Suomalainen sopimusjärjestelmä työmarkkinaosapuolten näkemykset
|
|
- Ari Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Julkaisuvapaa heti Lehdistötiedote Suomalainen sopimusjärjestelmä työmarkkinaosapuolten näkemykset Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos toteuttavat vuosina laajan tutkimushankkeen Työmarkkinoiden pelisäännöt: työelämän suhteet, sopimustoiminta ja tulopolitiikka 2000-luvulla. Sitä rahoittaa Työsuojelurahasto. Nyt julkaistavan osatutkimuksen koordinoijina ovat toimineet tutkimusjohtaja Kari Alho ETLA:sta ja johtaja Jukka Pekkarinen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, ja muina tutkijoina ovat olleet tutkija Anni Heikkilä, tutkimusjohtaja Jukka Lassila ja tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola ETLA:sta sekä tutkija Ralf Sund Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Lisätietoja: Tiedottaja Heikki Taimio, puh. (09) , Heikki.Taimio@labour.fi Tutkimuksen tavoite on kartoittaa työmarkkinaosapuolten suhtautumista suomalaiseen työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään erityisesti palkoista sopimisen näkökulmasta. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnattiin laaja kysely yksityisen sektorin yrityksissä työnantajien sekä kolmen eri henkilöstöryhmän työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden edustajille. Työnantajaa edusti yrityksen tai toimipaikan johto, henkilöstöryhmiä pääluottamusmiehet tai vastaavat. Toisessa vaiheessa kysely suunnattiin lähes samansisältöisenä työmarkkinajärjestöille, joita edustivat keskusjärjestöjen ja liittojen työmarkkinakysymyksistä vastaava johto ja asiantuntijat. Kysely jaettiin viiteen osaan. Näissä kysyttiin kantoja sopimusjärjestelmää koskeviin väittämiin tai kysymyksiin: nykyisen sopimusjärjestelmän toimivuudesta, sopimustoiminnan kehittämiskohteista, verotuksen, sosiaaliturvajärjestelmän sekä sopimustoiminnan välisistä yhteyksistä, palkkojen joustavuudesta EMU-oloissa ja työmarkkinoiden ja sopimusjärjestelmän tulevista haasteista ja uhista. Yhteensä kysymyksiä oli 55. Vastaukset ositettiin 14:ään työnantajia ja henkilöstöryhmiä yritys- ja järjestötasolla edustavaan vastaajaryhmään. Tutkimusraportti perustuu lähinnä näiden vastausjakaumien esittämiseen, kommentointiin sekä näkemyksiä selittävien taustatekijöiden analysointiin ristiintaulukointien avulla. Yhteensä vastauksia saatiin yrityskyselyssä noin 1900 ja liitto-keskusjärjestökyselyssä 150. Tämä on tyydyttävä, osittain hyväkin tulos kyselyn vaativa aihe ja sen toteuttamistapa huomioon ottaen. Tuloksiamme voidaan pitää edustavina. Nykyinen sopimusjärjestelmää toimii, mutta Suomalainen sopimusjärjestelmä saa työmarkkinaosapuolilta yleisesti ottaen kohtuullisen hyvät arvosanat vastaajan edustamasta organisaatiosta tai sen tasosta riippumatta. Osapuolet ovat yhtä mieltä monista sopimusjärjestelmäämme perinteisesti liitetyistä hyvistä ominaisuuksista: sen palkkakehityksen ennustettavuudesta ja vakaudesta, työrauhan ylläpidosta, kohtuullisen hyvistä neuvottelusuhteista työpaikoilla sekä tehotonta palkkakilpailua rajoittavasta luonteesta. Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään kohdistuu toisaalta tyytymättömyyttä. Tyytymättömyyden aiheet, odotukset sekä käsitykset muutospaineista ovat työnantajien ja palkansaajien tahoilla erilaisia. Eroja on myös eri henkilöstöryhmien sekä erityyppisten yritysten ja eri toimialojen välillä. Keskeisimmät erot työnantajapuolen ja palkansaajapuolen välillä liittyvät sopimusjärjestelmän joustavuuteen sekä työehtosopimuksissa sovittujen vähimmäispalkkojen merkitykseen. Työnantajien taholla kritisoidaan järjestelmän joustamattomuutta ja palkkauksen vähäistä kannustavuutta. Palkansaajien vastauksissa korostetaan taas sopimusjärjestelmän antamaa vähimmäisturvaa. (3)
