HELSINGIN KAUPUNKI Kasvatus ja koulutus ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA. Päivähoitoyksikkö / toimipiste Päiväkoti Floora / Pähkinäkylä

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Päivähoitoyksikkö / toimipiste Päiväkoti Floora / Pähkinäkylä Osoite Syyriankatu 3, Heksinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.floora@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys

2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Flooran päätalolla toimii kaksi esiopetusryhmää. Pähkinäkylän Sopulikissojen ryhmässä toimii 14 lasta, lto, elto ja lh. Sopulikissojen ryhmää palvelee pienryhmätyöskentely ja eskarit toimivat kolmena päivänä viikossa kahdessa pienryhmässä, joissa on helpompi rohkaistua, säädellä omaa toimintaansa, tulla kuulluksi ja osalliseksi, opetella toisten huomiointia ja toimivaa vuorovaikutusta sekä saada aikuisen yksilöllisempää ohjausta. Koko ryhmän yhteisen toimijuuden mahdollistaa arjen yhteiset tilanteet (ruokailut, aamukokoontumiset, lepohetket, leikit ja retket). Haluamme tukea jokaista lasta omaksi itseksi kasvamisessa. Toimimme säännöllisesti yhdessä myös oman kylämme 1-5 vuotiaiden kanssa. Käytössämme ovat Pähkinäkylän tilat, päiväkodin piha, oma metsäpaikka Annalan metsässä sekä lähiympäristö (esim. Arabian peruskoulu, kirjasto, lähigalleriat, Arabianrannan merenranta ja piha-alueet, Intian leikkipuisto, Lammassaari, Käpylän tekojäärata). Toimimme esiopetusaikana niin ulko- kuin sisätiloissa hyvin säännöllisessä päivärytmissä. Esiopetuksen kokonaisuuden muodostaa koko yhteinen arki Floorassa. Tyypillinen esiopetuspäivä: 9.00 Aamukokoontuminen eskarivintillä, jossa pidetään POM-hetki, kohdataan toisemme, suunnitellaan päivän puuhia Toiminnallista, monipuolista lasten vahvuuksista ja mielenkiinnonkohteista kumpuavaa, esiopetussuunnitelman mukaista esiopetusta. lasten kanssa keskustellaan opeteltavista asioista, haasteita ja onnistumisista. Hyvä huomataan ja siitä vahvistutaan. Toimimme aamupäivän aikana usein sisällä ja ulkona Kokoontuminen eskarivintille lukemaan, laulamaan tai vaikka keskustelemaan apulaisten valmistellessa lounashetkeä Lounas lepohetki: POM-hetki, jatkosatu ja muutama laulu Leikit, pelit ja muut tärkeät puuhat Välipala Pukeutuminen ja ulkoilu Lapsia tuetaan aktiivisen oppijan rooliin: oman oppijuuden pohtimiseen, kekseliäisyyteen, uuden kokeiluun ja tutkimiseen. Opettelemme tietoja ja taitoja kannustavassa ilmapiirissä yhdessä kysellen ja ihmetellen. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, jolloin merkityksiä, tietoa ja ymmärrystä opittavista asiasta rakennetaan yhdessä. Tuomme esiin, että kaikki opettelevat, koska kukaan ei osaa kaikkea. Kannustamme toisten auttamiseen ja yhdessä tekemiseen. Itsetuntemuksen lisääntyminen on tärkeää: haluamme vahvistaa lapsia huomaamaan taitonsa ja samalla auttaa heitä tiedostamaan omat haasteensa ja suhtautumaan niihin kehittyvinä ja opeteltavina asioina. Tuemme lapsia luottamaan itseensä ihmisenä ja oppijana toimien ja keskustellen. Hyvän huomaaminen lapsessa, kannustaminen ja kiitos pienistäkin oppimisen ja kehityksen askelista toimii myönteisen minäkuvan rakennus välineinä. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten kiinnostuksen kohteet, joita kuljetetaan yhdessä eteenpäin esiopetuksen tavoitteiden ja aikuisten havainnointiin perustuvien asioiden kanssa. Näemme esiopetuksen kiinteänä osana lapsen oman kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Leikki ja leikillisyys on tärkeää Floorassa kaiken ikäisillä, myös esiopetuksessa. Vaalimalla leikkiä tuemme lapsen kasvua, oppimista, kielen-ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Leikille annetaan päivittäin tilaa ja aikaa niin sisällä kuin ulkonakin. Leikkiympäristön kehittämistä ja rakentamista tehdään yhdessä lasten kanssa. Aikuisten tehtävänä on mahdollistaa, rohkaista ja rikastaa leikkiä sekä mahdollistaa hyvät leikit kaikille lapsille. Luonnosta nauttiminen leikkien, tutkien ja liikkuen mahdollistuu säännöllisillä retkillä omalle metsäpaikalle. Myös koko päivän kestäviä luontoretkiä toteutetaan. Kokemukset antavat tärkeän pohjan elinikäiselle luonnon kunnioittamiselle ja siitä huolehtimiselle. Metsäretkiin sisällytetään sopivissa tilanteissa teeman mukaista toimintaa, kielellisiä ja matemaattisia harjoituksia. Metsä ympäristönä auttaa lapsia rauhoittumaan ja keskittymään ja teemme myös tietoisia rauhoittumisharjoituksia, esim.tarkkailemalla vuodenajan muutoksia metsäportilla, laskeutumalla metsäpaikalta hiljaisuuden rinnettä. Metsäretkillä syntyy myös koko ryhmän yhteisiä leikkejä, jotka vahvistavat yhteen kuuluvuuden tunnetta.

3 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Ryhmän tunteminen, esiopetuksen opetussuunnitelma ja vahva tuntuma viikon/kuukauden/vuoden kiertoon auttaa kasvattajaa tuomaan lapsia ja lapsiryhmän tarpeita palvelevin painotuksin laaja-alaisen osaamisen osaalueet tasapainoisesti mukaan esiopetukseen ja sen teeman mukaiseen toimintaan, jonka lähtökohtana on lasten aidot kiinnostuksen kohteet. Lasten kanssa keskustellaan, leikitään ja toimitaan avoimessa vuorovaikutuksessa kuunnellen ja havainnoiden heidän aikeitaan, aloitteitaan ja innostuksen kohteitaan. Esimerkiksi erilaiset ryhmä-ja yksilöhaastattelut, yhdessä laaditut miellekartat, lasten valmistamat esitykset, lasten vastuulle vuorotellen tulevat apulaistehtävät tai tähtihetket (esim. syntymäpäivä / ryhmämaskotin kotivierailu) mahdollistavat yksittäisten lasten ja myös koko lapsiyhteisön äänen kuulumiseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa toimintaan. Kaikki eivät tee aina samoja asioita ja samalla tavalla, vaan yhteisten projektien lisäksi lapsille on mahdollisuus toteuttaa myös omiaan. Oppimisympäristön suunnittelua ja muokkaamista, sen toimivuuden arviointia toteutetaan yhteistyössä lasten kanssa. Lapset esimerkiksi tietävät eskarivintin kalenteritaulun olevan heidän kalenterinsa, jonka suunnittelu ja ylläpito yhdessä aikuisen kanssa on heidän oikeutensa ja tehtävänsä. Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Teemat ja projektit saavat alkunsa esimerkiksi seuraavilla, ohessa kuvatuilla tavoilla: - aihepiireistä, joita lapset nostavat esiin suoraan tai epäsuorasti. Aikuiset ovat läsnä ja hereillä arjessa, jolloin lasten kuuleminen ja heidän aikomusten huomioon ottaminen on mahdollista. - lasten toimintakauden alussa pienryhmälleen yhdessä valitsemasta nimestä ja siihen liittyvästä aihepiiristä (Sopulikissat) - lasten leikeistä, joita yhdessä jaetaan, kehitellään, rikastutetaan ja laajennetaan. Pitkäkestoisten leikkien mahdollistaminen ja kannattelu on keskeistä. Lasten tarinoista johdatellaan ja rakennetaan yhdessä leikkejä ja kokonaisia leikkiteemoja. - Flooran perinteistä kumpuavat teemat ja projektit esim. eskaripenaalien ompelu ja niiden valmistumisen kunniaksi pidettävä juhlanäyttely, perinteiset retket kuten esim. Lammassaaren ja Heurekan retki. Kunakin vuonna ryhmä vie perinteiksi muodostuneita, odotettuja projekteja omaleimaiseen suuntaansa ja määrittelee niihin käytettyä aikaa ja syventymistä kiinnostuksensa mukaan. - kalenterivuoden tapahtumat, juhlat ja Flooran perinteet (esim. aurinkojuhlat) huomioidaan ja toteutetaan suunnitellen yhdessä lasten kanssa. Jokainen lapsiryhmä tuo tapahtumiin oman näkemyksensä. - Flooran yhteiset teemat ja projektit : - * Aikamatka projekti, vietämme kuluvana toimintakautena Flooran 70-vuotis juhlia. Koko Flooran lasten ja vanhempien yhteisenä projektina on Aikamatka, jossa aloitetaan historiaan tutustuminen lapsen oman, perheen ja suvun tarinoista. Projekti alkaa kotitehtävällä vanhemmille, jotka saavat kirjoittaa lapsensa nimen tarinan. Viemme projektia eteenpäin Lastentarhamuseon aikamatka-hankkeen pohjalta lasten kanssa ideoiden ja toteuttaen. - Liikkuva arki -projekti eli liikunnallisen toiminnan lisääminen arjen rakenteisiin: Olemme mukana Helsingin kaupungin pilottikokeilussa, jossa halutaan huolehtia päivittäisen liikunnan lisäämisestä varhaiskasvatuksen arkeen. Apunamme on liikunnanohjaajat tietoineen, taitoineen ja materiaaleineen. - erilaisten yhteistyötahojen tarjoamat mahdollisuudet osallistua esim. näyttelyihin, tapahtumiin, esityksiin, työpajoihin voivat toimia moottoreina - vanhempien toiveet, ehdotukset, toiminnan avaukset (esim. vanhempaintoimikunnan järjestämä konsertti / teatteriesitys tai vanhemman pitämä työpaja) Projektien laajuus ja kesto määräytyvät lasten mielenkiinnon mukaan. Me kasvattajat haluamme uskaltautua mukaan seikkailuihin, joiden päämäärä ei ole meidän tiedossa ja uskomme, että polku löytyy kulkemalla yhdessä lasten kanssa jakaen, kuunnellen ja yhdessä toimien. Erilaiset teemat ja projektit toteutuvat peräkkäin sekä päällekkäin ja niihin sisällytetään esiopetuksen opetussuunnitelman ja kasvattajan lasten havainnointien perusteella tärkeiksi nähdyt sisällöt. Kasvattajien ammattiosaamisesta ja henkilökohtaisista vahvuuksista nousevat, lapsiryhmän tarpeita palvelevat ja esiopetuksen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat koko ajan mukana teemojen rakentumisessa.

