Toimintakausi

Transkriptio

1 1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste Päiväkoti Floora Osoite Syyriankatu 1, Helsinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.floora@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Pkj Reetta Oikarinen Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Päiväkoti Floorassa on kolme esiopetusryhmää, kaksi ryhmää päätalossa ja yksi pihan uudisrakennuksessa. Pähkinäkylän Värisalamien ryhmässä toimii 14 lasta, lto ja lh. Värisalamat toimivat päivittäin omana pienryhmänään erilaisin kokoonpanoin. Ruokailut ja lepohetket ovat yhteisiä Pähkinäkylän 5-vuotiaiden Liito-oravien kanssa. Kokoonnumme kerran viikossa koko Pähkinäkylän joukolla (yhteensä vuotiasta lasta) saliin laulamaan, leikkimään ja esiintymään. Eri-ikäiset lapset kohtaavat päivittäin arkisissa tilanteissa ja leikeissä tilojen ollessa yhteisiä. Käytössämme ovat Pähkinäkylän tilat, päiväkodin piha, oma metsäpaikka Annalan metsässä sekä lähiympäristö (esim. Arabian peruskoulu, kirjasto, lähigalleriat, Arabianrannan merenranta ja piha-alueet, Intian leikkipuisto, Lammassaari, Oulunkylän tekojäärata). Flooran sijainti mahdollistaa hyvät julkiset kulkuyhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua. Toimimme esiopetusaikana klo sekä ulko-että sisätiloissa aikataulun joustaessa toiminnan mukaan. Esiopetuksen kokonaisuuden muodostaa koko yhteinen arki Floorassa. Pidämme keskeisenä yhteisöllistä ilmapiiriä: Yhdessäoloa voi oppia vain toimimalla erilaisten ihmisten kanssa. On tärkeää luoda hyväksyvä tunnelma, jossa jokainen saa kokea olevansa juuri oikeanlainen ja toivottu omana itsenään. Yhdessä opetellaan itsesäätelyä, oman toiminnan ohjausta, tilannetajua sekä sosiaalisia taitoja kuten toisten huomiointia ja toimivaa vuorovaikutusta. Opettelemme rauhoittumista tilanteisiin ja ohjeiden kuuntelua ryhmän mukana, oman vuoron odottamista ja oman asian jakamista muiden kanssa. Yhteistoiminnallisuuden painottamisesta huolimatta on tärkeää että lapsilla on myös mahdollisuus olla halutessaan myös toimia itsenäisesti ja olla halutessaan omassa rauhassa päivän aikana. Opettelemme asioita kannustavassa ilmapiirissä: Kaikki opettelevat jotain, opettelemme asioita yhdessä ja kannustamme toisiamme. Tuemme lapsia luottamaan itseensä ihmisenä ja oppijana. Keskitytään omien vahvuuksien löytämiseen ja toisaalta myös tiedostamaan