2 PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Myös eräissä muissa nykyisen sopimusjärjestelmän toimivuutta koskevissa kysymyksissä saatiin esille mielenkiintoisia tuloksia. Näyttää siltä, että palkansaajapuoli kokee varsin laajalti, että koulutuksesta ei saa riittävää kompensaatiota, kun taas työnantajien kannat jakautuvat tässä suhteessa. Samanlaiset näkemyserot koskevat erillisiä naispalkkakorotuksia. Saatujen vastausten valossa merkille pantava havainto on myös, että palkansaajapuoli ei ole yhtenäinen. Suurin ero palkansaajapuolen näkemyksissä ilmenee suhtautumisessa palkkaeroihin ja matalapalkkaisten asemaan. Erityisesti SAK-laisten, mutta myös melko voimakkaasti STTK-laisten näkemyksissä korostuvat matalapalkkaisten asemasta huolehtiminen sekä vähimmäisturvan säilyttämisen tarve sopimusjärjestelmässämme. Tämä seikka ei puolestaan ole erityisen korkealle priorisoitu työnantajien ohella akavalaisessa kentässä. Vastauksista välittyy toisaalta se, että palkansaajia ja niiden järjestöjä yhdistäviä tekijöitä on edelleen paljon. Suhteellisen yhtenäinen käsitys koko palkansaajapuolella on sopimustoiminnan toimivuudesta yleensä, samoin sen joustavuudesta, ennustettavuudesta ja vakaudesta. Melko yksimielinen kielteinen kanta vallitsee myös siihen, palkattaisiinko työttömiä töihin työehtosopimusten vähimmäispalkkaa pienemmällä palkalla, jos tämä mahdollisuus sallittaisiin. Sekä työnantaja- että palkansaajapuolella järjestöjen vastaukset poikkeavat joiltakin osin yritystasolta saaduista vastauksista. Selkeintä tämä ero on työnantajapuolella. Pääsäännöksi voi sanoa, että järjestöissä esitetään yritystasoa enemmän kritiikkiä sopimustoiminnan ja työmarkkinoiden joustamattomuudelle ja palkkaerojen riittämättömyydelle. siihen kohdistuu kehittämispaineita Järjestelmään kohdistuu toisaalta suuria kehittämisodotuksia ja -paineita. Työnantajat ja palkansaajat ovat sopimustoiminnan kehittämisen osalta yhtä mieltä siitä, että tietyt sopimustoiminnan kehittämisvaihtoehdot eivät tule kysymykseen. Tällainen osapuolia yhdistävä näkemys koskee kollektiivisten työehtosopimusten säilyttämistarvetta ja sen karttamista, että siirryttäisiin tyystin yritystasoiseen työsuhteista ja työrauhasta päättämiseen. Samalla kannalla ollaan myös siitä, että ajatus etenemisestä Eurooppa-tasoiseen sopimiseen, eurotupoon, on vielä hyvin epärealistinen. Tämä vaihtoehto ei liioin näyttäydy millään lailla tavoiteltavana kummankaan osapuolen vastauksissa. Eri vastaajaryhmien välillä on toisaalta selviä eroja. Erityisesti suuret yritykset, jotka ovat kansainvälistyneitä, haluaisivat edetä selvästi pidemmälle kuin pienet yritykset kohti yrityskohtaista sopimustoimintaa tai ainakin tilannetta, jossa yritystason rooli on nykyistä suurempi. Yritystasolla tähän liittyy kuitenkin ristiriitaa, sillä juuri suurten yritysten palkansaajien edustajat eivät toisaalta hyväksy etenemistä kohti yrityskohtaista sopimustoimintaa. Keskitettyjen tulopoliittisten sopimusten kannatus on voimakkainta työntekijä- ja toimihenkilökentässä, mutta yleisesti sen kannatus on työmarkkinoilla jossain määrin vähäisempää kuin liittotason sopimisen. Myös yrityksen työsuhteiden vakinaisuudella ja yrityksen henkilöstön keski-iällä on merkitystä kollektiivisten sopimusten haluttavuuden kannalta. Alhaisen keski-iän yrityksissä suositaan muita enemmän palkkasopimusten yksilö- ja yrityskohtaisuuden lisäämistä sekä sopimustoiminnan kansainvälistymistä. Tämä voi enteillä työmarkkinoillamme aikaa myöten muutosta, jonka nopeutta ja mittaluokkaa ei tämän kyselyn valossa voi vielä kuitenkaan arvioida. Eri osapuolten sisäisissä näkemyksissä sopimusjärjestelmän kehittämisen suhteen näyttää olevan selviä eroja eri toimialojen välillä. Tämä yleinen havainto perustelee liitto-toimialatason merkitystä sopimustoiminnan organisoinnissa. On mielenkiintoista panna