Pkj Reetta Oikarinen

Transkriptio

1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste Päiväkoti Floora / Tiikeriravut Osoite Syyriankatu 3, Helsinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.floora@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Pkj Reetta Oikarinen

2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Päiväkoti Floorassa on toimintakaudella kolme esiopetusryhmää. Kastanjakylän Tiikeriravutryhmässä toimii 13 lasta, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja sekä erityislastentarhanopettaja. Pienryhmät Tiikerit ja Ravut toimivat viikottain myös omina pienryhminään tilanteissa, joissa yksilöllisempi ohjaus on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Lisäksi opettelemme toimimaan erilaisin kokoonpanoin, niin yksittäin, pareittain, pienissä ryhmissä kuin koko ryhmänäkin. Toimimme säännöllisesti yhdessä myös oman kylämme 3-5 -vuotiaiden (Kultavyötiäiset) kanssa sekä jonkin verran myös Kastanjakylän 1-3 vuotiaiden sekä Pähkinäkylän että Vaahterakylän esiopetusryhmien kanssa. Käytämme laajasti sekä päiväkodin eri sisätiloja (ateljee, eskarivintti, sali, leikkihuone, luontohuone jne.) että päiväkodin isoa ja monipuolista pihaa sekä päiväkodin viereistä kenttää. Lisäksi meillä on oma metsäpaikka Annalan metsässä sekä laajat ja monipuoliset lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet (esim. Arabian peruskoulu, urheilukenttä, kirjasto, lähigalleriat, Arabianrannan merenranta ja piha-alueet, Intian leikkipuisto, Lammassaari, tekojääkenttä), joita hyödynämme aktiivisesti. Syksyllä tutustumme lähiympäristöön kotipiharetkien avulla, jolloin vierailemme jokaisen lapsen kotipihalla. Retkeilemme, taiteilemme, musisoimme, liikumme, teemme erilaisia tehtäviä ja harjoituksia, luemme ja keskustelemme erilaisiasta aiheista ja asioista viikottain. Esiopetuksen kokonaisuuden muodostaa kuitenkin koko yhteinen, jokapäiväinen arki päiväkoti Floorassa. Yhteisöllisyyteen kasvaminen ja sosiaalisten taitojen harjoittelu ovat tärkeitä tavoitteitamme. Floorassa eri-ikäiset lapset toimivat yhdessä mahdollisuuksien mukaan. Tämä luo pohjan lasten luonnolliselle kasvulle ja arjessa oppimiselle vahvistaen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteisöllisyys on olennaista erityisesti lasten osallisuuden ja ryhmään (niin omaan Tiikerirapujen esiopetusryhmään, Kastanjakylään kuin koko Flooran päiväkotiyhteisöönkin) kuulumisen kokemusten vahvistamisessa. Oma pienryhmä on lapselle turvallinen yksikkö, jossa voi helpommin tutustua, tulla kuulluksi ja kuunnella muita. Yhdessä opetellaan mm. itsesäätelyä, oman toiminnan ohjausta, tilannetajua, sosiaalisia taitoja kuten toisten huomiointia ja toimivaa vuorovaikutusta. Vahvistamme lasten itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa kannustamisen, rohkaisun ja positiivisen palautteen avulla ja tuemme jokaista lasta omaksi itseksi kasvamisessa. Opettelemme yhdessä tietoja ja taitoja kannustavassa ilmapiirissä. Toisten auttaminen ja se että kaikki opettelevat jotakin on luonnollinen osa arkea. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, jolloin merkityksiä, tietoa ja ymmärrystä opittavista asiasta rakennetaan yhdessä. Lasta tuetaan aktiivisen oppijan rooliin: oman oppijuuden pohtimiseen, aktiivisuuteen, kekseliäisyyteen, kokeiluun ja tutkimiseen. Ristiriidat selvitetään neuvotellen ja avoimesti kaikkia osapuolia kuunnellen ja arvostaen. Lasten kysymyksiin vastataan ja lasta kiinnostaviin asioihin ja aiheisiin perehdytään. Tuemme lapsia luottamaan itseensä ihmisenä ja oppijana. Korostamme, että jokainen on hyvä omana itsenään ja lapset ovat taitavia eri asiossa ja kiinnostuneita eri asiosta, vertaamme kehitystä omaan itseen, emme muihin. Itsetuntemuksen kasvaminen on myös tärkeää: vahvistamme kaikkien lasten vahvuuksia ja samalla auttaa tiedostamaan omat haasteensa ja suhtautumaan niihin kehittyvinä ja opeteltavina asioina. Hyvän huomaaminen lapsessa, kannustaminen ja kiitos tai kehu pienistäkin oppimisen ja kehityksen askelista toimii myönteisen minäkuvan rakennusvälineinä. Opetamme lapsia myös itse huomioimaan, arvioimaan ja seuraamaan omaa kehitystään. Huomioimme hyvän ja positiivisen käytöksen myös toisissamme mm. hymynaamataulun avulla, johon lapset ja aikuiset voivat ehdottaa hymynaamoja toisilleen mm.avuliaisuuden, positiivisuuden, ystävällisyyden, kannustamisen tai itsensä ylittämisen johdosta. Leikki on meillä Floorassa keskeinen toimintatapa kaiken ikäisillä, myös esiopetuksessa. Vaalimalla leikkiä tuemme lapsen kasvua, oppimista, kielellisten valmiuksien ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Leikille annetaan päivittäin tilaa ja aikaa niin sisällä kuin ulkonakin. Leikkiympäristön kehittämistä ja rakentamista tehdään myös yhdessä lasten kanssa. Aikuisten tehtävänä on rohkaista ja rikastaa leikkiä sekä mahdollistaa hyvät leikit kaikille lapsille. Pyrimme myös monipuolistamaan lasten leikkejä ja luomaan uusia ystävyyssuhteita leikkiporukoita ja leikkipaikkoja vaihtelemalla. Aikuinen on mukana ohjaamassa, rikastuttamassa, tukemassa ja tarkkailemassa leikkiä. Luonnosta nauttiminen leikkien, tunnelmoiden, tutkien ja liikkuen mahdollistuu säännöllisillä retkillä omalle metsäpaikalle. Myös joitakin koko päivän kestäviä retkiä toteutetaan. Kokemukset antavat tärkeän pohjan elinikäiselle luonnon kunnioittamiselle ja siitä huolehtimiselle. Metsäretkiin sisällytetään sopivissa tilanteissa teeman mukaista toimintaa, ennen kaikkea luonnon havainnointia ja tutkimista (esim. puu-, kasvi- ja lintulajien opettelua ja tunnistamista) mutta myös esim. kielellisiä ja matemaattisia harjoituksia. Metsä ympäristönä auttaa lapsia rauhoittumaan ja keskittymään ja teemme myös tietoisia rauhoittumisharjoituksia, joissa keskitytään kuuntelemaan, katselemaan ja haistelemaan metsän olemusta. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten kiinnostuksen kohteet, joita kuljetetaan yhdessä eteenpäin esiopetuksen tavoitteiden ja aikuisten havainnointiin perustuvien asioiden kanssa. Näemme esiopetuksen kiinteänä osana

3 lapsen oman kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Tällä toimintakaudella olemme jo perehtyneet mm. liskojen elämään ja talvehtimiseen. Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Keskustelemme ja suunnittelemme yhdessä lasten kanssa päivittäin, esim. aamukokoontumisten yhteydessä. Lasten ideoihin ja mielenkiinnon kohteisiin tartutaan ja asioihin perehdytään yhdessä. Lapsia osallistetaan mahdollisimman monipuolisesti; esim. lapset ovat itse äänestämällä valinneet lasten ehdotuksista ryhmänsä nimen (Tiikeriravut) ja joista muodostuivat pienryhmät (Tiikerit ja Ravut), lapset tekevät syntymäpäiväkortit toisille lapsille, viikkokirjeet vanhemmille laaditaan yhdessä lasten kanssa, sävellämme ja sanoitamme omia musiikkikappaleita, suunnittelemme yhdessä liikuntatuokioita, lapset valitset vuorotellen lepohetkillä luettavat sadut ("minun lempisatuni"-projekti), toteuttamme lapsesta lähteviä taideprojekteja jne. Lapset toimivat myös apulaisina eri tilanteissa (esim. kattavat pöydät, laittavat lepopatjat jne), osallistuvat toiminnan dokumentointiin esim. itse kuvaamalla ja kertomalla yms. Huomioimme