ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET RAPORTTI Itä-Suomi ohjelman makrohanke M7 valmistelutyöryhmä

2 1. JOHDANTO ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAT MATKAKESKUKSET JA TAVARALIIKENTEEN TERMINAALIT Strategiset kehittämistavoitteet LENTOLIIKENNE Itä-Suomea palvelevat lentoasemat Lentoasemien ja -liikenteen ja merkitys sijaintialueilleen Syrjäisten lentoasemien tukeminen Strategiset kehittämistavoitteet TIELIIKENNE Nykytilanne Tieverkon kehittämistarpeet Strategiset kehittämistavoitteet RAUTATIELIIKENNE Nykytilanne Tulevaisuuden kehittämistarpeet Strategiset kehittämistavoitteet VESILIIKENNE Nykytilanne Strategiset kehittämistavoitteet SUJUVAT RAJANYLITYKSET NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu RAJALIIKENTEEN YLEISET KEHITTÄMISHAASTEET STRATEGISET KEHITTÄMISTAVOITTEET YHTEENVETO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET, KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOTEEN Kannen kuva: Martti Juntunen M7 valmistelutyöryhmä: Hannu Heikkinen, pj Kainuun maakunta kuntayhtymä Kari Riikonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Heikki Rintamäki Etelä-Savon maakuntaliitto Jouko Kohvakka Pohjois-Savon liitto Urpo Moisio Etelä-Karjalan liitto 2

3 1. JOHDANTO Vuonna 2005 valmistuneeseen Itä-Suomi ohjelmaan sisältyy kaikkiaan 14 Itä-Suomen myönteistä kehitystä vauhdittavaa makrohanketta, joista yhtenä on liikennejärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu Itä-Suomen strategiset liikennehankkeet (M7). Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen kaikki liikennemuodot kattavana verkkomaisena kokonaisuutena, jonka avulla voidaan vahvistaa Itä-Suomen asemaa globaalissa taloudessa sekä Euroopan Unionin sisämarkkinoilla ja kansallisessa toimintaympäristössä. Itä-Suomi -ohjelmaan on kirjattu kolme Itä-Suomen keskeistä strategista liikennehanketta: - Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista - Saimaan kanavan toiminnan jatkuminen on turvattava - Maantieverkon päärungon muodostavien 5- ja 6-teiden ja vastaavien rautateiden kunto on pikaisesti nostettava vastaamaan muiden valtakunnallisten pääväylien tasoa. Itä-Suomi ohjelman keskeisiä strategisia liikennehankkeita käsittävän makrohankkeen M7 toteuttamista on valmistellut Itä-Suomen liittojen edustajista koostuva työryhmä: Hannu Heikkinen (pj), Jouko Kohvakka, Kari Riikonen, Heikki Rintamäki ja Urpo Moisio (Marjo Wallenius 2005 asti). Valmistelua koskeva sidosryhmäseminaari järjestettiin Kuopiossa Raporttiluonnos on ollut maakuntahallitusten käsiteltävänä vuoden 2006 lopulla. Luonnoksesta on järjestetty lausuntokierros. Saaduissa lausunnoissa on yleisesti tuettu työryhmän tekemiä esityksiä. Samalla on esitetty täydennyksiä raporttiin sekä liikennehankkeita koskeviin toimenpideluetteloihin. Lausunnot sekä maakuntahallituksilta saatu palaute on huomioitu tämän raportin valmistelussa. Työryhmä pitää tärkeänä makrohankkeen M7 jatkosuunnittelua ja sitä, että Itä-Suomen strategisista liikennehankkeista sovitaan yhteistyössä eri liittojen kesken. Liikennehankkeiden valmistelutyötä varten tulee kehittää Itä-Suomen maakuntaliittojen edustajista koostuva kevyt yhteistyöorganisaatio, joka tarvittaessa järjestää sidosryhmäseminaareja ja valmistelee vuosittain esityksen strategisesti keskeisistä liikennehankkeista Itä-Suomen neuvottelukunnalle ja asiasta päättäville luottamuselimille. Makrohankkeen M7 kanssa samanaikaisesti on Itä-Suomen liittojen yhteistyönä ollut laadittavana Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat 2030 raportti. Työn tuloksena syntyvän Itä-Suomen yhteisen aluerakennevision ja siihen liittyvän liikennejärjestelmän toteuttaminen tapahtuu makrohankkeen M7 toimenpiteiden kautta. Strategisia liikennehankkeita käsiteltäessä työryhmä on pyrkinyt tarkastelemaan liikennejärjestelmän nykytilaa ja kehittämistavoitteita Itä-Suomi ohjelmaa yksityiskohtaisemmin. Tarkastelussa on käytetty jakoa, jossa liikennejärjestelmää on 3