merkille, että teollisuuden 1990-luvulla nopeimmin kasvanut ala, elektroniikkateollisuus, ei juuri missään sopimusjärjestelmän kehittämistä koskevassa kysymyksessä erotu paljoa vastausten keskiarvosta. Tämän alan suhteellisen merkityksen kasvu ei siten merkinne lisääntynyttä sopeutumispainetta työmarkkinoiden sopimusjärjestelmälle. Sen sijaan perinteinen teollisuuden vetoala, metsäteollisuus, näyttäisi kulkevan eturintamassa halussa ja valmiudessa edetä kohti yrityskohtaista sopimista. Sen henkilöstö puolestaan enimmäkseen suosii liittotason sopimista. Suuret yritykset haluavat paikallista järjestelyvaraa, mutta Kyselyssä tiedusteltiin kantoja myös yrityskohtaisen järjestelyvaran toivottuun suuruuteen ja siihen, miten sen käytöstä pitäisi päättää. Yrityskohtainen järjestelyvara palkkauksessa saa myönteisen vastaanoton erityisesti työnantajilta ja näiden liitoilta. Yksilöllisen sopimisen piiriin jo valmiiksi kuuluvat ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat palkkojen paikallisen joustavuuden lisäämiseen muita palkansaajaryhmiä suosiollisemmin. Työntekijät ja kaikki työntekijäpuolen liitot kannattavat vahvasti edustuksellista paikallista sopimista, kun taas ylempien toimihenkilöiden ja työnantajien keskuudessa kannatetaan selvästi myös yksilöllisiä neuvotteluja. Työnantajat korostavat myös työnantajan omaa päätäntävaltaa. Paikallista sopimista ja yrityskohtaista järjestelyvaraa kannattavat erityisesti suuryritysten työnantajat. Tarve palkkojen yrityskohtaiselle joustavuudelle näyttää työnantajavastausten perusteella olevan suurempaa suhdanneherkillä aloilla, vientiyrityksissä ja ulkomaisessa omistuksessa olevissa yrityksissä, joilla on toimintaa myös ulkomailla. (3)
3 PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S työntekijät karsastavat sitä Palkansaajapuolella yrityskohtaisen järjestelyvaran kannatus pienenee yrityskoon kasvaessa ylempiä toimihenkilöitä lukuun ottamatta. Työntekijöitä edustavat luottamusmiehet painottavat matalapalkkaisten työntekijöiden palkkojen nostamista järjestelyvaran turvin ja ylemmät toimihenkilöt koulutettujen palkkausta. Tulospalkkaukseen suhtaudutaan varsin myönteisesti sekä työnantaja- että palkansaajapuolella niin yrityksissä kuin liitoissa ja keskusjärjestöissäkin. Verotus ja palkkamaltti Myönteinen tulos aktiivisen työmarkkina- ja talouspolitiikan mahdollisuuksien näkökulmasta on, että verotuksen alentamisen yhdistämistä työmarkkinaratkaisuihin pidetään hyväksyttävänä ja tehokkaana keinona maltillisten palkankorotusten saavuttamiseksi. Vastaajien enemmistön näkemysten mukaan työllisyyttä ei kuitenkaan pidä yrittää parantaa sallimalla nykyistä matalampia palkkoja, ei edes osoittamalla matalapalkkaisimmille työntekijöille samalla julkista tukea. Tämä monessa teollisuusmaassa käyttöön otettu ratkaisu alhaisen tuottavuuden työn kysynnän lisäämiseksi torjutaan meidän työmarkkinakentässämme varsin yksituumaisesti palkansaajapuolella, erityisesti työntekijöiden edustajien taholta. Työnantajat puolestaan kannattavat palkkahaitarin leventämistä alapäästä, eivät kuitenkaan yksituumaisesti. Työnantajat ovat sitä mieltä, että sosiaaliturvaa ja sen rahoitusta on meillä kehitetty niin, että houkutus jäädä pois työmarkkinoilta on kasvanut. Teollisuuden työntekijävastaajat ovat selvästi ja palvelualojen työntekijät aavistuksen verran eri mieltä. Toimihenkilöiden kannat ovat siltä väliltä. kinoiden ja sopimustoiminnan tuleviin haasteisiin. Työnantajien mielestä sopimusjärjestelmän tulisi pystyä jatkossa huolehtimaan paremmin kannustavasta palkkauksesta. Palkansaajapuolella lähinnä SAK:n ja STTK:n piirissä korostetaan matalapalkkaisten aseman turvaamista. Nämä näkemykset ovat jossain määrin vastakkaisia. Kustannusinflaation hallinnan haasteellisuus on puolestaan kohtuullisen keskeisellä sijalla kaikkien