lasten yksilölliset tarpeet ja tarjoamme yksilöllistä tukea tarvittaessa. Erilaiset lapset ja vaihtelevat tarpeet huomioidaan toimintaa suunniteltaessa, toteuttaessa ja arvioidessa. Lasten kanssa keskustellaan, leikitään ja toimitaan avoimessa vuorovaikutuksessa kuunnellen ja havainnoiden heidän aikeitaan, aloitteitaan ja innostuksen kohteitaan. Esimerkiksi erilaiset ryhmä- ja yksilöhaastattelut, miellekartat, lasten valmistamat esitykset, lasten vastuulle vuorotellen tulevat erilaiset apulaistehtävät tai tähtihetket ovat edesauttamassa yksittäisten lasten ja myös koko lapsiyhteisön äänen kuulumista ja mahdollisuutta vaikuttaa toimintaan. Toimintakauden aikana jokainen lapsi saa vuorollaan tuoda lempisatunsa päiväkotiin, lasten tuomia kirjoja luemme sitten päivittäisillä lukutuokioilla. Kaikki eivät tee aina samoja asioita ja samalla tavalla, vaan yhteisten projektien lisäksi lapsille on mahdollisuus toteuttaa myös omiaan. Oppimisympäristön suunnittelua ja muokkaamista, sen toimivuuden arviointia toteutetaan yhteistyössä lasten kanssa. Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Teemat ja projektit saavat alkunsa esimerkiksi seuraavilla, ohessa kuvatuilla tavoilla: -aihepiireistä, joita lapset nostavat esiin suoraan tai epäsuorasti. Aikuiset ovat läsnä ja hereillä arjessa, havainnoivat, kyselevät ja keskustelevat lasten kanssa, jolloin lasten kuuleminen ja heidän aikomusten huomioon ottaminen on mahdollista. -lasten toimintakauden alussa pienryhmälleen yhdessä valitsemasta nimestä ja siihen liittyvästä aihepiiristä -Flooran perinteistä kumpuavat teemat ja projektit esim. eskaripenaalien ompelu ja niiden valmistumisen kunniaksi pidettävä juhlanäyttely, perinteiset retket kuten esim. Lammassaaren ja Heurekan retki. -kalenterivuoden tapahtumat, juhlat ja Flooran perinteet (esim. aurinkojuhlat) huomioidaan ja toteutetaan suunnitellen yhdessä lasten kanssa. Jokainen lapsiryhmä tuo tapahtumiin oman näkemyksensä. -Flooran yhteiset teemat ja projektit (mm.keppihevospaja) -erilaisten yhteistyötahojen tarjoamat mahdollisuudet osallistua esim. näyttelyihin, tapahtumiin, esityksiin, työpajoihin voivat toimia moottoreina. Aiheen käsittelyä ja työstämistä voidaan jatkaa päiväkodissa. -vanhempien toiveet, ehdotukset, toiminnan avaukset (esim. vanhempaintoimikunnan järjestämä konsertti / teatteriesitys tai vanhemman pitämä työpaja) - kestävä kehitys ja ekologisuus ovat myös kuluvan kauden teemoja. Lajittelemme, kierrätämme ja käytämme uusio- ja luonnonmateriaaleja mahdollisimman paljon. Hyödymme tietotekniikkaa ja median tarjoamia mahdollisuuksia, ottamalla yhdessä selvää lapsia kiinnostavista asioista, katselemalla kuvia, kuuntelemalla musiikkia, opettelemalla tietokoneen ja tabletin käyttöä esimerkiksi käyttämällä erilaisia sovelluksia (Quiver, PicSay jne.), pelaamalla erilaisia oppimispelejä, hankkimalla tietoa erilaisista lapsia kiinnostavista aiheista ja asioista ja vaikkapa suunnittelemalla ja kuvaamalla omia pieniä (animaatio)elokuvia. Myös digikamera on lasten käytössä esim. metsäretkillä. Projektien laajuus ja kesto määräytyvät lasten mielenkiinnon mukaan. Myös me kasvattajat heittäydymme mukaan seikkailuihin, joiden päämäärä ei ole meidän tiedossa ja uskomme, että polku löytyy kulkemalla yhdessä lasten kanssa jakaen, kuunnellen ja yhdessä toimien. Erilaiset teemat ja projektit toteutuvat peräkkäin sekä päällekkäin. Niihin sisällytetään esiopetuksen opetussuunnitelman ja kasvattajan lasten havainnointien perusteella tärkeiksi nähdyt, kehitystä tukevat sisällöt, lasten erilaiset mielenkiinnon kohteet huomioiden.