4 Toiminnan dokumentointi ja arviointi Dokumentoimme arkea keskustelemalla ja kirjoittamalla, taiteilemalla, kuvaamalla, videoimalla, laatimalla kirjeitä ja muistiinpanoja sekä kokoamalla kasvun kansioita yhdessä lasten kanssa. Haluamme, että lasten näkemykset ja valinnat dokumentoinnin kohteesta tulevat entistä vahvemmin esiin. Haluamme hyödyntää myös ryhmämme tablettia mm. videoimalla arkea ja tekemällä pieniä videohaastatteluja. Arkeamme voi seurata instagramtililtämme (TÄHÄN LINKKI). Kuvat tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden palata eskaripäivän tapahtumiin yhdessä lasten kanssa. Lasten itsearviointia tuetaan keskustelemalla avoimesti arjessa toiminnasta ja oppimisesta. Yhteisellä keskustelulla, pohdinnalla ja kysymyksillä autetaan lapsia pohtimaan omaa oppimistaan ja toimintaansa. Teemme asioita näkyväksi myös konkreettisilla välineillä, kuten esim. vahvuuksien voimalehdillä, johon lapset/vanhemmat/kasvattajat kirjaavat lapsen vahvuuksia tai esim. tavoitetaululla, johon tallennetaan se mitä lapsi haluaa opetella juuri nyt. Arvioimme pedagogista toimintaa systemaattisestia ja säännöllisesti tiimipalavereissamme ja myös arjen keskellä. Havaintojemme ja niiden reflektoinnin pohjalta kehitämme esiopetustoimintaa palvelemaan lasten kasvua ja oppimista. Toiminnan, oppimisen ja oppimisympäristön suunnittelua ja arviointia tehdään myös yhdessä lasten kanssa heidän rooliaan vahvistaen. Flooran koko henkilökunnan digikoulutus pedagogisesta dokumentoinnista (Kati Rintakorpi) tulee näkyväksi myös lasten arjessa. Pedagogisen dokumentoinnin avulla arvioimme, suunnitelemme ja kehitetämme esiopetusta entistä tietoisemmin lapsia ja vanhempia kuullen. Projekti alkaa lasten nielenkiinnon kohteiden selvittämisellä haastatellen ja havainnoiden erilaisen lähestymistavavoin. (Projektin tehtävät varhaiskasvattajalle vaiheittain: 1. Kysy. 2. Kerää. 3. Reflektoi 4. Kehitä.) Huoltajien osallisuus Esiopetus - info kesäkuussa syksyllä esiopetuksen aloittavien lasten vanhemmille. Syksyllä 2018 Aikamatka-info, jossa tietoa Flooran 70-vuotis juhlavuoden projektista. Oma vanhempainilta Sopulikissojen vanhemmille tavoitteena tutustuminen ja avoin keskustelu tulevasta esiopetusvuodesta. Haluamme kuulla vanhempien toiveita ja tärkeänä pitämiään asioita lastensa esiopetusvuonna. Toiminnasta, arjen sujumisesta ja muusta ajankohtaisesta tiedotamme sähköpostitse. Vanhemmat voivat seurata eskariarkea instagram-tililtämme. Lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma (LEOPS) rakentuu prosessina koko lukuvuoden ajan. Sen laatimiseen osallistuvat lapsi, vanhemmat ja esiopetuksen henkilökunta. Syksyn keskustelussa lapsi osallistuu ennalta tehdyn haastattelun välityksellä, keväällä hän on myös fyysisesti läsnä. Lasten omalle oppimiselleen asettamia tavoitteita ja oppimisen arviointia pohditaan yhdessä. Arkinen ajatusten vaihto päivittäisissä tapaamisissa sekä avoin, keskusteleva ilmapiiri, jossa vanhemmat voivat kokea tulevansa aidosti kuulluiksi on tärkeää. Halutessamme keskustella lapsen asioista aikuisten kesken soitamme tai sovimme tapaamisen päiväkodille tarpeen mukaan. Anna lahja lapselle päivänä vanhemmalla on mahdollisuus viettää eskaripäivä lapsensa kanssa, tutustua rauhassa esiopetuksen arkeen ja välittää omat ajatuksensa ja ehdotuksensa esiopetukseen. Flooran vanhemmilla on vanhempaintoimikunta, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Lisäksi vanhemmille on aktiivisesti toimiva facebook ryhmä (Flooran vanhemmat), johon kaikki vanhemmat voivat liittyä. Eskareiden vanhemmat ovat perustaneet myös oman facebook-ryhmänsä arkisten ja ajankohtaisten asioiden jakamisen ja yhteisten keskustelujen mahdollistamiseksi. Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Yhteisöllisyyden voimaa pidetään merkityksellisenä kiusaamisen ja ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Lasten, vanhempien ja kasvattajien kesken pyritään ylläpitämään avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä, jossa kaikki tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi, hyväksytyiksi omina itseinään. Säännöt ovat osa yhteisön kehittymistä. Sopulikissat laativat alun tutustumisvaiheen jälkeen viisaat, yhteiset säännöt pohtien mikä on tärkeää ottaa huomioon, että kaikilla olisi hyvä olla, leikkiä ja oppia asioita eskarissa. Sääntöihin palataan arjessa muistelemaan yhdessä sovittua ja tarpeen mukaan sääntöjä voidaan myös tarkentaa. Ristiriitatilanteet haluamme ratkaista kaikkia osapuolia tasapuolisesti kuunnellen. Mitäköhän äsken tapahtui? Mitenköhän nyt voisi toimia? Aikuisten myötäelävä ja ratkaisukeskeinen toimintatapa auttaa tilanteista eteenpäin. Käsittelemme tunteita, ihmisenä elämisen kokemuksia, oikeudenmukaisuutta toiminnallisin keinoin ja keskustellen.