työmarkkinaosapuolien keskuudessa. Vastauksista on lisäksi lupa päätellä, että EMU-oloissa kasvanut vastuu tunnistetaan ja tunnustetaan tässä suhteessa. On myös todennäköistä, että vertailu EU-maiden palkkatasoon tulee olemaan tärkeä elementti sopimustoiminnan taustalla. Loppupäätelmä Kirjassa kyselytutkimuksen aineistosta on raportoitu vasta yleiskuva. Näyttää kuitenkin siltä, että nykyiseen järjestelmään vallitsee yleisesti ottaen varsin suuri tyytyväisyys sen kokonaistaloudellista vakautta vahvistavien vaikutusten osalta. Järjestelmän katsotaan antavan myös yritystoiminnalle selkeät, vakaat ja ennustettavat puitteet. Toisessa vaakakupissa on järjestelmän jäykkyys. Tässä suhteessa osapuolten näkemykset poikkeavat toisistaan siten, että työnantajat korostavat tarvetta suurempaan kannustamiseen palkoilla ja toisaalta taas palkansaajat, kaikkein voimakkaimmin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ja järjestöt, korostavat tärkeyttä turvata toimeentuloa myös matalapalkkaisille. Suuret yritykset haluaisivat edetä muita voimakkaammin kohti yrityskohtaista sopimista, mutta toisaalta näiden yritysten henkilöstö ei näyttäisi olevan tähän valmis. Näiden ristipaineiden sovittaminen, joustavuuden ja turvan samanaikainen saavuttaminen on jatkossakin keskeinen haaste työmarkkinoittemme sopimusjärjestelmälle. EMU-sopeutumista palkkajoustoin Tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, minkälaista palkkasopeutumista vastaajat haluaisivat ja minkälaisen he odottavat toteutuvan mahdollisissa taantumissa EMU-oloissa, joissa omaa raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa ei voida enää harjoittaa. Johtopäätös vastauksista on se, että taantumasopeutumisen odotetaan käytännössä tapahtuvan lähinnä irtisanomisin. Toisaalta tarve synnyttää mekanismeja, joilla taantumiin voitaisiin sopeutua osittain myös nimellisen palkan joustoin, tiedostetaan kuuluvaksi EMU-oloihin. Työmarkkinoilla ja sopimustoiminnalla on monia haasteita jatkossa Kyselyn viimeisessä osiossa tiedusteltiin kantoja työmark- Julkaisu Kari Alho, Anni Heikkilä, Jukka Lassila, Jukka Pekkarinen, Hannu Piekkola, Ralf Sund: Suomalainen sopimusjärjestelmä työmarkkinaosapuolten näkemykset Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, Sarja B 203, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 89, Helsinki ISBN x ISSN ISSN (ETLA) Tilaukset Irmeli Honka puh. (09) , fax (09) Irmeli.Honka@labour.fi Tilaushinta: 13,50 3 (3)
4 Kari Alho Anni Heikkilä Jukka Lassila Jukka Pekkarinen Hannu Piekkola Ralf Sund SUOMALAINEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ työmarkkinaosapuolten näkemykset Julkaisijat: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (Sarja B 203) Palkansaajien tutkimuslaitos (Tutkimuksia 89) Kustantaja: Taloustieto Oy Helsinki 2003
5 18 Kuvio 4.1. (kysymys A1_1) YLEISESTI OTTAEN OLEN TYYTYVÄINEN NYKYISEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTEEN n=vastanneet 5) Täysin samaa mieltä 4) Osittain samaa mieltä 3) Ei samaa eikä eri mieltä 2) Jossain määrin eri mieltä 1) Täysin eri mieltä Ei vast. Ka. 5-1 TT:n työnantajat (n=424) TT ja liitot (n=30) PT:n työnantajat (n=223) PT ja liitot (n=25) Julkiset työnantajat (n=13) ,54 3,20 3,59 3,36 3,54 TT:n työntekijät (n=333) PT:n työntekijät (n=108) SAK ja liitot (n=37) ,85 3,76 4,24 TT:n toimihenkilöt (n=344) PT:n toimihenkilöt (n=120) STTK ja liitot (n=18) ,71 3,57 3,72 TT:n ylemmät toimih. (n=252) ,45 PT:n ylemmät toimih. (n=88) ,69 Akava ja liitot (n=27) , % Työmarkkinoiden pelisääntöjä koskeva tutkimus ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos / Taloustutkimus Oy
6 Kuvio 4.2. (kuvioon 4.1 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen A1_1 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työntekijät) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