4 Toiminnan dokumentointi ja arviointi Dokumentoimme arkea keskustelemalla ja kirjoittamalla, taiteilemalla, kuvaamalla, videoimalla, laatimalla kirjeitä ja muistiinpanoja sekä kokoamalla kasvun kansioita yhdessä lasten kanssa. Haluamme, että lasten näkemykset ja valinnat dokumentoinnin kohteesta tulevat entistä vahvemmin esiin. Kamera on aina saatavilla leikkien, tapahtuminen ja suunnitelmien dokumentointia varten. Hyödynnämme myös ryhmämme tablettia mm. videoimalla arkea ja tekemällä pieniä videohaastatteluja ja pieniä animaatioelokuvia. Perinteisten kasvunkansioiden lisäksi käytössämme on instagram-tili, jonne lisäämme kuvia Tiikerirapujen arjesta viikottain, näin lapset voivat myös kotona keskustella vanhempiensa kanssa päiväkodin / eskarin tapahtumista kuvien avulla ( Myöskin sähköisessä perheille lähettävässä viikkokirjeessa muistelemme kuluneen viikon tapahtumia ja kerromme tulevasta. Lasten itsearviointia tuetaan keskustelemalla avoimesti arjessa toiminnasta ja oppimisesta. Yhteisellä keskustelulla, pohdinnalla ja kysymyksillä autetaan lapsia pohtimaan omaa oppimistaan, toimintaansa ja koko ryhmän sekä jokaisen omia henkilökohtaisia tavoitteita. Pedagogista suunnittelua tapahtuu jatkuvasti arjen keskellä kasvattajan omaa työtänsä arvioiden. Välillä arvioinnille on varattava erillistä aikaa, jolloin on mahdollista pohtia keskittyneemmin pohtia pedagogisia käytäntöjä. Toiminnan, oppimisen ja oppimisympäristön suunnittelua ja arviointia tehdään myös yhdessä lasten kanssa heidän rooliaan vahvistaen. Huoltajien osallisuus Esiopetus - info kesäkuussa syksyllä esiopetuksen aloittavien lasten vanhemmille. Syksyllä vanhempainilta eskareiden vanhemmille sekä lisäksi erillinen varhaiskasvatussuunnitelma-ilta. Pidämme aloituskeskustelut uusien perheiden kanssa lapsen aloittaessa esiopetuksessa sekä LEOPS-keskustelut kaksi kertaa toimintakauden aikana kaikkien perheiden kanssa. Haluamme kuulla vanhempien toiveita ja tärkeänä pitämiään asioita lastensa esiopetusvuonna. Toiminnasta, arjen sujumisesta ja muusta ajankohtaisesta tiedotamme päivittäisten kohtaamisten lisäksi pääasiassa sähköpostitse. Lapset osallistuvat viestien valmisteluun kertomuksillaan, piirustuksillaan ja valokuvillaan. Tavoitteenamme on lähettää kirje lasten kotiin viikoittain. Lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma (LEOPS) rakentuu prosessina koko lukuvuoden ajan. Sen laatimiseen osallistuvat lapsi, vanhemmat ja esiopetuksen henkilökunta. Syksyn keskustelussa lapsi osallistuu ennalta tehdyn haastattelun välityksellä, keväällä hän on myös fyysisesti läsnä. Myös arkinen ajatusten vaihto päivittäisissä tapaamisissa sekä avoin, keskusteleva ilmapiiri, jossa vanhemmat voivat kokea tulevansa aidosti kuulluiksi. Huoltajien esiin nostamiin asioihin suhtaudutaan vakavasti ja huoltajien, niin kuin lastenkin, toiveet otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Anna lahja lapselle päivänä vanhemmalla on mahdollisuus viettää eskaripäivä lapsensa kanssa, tutustua rauhassa esiopetuksen arkeen ja välittää omat ajatuksensa ja ehdotuksensa esiopetukseen. Vanhemmat voivat myös halutessaan kertoa omasta työstään tai esitellä harrastustaan lapsille (esim. jonkin soittimen soittaminen, jokin liikuntalaji, tanssi, teatteri tms.) ja näin rikastuttaa päiväkodin / esiopetuksen arkea. Ryhmällämme on käytössä myös Instagramtili ( jonne lisäämme aktiivisesti kuvia Tiikerirapujen arjesta. Vanhemmat voivat seurata tiliä, tykätä tai kommentoida kuvia. Kotona kuvien kautta päästään myös syvemmälle päiväkodin arkeen ja voidaan keskustella yhdessä lasten kanssa esiopetukseen liittyvistä asioista ja päivän tapahtumista. Flooran vanhemmilla on vanhempaintoimikunta, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Lisäksi vanhemmille on aktiivisesti toimiva facebook ryhmä (Flooran vanhemmat), johon kaikki vanhemmat voivat liittyä. Eskareiden vanhemmat ovat perustaneet myös oman facebook-ryhmänsä arkisten ja ajankohtaisten asioiden jakamisen ja yhteisten keskustelujen mahdollistamiseksi.