2 2 omat haasteensa, joihin suhtaudutaan kehittyvinä ja opeteltavina asioina. Aikuisen tehtävänä on hyvän huomaaminen lapsessa sekä pienenkin edistymisen näkyväksi.tuominen lapselle itselle ja koko ryhmälle. Opettelemme ymmärtämään toinen toisiamme, kuuntelemaan mitä toisella on kerrottavana, iloitsemaan toisistamme. Uusien asioiden opetteluun kuuluu myös epävarmuuden sietäminen, epäonnistumisen kokemukset ja ymmärrys että joskus pitää yrittää monta kertaa onnistuakseen. Lapsia tuetaan aktiivisen oppijan rooliin: oman oppijuuden pohtimiseen, aktiivisuuteen, kekseliäisyyteen, kokeiluun ja tutkimiseen. Pohdimme omia toiveita ja oppimisen tavoitteita, teemme myös yhteisiä suunnitelmia esiopetukselle, usein miellekartan muodossa tai esim piirtämällä, kirjoittamalla ja haastatteluilla. Monenlaisen tekemisen ja pohtimisen kautta oivalletaan että uusia taitoja voi oppia monella tavoin. Leikki on Floorassa keskeinen toimintatapa kaiken ikäisillä, myös esiopetuksessa. Leikille annetaan päivittäin tilaa ja aikaa niin sisällä kuin ulkonakin. Leikkiympäristön kehitetään ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Aikuisten tehtävänä on mahdollistaa leikkiin sitoutuminen ja hyvät leikit kaikille, rohkaista ja rikastaa leikkiä. Pidämme tärkeänä kaikkien mukaan ottamista ja leikkimistä eri kavereiden kanssa. Vaikka lapset eivät leiki oppiakseen, oppivat he juuri leikkiessään paljon esim. yhdessä toimimisesta ja kuin myös itsestään. Myös tunnetaidot ovat keskeisiä kaveritaidoissa: tunteista keskustellaan päivittäin arjen tilanteissa ja niitä käsitellään myös monin toiminnallisin keinoin, ilmaisun eri muotoja käyttäen. Mahdolliset ristiriidat selvitetään avoimesti kaikkia osapuolia kuunnellen ja arvostaen. Toisen epäasialliseen kohteluun puututaan heti, asiat käsitellään lasten kanssa ja otetaan myös vanhemmat mukaan pohtimaan hyviä ratkaisuja. Luonnosta nauttiminen leikkien, tunnelmoiden, tutkien ja liikkuen mahdollistuu säännöllisillä retkillä omalle metsäpaikalle. Myös koko päivän kestäviä luontoretkiä toteutetaan. Kokemukset antavat tärkeän pohjan elinikäiselle luonnon kunnioittamiselle ja siitä huolehtimiselle. Metsäretkiin sisällytetään sopivissa tilanteissa teeman mukaista toimintaa, kielellisiä ja matemaattisia harjoituksia. Metsä ympäristönä auttaa lapsia rauhoittumaan ja keskittymään ja teemme myös tietoisia rauhoittumisharjoituksia, esim. kulkemalla hiljaisuuden portin läpi polulle, jossa keskitytään kuuntelemaan, katselemaan ja haistelemaan metsän olemusta. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten kiinnostuksen kohteet, joita kuljetetaan yhdessä eteenpäin esiopetuksen tavoitteiden ja aikuisten havainnointiin perustuvien asioiden kanssa. Näemme esiopetuksen kiinteänä osana lapsen oman kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Ryhmän tunteminen, esiopetuksen opetussuunnitelma ja vahva tuntuma viikon/kuukauden/vuoden kiertoon auttaa kasvattajaa tuomaan lapsia ja lapsiryhmän tarpeita palvelevin painotuksin laaja-alaisen osaamisen osa-alueet tasapainoisesti mukaan

3 3 esiopetukseen ja sen teeman mukaiseen toimintaan, jonka lähtökohtana on lasten aidot kiinnostuksen kohteet. Lasten kanssa keskustellaan, leikitään ja toimitaan avoimessa vuorovaikutuksessa kuunnellen ja havainnoiden heidän aikeitaan, aloitteitaan ja innostuksen kohteitaan. Esimerkiksi erilaiset ryhmä-ja yksilöhaastattelut, yhdessä laaditut miellekartat, lasten valmistamat esitykset, lasten vastuulle vuorotellen tulevat apulaistehtävät tai tähtihetket (esim. syntymäpäivä / ryhmämaskotin kotivierailu) ovat edesauttamassa yksittäisten lasten ja myös koko lapsiyhteisön äänen kuulumista ja mahdollisuutta vaikuttaa toimintaan. Kaikki eivät tee aina samoja asioita ja samalla tavalla, vaan yhteisten projektien lisäksi lapsille on mahdollisuus toteuttaa myös omiaan. Oppimisympäristön suunnittelua ja muokkaamista, sen toimivuuden arviointia toteutetaan yhteistyössä lasten kanssa. Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Teemat ja projektit saavat alkunsa esimerkiksi seuraavilla, ohessa kuvatuilla tavoilla: - aihepiireistä, joita lapset nostavat esiin suoraan tai epäsuorasti. Aikuiset ovat läsnä ja hereillä arjessa, jolloin lasten kuuleminen ja heidän aikomusten huomioon ottaminen on mahdollista. - lasten toimintakauden alussa pienryhmälleen yhdessä valitsemasta nimestä ja siihen liittyvästä aihepiiristä (esim. Värisalamat) - lasten leikeistä, joita yhdessä jaetaan, kehitellään, rikastutetaan ja laajennetaan. Pitkäkestoisten leikkien mahdollistaminen ja kannattelu on keskeistä. Lasten tarinoista johdatellaan ja rakennetaan yhdessä leikkejä ja kokonaisia leikkiteemoja. - Flooran perinteistä kumpuavat teemat ja projektit esim. eskaripenaalien ompelu ja niiden valmistumisen kunniaksi pidettävä juhlanäyttely, perinteiset retket kuten esim. Lammassaaren ja Heurekan retki. Kunakin vuonna ryhmä vie perinteiksi muodostuneita, odotettuja projekteja omaleimaiseen suuntaansa ja määrittelee niihin käytettyä aikaa ja syventymistä kiinnostuksensa mukaan. - Kalenterivuoden tapahtumat, juhlat ja Flooran perinteet (esim. aurinkojuhlat) huomioidaan ja toteutetaan suunnitellen yhdessä lasten kanssa. Jokainen lapsiryhmä tuo tapahtumiin oman näkemyksensä. - Flooran yhteiset teemat ja projektit, esim syksyn 2017 Suomi100, Keppihevosprojekti ja liikunta seikkailut. - erilaisten yhteistyötahojen tarjoamat mahdollisuudet osallistua esim. näyttelyihin, tapahtumiin, esityksiin, työpajoihin voivat toimia moottoreina - vanhempien toiveet, ehdotukset, toiminnan avaukset (esim. vanhempaintoimikunnan järjestämä konsertti / teatteriesitys tai vanhemman pitämä työpaja)

4 4 Projektien laajuus ja kesto määräytyvät lasten mielenkiinnon mukaan. Me kasvattajat haluamme uskaltautua mukaan seikkailuihin, joiden päämäärä ei ole meidän tiedossa ja uskomme, että polku löytyy kulkemalla yhdessä lasten kanssa jakaen, kuunnellen ja yhdessä toimien. Erilaiset teemat ja projektit toteutuvat peräkkäin sekä päällekkäin ja niihin sisällytetään esiopetuksen opetussuunnitelman ja kasvattajan lasten havainnointien perusteella tärkeiksi nähdyt sisällöt. Kasvattajien ammattiosaamisesta ja henkilökohtaisista vahvuuksista nousevat, lapsiryhmän tarpeita palvelevat ja esiopetuksen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat koko ajan mukana teemojen rakentumisessa. Toiminnan dokumentointi ja arviointi Dokumentoimme arkea keskustelemalla ja kirjoittamalla, taiteilemalla, kuvaamalla, videoimalla, laatimalla kirjeitä ja muistiinpanoja sekä kokoamalla kasvun kansioita yhdessä lasten kanssa. Lapsilla on käytössä omat dokumentointivihot, jotka ovat arjessa helposti saatavilla. Haluamme, että lasten näkemykset ja valinnat dokumentoinnin kohteesta tulevat entistä vahvemmin esiin. Haluamme hyödyntää myös ryhmämme tablettia mm. videoimalla arkea ja tekemällä pieniä videohaastatteluja. Arkeamme voi seurata myös instagramtililtämme: Pienet tuokiokuvat eskariarjesta auttaa lapsia muistamaan päivän tapahtumia ja kertomaan kokemastaan vanhemmille. Lasten itsearviointia tuetaan keskustelemalla avoimesti arjessa toiminnasta ja oppimisesta. Yhteisellä keskustelulla, pohdinnalla ja kysymyksillä autetaan lapsia tutkimaan omaa oppimistaan ja toimintaansa. Teemme asioita näkyväksi myös konkreettisilla välineillä, kuten esim. vahvuuksien voimalehdillä, johon lapset/vanhemmat/kasvattajat kirjaavat lapsen vahvuuksia. Tavoitteenamme on pitää lastan kanssa kahdenkeskisiä tuumaustuokioita, joissa lapsi voi kertoa esim. ajatuksiaan, ihmettelyjään, toiveitaan ja oppimiaan asioita. Pedagogista suunnittelua tapahtuu jatkuvasti arjen keskellä kasvattajan omaa työtänsä arvioiden. Välillä arvioinnille on varattava erillistä aikaa, jolloin on mahdollista pohtia keskittyneemmin pohtia pedagogisia käytäntöjä. Toiminnan, oppimisen ja oppimisympäristön suunnittelua ja arviointia tehdään myös yhdessä lasten kanssa heidän rooliaan vahvistaen. Huoltajien osallisuus Esiopetus - info kesäkuussa syksyllä esiopetuksen aloittavien lasten vanhemmille. Syksyllä 2017 Vasusta vauhtia varhaiskasvatukseen ilta koko päiväkodin vanhemmille ja lapsille, lisäksi erillinen vanhempainilta Värisalamoiden vanhemmille päätarkoituksena tutustuminen ja avoin keskustelu tulevasta esiopetusvuodesta. Haluamme myös kuulla vanhempien toiveita ja tärkeänä pitämiään asioita lastensa esiopetusvuonna. Toiminnasta, arjen sujumisesta ja muusta ajankohtaisesta tiedotamme sähköpostitse.. Tavoitteenamme on lähettää kirje lasten kotiin viikoittain. Lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma (LEOPS) rakentuu prosessina koko lukuvuoden ajan. Sen laatimiseen osallistuvat lapsi, vanhemmat ja esiopetuksen henkilökunta. Syksyn keskustelussa lapsi osallistuu ennalta tehdyn haastattelun välityksellä, keväällä hän on

5 5 myös fyysisesti läsnä. Myös arkinen ajatusten vaihto päivittäisissä tapaamisissa sekä avoin, keskusteleva ilmapiiri, jossa vanhemmat voivat kokea tulevansa aidosti kuulluiksi. Tarvittaessa soitamme vanhemmille kotiin ja otamme puheeksi akuutisti pohtimista vaativat asiat. Anna lahja lapselle päivänä vanhemmalla on mahdollisuus viettää eskaripäivä lapsensa kanssa, tutustua rauhassa esiopetuksen arkeen ja välittää omat ajatuksensa ja ehdotuksensa esiopetukseen. Flooran vanhemmilla on vanhempaintoimikunta, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Lisäksi vanhemmille on aktiivisesti toimiva facebook ryhmä (Flooran vanhemmat), johon kaikki vanhemmat voivat liittyä. Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Yhteisöllisyyden voimaa pidetään merkityksellisenä kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Lasten, vanhempien ja kasvattajien kesken pyritään ylläpitämään avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä, jossa kaikki tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi. Haluamme pitää matalaa kynnystä asioihin puuttumisessa ja toivomme vanhempien ottavan heti puheeksi, jos joku asia lapsen esiopetusarjessa mietityttää. Säännöt ovat osa yhteisön kehittymistä. Värisalamat laativat alun tutustumisvaiheen jälkeen yhteiset säännöt pohtien mikä on tärkeää ottaa huomioon, että kaikilla olisi hyvä olla, leikkiä ja oppia asioita eskarissa. (Tiivistettynä: Kaveria pitää auttaa, surullista lohduttaa eikä ketään saa jättää yksin.) Sääntöihin palataan arjessa muistelemaan yhdessä sovittua ja tarpeen mukaan sääntöjä voidaan myös tarkentaa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki Keskisellä varhaiskasvatusalueella suunnitelmallista suomen kielen opetusta annetaan kaikissa esiopetuksen tilanteissa lapsen opetuksen tarpeet huomioiden. Lisäksi kielen oppimista tuetaan yksilöllisellä opetuksella, mikä mahdollistuu (mm. pienryhmätoiminnassa ja yksilöllisenä opetushetkenä). Opetuksen tavoitteet ja menetelmät suunnitellaan toimintakauden alussa yhteistyössä S2-lastentarhanopettajan kanssa. Opetuksen toteutumista, lapsen suomen kielen oppimista sekä lapsen äidinkielen taidon kehittymistä arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa Leops-keskusteluissa sekä joulukuussa (ja tarvittaessa myös maaliskuussa) yhdessä S2-lastentarhanopettajan kanssa. Kielten ja kulttuurien moninaisuus huomioidaan lapsiryhmien lauluissa, oppimisympäristön kuvissa ja kirjoituksissa, saduissa ja retkikohteissa Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestelyt esiopetuksessa Valmistavan esiopetuksen opinto-ohjelma suunnitellaan lapsikohtaisesti yhdessä päiväkodin johtajan, esiopettajan ja S2-lastentarhanopettajan kanssa. Opinto-ohjelma esitellään Leopskeskustelussa vanhemmalle sekä kirjataan lapsen leops:n. Suunnitelman toteutumista,

6 6 opetusmenetelmiä ja lapsen kehittyvää suomen kielen taitoa arvioidaan säännöllisesti S2- lastentarhanopettajan tuella sekä Leops- keskusteluissa. Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Keskisellä varhaiskasvatusalueella suunnitellaan yhdessä esiopetuksen tehostetun ja erityisen tuen resurssien kohdentaminen toimintakausittain päivähoitoyksiköihin ja niiden ryhmiin lasten tuen tarpeesta lähtien. Tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien ja lasta / perhettä tukevan monialaisen yhteistyöverkoston kanssa ja toteutetaan esiopetusryhmässä pedagogisesti sovituin tavoin. Tuen toteutumista ja lapsen tuen tarvetta arvioidaan LEOPS- keskusteluissa sekä vuoden vaihteen jälkeen yksilöllisessä monialaisessa verkostokeskustelussa, jossa arvioidaan tulevaa koulupolkua ja siellä tarvittavaa tukea. Tehostettua / erityistä tarvitsevalle lapselle kirjataan esiopetusvuoden aikana pedagoginen arvio (tehostettu tuki) tai pedagoginen selvitys (erityinen tuki) esiopettajan ja ryhmässä toimivan erityislastentarhanopettajan tai kiertävän erityislastentarhanopettajan yhteistyönä. Moniammatillinen arviontikeskustelu (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, tarvittaessa suomi toisena kielenä - opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija) Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Yhteistyö Arabian peruskoulun kanssa Muut yhteistyötahot Kiertävä erityislastentarhanopettaja, neuvola, kirjasto, alueen muut päiväkodit Esiopetuksesta vastaava lto/elto Satu Kaartokallio (lastentarhanopettaja) Keskustelun päivämäärä Suunnitelman päivämäärä

7 7