen pääteillä v (lähde: Tiehallinto). 11

12 Kuva 4: Raskas liikenne Itä-Suomen alueella vuonna 2004 (lähde: Tiehallinto). 12

13 Talvikauden nopeusrajoitukset noudattelevat Itä-Suomessa koko maan keskimääräistä tilannetta. Nopeusrajoituksen 100 km/h alaisia tieosuuksia on varsin vähän ja lyhyinä jaksoina, kilometreissä mitattuna eniten Kainuussa. Talvikauden nopeusrajoitus on valtaosalla päätiestöstä on 80 km/h ja joillakin standardiltaan vaatimattomilla teillä myös 70 km/h. Kuva 5: Talvikauden nopeusrajoitukset. Harmaa väri kuvaa tieosuuksia, joilla on talvikaudella voimassa 80 km/h perusnopeus (lähde: Tiehallinto). Alempi tieverkko on tärkeä Itä-Suomen metsäteollisuuden raaka-ainekuljetusten kannalta sekä maatalouden ja turvekuljetusten näkökulmasta. Maakuntien sisäisen tieverkon liikennöitävyyden merkitys on kasvamassa mm. palvelujen saavutettavuuden turvaamisen tarpeista. Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisimmat kohdat tieverkolla ovat vilkasliikenteiset päätiet maakuntakeskusten läheisyydessä sekä pidemmistä tiejaksoista mm. valtatie 5 Joroisista Lusiin ja valtatie 6 Lappeenrannasta 13

14 Kouvolan kautta Koskenkylään. Vuoden 2006 alussa voimaan astuneen maantielain mukaan osa pääteistä luokitellaan runkoteiksi. Tavoitteena on luoda suppeampi korkean palvelutason tieverkko. Runkoteillä paikallinen liikenne pyritään erottelemaan pitkämatkaisesta liikenteestä tarvittavin liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyin. LVM:n asettaman runkoverkkotyöryhmän ehdotuksessa Itä-Suomen alueella runkoteitä olisivat valtatie 5 Helsingistä Kajaaniin ja valtatie 6 Joensuuhun saakka ulottuvina. Suunnitellun runkotieverkon pituus on n. 4% koko maantieverkon pituudesta ja 32 % maantieverkon liikennesuoritteesta. Itä- Suomessa em. esitys edustaa 2,6 % maantieverkosta. Kuva 6 Teiden runkoverkkoehdotus (Lähteet: Valtakunnallisesti merkittävät maaliikenteen runkoverkot, Työryhmän mietintö; Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43/2006) Tieverkon kehittämistarpeet Tieliikenne tulee olemaan selkeä pääliikennemuoto sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Itä-Suomen kehittämisen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on alueen ajallinen saavutettavuus. Tällöin keskeisiä tekijöitä ovat tärkeimpien pääteiden palvelutaso ja kunto. Metsäteollisuuden raakapuun saannin sekä myös kasvavien bioenergian kuljetusten kannalta tärkeää on myös alemman tieverkon liikennöitävyys. Itä-Suomen saavutettavuuden kannalta merkittävimmät päätökset tehdään mahdollisesti vuoden 2007 aikana, kun LVM päättää runkotieverkon laajuudesta. Runkoteiden määrittelyn mukaan ko. tiet yhdistävät suurimmat kaupunkikeskukset ja pääkaupunkiseudun toisiinsa sekä palvelevat myös keskeisiä kansainvälisiä yhteyksiä. Tiehallinto on esittänyt alustavan näkemyksensä runkotieverkon tavoitetilasta vuonna Sen 14

15 mukaan valtatietä 5 tultaisiin kehittämän lähinnä ohituskaistatienä ja valtatietä 6 Imatralta Joensuuhun kaksikaistaisena tienä. Itä-Suomen näkökulmasta LVM:n runkoverkkotyöryhmän ehdotus on ollut vahvasti pääkaupunkiseutupainotteinen eikä näin ollen tue riittävällä tavalla maamme tasapainoista kehittymistä. Valmistelun kuluessa v Itä-Suomen maakuntahallitukset tekivät liikenne- ja viestintäministeriölle esityksen runkotieverkon täydentämisestä maamme tasapainoisempaa kehitystä tukevalla tavalla. Täydennyksinä työryhmän alustavaan ehdotukseen esitettiin vt 5 Iisalmi Kajaani, vt 9 Jyväskylä Kuopio, vt 13 Jyväskylä Lappeenranta, vt 17 Kuopio Joensuu sekä vt 23 Joensuu Varkaus. LVM:n työryhmä otti huomioon maakuntien tekemän täydennysesityksen vain lisäämällä runkotieverkkoa koskevaan ehdotukseen yhteyden vt 5 Iisalmi Kajaani. (kuva 6.) Runkotieverkon ulkopuolista tieverkkoa koskevat tien luokitusmuutokset ovat usein maakunnallisia tai seudullisia asioita. Itä-Suomen kannalta merkittävinä tieluokitukseen ja tien tason parantamiseen kohdistuvina tavoitteina voidaan pitää sellaisia tavoitteita, jotka tukevat Itä-Suomen saavutettavuutta ja aluerakennetta sekä kansainvälistä rajaliikennettä Strategiset kehittämistavoitteet runkoteiden toteuttaminen perustienpidon rahoituksen nostaminen sellaiselle tasolle, että se mahdollistaa alemman tieverkon kunnosta huolehtimisen ja kehittämisen kansainvälisten liikenneyhteyksien kannalta tärkeän tiestön kehittäminen 2.5. Rautatieliikenne Nykytilanne Itä-Suomen rataverkon pituus on 1948 km, josta sähköistettyä 920 km eli n. 47 %. Yleiseurooppalaiseen TEN -verkkoon kuuluvia ratoja ovat Kontiomäeltä Kouvolaan, Ouluun ja Vartiukseen, Iisalmesta Ylivieskaan, Pieksämäeltä Jyväskylään, Siilinjärveltä Joensuuhun, Joensuusta Kouvolaan ja Onkamosta Niiralaan johtavat radat. Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeitä ratayhteyksiä on esitetty kuvassa 9. Henkilöliikenteessä ylimpään palvelutasoluokkaan H1, jossa suurin sallittu nopeus on km/t, kuuluu vain lyhyt rataosuus Mikkelin ja Kouvolan välillä. Muut sähköistetyt rataosat kuuluvat palvelutasoluokkaan H2 ja sähköistämättömät radat palvelutasoluokkaan H3, H4 tai H5. Pääosa tavaraliikenteen radoista kuuluu palvelutasoluokkaan T2, jossa suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeus 100 km/t. 15

16 Alueella on vielä rataosia, joilla suurin sallittu akselipaino on 20 tn ja nopeus 40 km/t. Itä- Suomen rataverkosta n. 42 % on sellaista, joiden päällysrakenne vaatii investointitoimenpiteitä (kuva 7). Itä-Suomen rautateiden matkustajaliikenne on pääasiassa kaukoliikennettä ja suuntautuu pääkaupunkiseudun sekä Jyväskylä-Tampere-Turku -akselin välille. Pendolino -juna kulkee Helsingistä Kajaaniin ja Joensuuhun. Sen mahdollistamaa matkanopeutta ei voida hyödyntää näillä rataosuuksilla mm. ratarakenteisiin kohdistuvien puutteiden ja tasoristeysten takia. Henkilöliikenteen nopeimmat matka-ajat (t:min) pääkaupunkiseudulle nykyisin ovat Kajaanista 5:48, Kuopiosta 3:58, Mikkelistä 2:26, Joensuusta 4:23 ja Imatralta 2:36. Kuva 7: Rataverkon palvelutasot (lähde: RHK). 16

17 Kuva 8: Rautatieliikenteen kuljetukset ja henkilöliikenne (lähde: RHK). Itä-Suomen tavaraliikenteessä on suuri merkitys Venäjän ja Suomen välisellä ja muulla kansainvälisellä liikenteellä, joka kohdistuu suurten teollisuuslaitosten raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden kuljetuksiin. Kansainväliset kuljetukset ovat rannikkoseudun satamien sekä Venäjän maarajojen välillä tapahtuvia. Itärajan ylittävä liikenne Itä- Suomessa tapahtuu Kuhmon Vartiuksen, Tohmajärven Niiralan, Imatran Imatrankosken ja Lappeenrannan Vainikkalan rajanylityspaikkojen kautta. Itä-Suomen rataverkon suurimmat kapasiteettiongelmat ovat kansainvälisen liikenteen tärkeimmillä rataosilla. Itä-Suomen alueella sijaitsee suuri osa, yhteensä 410 km ns. vähäliikenteisiksi luokiteltuja ratoja, joiden kuljetusmäärät ovat alle tn/vuosi. Ratojen liikenne muodostuu pääasiassa teollisuuden kuljetuksista, mutta osalla niistä on myös henkilöliikennettä. Nämä radat ovat Itä-Suomen liikennejärjestelmän ja aluetalouden kannalta merkittäviä. Ratojen merkitys on suuri myös sen takia, että ne ovat vaihtoehtoisia kuljetusreittejä, joiden avulla voidaan vähentää vilkasliikenteisten pääratojen ruuhkautumista. Kuvassa 9 esitettyyn Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeisiin ratayhteyksiin kuulu vähäliikenteisistä radoista väli Kontiomäki Uimaharju rataverkon toiminnallisuuden kannalta tärkeänä yhteytenä. Rataosuus Huutokoski Parikkala on esitetty tulevaisuudessa kehitettävänä kansainvälisenä ratayhteytenä (kuva 9). Vähäliikenteisten ratojen sulkeminen olisi kohtalokas isku harvaan asuttujen alueiden elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksille ja kilpailukyvylle sekä erityisesti metsätaloudelle. Itä-Suomen vähäliikenteisten ratojen säilyttäminen ja tarvittava kunnostaminen edellyttää erillisen rahoituksen määrittämistä kahtena rahoituspakettina vuosina (79,0 M ) sekä ,5 M ). Vähäliikenteisten ratojen 17

18 peruskorjaaminen on mahdollista vain, jos vilkasliikenteiselle rataverkolle turvataan riittävä korjaus-investointirahoitus, sillä vähäliikenteiset radat on tarkoitus korjata vilkasliikenteisiltä radoilta vapautuvalla kierrätysmateriaalilla. Rautatieliikenteen liikenneturvallisuus on Itä-Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla luvulla Itä-Suomessa tapahtui 34 tasoristeysonnettomuutta, joista 3 oli kuolemaan ja 15 loukkaantumisiin johtavia. Itä-Suomessa on kuitenkin vielä paljon tasoristeyksiä. Karjalan ja Savon radoilla on Pendolino reiteillä lähes 290 tasoristetystä. Kouvola - Kuopio rataosalla tasoristeyksiä on 64 kpl, Kuopio - Kontiomäki rataosalla 88 kpl ja Luumäki - Joensuu rataosalla 105 kpl sekä muilla rataosilla n. 700 kpl. Tasoristeykset estävät nopeilla radoilla nopeuden nostamisen ja ovat kaikilla radoilla merkittävä turvallisuusriski. Kuva 9: Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeät ratayhteydet. 18

19 Tulevaisuuden kehittämistarpeet Liikenneturvallisuuden, toimivien yhteyksien sekä ajallisen saavutettavuuden merkityksen kasvaessa nopean henkilöliikenteen sekä luotettavien ja täsmällisten tavaraliikenteen kuljetusten tarve kasvaa myös rautatieliikenteessä. Itä-Suomessa korostuvat pitkämatkaiset suurten keskusten väliset henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetukset, mihin sisältyy myös toimivien matkaketjujen ja yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytysten kehittäminen kansainvälisessä ja kansallisessa liikenteessä. Kansainvälisessä liikenteessä on varauduttava Venäjälle ja Kaukoitään suuntautuvan rautatieliikenteen kasvuun, Vuosaaren sataman aiheuttamaan liikenteeseen sekä mahdollisesti Saimaan vesiliikenteen muutoksiin, mikäli syntyvät kanavaratkaisut eivät suosi vesiliikenteen kehittämistä ja ympärivuotisen vesiliikenteen käynnistymistä. Suunniteltujen uusien kaivoshankkeiden avautuminen Kainuussa (Talvivaara) ja Pohjois- Karjalassa (Ilomantsin Pampalo) lisäävät rataverkon liikennöintiä ja edellyttävät kehittämisinvestointeja. Venäjälta tuotavan puutavaran tuonnissa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi raakapuukuljetusten suuntautumiseen rataverkolla ja lisätä liikennöintiä nykyisin vähäliikenteisenä olevilla rataosuuksilla. Myös matkailu avaa uusia mahdollisuuksia rautatieliikenteen kehittämiselle. Maakuntakeskukset muodostavat vetovoimaisia matkailukeskittymiä ja toimivat maakuntien eri liikennemuotojen solmupisteinä, joista matka suuntautuu eri matkailukohteisiin. Matkakeskusten merkitys korostuu rautatieliikenteen jatkoyhteyksien kehittämisessä. Venäjä muodostaa matkailun kehittämisessä potentiaalisen markkinointi- ja kohdealueen, jolle suorien henkilöliikenteen yhteyksien kehittäminen on Itä-Suomen saavutettavuuden kannalta tärkeää. Itä-Suomen kehittämisedellytysten turvaamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi muun maan tasolla tulee toteuttaa nopean henkilöliikenteen junayhteydet maakuntakeskusten ja Helsingin välillä sekä raskaan tavaraliikenteen kehittämisen edellyttämät tasonnostot 25 tn akselipainoisille tavarajunille. Kehittäminen edellyttää raskaan tavaraliikenteen radoilta hyvää teknistä tasoa, ajanmukaista kulunvalvontalaitteistoa sekä nopean henkilöliikenteen radoilta lisäksi tasoristeysten poistoa. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän toimesta on valmistunut ehdotus rautatieliikenteen runkoverkoksi. Rautateiden runkoverkko käsittää runkoratoina kehitettävät raskaan tavaraliikenteen radat sekä nopean henkilöliikenteen radat. Itä- Suomen alueella raskaan liikenteen runkoratoja ovat Savonrata Kontiomäen kautta Ouluun ja Vartiukseen sekä Karjalan rata Uimaharjulle saakka ja Pieksämäki Jyväskylä yhteys. Lisäksi Niiralan ja Vainikkalan rajanylityspaikoille johtavat radat kuuluvat raskaan tavaraliikenteen runkoratoihin. Nopean henkilöliikenteen runkoratoihin kuuluvat Itä- Suomesta Savonrata Kuopioon ja Karjalan rata Imatralle saakka sekä Vainikkalan rajanylityspaikalle johtava ratayhteys (kuva 10). Nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen runkoradoilla tulee varautua liikenneturvallisuuden ja radan välityskyvyn turvaamiseksi tasoristeysten poistoon sekä kaksoisraiteiden ja uusien liikennepaikkojen rakentamiseen. Runkorataverkon valmistelun yhteydessä Itä-Suomen maakunnat esittivät LVM:n 19

20 asettaman työryhmän alustavaan ehdotukseen lisäyksinä raskaan tavaraliikenteen verkkoon radat Pieksämäki Varkaus ja Kontiomäki Vartius sekä nopean henkilöliikenteen verkkoon lisäyksinä radat Jyväskylä Pieksämäki, Kuopio Kajaani ja Imatra Joensuu. LVM:n asettama työryhmä otti huomioon maakuntien tekemän täydennysesityksen lisäämällä runkorataverkkoa koskevaan ehdotukseen raskaan liikenteen runkoratana yhteyden Kontiomäki - Vartius (kuva 10.) Raskaan tavaraliikenteen radat Nopean henkilöliikenteen radat Kuva 10 Raideliikenteen runkoverkkoehdotus (Lähteet: Valtakunnallisesti merkittävät maaliikenteen runkoverkot, Työryhmän mietintö; Liikenne- ja viestintä-ministeriön julkaisuja 43/2006). Osa päärataverkosta on vielä heikkokuntoista ja asettaa rajoituksia junaliikenteelle. Nykyisen rataverkon ylläpitäminen nykyaikaisella kalustolla liikennöitävässä kunnossa edellyttää rakenteeltaan heikkojen rataosien pikaista kunnostamista. Tasoristeykset ovat yksi turvallisuusriski sekä juna- että autoliikenteelle. Tasoristeysten liikenneturvallisuutta tulee parantaa rakentamalla turvalaitteita, parantamalla näkymiä ja lähestymisen vaaratekijöitä risteyksissä sekä yhdistämällä ja poistamalla vaarallisimpia yksityisteiden tasoristeyksiä. Edellytyksenä nopean liikenteen junayhteyden muodostamiselle on tasoristeysten poistaminen, turvavaihteiden rakentaminen sekä radan vakavuutta parantavat toimenpiteet näillä rataosuuksilla. 20

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET

ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET RAPORTTI Itä-Suomi ohjelman makrohanke M7 valmistelutyöryhmä 2006 LUONNOS 23.8.2006 1. JOHDANTO... 3 2. ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ... 4 2.1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAT...

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2 Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2009 1. Sopijaosapuolet 3 Tämä sopimus on tehty seuraavien osapuolten välille Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen lääninhallitus Tiehallinto, Savo-Karjalan

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Yleistä joukkoliikenteestä Joukkoliikenteen ostoja (linja-autoliikenne) on jo karsittu Itä-Suomessa

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta Parikkala Syväoron

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Itä-Suomen neuvottelukunta Esityslista 2/ 2011

Itä-Suomen neuvottelukunta Esityslista 2/ 2011 Itä-Suomen neuvottelukunta Esityslista 2/ 2011 Kokousaika Keskiviikko 27.4.2011 klo 17.00 Kokouspaikka Osanottajat Scandic Simonkenttä, kokoustila Mansku Simonkatu 9, 00100 Helsinki Etelä-Karjalan liitto

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot