Pkj Reetta Oikarinen

Transkriptio

1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste Päiväkoti Floora Osoite Syyriankatu 1 Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.floora@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Pkj Reetta Oikarinen

2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Päiväkoti Floorassa on kaksi esiopetusryhmää. Kastanjakylän Madagascar ryhmässä toimii 14 lasta, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja sekä ryhmäkohtainen avustaja. Madagascarin pienryhmät Kummitukset ja Kätyrit toimivat pääosin omina pienryhmänään. Lisäksi opettelemme toimimaan erilaisin kokoonpanoin, niin yksittäin, pareittain, pienissä ryhmissä kuin koko ryhmänäkin. Toimimme säännöllisesti yhdessä myös oman kylämme 1-5 vuotiaiden sekä Pähkinäkylän esiopetusryhmän kanssa. Käytämme laajasti sekä päiväkodin eri sisätiloja (ateljee, eskarivintti, sali, leikkihuone, luontohuone jne.) että päiväkodin isoa ja monipuolista pihaa sekä päiväkodin viereistä kenttää, lisäksi meillä on oma metsäpaikka Annalan metsässä sekä laajat ja monipuoliset lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet (esim. Arabian peruskoulu, urheilukenttä, kirjasto, lähigalleriat, Arabianrannan merenranta ja piha-alueet, Intian leikkipuisto, Lammassaari, Käpylän tekojäärata), joita hyödymme aktiivisesti. Luonto, retkeily, liikunta ja musiikki ovat Madagascar-ryhmän painopistealueita. Esiopetuksen kokonaisuuden muodostaa kuitenkin koko yhteinen arki Floorassa. Yhteisöllisyyteen kasvaminen on keskeinen tavoitteemme. Floorassa eri-ikäiset lapset toimivat yhdessä mahdollisuuksien mukaan. Tämä luo pohjan lasten luonnolliselle kasvulle ja arjessa oppimiselle vahvistaen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteisöllisyys on olennaista erityisesti lasten osallisuuden ja ryhmään (niin omaan esiopetusryhmään kuin koko Flooran päiväkotiyhteisöön) kuulumisen kokemusten vahvistamisessa. Oma pienryhmä on lapselle turvallinen yksikkö, jossa voi helpommin tutustua, tulla kuulluksi ja kuunnella muita. Yhdessä opetellaan itsesäätelyä, oman toiminnan ohjausta, tilannetajua, sosiaalisia taitoja kuten toisten huomiointia ja toimivaa vuorovaikutusta. Yhteistoiminnallisuus ei sulje pois yksin työskentelyä. Haluamme tukea jokaista lasta omaksi itseksi kasvamisessa. Opettelemme tietoja ja taitoja kannustavassa ilmapiirissä. Toisten auttaminen ja se että kaikki opettelevat jotakin on luonnollinen osa arkea. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, jolloin merkityksiä, tietoa ja ymmärrystä opittavista asiasta rakennetaan yhdessä. Lasta tuetaan aktiivisen oppijan rooliin: oman oppijuuden pohtimiseen, aktiivisuuteen, kekseliäisyyteen, kokeiluun ja tutkimiseen. Mahdolliset ristiriidat selvitetään neuvotellen ja avoimesti kaikkia osapuolia kuunnellen ja arvostaen. Tuemme lapsia luottamaan itseensä ihmisenä ja oppijana. Itsetuntemuksen kasvaminen on myös tärkeää: haluamme vahvistaa kaikkien lapsien vahvuuksia ja samalla auttaa tiedostamaan omat haasteensa ja suhtautumaan niihin kehittyvinä ja opeteltavina asioina. Hyvän huomaaminen lapsessa, kannustaminen ja kiitos pienistäkin oppimisen ja kehityksen askelista toimii myönteisen minäkuvan rakennus välineinä. Leikki on Floorassa keskeinen toimintatapa kaiken ikäisillä, myös esiopetuksessa. Vaalimalla leikkiä tuemme lapsen kasvua, oppimista, kielen-ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Leikille annetaan päivittäin tilaa ja aikaa niin sisällä kuin ulkonakin. Leikkiympäristön kehittämistä ja rakentamista tehdään yhdessä lasten kanssa. Aikuisten tehtävänä on mahdollistaa, rohkaista ja rikastaa leikkiä sekä mahdollistaa hyvät leikit kaikille lapsille. Pyrimme myös monipuolistamaan lasten leikkejä ja luomaan uusia ystävyyssuhteita leikkiporukoita ja leikkipaikkoja vaihtelemalla (esim. arpomalla ajoittain lasten leikkipaikat ja leikkikaverit). Aikuinen on tarvittaessa mukana ohjaamassa, tukemassa ja tarkkailemassa leikkiä. Luonnosta nauttiminen leikkien, tunnelmoiden, tutkien ja liikkuen mahdollistuu säännöllisillä retkillä omalle metsäpaikalle. Myös joitakin koko päivän kestäviä retkiä toteutetaan. Kokemukset antavat tärkeän pohjan elinikäiselle luonnon kunnioittamiselle ja siitä huolehtimiselle. Metsäretkiin sisällytetään sopivissa tilanteissa teeman mukaista toimintaa, ennen kaikkea luonnon havainnointia ja tutkimista, mutta myös esim. kielellisiä ja matemaattisia harjoituksia. Metsä ympäristönä auttaa lapsia rauhoittumaan ja keskittymään ja teemme myös tietoisia rauhoittumisharjoituksia, joissa keskitytään kuuntelemaan, katselemaan ja haistelemaan metsän olemusta. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten kiinnostuksen kohteet, joita kuljetetaan yhdessä eteenpäin esiopetuksen tavoitteiden ja aikuisten havainnointiin perustuvien asioiden kanssa. Näemme esiopetuksen kiinteänä osana lapsen oman kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

3 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Keskustelemme ja suunnittelemme yhdessä lasten kanssa päivittäin, esim. aamukokoontumisten yhteydessä. Lasten ideoihin ja mielenkiinnon kohteisiin tartutaan ja asioihin perehdytään yhdessä. Lapsia osallistetaan mahdollisimman monipuolisesti; esim. lapset ovat itse valinneet ryhmänsä nimen (Madagascar) ja pienryhmiensä nimet (Kummitukset ja Kätyrit), lapset tekevät syntymäpäiväkortit toisille lapsille, viikkokirjeet vanhemmille laaditaan yhdessä lasten kanssa, sävellämme ja sanoitamme omia musiikkikappaleita, suunnittelemme yhdessä liikuntatuokioita,toteuttamme lapsesta lähteviä taideprojekteja jne. Lapset toimivat myös apulaisina eri tilanteissa (esim. kattavat pöydät, laittavat lepopatjat jne), osallistuvat toiminnan dokumentointiin esim. itse kuvaamalla ja kertomalla yms. Huomioimme lasten yksilölliset tarpeet ja tarjoamme yksilöllistä tukea tarvittaessa. Ryhmän tunteminen, esiopetuksen opetussuunnitelma ja vahva tuntuma viikon/kuukauden/vuoden kiertoon auttaa kasvattajaa tuomaan lapsia ja lapsiryhmän tarpeita palvelevin painotuksin laaja-alaisen osaamisen osaalueet tasapainoisesti mukaan esiopetukseen ja sen teeman mukaiseen toimintaan, jonka lähtökohtana on todellakin lasten aidot kiinnostuksen kohteet. Lasten kanssa keskustellaan, leikitään ja toimitaan avoimessa vuorovaikutuksessa kuunnellen ja havainnoiden heidän aikeitaan, aloitteitaan ja innostuksen kohteitaan. Esimerkiksi erilaiset ryhmä-ja yksilöhaastattelut, yhdessä laaditut miellekartat, lasten valmistamat esitykset, lasten vastuulle vuorotellen tulevat apulaistehtävät tai tähtihetket ovat edesauttamassa yksittäisten lasten ja myös koko lapsiyhteisön äänen kuulumista ja mahdollisuutta vaikuttaa toimintaan. Kaikki eivät tee aina samoja asioita ja samalla tavalla, vaan yhteisten projektien lisäksi lapsille on mahdollisuus toteuttaa myös omiaan. Lasten ideoita ja ajatuksia kuunnellaan ja niihin vastataan ja ne otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Oppimisympäristön suunnittelua ja muokkaamista, sen toimivuuden arviointia toteutetaan yhteistyössä lasten kanssa. Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Teemat ja projektit saavat alkunsa esimerkiksi seuraavilla, ohessa kuvatuilla tavoilla: -aihepiireistä, joita lapset nostavat esiin suoraan tai epäsuorasti. Aikuiset ovat läsnä ja hereillä arjessa, jolloin lasten kuuleminen ja heidän aikomusten huomioon ottaminen on mahdollista. -lasten toimintakauden alussa pienryhmälleen yhdessä valitsemasta nimestä ja siihen liittyvästä aihepiiristä -lasten leikeistä, joita yhdessä jaetaan, kehitellään, rikastutetaan ja laajennetaan. Pitkäkestoisten leikkien mahdollistaminen ja kannattelu on keskeistä. Lasten tarinoista johdatellaan ja rakennetaan yhdessä leikkejä ja kokonaisia leikkiteemoja. -Flooran perinteistä kumpuavat teemat ja projektit esim. eskaripenaalien ompelu ja niiden valmistumisen kunniaksi pidettävä juhlanäyttely, perinteiset retket kuten esim. Lammassaaren ja Heurekan retki. Kunakin vuonna ryhmä vie perinteiksi muodostuneita, odotettuja projekteja omaleimaiseen suuntaansa ja määrittelee niihin