7 Kuvio 4.3.
8 Kuvio 4.4.
9 Kuvio 4.5.
10 Kuvio 4.6.
11 Kuvio 4.7. (kysymys A1_6)
12 Kuvio 4.8. (kuvioon 4.7 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen A1_6 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työnantajat) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
13 Kuvio 4.9.
14 Kuvio 4.10.
15 Kuvio 4.11.
16 Kuvio 4.12.
17 Kuvio 4.13.
18 Kuvio 4.14.
19 Kuvio 4.15.
20 Kuvio 4.16.
21 Kuvio 4.17.
22 Kuvio 4.18.
23 Kuvio 4.19.
24 Kuvio 5.1.
25 Kuvio 5.2. (kysymys B1_2)
26 Kuvio 5.3.
27 Kuvio 5.4. (kysymys B1_4)
28 Kuvio 5.5.
29 Kuvio 5.6. (kuvioon 5.2 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B1_2 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mieluisin (1) Vähiten mieluisa (5) Kuvio 5.7. (kuvioon 5.4. liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B1_4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mieluisin (1) Vähiten mieluisa (5)
30 Kuvio 5.8.
31 Kuvio 5.9.
32 Kuvio 5.10.
33 Kuvio 5.11.
34 Kuvio 5.12.
35 Kuvio 5.13.
36 Kuvio 5.14.
37 Kuvio 5.15.
38 Kuvio 5.16.
39 Kuvio 5.17.
40 Kuvio 5.18.
41 Kuvio 5.19.
42 Kuvio 5.20.
43 Kuvio (kysymys B7_4)
44 Kuvio (kuvioon 5.21 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B7_4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Kuvio (kuvioon 5.21 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B7_4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa
45 Kuvio (kysymys B7_5)
46 Kuvio (kuvioon 5.24 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B7_5 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa
47 Kuvio 5.26
48 Kuvio (kysymys B8)
49 Kuvio (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa
50 Kuvio (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi viennin osuuden mukaan (työnantajat) 0-19% % % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi viennin osuuden mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) 0-19% % % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa
51 Kuvio 5.32.
52 Kuvio 5.33.
53 Kuvio 6.1. (kysymys B4)
54 Kuvio 6.2. (kuvioon 6.1 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B4 ristiintaulukointi työsuhteiden vakinaisuuden mukaan (työnantajat) 0-59% % % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työnantaja päättää korotuksista Työnantaja sopii korotuksista yksilöllisin neuvotteluin Työnantaja neuvottelee henkilöstön tai henkilöstön edustajien kanssa Henkilöstö päättää korotuksista
55 Kuvio 6.3. (kuvioon 6.1 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työnantaja päättää korotuksista Työnantaja sopii korotuksista yksilöllisin neuvotteluin Työnantaja neuvottelee henkilöstön tai henkilöstön edustajien kanssa Henkilöstö päättää korotuksista
56 Kuvio 6.4. (kysymys B5)
57 Kuvio 6.5.
58 Kuvio 6.6 (kuvioon 6.4 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B5 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 prosenttia 1-24 prosenttia prosenttia prosenttia prosenttia Kuvio 6.7 (kuvioon 6.4 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B5 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät) Alle 30 henkeä yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 prosenttia 1-24 prosenttia prosenttia prosenttia prosenttia
59 Kuvio 6.8. (kysymys B6)
60 Kuvio 6.9. (kuvioon 6.8 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B6 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sopimuskorotus pitää eriyttää sen mukaan kuin on tarpeen palkan kannustavuuden lisäämiseksi Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen eurokorotus Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen prosenttikorotus Alimpiin palkkoihin painottuvana korotuksena
61 Kuvio 6.10 (kuvioon 6.8 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B6 ristiintaulukointi ylempien toimihenkilöiden osuuden mukaan (työntekijät) 0-19% % % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sopimuskorotus pitää eriyttää sen mukaan kuin on tarpeen palkan kannustavuuden lisäämiseksi Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen eurokorotus Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen prosenttikorotus Alimpiin palkkoihin painottuvana korotuksena
62 Kuvio (kysymys B10)
63 Kuvio (kuvioon 6.11 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B10 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työnantajat) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvä Hyvä Ei osaa sanoa Huono Erittäin huono
64 Kuvio 7.1.
65 Kuvio 7.2.
66 Kuvio 7.3.
67 Kuvio 7.4.
68 Kuvio 7.5.
69 Kuvio 8.1.
70 Kuvio 8.2.
71 Kuvio 8.3.
72 Kuvio 8.4.
73 Kuvio 8.5.
74 Kuvio 8.6.
75 Kuvio 9.1.
76 Kuvio 9.2.
77 Kuvio 9.3.
78 Kuvio 9.4. (kysymys E1_4)
79 Kuvio 9.5. (kuvioon 9.4 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen E1_4 ristiintaulukointi toimialan mukaan (toimihenkilöt) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin suuri haaste Ei haaste lainkaan
80 Kuvio 9.6.
81 Kuvio 9.7. (kysymys E1_6)
82 Kuvio 9.8. (kuvioon 9.7 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen E1_6 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työntekijät) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin suuri haaste Ei haaste lainkaan
83 Kuvio 9.9.
84 Kuvio 9.10.
85 Kuvio 9.11.
86 Kuvio 9.12.
87 Kuvio 9.13.
88 Kuvio 9.14.
89 Kuvio 9.15.
90 Kuvio 9.16.
91 Kuvio 9.17.
SUOMALAINEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ työmarkkinaosapuolten näkemykset
Kari Alho Anni Heikkilä Jukka Lassila Jukka Pekkarinen Hannu Piekkola Ralf Sund SUOMALAINEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ työmarkkinaosapuolten näkemykset Julkaisijat: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (Sarja B
LisätiedotTyömarkkinoiden pelikenttä
Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö
LisätiedotYrityskyselyn toteutus
Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä
LisätiedotSegregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)
Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen
LisätiedotSOVITAAN PALKOISTA palkkaneuvottelut puntarissa
SOVITAAN PALKOISTA palkkaneuvottelut puntarissa Kari Alho Jukka Pekkarinen (toim.) Lehdistötiedote julkaistavissa 11.10.2004 klo 11 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos ovat
LisätiedotArviot työehtosopimusten palkankorotuksista. Viestinnän Keskusliitto
Arviot työehtosopimusten palkankorotuksista Millä tasolla yksittäisen työntekijän palkankorotusten tulisi määräytyä? Sekä työehtosopimusneuvotteluissa että yritystasolla 10 69 83 89 Pääosin yritystasolla
LisätiedotPT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS
1/5 PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS Johdanto Palvelutyönantajat ry (PT) ja Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry (YTN) ovat tänään tehneet seuraavan yleissopimuksen järjestöjen välisen
LisätiedotTurun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta
1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25
Lisätiedot1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET
METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotPaikallinen sopiminen pk-yrityksissä
Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009
LisätiedotTyötehtävien ja palkkojen dynamiikka
Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja
LisätiedotVEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Varsinais-Suomi Kauppa (G) 17 Palvelut (H, I, K, O) 4 6 Muut 1 1 0 20 0 40 0 60 70 0 90 0 % 4.2.2011 1 Henkilökunnan
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 8 9 Rakentaminen (F) 16 15 KOKO MAA Lappi Kauppa (G) 16 18 Palvelut (H, I, K, O) 56 59 Muut 1 4 5 6 8 9 % 4..11 1 Henkilökunnan määrä saldoluku (%).
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 Rakentaminen (F) 4 6 KOKO MAA Uusimaa Kauppa (G) 8 8 Palvelut (H, I, K, O) 6 62 Muut 0 0 20 0 40 0 60 70 80 90 0 % 4.2.20 Henkilökunnan määrä saldoluku
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 1 15 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 5 55 Muut 1 1 % 4..011 1 Henkilökunnan määrä saldoluku (%). HENKILÖKUNNAN
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,
Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 9 Rakentaminen (F) 13 16 KOKO MAA Kainuu Kauppa (G) 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 58 Muut 1 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % 4.2.211 1 Henkilökunnan määrä saldoluku
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 9 Rakentaminen (F) 16 17 KOKO MAA Kaakkois-Suomi Kauppa (G) 19 Palvelut (H, I, K, O) 5 56 Muut 1 1 0 0 0 0 50 60 70 80 90 0 %..011 1 Henkilökunnan
LisätiedotMitä mieltä maahanmuutosta?
JULKAISUSARJA 8/2019 Mitä mieltä maahanmuutosta? SAK:n jäsentutkimus 20 40-vuotiaille ammattiliittojen jäsenille Osaraportti Lisätietoja: Riitta Juntunen riitta.juntunen@sak.fi mah dolli suuk sien aika
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 16 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Etelä-Pohjanmaa Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 44 6 Muut 1 3 4 6 7 8 9 % 4..11 1 Henkilökunnan määrä saldoluku (%).
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 Rakentaminen (F) 1 16 KOKO MAA Pohjois-Savo Kauppa (G) 19 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 3 5 6 7 8 9 %..11 1 Henkilökunnan määrä saldoluku (%).
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 9 Rakentaminen (F) 16 16 KOKO MAA Etelä-Karjala Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 1 2 4 5 6 8 9 1 % 4.2.211 1 Henkilökunnan määrä saldoluku
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 Rakentaminen (F) 16 17 KOKO MAA Etelä-Savo Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 4 6 Muut 1 1 2 4 6 7 8 9 % 4.2.211 1 Henkilökunnan määrä saldoluku
Lisätiedotsuomalainen palkkarakenne
suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia
LisätiedotYRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA. Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9.
YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9. Teknologiateollisuus ry Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO
LisätiedotSyksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN
Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?
LisätiedotEK:n Yrittäjäpaneeli. Viranomaisasioinnin digitalisointi suhtautuminen ja valmiudet Huhtikuu 2018
EK:n Yrittäjäpaneeli Viranomaisasioinnin digitalisointi suhtautuminen ja valmiudet Huhtikuu 018 Lähes /3 kannattaa viranomaispalvelujen digitalisointia Miten suhtaudut julkisten palveluiden ja viranomaisasioinnin
LisätiedotKeskeinen tutkimuskohde työmarkkinoilla
Kari Alhon mielestä palkanmuodostuksessa tulisi siirtyä kannustavampaan suuntaan. Kari Alho Tutkimusneuvonantaja ETLA kari.alho@etla.fi Keskeinen tutkimuskohde työmarkkinoilla on selvittää, minkälaisen
LisätiedotYrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa
Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa
LisätiedotEXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori
JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies
LisätiedotMiksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
LisätiedotYritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut. EK:n yrityskyselyn tulokset
Yritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut EK:n yrityskyselyn tulokset Vientiyritysten määrä kasvussa 25 2 Kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten lukumäärä* 22 21 2 19 23 15 16 1 5 28 212
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotLuottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista
Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista
LisätiedotIrtisanomissuojan heikentäminen pienissä yrityksissä. SAK:n hallitus
Irtisanomissuojan heikentäminen pienissä yrityksissä SAK:n hallitus 13.8.2018 SAK:N NÄKEMYKSET TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA Lausunto muistiosta Työntekijästä johtuvat irtisanomisperusteet työnantajan työllistäessä
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotPalkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä
Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011
LisätiedotYrittäjägallup toukokuu 2019
Yrittäjägallup toukokuu 0..0 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry Yrittäjägallup, toukokuu 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämän Yrittäjägallupin tarkoituksena on selvittää pk-yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä
LisätiedotPk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY
Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen
LisätiedotTeknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015
Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015 Talous, tilauskanta ja työllisyyskehitys kattavasti esillä yrityksissä Teollisuus 10 9 8 86,3 % 81,8 % 91,2 % 87,8 % 7 6 5 4 3 64,3 %
LisätiedotYTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016
YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä
LisätiedotPerheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto
Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1
LisätiedotSAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys
SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN
LisätiedotPerhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.
Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotTradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry
Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotEK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä
EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotMiten palkitseminen muuttuu Suomessa
Tutkimus tutuksi 2.6.2006 Miten muuttuu Suomessa haasteet ja tutkimustarpeet Elina Moisio Christina Sweins Aino Salimäki Työsuojelurahaston toimeksiannosta tehty selvitys Tutkimuksen viitekehys KANSANTALOUS
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotYrittäjägallup lokakuu 2017
Yrittäjägallup lokakuu 01.10.01 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry t. 0103 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämä on Yrittäjägallupin kolmas kierros, jonka tarkoituksena on selvittää pk-yrittäjien mielipiteitä
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotKANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotTALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010
TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä
LisätiedotSuunnittelu- ja konsulttiala
Suunnittelu- ja konsulttiala Palkankorotushistoria vuodesta 1990 alkaen Koonnut: Sirkku Pohja, 2018 2 Sisällysluettelo SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET PALKANKOROTUKSET 2017 2020...
Lisätiedot1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999
Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotYrittäjägallup lokakuu 2017
Yrittäjägallup lokakuu 01 18.10.01 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry t. 010866 Yrittäjäilmapuntari, kierros 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämä on Yrittäjägallupin kolmas kierros, jonka tarkoituksena on selvittää
Lisätiedot10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu
10 hyvää syytä Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä, miksi järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu Yhteiset pelisäänöt 1. Tehokas yhteistyö henkilöstön kanssa Luottamusmies
LisätiedotTyömarkkinapolitiikan eriytyminen sopimuspolitiikka tulevaisuudessa
Työmarkkinapolitiikan eriytyminen sopimuspolitiikka tulevaisuudessa Kuntien yritys- ja konsernijohtamisen foorumi Kuntatalo 23.3.2017 Henrika Nybondas-Kangas Keskusjärjestöjen asema tilanne muuttunut vuodessa
LisätiedotMitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?
Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden
LisätiedotKeskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto
Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotYrittäjägallup tammikuu 2018
Yrittäjägallup tammikuu 2018 1.0.2018 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämän Yrittäjägallupin tarkoituksena on selvittää PK-yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista
LisätiedotKyselytutkimus työajan käytöstä
Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka
LisätiedotLähes puolet suomalaisista olisi valmis poistamaan eläkeikärajat
TUTKIMUSOSIO Lähes puolet suomalaisista olisi valmis poistamaan eläkeikärajat Ajatus eläkeikärajojen poistamisesta ja eläkkeelle siirtymisen määräytymisestä täysin yksilöllisesti jakaa kansan kahtia, käy
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotKansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut
TUTKIMUSOSIO Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut Valtaosa suomalaisista antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan eniten käyttämälleen päivittäistavarakaupalle ( %) ja apteekille
LisätiedotPaikallinen sopiminen työaika-asioissa
TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä
LisätiedotPk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely
Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotOmistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet. EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 2017
Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 17 Omistajuuden ja yrittäjyyden ilmapiiri Yksittäisten väittämien jakaumat ja keskiarvot Työnantajayrittäjät näkevät
LisätiedotTyöehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen
Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS
LisätiedotKoneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus
Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotEhdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen
Ehdokaskysely 2019 STTK 25.2.2019 Luottamuksellinen Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Projektin tavoitteena oli kartoittaa eduskuntavaaliehdokkaiden
LisätiedotTyömarkkinoiden kansainvälistyminen
Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotEhdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen
Ehdokaskysely 2019 STTK 25.2.2019 Luottamuksellinen Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Projektin tavoitteena oli kartoittaa eduskuntavaaliehdokkaiden
LisätiedotMATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006
MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotTietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010
Hanna Hovi 14.1.2010 1(7) Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010 Vuoden 2010 palkankorotukset Työehtosopimuksen mukaisesti toteutetaan vuodelle 2010 seuraavat palkankorotukset:
LisätiedotPk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus
Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?
LisätiedotPerheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012
Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät
LisätiedotSijoittumisen yhteisseuranta
Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen
LisätiedotAskeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi
Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Esimerkki 1: Hydro Aluminium Salko Oy - vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin Alumiiniprofiilien
Lisätiedot