5 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki Keskisellä varhaiskasvatusalueella suunnitelmallista suomen kielen opetusta annetaan kaikissa esiopetuksen tilanteissa lapsen opetuksen tarpeet huomioiden. Lisäksi kielen oppimista tuetaan yksilöllisellä opetuksella, mikä mahdollistuu (mm. pienryhmätoiminnassa ja yksilöllisenä opetushetkenä). Opetuksen tavoitteet ja menetelmät suunnitellaan toimintakauden alussa yhteistyössä S2-lastentarhanopettajan kanssa. Opetuksen toteutumista, lapsen suomen kielen oppimista sekä lapsen äidinkielen taidon kehittymistä arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa Leops-keskusteluissa sekä joulukuussa (ja tarvittaessa myös maaliskuussa) yhdessä S2- lastentarhanopettajan kanssa. Kielten ja kulttuurien moninaisuus huomioidaan lapsiryhmien lauluissa, oppimisympäristön kuvissa ja kirjoituksissa, saduissa ja retkikohteissa Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestelyt esiopetuksessa Valmistavan esiopetuksen opinto-ohjelma suunnitellaan lapsikohtaisesti yhdessä päiväkodin johtajan, esiopettajan ja S2-lastentarhanopettajan kanssa. Opinto-ohjelma esitellään Leops- keskustelussa vanhemmalle sekä kirjataan lapsen leops:n. Suunnitelman toteutumista, opetusmenetelmiä ja lapsen kehittyvää suomen kielen taitoa arvioidaan säännöllisesti S2-lastentarhanopettajan tuella sekä Leops- keskusteluissa. Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Keskisellä varhaiskasvatusalueella suunnitellaan yhdessä esiopetuksen tehostetun ja erityisen tuen resurssien kohdentaminen toimintakausittain päivähoitoyksiköihin ja niiden ryhmiin lasten tuen tarpeesta lähtien. Tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien ja lasta / perhettä tukevan monialaisen yhteistyöverkoston kanssa ja toteutetaan esiopetusryhmässä pedagogisesti sovituin tavoin. Tuen toteutumista ja lapsen tuen tarvetta arvioidaan LEOPS- keskusteluissa sekä vuoden vaihteen jälkeen yksilöllisessä monialaisessa verkostokeskustelussa, jossa arvioidaan tulevaa koulupolkua ja siellä tarvittavaa tukea. Tehostettua / erityistä tarvitsevalle lapselle kirjataan esiopetusvuoden aikana pedagoginen arvio (tehostettu tuki) tai pedagoginen selvitys (erityinen tuki) esiopettajan ja ryhmässä toimivan erityislastentarhanopettajan tai kiertävän erityislastentarhanopettajan yhteistyönä. Suunnitelman päivämäärä Moniammatillinen arviontikeskustelu (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija) Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Yhteistyö Arabian peruskoulun kanssa Keskus päiväm Suunnit päiväm Muut yhteistyötahot Kiertävä erityislastentarhanopettaja, esiopetuksen kuraattori, esiopetuksen psykolofi,neuvola, kirjasto, alueen muut päiväkodit Esiopetuksesta vastaava lto/elto Satu Kaartokallio (lastentarhanopettaja)