käytettyä aikaa ja syventymistä kiinnostuksensa mukaan. -kalenterivuoden tapahtumat, juhlat ja Flooran perinteet (esim. aurinkojuhlat) huomioidaan ja toteutetaan suunnitellen yhdessä lasten kanssa. Jokainen lapsiryhmä tuo tapahtumiin oman näkemyksensä. -Flooran yhteiset teemat ja projektit, kuten "Hyve 2016" tai "Varpaat vauhtiin" kokonaisuudet. -erilaisten yhteistyötahojen tarjoamat mahdollisuudet osallistua esim. näyttelyihin, tapahtumiin, esityksiin, työpajoihin voivat toimia moottoreina (esim. Lohikäärmeiden kasvatushuone) -vanhempien toiveet, ehdotukset, toiminnan avaukset (esim. vanhempaintoimikunnan järjestämä konsertti / teatteriesitys tai vanhemman pitämä työpaja) Projektien laajuus ja kesto määräytyvät lasten mielenkiinnon mukaan. Me kasvattajat haluamme uskaltautua mukaan seikkailuihin, joiden päämäärä ei ole meidän tiedossa ja uskomme, että polku löytyy kulkemalla yhdessä lasten kanssa jakaen, kuunnellen ja yhdessä toimien. Erilaiset teemat ja projektit toteutuvat peräkkäin sekä päällekkäin ja niihin sisällytetään esiopetuksen opetussuunnitelman ja kasvattajan lasten havainnointien perusteella tärkeiksi nähdyt sisällöt. Kasvattajien ammattiosaamisesta ja henkilökohtaisista vahvuuksista nousevat, lapsiryhmän tarpeita palvelevat ja esiopetuksen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat koko ajan mukana teemojen rakentumisessa.

4 Toiminnan dokumentointi ja arviointi Dokumentoimme arkea keskustelemalla ja kirjoittamalla, taiteilemalla, kuvaamalla, videoimalla, laatimalla kirjeitä ja muistiinpanoja sekä kokoamalla kasvun kansioita yhdessä lasten kanssa. Haluamme, että lasten näkemykset ja valinnat dokumentoinnin kohteesta tulevat entistä vahvemmin esiin. Aiemmin kamera on ollut ensisijaisesti aikuisten työväline ja haluamme ottaa nyt käyttöön lastenkameran, joka on aina heidän saatavilla leikkien, tapahtuminen ja suunnitelmien dokumentointia varten. Haluamme hyödyntää myös ryhmämme tablettia mm. videoimalla arkea ja tekemällä pieniä videohaastatteluja. Lasten itsearviointia tuetaan keskustelemalla avoimesti arjessa toiminnasta ja oppimisesta. Yhteisellä keskustelulla, pohdinnalla ja kysymyksillä autetaan lapsia pohtimaan omaa oppimistaan ja toimintaansa. Teemme asioita näkyväksi myös konkreettisilla välineillä, kuten esim. vahvuuksien voimalehdillä, johon lapset/vanhemmat/kasvattajat kirjaavat lapsen vahvuuksia tai esim. tavoitetaululla, johon tallennetaan se mitä lapsi haluaa opetella juuri nyt. Pedagogista suunnittelua tapahtuu jatkuvasti arjen keskellä kasvattajan omaa työtänsä arvioiden. Välillä arvioinnille on varattava erillistä aikaa, jolloin on mahdollista pohtia keskittyneemmin pohtia pedagogisia käytäntöjä. Toiminnan, oppimisen ja oppimisympäristön suunnittelua ja arviointia tehdään myös yhdessä lasten kanssa heidän rooliaan vahvistaen. Huoltajien osallisuus Esiopetus - info kesäkuussa syksyllä esiopetuksen aloittavien lasten vanhemmille. Syksyllä 2016 Hyve - vanhempainilta koko päiväkodin vanhemmille. Pidämme aloituskeskustelut uusien perheiden kanssa lapsen aloittaessa esiopetuksessa sekä LEOPS-keskustelut kaksi kertaa toimintakauden aikana kaikkien perheiden kanssa. Haluamme kuulla vanhempien toiveita ja tärkeänä pitämiään asioita lastensa esiopetusvuonna. Toiminnasta, arjen sujumisesta ja muusta ajankohtaisesta tiedotamme sähköpostitse. Lapset osallistuvat viestien valmisteluun kertomuksillaan, piirustuksillaan ja valokuvillaan. Tavoitteenamme on lähettää kirje lasten kotiin viikoittain. Lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma (LEOPS) rakentuu prosessina koko lukuvuoden ajan. Sen laatimiseen osallistuvat lapsi, vanhemmat ja esiopetuksen henkilökunta. Syksyn keskustelussa lapsi osallistuu ennalta tehdyn haastattelun välityksellä, keväällä hän on myös fyysisesti läsnä. Myös arkinen ajatusten vaihto päivittäisissä tapaamisissa sekä avoin, keskusteleva ilmapiiri, jossa vanhemmat voivat kokea tulevansa aidosti kuulluiksi. Anna lahja lapselle päivänä vanhemmalla on mahdollisuus viettää eskaripäivä lapsensa kanssa, tutustua rauhassa esiopetuksen arkeen ja välittää omat ajatuksensa ja ehdotuksensa esiopetukseen. Flooran vanhemmilla on vanhempaintoimikunta, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Lisäksi vanhemmille on aktiivisesti toimiva facebook ryhmä (Flooran vanhemmat), johon kaikki vanhemmat voivat liittyä. Eskareiden vanhemmat ovat perustaneet myös oman facebook-ryhmänsä arkisten ja ajankohtaisten asioiden jakamisen ja yhteisten keskustelujen mahdollistamiseksi. Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Yhteisöllisyyden voimaa pidetään merkityksellisenä kiusaamisen ja ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Lasten, vanhempien ja kasvattajien kesken pyritään ylläpitämään avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä, jossa kaikki tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi, hyväksytyiksi omina itseinään. Rohkaistaan ja kannustetaan lapsia kokeilemaan erilaisia asioita, sukupuolesta tai taustasta riippumatta. Kaikille lapsille tarjotaan monipuolista, kiinnostavaa ja kehittävää toimintaa. Erilaisuuden hyväksyminen ja oikeus olla oma itsensä. Hyvät käytöstavat ja toisten huomioonottaminen. Säännöt ovat osa yhteisön kehittymistä. Lapset laativat yhdessä aikuisen kanssa alun tutustumisvaiheen jälkeen viisaat, yhteiset säännöt pohtien mikä on tärkeää ottaa huomioon, että kaikilla olisi hyvä olla, leikkiä ja oppia asioita eskarissa. Sääntöihin palataan arjessa muistelemaan yhdessä sovittua ja tarpeen mukaan sääntöjä voidaan myös tarkentaa.

5 Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt, äidinkielen tuki ja tarvittaessa valmistava opetus Keskisellä varhaiskasvatusalueella suunnitelmallista suomen kielen opetusta annetaan kaikissa esiopetuksen tilanteissa lapsen opetuksen tarpeet huomioiden. Lisäksi kielen oppimista tuetaan yksilöllisellä opetuksella, mikä mahdollistuu (mm. pienryhmätoiminnassa ja yksilöllisenä opetushetkenä). Opetuksen tavoitteet ja menetelmät suunnitellaan toimintakauden alussa yhteistyössä suomi toisena kielenä-lastentarhanopettajan kanssa. Opetuksen toteutumista, lapsen suomen kielen oppimista sekä lapsen äidinkielen taidon kehittymistä arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa Leops-keskusteluissa, tarvittaessa suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajan läsnäollessa. Kielten ja kulttuurien moninaisuus huomioidaan lapsiryhmien lauluissa, oppimisympäristön kuvissa ja kirjoituksissa, saduissa ja retkikohteissa. Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Keskisellä varhaiskasvatusalueella suunnitellaan yhdessä esiopetuksen tehostetun ja erityisen tuen resurssien kohdentaminen toimintakausittain päivähoitoyksiköihin ja niiden ryhmiin lasten tuen tarpeesta lähtien. Tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien ja lasta / perhettä tukevan monialaisen yhteistyöverkoston kanssa ja toteutetaan esiopetusryhmässä pedagogisesti sovituin tavoin. Tuen toteutumista ja lapsen tuen tarvetta arvioidaan LEOPS- keskusteluissa sekä vuoden vaihteen jälkeen yksilöllisessä monialaisessa verkostokeskustelussa, jossa arvioidaan tulevaa koulupolkua ja siellä tarvittavaa tukea. Tehostettua / erityistä tarvitsevalle lapselle kirjataan esiopetusvuoden aikana pedagoginen arvio (tehostettu tuki) tai pedagoginen selvitys (erityinen tuki) esiopettajan ja ryhmässä toimivan erityislastentarhanopettajan tai kiertävän erityislastentarhanopettajan yhteistyönä Huoltajille kerrotaan poikkeavaan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä. - Yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat kirjataan lapsikohtaisiin suunnitelmiin. - Moniammatilliseen arviointikeskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija. Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Suunnitelman päivämäärä syyskuu 2016 Muut yhteistyötahot Kiertävä erityislastentarhanopettaja, suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja, esiopetuksen kuraattori, neuvola, kirjasto, alueen muut päiväkodit, puhe- ja toimintaterapeutti, varhaisen tuen sosiaaliohjaajat