5 Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Yhteisöllisyyden voimaa pidetään merkityksellisenä kiusaamisen ja ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Lasten, vanhempien ja kasvattajien kesken pyritään ylläpitämään avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä, jossa kaikki tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi, hyväksytyiksi omina itseinään. Rohkaistaan ja kannustetaan lapsia kokeilemaan erilaisia asioita, sukupuolesta tai taustasta riippumatta. Kaikille lapsille tarjotaan monipuolista, kiinnostavaa ja kehittävää toimintaa. Erilaisuuden hyväksyminen ja oikeus olla oma itsensä. Hyvät käytöstavat ja toisten huomioonottaminen. Säännöt ovat osa yhteisön kehittymistä. Lapset laativat yhdessä aikuisen kanssa alun tutustumisvaiheen jälkeen viisaat, yhteiset säännöt pohtien mikä on tärkeää ottaa huomioon, että kaikilla olisi hyvä olla, leikkiä ja oppia asioita eskarissa. Sääntöihin palataan arjessa muistelemaan yhdessä sovittua ja tarpeen mukaan sääntöjä voidaan myös tarkentaa. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt, äidinkielen tuki ja tarvittaessa valmistava opetus Keskisellä varhaiskasvatusalueella suunnitelmallista suomen kielen opetusta annetaan kaikissa esiopetuksen tilanteissa lapsen opetuksen tarpeet huomioiden. Lisäksi kielen oppimista tuetaan yksilöllisellä opetuksella, mikä mahdollistuu (mm. pienryhmätoiminnassa ja yksilöllisenä opetushetkenä). Opetuksen tavoitteet ja menetelmät suunnitellaan toimintakauden alussa yhteistyössä S2-lastentarhanopettajan kanssa. Opetuksen toteutumista, lapsen suomen kielen oppimista sekä lapsen äidinkielen taidon kehittymistä arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa Leops-keskusteluissa sekä joulukuussa (ja tarvittaessa myös maaliskuussa) yhdessä S2- lastentarhanopettajan kanssa. Kielten ja kulttuurien moninaisuus huomioidaan lapsiryhmien lauluissa, oppimisympäristön kuvissa ja kirjoituksissa, saduissa ja retkikohteissa Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Keskisellä varhaiskasvatusalueella suunnitellaan yhdessä esiopetuksen tehostetun ja erityisen tuen resurssien kohdentaminen toimintakausittain päivähoitoyksiköihin ja niiden ryhmiin lasten tuen tarpeesta lähtien. Tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien ja lasta / perhettä tukevan monialaisen yhteistyöverkoston kanssa ja toteutetaan esiopetusryhmässä pedagogisesti sovituin tavoin. Tuen toteutumista ja lapsen tuen tarvetta arvioidaan LEOPS- keskusteluissa sekä vuoden vaihteen jälkeen yksilöllisessä monialaisessa verkostokeskustelussa, jossa arvioidaan tulevaa koulupolkua ja siellä tarvittavaa tukea. Tehostettua / erityistä tarvitsevalle lapselle kirjataan esiopetusvuoden aikana pedagoginen arvio (tehostettu tuki) tai pedagoginen selvitys (erityinen tuki) esiopettajan ja ryhmässä toimivan erityislastentarhanopettajan tai kiertävän erityislastentarhanopettajan yhteistyönä Huoltajille kerrotaan poikkeavaan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä. - Yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat kirjataan lapsikohtaisiin suunnitelmiin. - Moniammatilliseen arviointikeskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija. Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Suunnitelman päivämäärä Muut yhteistyötahot Kiertävä erityislastentarhanopettaja, neuvola, kirjasto, alueen muut päiväkodit, tarvittaessa myös terapeutit ja muut hoitavat tahot,