4 kansainvälistä rajaliikennettä lukuun ottamatta käsitelty kokonaisuudessaan yhden pääotsikon alla. Kansainvälinen Suomen itärajan ylittävä liikenne ja rajanylityspaikat on käsitelty toisen pääotsikon alla. Tässä raportissa on Itä-Suomen kannalta strategisiksi liikennehankkeiksi luokiteltu hankkeet, jotka tukevat Itä-Suomen kansainvälistä ja kansallista asemaa, saavutettavuutta ja kilpailukykyä osana valtakunnallista ja kansainvälistä aluerakennetta. Itä-Suomi ohjelmassa mainitun kolmen keskeisen strategisen liikennehankkeen ohella esitetään strategisina sellaisia hankkeita, joilla parannetaan matkaketjujen toimivuutta, turvataan alemman asteisen tieverkon kunto ja vähäliikenteisten ratojen liikennöitävyys sekä kehitetään kansainvälisen rajaliikenteen toimintaedellytyksiä. Raportin lopussa (luku 5. s ) on esitetty vuoteen 2015 ulottuvia kehittämistoimenpiteitä, joilla toteutetaan strategisia liikennehankkeita. Liitteenä on lisäksi esitetty valmistelutyön yhteydessä esille tulleita muita Itä-Suomen sisäisen ja sitä ympäröivien alueiden aluerakenteen sekä yhteyksien kannalta tärkeitä täydentäviä liikenteen kehittämistoimenpiteitä (liite 1, s.32). 2. ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 2.1. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa on viimeisen viiden vuoden aikana laaditut maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat, joiden aikajänne ulottuu 2020-luvulle. Suunnitelmista uusin on Etelä-Savon liikennestrategia vuodelta 2004 ja vanhin on Kainuuta koskeva Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen liikennestrategia vuodelta Liikennestrategioissa on kerrottu maakunnalliset liikenteen kehittämisen tavoitteet ja tärkeimmät kärkihankkeet. Eri maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmissaan esittämät tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia ja luovat hyvät edellytykset yhteiselle liikenteen kehittämistyölle Matkakeskukset ja tavaraliikenteen terminaalit Matkakeskusten toteuttamisella voidaan edesauttaa eri liikennemuotojen yhdistämistä toimiviksi matkaketjuiksi. Itä-Suomen maakuntakeskuksista Lappeenrannassa on toimiva matkakeskus. Toteuttamisvaiheeseen on ennättänyt Mikkeli, jossa matkakeskus valmistuu syksyllä Kuopion matkakeskuksen rakentaminen alkaa v Joensuun matkakeskuksesta on valmistunut hankesuunnitelma. Kajaanin matkakeskus on yleissuunnitelmavaiheessa. Muiden kaupunkien osalta Varkauden matkakeskus on valmistunut vuoden 2006 alussa. Pieksämäellä on vanhastaan rautatieasema ja linja-autoasema samassa rakennuksessa, mutta toimivan matkakeskuksen kehittämiseksi tarvitaan saneeraustoimenpiteitä. Valtakunnallisesti toimivien kuljetusliikkeiden samoin kuin VR Cargon välillä ei perinteisesti ole ollut merkittävää yhteistyötä, minkä johdosta myös terminaalit lähes 4

5 poikkeuksetta sijaitsevat toisistaan erillään ja usein myös eri puolilla kaupunkikeskuksia. Terminaalitoimintojen yhdistämisellä tai ainakin sijoittamisella samalle alueelle on nyttemmin ymmärretty saatavan merkittäviä logistisia hyötyjä niin kuljetusyrityksille kuin myös kuljetusten antajille sekä mm. Kuopiossa sen on todettu parantavan myös ympäristön tilaa raskaan liikenteen siirtyessä keskustan ulkopuolelle. Yhteisen terminaalialueen / logistiikkakeskuksen perustamistarve on noussut esille Kuopiossa kuljetusyritysten toimesta ja on tässä vaiheessa johtanut tarvittavien aluevarausten osoittamiseen Kuopion seudun maakuntakaavassa. Vastaavalla tavalla on Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu logistiikka-alueita. Logistiikkakeskuksen perustaminen on ollut idän liikenteeseen liittyen vahvasti esillä myös Lappeenrannassa ja asiasta on laadittu selvityksiä. Itä-Suomen tavaraliikenteen logistiikan suunnittelutilannetta on käsitelty yleisemmällä tasolla raportin liitteessä Logistiikka Itä-Suomessa (liite2, s. 33) Strategiset kehittämistavoitteet sujuvat matkaketjut matkakeskusten toteuttaminen tavaraliikenneterminaalien toteuttaminen 2.3. Lentoliikenne Itä-Suomea palvelevat lentoasemat Itä-Suomea palvelevat Ilmailulaitos Finavian ylläpitämät Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Lappeenrannan, Savonlinnan ja Varkauden lentoasemat sekä Mikkelin kaupungin ylläpitämä Mikkelin lentoasema. Itä-Suomen vilkkain lentoasema on Kuopio. Siellä matkustajamäärät ovat jatkaneet kasvuaan noin 7 % myös vuonna Osa matkustajamäärien kasvusta johtuu lisääntyneestä charter liikenteestä. Muilla lentoasemilla matkustajamäärät ovat laskeneet, eniten Savonlinnassa ja Varkaudessa, joiden liikennöintiä on haitannut kannattamattomaksi muodostuneen liikenteen rahoitusongelmat. Mikkelin reittiliikenne on rahoituksesta johtuvien ongelmien vuoksi keskeytynyt. Säännöllisten reittilentojen lisäksi kentiltä lennetään tilauslentoja, eniten Kuopiosta. Itä- Suomen lentoasemien kansainvälisten matkustajien määrä oli vuonna 2006 yhteensä ja osuus oli 10 % matkustajamäärästä. Helsingin kautta matkustaneiden määrästä ei ole tilastotietoja käytettävissä. Kuopion osuus Itä-Suomeen tulleista ja lähteneistä kansainvälisistä matkustajista oli 64 %. Kansainvälisten matkustajien määrä ja osuus on 5

6 kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Määrä on kasvanut nopeasti erityisesti Kuopion lentoasemalla. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteestä on liikenne- ja viestintäministeriö antanut julkisen palvelun velvoitteen. Julkisen palvelun velvoitteen käyttö on monissa EU-maissa usein käytetty keino joidenkin lentoyhteyksien tukemiseen. Ministeriö ja kaupungit ovat sopineet Savonlinnan ja Varkauden lentojen kustannusten jakamisesta. Liikenne on kilpailutettava EU:n säännösten mukaisesti. Kilpailutuksessa saatiin yksi tarjous, mutta sopimusneuvottelut eivät johtaneet tulokseen. Uusi kilpailutus on tarkoitus järjestää vuoden 2007 aikana. Mikkelin lentoaseman kehittäminen ja infrastruktuurin luominen on jo usean vuoden toiminut kaupungin sekä myös liikenne- ja viestintäministeriön tuen avulla. Lentoliikenteen harjoittajan vaihtumiset, liikennekatkokset sekä ajoittain sopimattomat aikataulut ovat johtaneet matkustajamäärän vähenemiseen 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Julkisen palvelun velvoitteen mukainen lentoliikenteen kilpailutus ei tuonut v osapuolten hyväksymää ratkaisua ja liikenne Mikkeliin on keskeytynyt. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole halunnut enää jatkaa Mikkelin lentoliikenteen tukemista vedoten Kerava-Lahti -oikoradan ja Lahti-Heinola moottoritien käyttöönoton tuomaan muiden liikennevälineiden matka-ajoissa tapahtuvan matka-ajan kehitykseen. Mikkeli joutuneekin käyttämään jatkossa Helsinkiä ulkomaille suuntautuvien lentojen lähtö / tulokenttänään. Tämä edellyttää Mikkelin ja Helsingin välisten muiden liikenneyhteyksien kehittämistä. Itse Mikkelin lentokenttä on edelleen tarpeen muun lentotoiminnan tarpeisiin ja valtion osallistumiselle kentän ylläpitokustannuksiin pyritään löytämään ratkaisu. Taulukko 1: Itä-Suomen lentokentät ja yhteydet Helsinki-Vantaan kentälle. Kenttä Ylläpitäjä Kiitotie Etäisyys Vuorot Vuorot Arkisin aikaisin Arkisin myöhäisin Lentoaika m keskust. km arkisin kpl la, su kpl H:gissä / saap. H:gistä H:gissä / saap. H:gistä Joensuu Finavia , :20 / 7:05 22:35 / 21:10 0:50 1:05 Kajaani Finavia :00 / 7:20 21:40 22:55 / 20:20 1:00 1:20 Kuopio Finavia :00 / 7:05 22:05-22:30 / 00:45 0:45 1:05 Lappeenranta Finavia , :00 / 8:00 19:00 / 00:20 0:35 0:45 Savonlinna Finavia :25 / 8:15 19:50 / 18:40 0:50 1:35 Varkaus Finavia :15 / 8:10 19:25 / 18:20 0:50 1:25 Mikkeli Mikkeli / - - / - 0:45 6

7 matkustajaa / vuosi Joensuu Kajaani Kuopio Lappeeenranta Savonlinna Varkaus Mikkeli vuosi Kuva 1: Itä-Suomen lentoasemien matkustajamäärien kehitys vuosina Lentoasemien ja -liikenteen ja merkitys sijaintialueilleen Finavia ylläpitää Suomen lentoasemaverkostoa ja lennonvarmistusjärjestelmiä. Sen asiakkaita ovat kaikki lentoliikenteen toimijat ja lentomatkustajat. Yleiset toiminta- ja tulostavoitteet Finavialle asettaa valtioneuvosto. Liikelaitoslaki velvoittaa pitämään reittiliikenteen lentokentät kunnossa. Itä-Suomen lentokentiltä tehtävien matkojen määränpääjakauma vaihtelee sen mukaan, miten etäällä ne sijaitsevat pääkaupunkiseudusta ja miten kilpailukykyinen lento on muihin kulkutapoihin verrattuna. Lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevilta kentiltä suunnataan Helsinki-Vantaan kentän kautta lähinnä ulkomaille. Nykyiset tarjolla olevat lentovuorot sopivat Kuopiosta ja Lappeenrannasta ulkomaan jatkolennoille. Samaan tilanteeseen pyritään myös Savonlinnan ja Varkauden kohdalla lentotoiminnan kilpailutuksen jälkeen. Kajaanin, Kuopion ja Joensuun kenttiä käytetään merkittävästi myös kotimaan sisäisillä matkoilla. Joensuun ja Kajaanin lentoliikenteessä on puutteena aikaiset sekä myöhäiset lentovuorot, joilla voisi käydä vuorokauden aikana Euroopassa. Näiden maakuntien liikeelämä, yliopisto ym. kärsivät näistä aikaisten ja myöhäisten lentovuorojen puutteista. 7

8 Kotimaan matkoilla matkustajien ajankäyttö jää myös hieman tehottomaksi. Matkustajamäärät ovat kuitenkin riittävät, jotta lentoliikenne tulee toimeen omillaan. Kuopio on muihin Itä-Suomen lentokenttiin nähden poikkeuksellisessa asemassa sillä sen matkustajamäärä riittää lentoyhtiöiden välisen kilpailun synnyttämiseen. Lisäksi etäisyys Helsinkiin nostaa lentokoneen myös kotimaan matkoilla varteenotettavaksi vaihtoehdoksi matkakustannuksiltaan edullisempien kulkutapojen rinnalle. Kuopion lentoasemalla on keskeisen sijaintinsa vuoksi edellytykset kehittyä tulevaisuudessa Itä- Suomea palvelevaksi lentoasemaksi, jolta on suorat lentoyhteydet joillekin Euroopan keskeisille lentokentille. Joensuun ja Lappeenrannan kentillä on sijaintinsa sekä yhteyksiensä vuoksi edellytyksiä lentoyhteyksien ylläpitämiseen Venäjälle. Lappeenrannan kentän sijainti kaupunkirakenteen sisällä voi tulevaisuudessa hankaloittaa sen kehittämistä ympäristökysymysten noustessa yhä enemmän esille. Lentoliikennemarkkinoille on olennaista, että ne seuraavat varsin tarkoin yleistä taloudellista kehitystä. Viime vuosina tämä ennen niin selkeä riippuvuus on kuitenkin muuttunut: yhtäältä talouskehitys ei ole niin selkeästi lisännyt liikennettä ja toisaalta uudet lentoyhtiökonseptit, niin sanotut low cost -yhtiöt, ovat tuoneet liikenteelle uusia asiakkaita. Low cost -konseptiin kuuluu muun muassa se, että yhtiöt harjoittavat ainoastaan niin sanottua point-to-point-liikennettä eivätkä tarjoa jatkoyhteyksiä. Yhtiöt hakevat tehokkaita ratkaisuja eri tavoin, eikä palveluihin ole sisällytetty kuin välttämättömät asiat. Vastatakseen markkinoiden kysyntään Finavia etsii keinoja, joilla se voisi tarjota lentoyhtiöille palvelutasoltaan ja kustannuksiltaan erihintaisia palveluja ja tuotteita. Liikennealuepalveluiden (mm. kiitoteiden kunnossapito) ja lennonjohtopalveluiden osalta tämä ei yleensä ole mahdollista, sillä turvallisuuskysymykset edellyttävät aina ensiluokkaista palvelua, mutta terminaali- ja handling-palvelujen osalta erilaistaminen on joskus mahdollista. Tampere-Pirkkalan low cost -terminaali on tästä esimerkki. Lentokenttien tilat ja rakenteet ovat liikenteen edellyttämässä kunnossa ja Ilmailulaitos pystyy oman tulopohjansa ansiosta vastaamaan normaaliin kysynnän kehitykseen. Low cost yhtiöiden toiminnan edellyttämien alhaisten kustannusten toimintaedellytysten luominen voi vaatia vaikeita ratkaisuja. Itä-Suomella on merkittävät mahdollisuudet matkailussa ja tämä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen strategisissa valinnoissa. Charter-lentotoiminnan kehittymistä tulee edesauttaa käytettävissä olevin keinoin. Tänne suuntautuvan matkailijavirran voimistaminen edellyttää panostuksia markkinointiin nimenomaan lähtöpäässä. Toinen huomiota vaativa kohta on matkaketjujen kehittäminen aukottomiksi ja kulkutavan vaihtaminen sujuvaksi. Lentoliikenteen infrastruktuuri on kohtuullisessa kunnossa, joten seuraavana kehittämiskohteena on palvelutason parantaminen mm. virallisille rajanylityspaikoille kuuluvien rajamuodollisuuksien hoitamisessa. 8

9 Syrjäisten lentoasemien tukeminen EU:n komissio on antanut selonteon, jonka mukaan julkiset tuet syrjäisille lentoasemille ovat vastedes sallittuja. Komission mukaan tukien hyväksyminen on perusteltua, koska suurkaupungeista kaukana sijaitsevien pienten lentoasemien on vaikea kilpailla lentoyhtiöistä menestyksekkäästi. Komission uudet säännöt määrittävät, millaisin edellytyksin lentoasemille voi myöntää tukia. Julkisia ja yksityisiä lentoasemia tulee kohdella samojen periaatteiden mukaisesti. Lentoasemat taas voisivat tilapäisesti tukea uusien reittien avaamista esimerkiksi myöntämällä lentoyhtiöille helpotuksia liikennöintimaksuihin. Komissio ei kuitenkaan linjauksellaan halua syrjiä menestyviä lentoasemia. Pienillä asemilla on kuitenkin Euroopan alueiden välisten yhteyksien kehittämisessä tärkeä tehtävä, jota ne eivät aina pysty hoitamaan tyydyttävällä tavalla ilman julkista tukea Strategiset kehittämistavoitteet Itä-Suomi ohjelman lentoliikennettä koskeva keskeinen strateginen tavoite on: Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista. Tämä koskee erityisesti Varkauden ja Savonlinnan lentoliikennettä. Julkisen palvelun velvoitteen mukaisella kilpailutuksella on saatava ratkaisu, joka takaa jatkuvan, joustavan matkustamisen mahdollistavin aikatauluin toimivan lentoliikenteen. Liikenteestä aiheutuvien, alueiden maksettavaksi tulevien kustannusten pitää lisäksi pysyä kohtuullisena. Lentoliikenteen laajuutta koskevat tavoitteet ovat: Itä-Suomen lentoasemien ja ulkomaan lentojen välille aikataulullisesti sujuvat jatkolentoyhteydet Itä-Suomen alueelta suora reittilentoyhteys sekä Länsi-Eurooppaan että Venäjälle Alueelle tulevan matkailun ja sen sujuvien jatkoyhteyksien kehittäminen 2.4. Tieliikenne Nykytilanne Itä-Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä tieliikenteellä on keskeinen rooli. Alueen tieverkon rungon muodostavat 12 eri valtatietä, jotka ulottuvat Itä-Suomen alueelle. Saavutettavuuden kannalta erityisen tärkeitä yhteyksiä ovat pohjois-etelä suuntaiset valtatiet 5 ja 6, jotka välittävät Itä-Suomen yhteyksiä lähinnä pääkaupunkiseudulle sekä rajat ylittävää liikennettä välittävä valtatien 17 ja kantatien 70 muodostama yhteys Niiralan raja-asemalle sekä valtatie 13 Mikkelistä Lappeenrannan kautta Nuijamaan rajaasemalle. Muita raskaan liikenteen, kaupunkiseutujen välisen yhteistyön ym. kannalta tärkeitä yhteyksiä ovat Itä-länsi suunnassa valtatie 9, joka välittää Itä-Suomen yhteyksiä Jyväskylän Tampereen - Turun suuntaan, valtatie 22 Kajaanista Ouluun, Vartiuksen raja-asemalle johtava kantatie 89, valtatie 15 Mikkelistä Kotkaan, valtatie 26 9

10 Lappeenrannasta Haminan satamaan sekä Joensuusta pääkaupunkiseudulle johtava valtatie 23. Valtatien 14 merkitys nousee edellisten rinnalle, kun Parikkala kehittyy kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon em. teistä kuuluvat valtatiet 5, 6, 9, 17 ja 22 sekä kantatiet 70 ja 89. Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeitä päätieyhteyksiä on esitetty kuvassa 2. Kuva 2 : Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeät päätieyhteydet. Itä-Suomessa on maanteitä yhteensä n km, eli noin 29 % maamme maantieverkosta. Valta- ja kantateiden osuus on n km. Kokonaisliikennemäärillä (KVL 2004) mitaten vilkkaimmat tiet ovat valtatie 5 Iisalmesta etelään ja valtatie 6 Imatralta etelään (kuva 3). Em. yhteydet ovat myös tavaraliikenteen eniten käyttämät yhteydet. Itä-Suomen alueelle yhteistä on runsas sorapäällysteinen, routimisherkkä alempi tieverkko. Ongelmallisin tilanne on tältä osin on Savo-Karjalan tiepiirin alueella, jossa esim. vuonna 2004 oli 48 % maamme kelirikkorajoituksen alaisista teistä ja jossa ainoana oli rajoituksen alla myös seututeitä. 10

11 Kuva 3: Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Itä-Suomen pääteillä v (lähde: Tiehallinto). 11

12 Kuva 4: Raskas liikenne Itä-Suomen alueella vuonna 2004 (lähde: Tiehallinto). 12

13 Talvikauden nopeusrajoitukset noudattelevat Itä-Suomessa koko maan keskimääräistä tilannetta. Nopeusrajoituksen 100 km/h alaisia tieosuuksia on varsin vähän ja lyhyinä jaksoina, kilometreissä mitattuna eniten Kainuussa. Talvikauden nopeusrajoitus on valtaosalla päätiestöstä on 80 km/h ja joillakin standardiltaan vaatimattomilla teillä myös 70 km/h. Kuva 5: Talvikauden nopeusrajoitukset. Harmaa väri kuvaa tieosuuksia, joilla on talvikaudella voimassa 80 km/h perusnopeus (lähde: Tiehallinto). Alempi tieverkko on tärkeä Itä-Suomen metsäteollisuuden raaka-ainekuljetusten kannalta sekä maatalouden ja turvekuljetusten näkökulmasta. Maakuntien sisäisen tieverkon liikennöitävyyden merkitys on kasvamassa mm. palvelujen saavutettavuuden turvaamisen tarpeista. Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisimmat kohdat tieverkolla ovat vilkasliikenteiset päätiet maakuntakeskusten läheisyydessä sekä pidemmistä tiejaksoista mm. valtatie 5 Joroisista Lusiin ja valtatie 6 Lappeenrannasta 13

14 Kouvolan kautta Koskenkylään. Vuoden 2006 alussa voimaan astuneen maantielain mukaan osa pääteistä luokitellaan runkoteiksi. Tavoitteena on luoda suppeampi korkean palvelutason tieverkko. Runkoteillä paikallinen liikenne pyritään erottelemaan pitkämatkaisesta liikenteestä tarvittavin liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyin. LVM:n asettaman runkoverkkotyöryhmän ehdotuksessa Itä-Suomen alueella runkoteitä olisivat valtatie 5 Helsingistä Kajaaniin ja valtatie 6 Joensuuhun saakka ulottuvina. Suunnitellun runkotieverkon pituus on n. 4% koko maantieverkon pituudesta ja 32 % maantieverkon liikennesuoritteesta. Itä- Suomessa em. esitys edustaa 2,6 % maantieverkosta. Kuva 6 Teiden runkoverkkoehdotus (Lähteet: Valtakunnallisesti merkittävät maaliikenteen runkoverkot, Työryhmän mietintö; Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43/2006) Tieverkon kehittämistarpeet Tieliikenne tulee olemaan selkeä pääliikennemuoto sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Itä-Suomen kehittämisen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on alueen ajallinen saavutettavuus. Tällöin keskeisiä tekijöitä ovat tärkeimpien pääteiden palvelutaso ja kunto. Metsäteollisuuden raakapuun saannin sekä myös kasvavien bioenergian kuljetusten kannalta tärkeää on myös alemman tieverkon liikennöitävyys. Itä-Suomen saavutettavuuden kannalta merkittävimmät päätökset tehdään mahdollisesti vuoden 2007 aikana, kun LVM päättää runkotieverkon laajuudesta. Runkoteiden määrittelyn mukaan ko. tiet yhdistävät suurimmat kaupunkikeskukset ja pääkaupunkiseudun toisiinsa sekä palvelevat myös keskeisiä kansainvälisiä yhteyksiä. Tiehallinto on esittänyt alustavan näkemyksensä runkotieverkon tavoitetilasta vuonna Sen 14

15 mukaan valtatietä 5 tultaisiin kehittämän lähinnä ohituskaistatienä ja valtatietä 6 Imatralta Joensuuhun kaksikaistaisena tienä. Itä-Suomen näkökulmasta LVM:n runkoverkkotyöryhmän ehdotus on ollut vahvasti pääkaupunkiseutupainotteinen eikä näin ollen tue riittävällä tavalla maamme tasapainoista kehittymistä. Valmistelun kuluessa v Itä-Suomen maakuntahallitukset tekivät liikenne- ja viestintäministeriölle esityksen runkotieverkon täydentämisestä maamme tasapainoisempaa kehitystä tukevalla tavalla. Täydennyksinä työryhmän alustavaan ehdotukseen esitettiin vt 5 Iisalmi Kajaani, vt 9 Jyväskylä Kuopio, vt 13 Jyväskylä Lappeenranta, vt 17 Kuopio Joensuu sekä vt 23 Joensuu Varkaus. LVM:n työryhmä otti huomioon maakuntien tekemän täydennysesityksen vain lisäämällä runkotieverkkoa koskevaan ehdotukseen yhteyden vt 5 Iisalmi Kajaani. (kuva 6.) Runkotieverkon ulkopuolista tieverkkoa koskevat tien luokitusmuutokset ovat usein maakunnallisia tai seudullisia asioita. Itä-Suomen kannalta merkittävinä tieluokitukseen ja tien tason parantamiseen kohdistuvina tavoitteina voidaan pitää sellaisia tavoitteita, jotka tukevat Itä-Suomen saavutettavuutta ja aluerakennetta sekä kansainvälistä rajaliikennettä Strategiset kehittämistavoitteet runkoteiden toteuttaminen perustienpidon rahoituksen nostaminen sellaiselle tasolle, että se mahdollistaa alemman tieverkon kunnosta huolehtimisen ja kehittämisen kansainvälisten liikenneyhteyksien kannalta tärkeän tiestön kehittäminen 2.5. Rautatieliikenne Nykytilanne Itä-Suomen rataverkon pituus on 1948 km, josta sähköistettyä 920 km eli n. 47 %. Yleiseurooppalaiseen TEN -verkkoon kuuluvia ratoja ovat Kontiomäeltä Kouvolaan, Ouluun ja Vartiukseen, Iisalmesta Ylivieskaan, Pieksämäeltä Jyväskylään, Siilinjärveltä Joensuuhun, Joensuusta Kouvolaan ja Onkamosta Niiralaan johtavat radat. Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeitä ratayhteyksiä on esitetty kuvassa 9. Henkilöliikenteessä ylimpään palvelutasoluokkaan H1, jossa suurin sallittu nopeus on km/t, kuuluu vain lyhyt rataosuus Mikkelin ja Kouvolan välillä. Muut sähköistetyt rataosat kuuluvat palvelutasoluokkaan H2 ja sähköistämättömät radat palvelutasoluokkaan H3, H4 tai H5. Pääosa tavaraliikenteen radoista kuuluu palvelutasoluokkaan T2, jossa suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeus 100 km/t. 15

16 Alueella on vielä rataosia, joilla suurin sallittu akselipaino on 20 tn ja nopeus 40 km/t. Itä- Suomen rataverkosta n. 42 % on sellaista, joiden päällysrakenne vaatii investointitoimenpiteitä (kuva 7). Itä-Suomen rautateiden matkustajaliikenne on pääasiassa kaukoliikennettä ja suuntautuu pääkaupunkiseudun sekä Jyväskylä-Tampere-Turku -akselin välille. Pendolino -juna kulkee Helsingistä Kajaaniin ja Joensuuhun. Sen mahdollistamaa matkanopeutta ei voida hyödyntää näillä rataosuuksilla mm. ratarakenteisiin kohdistuvien puutteiden ja tasoristeysten takia. Henkilöliikenteen nopeimmat matka-ajat (t:min) pääkaupunkiseudulle nykyisin ovat Kajaanista 5:48, Kuopiosta 3:58, Mikkelistä 2:26, Joensuusta 4:23 ja Imatralta 2:36. Kuva 7: Rataverkon palvelutasot (lähde: RHK). 16

17 Kuva 8: Rautatieliikenteen kuljetukset ja henkilöliikenne (lähde: RHK). Itä-Suomen tavaraliikenteessä on suuri merkitys Venäjän ja Suomen välisellä ja muulla kansainvälisellä liikenteellä, joka kohdistuu suurten teollisuuslaitosten raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden kuljetuksiin. Kansainväliset kuljetukset ovat rannikkoseudun satamien sekä Venäjän maarajojen välillä tapahtuvia. Itärajan ylittävä liikenne Itä- Suomessa tapahtuu Kuhmon Vartiuksen, Tohmajärven Niiralan, Imatran Imatrankosken ja Lappeenrannan Vainikkalan rajanylityspaikkojen kautta. Itä-Suomen rataverkon suurimmat kapasiteettiongelmat ovat kansainvälisen liikenteen tärkeimmillä rataosilla. Itä-Suomen alueella sijaitsee suuri osa, yhteensä 410 km ns. vähäliikenteisiksi luokiteltuja ratoja, joiden kuljetusmäärät ovat alle tn/vuosi. Ratojen liikenne muodostuu pääasiassa teollisuuden kuljetuksista, mutta osalla niistä on myös henkilöliikennettä. Nämä radat ovat Itä-Suomen liikennejärjestelmän ja aluetalouden kannalta merkittäviä. Ratojen merkitys on suuri myös sen takia, että ne ovat vaihtoehtoisia kuljetusreittejä, joiden avulla voidaan vähentää vilkasliikenteisten pääratojen ruuhkautumista. Kuvassa 9 esitettyyn Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeisiin ratayhteyksiin kuulu vähäliikenteisistä radoista väli Kontiomäki Uimaharju rataverkon toiminnallisuuden kannalta tärkeänä yhteytenä. Rataosuus Huutokoski Parikkala on esitetty tulevaisuudessa kehitettävänä kansainvälisenä ratayhteytenä (kuva 9). Vähäliikenteisten ratojen sulkeminen olisi kohtalokas isku harvaan asuttujen alueiden elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksille ja kilpailukyvylle sekä erityisesti metsätaloudelle. Itä-Suomen vähäliikenteisten ratojen säilyttäminen ja tarvittava kunnostaminen edellyttää erillisen rahoituksen määrittämistä kahtena rahoituspakettina vuosina (79,0 M ) sekä ,5 M ). Vähäliikenteisten ratojen 17

18 peruskorjaaminen on mahdollista vain, jos vilkasliikenteiselle rataverkolle turvataan riittävä korjaus-investointirahoitus, sillä vähäliikenteiset radat on tarkoitus korjata vilkasliikenteisiltä radoilta vapautuvalla kierrätysmateriaalilla. Rautatieliikenteen liikenneturvallisuus on Itä-Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla luvulla Itä-Suomessa tapahtui 34 tasoristeysonnettomuutta, joista 3 oli kuolemaan ja 15 loukkaantumisiin johtavia. Itä-Suomessa on kuitenkin vielä paljon tasoristeyksiä. Karjalan ja Savon radoilla on Pendolino reiteillä lähes 290 tasoristetystä. Kouvola - Kuopio rataosalla tasoristeyksiä on 64 kpl, Kuopio - Kontiomäki rataosalla 88 kpl ja Luumäki - Joensuu rataosalla 105 kpl sekä muilla rataosilla n. 700 kpl. Tasoristeykset estävät nopeilla radoilla nopeuden nostamisen ja ovat kaikilla radoilla merkittävä turvallisuusriski. Kuva 9: Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeät ratayhteydet. 18

19 Tulevaisuuden kehittämistarpeet Liikenneturvallisuuden, toimivien yhteyksien sekä ajallisen saavutettavuuden merkityksen kasvaessa nopean henkilöliikenteen sekä luotettavien ja täsmällisten tavaraliikenteen kuljetusten tarve kasvaa myös rautatieliikenteessä. Itä-Suomessa korostuvat pitkämatkaiset suurten keskusten väliset henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetukset, mihin sisältyy myös toimivien matkaketjujen ja yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytysten kehittäminen kansainvälisessä ja kansallisessa liikenteessä. Kansainvälisessä liikenteessä on varauduttava Venäjälle ja Kaukoitään suuntautuvan rautatieliikenteen kasvuun, Vuosaaren sataman aiheuttamaan liikenteeseen sekä mahdollisesti Saimaan vesiliikenteen muutoksiin, mikäli syntyvät kanavaratkaisut eivät suosi vesiliikenteen kehittämistä ja ympärivuotisen vesiliikenteen käynnistymistä. Suunniteltujen uusien kaivoshankkeiden avautuminen Kainuussa (Talvivaara) ja Pohjois- Karjalassa (Ilomantsin Pampalo) lisäävät rataverkon liikennöintiä ja edellyttävät kehittämisinvestointeja. Venäjälta tuotavan puutavaran tuonnissa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi raakapuukuljetusten suuntautumiseen rataverkolla ja lisätä liikennöintiä nykyisin vähäliikenteisenä olevilla rataosuuksilla. Myös matkailu avaa uusia mahdollisuuksia rautatieliikenteen kehittämiselle. Maakuntakeskukset muodostavat vetovoimaisia matkailukeskittymiä ja toimivat maakuntien eri liikennemuotojen solmupisteinä, joista matka suuntautuu eri matkailukohteisiin. Matkakeskusten merkitys korostuu rautatieliikenteen jatkoyhteyksien kehittämisessä. Venäjä muodostaa matkailun kehittämisessä potentiaalisen markkinointi- ja kohdealueen, jolle suorien henkilöliikenteen yhteyksien kehittäminen on Itä-Suomen saavutettavuuden kannalta tärkeää. Itä-Suomen kehittämisedellytysten turvaamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi muun maan tasolla tulee toteuttaa nopean henkilöliikenteen junayhteydet maakuntakeskusten ja Helsingin välillä sekä raskaan tavaraliikenteen kehittämisen edellyttämät tasonnostot 25 tn akselipainoisille tavarajunille. Kehittäminen edellyttää raskaan tavaraliikenteen radoilta hyvää teknistä tasoa, ajanmukaista kulunvalvontalaitteistoa sekä nopean henkilöliikenteen radoilta lisäksi tasoristeysten poistoa. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän toimesta on valmistunut ehdotus rautatieliikenteen runkoverkoksi. Rautateiden runkoverkko käsittää runkoratoina kehitettävät raskaan tavaraliikenteen radat sekä nopean henkilöliikenteen radat. Itä- Suomen alueella raskaan liikenteen runkoratoja ovat Savonrata Kontiomäen kautta Ouluun ja Vartiukseen sekä Karjalan rata Uimaharjulle saakka ja Pieksämäki Jyväskylä yhteys. Lisäksi Niiralan ja Vainikkalan rajanylityspaikoille johtavat radat kuuluvat raskaan tavaraliikenteen runkoratoihin. Nopean henkilöliikenteen runkoratoihin kuuluvat Itä- Suomesta Savonrata Kuopioon ja Karjalan rata Imatralle saakka sekä Vainikkalan rajanylityspaikalle johtava ratayhteys (kuva 10). Nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen runkoradoilla tulee varautua liikenneturvallisuuden ja radan välityskyvyn turvaamiseksi tasoristeysten poistoon sekä kaksoisraiteiden ja uusien liikennepaikkojen rakentamiseen. Runkorataverkon valmistelun yhteydessä Itä-Suomen maakunnat esittivät LVM:n 19

20 asettaman työryhmän alustavaan ehdotukseen lisäyksinä raskaan tavaraliikenteen verkkoon radat Pieksämäki Varkaus ja Kontiomäki Vartius sekä nopean henkilöliikenteen verkkoon lisäyksinä radat Jyväskylä Pieksämäki, Kuopio Kajaani ja Imatra Joensuu. LVM:n asettama työryhmä otti huomioon maakuntien tekemän täydennysesityksen lisäämällä runkorataverkkoa koskevaan ehdotukseen raskaan liikenteen runkoratana yhteyden Kontiomäki - Vartius (kuva 10.) Raskaan tavaraliikenteen radat Nopean henkilöliikenteen radat Kuva 10 Raideliikenteen runkoverkkoehdotus (Lähteet: Valtakunnallisesti merkittävät maaliikenteen runkoverkot, Työryhmän mietintö; Liikenne- ja viestintä-ministeriön julkaisuja 43/2006). Osa päärataverkosta on vielä heikkokuntoista ja asettaa rajoituksia junaliikenteelle. Nykyisen rataverkon ylläpitäminen nykyaikaisella kalustolla liikennöitävässä kunnossa edellyttää rakenteeltaan heikkojen rataosien pikaista kunnostamista. Tasoristeykset ovat yksi turvallisuusriski sekä juna- että autoliikenteelle. Tasoristeysten liikenneturvallisuutta tulee parantaa rakentamalla turvalaitteita, parantamalla näkymiä ja lähestymisen vaaratekijöitä risteyksissä sekä yhdistämällä ja poistamalla vaarallisimpia yksityisteiden tasoristeyksiä. Edellytyksenä nopean liikenteen junayhteyden muodostamiselle on tasoristeysten poistaminen, turvavaihteiden rakentaminen sekä radan vakavuutta parantavat toimenpiteet näillä rataosuuksilla. 20

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Kauppakamariryhmän yhteisenä näkemyksenä tuomme esiin seuraavaa: 1.1 Liikenneverkon kehittämistarpeet elinkeinoelämän näkökulmasta

Kauppakamariryhmän yhteisenä näkemyksenä tuomme esiin seuraavaa: 1.1 Liikenneverkon kehittämistarpeet elinkeinoelämän näkökulmasta Eduskunnan liikennejaosto ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lausunnon toimitusosoite kaisa-iso-sipila@eduskunta.fi Lappeenranta, 19.10.2016 ASIA Liikenneverkon kehittämistarpeet alueen elinkeinoelämän näkökulmasta

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 26.10.2016 Vienti Saimaalta: kohdesatamat 26.10.2016 Tero Sikiö 2 Tuonti Saimaalle: lähtösatamat 26.10.2016 Tero Sikiö

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.2.2015 1 (x)

Kainuun liitto 19.2.2015 1 (x) Kainuun liitto 19.2.2015 1 (x) Dnro 2/15 Ympäristöministeriö kirjaamo@ymparisto.fi timo.turunen@ymparisto.fi PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Kommenttipyyntönne 9.1.2015, YM011:00/2013 LUONNOS 17.2.2015

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a 2 LAUSUNTO LENTOASEMAN KAUKOLIIKENNERADAN ESISELVITYKSEN LUONNOKSESTA Kslk 2010-317 Hankenro 1103_9 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta

Lisätiedot

LUOTTAMUKSELLINEN Haukivuoren matkustajajunapysähdysten lopettaminen

LUOTTAMUKSELLINEN Haukivuoren matkustajajunapysähdysten lopettaminen Haukivuoren matkustajajunapysähdysten lopettaminen 28.7.2014 Haukivuori kartalla LUOTTAMUKSELLINEN Vuoden 2013 aikana Haukivuorella 12 190 matkustajaa (2,1 % rataosan matkustajavirrasta) Samaan aikaan

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta 06.10.2016 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Talousarvioesitys 2017 JTS määrärahakehykset 2016-2021 Hallitus esittää Liikenneverkolle

Lisätiedot

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, luonnos. Esittelyaineisto, tiivistetty versio

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, luonnos. Esittelyaineisto, tiivistetty versio Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, luonnos Esittelyaineisto, tiivistetty versio 7.9.2016 Johdanto Liikennevirasto laatii toimintalinjoja keskeisille pääteille. Linjausten tärkein tehtävä on ohjata

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot