Suomalainen sopimusjärjestelmä työmarkkinaosapuolten näkemykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen sopimusjärjestelmä työmarkkinaosapuolten näkemykset"

Transkriptio

1 PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Julkaisuvapaa heti Lehdistötiedote Suomalainen sopimusjärjestelmä työmarkkinaosapuolten näkemykset Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos toteuttavat vuosina laajan tutkimushankkeen Työmarkkinoiden pelisäännöt: työelämän suhteet, sopimustoiminta ja tulopolitiikka 2000-luvulla. Sitä rahoittaa Työsuojelurahasto. Nyt julkaistavan osatutkimuksen koordinoijina ovat toimineet tutkimusjohtaja Kari Alho ETLA:sta ja johtaja Jukka Pekkarinen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, ja muina tutkijoina ovat olleet tutkija Anni Heikkilä, tutkimusjohtaja Jukka Lassila ja tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola ETLA:sta sekä tutkija Ralf Sund Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Lisätietoja: Tiedottaja Heikki Taimio, puh. (09) , Tutkimuksen tavoite on kartoittaa työmarkkinaosapuolten suhtautumista suomalaiseen työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään erityisesti palkoista sopimisen näkökulmasta. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnattiin laaja kysely yksityisen sektorin yrityksissä työnantajien sekä kolmen eri henkilöstöryhmän työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden edustajille. Työnantajaa edusti yrityksen tai toimipaikan johto, henkilöstöryhmiä pääluottamusmiehet tai vastaavat. Toisessa vaiheessa kysely suunnattiin lähes samansisältöisenä työmarkkinajärjestöille, joita edustivat keskusjärjestöjen ja liittojen työmarkkinakysymyksistä vastaava johto ja asiantuntijat. Kysely jaettiin viiteen osaan. Näissä kysyttiin kantoja sopimusjärjestelmää koskeviin väittämiin tai kysymyksiin: nykyisen sopimusjärjestelmän toimivuudesta, sopimustoiminnan kehittämiskohteista, verotuksen, sosiaaliturvajärjestelmän sekä sopimustoiminnan välisistä yhteyksistä, palkkojen joustavuudesta EMU-oloissa ja työmarkkinoiden ja sopimusjärjestelmän tulevista haasteista ja uhista. Yhteensä kysymyksiä oli 55. Vastaukset ositettiin 14:ään työnantajia ja henkilöstöryhmiä yritys- ja järjestötasolla edustavaan vastaajaryhmään. Tutkimusraportti perustuu lähinnä näiden vastausjakaumien esittämiseen, kommentointiin sekä näkemyksiä selittävien taustatekijöiden analysointiin ristiintaulukointien avulla. Yhteensä vastauksia saatiin yrityskyselyssä noin 1900 ja liitto-keskusjärjestökyselyssä 150. Tämä on tyydyttävä, osittain hyväkin tulos kyselyn vaativa aihe ja sen toteuttamistapa huomioon ottaen. Tuloksiamme voidaan pitää edustavina. Nykyinen sopimusjärjestelmää toimii, mutta Suomalainen sopimusjärjestelmä saa työmarkkinaosapuolilta yleisesti ottaen kohtuullisen hyvät arvosanat vastaajan edustamasta organisaatiosta tai sen tasosta riippumatta. Osapuolet ovat yhtä mieltä monista sopimusjärjestelmäämme perinteisesti liitetyistä hyvistä ominaisuuksista: sen palkkakehityksen ennustettavuudesta ja vakaudesta, työrauhan ylläpidosta, kohtuullisen hyvistä neuvottelusuhteista työpaikoilla sekä tehotonta palkkakilpailua rajoittavasta luonteesta. Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään kohdistuu toisaalta tyytymättömyyttä. Tyytymättömyyden aiheet, odotukset sekä käsitykset muutospaineista ovat työnantajien ja palkansaajien tahoilla erilaisia. Eroja on myös eri henkilöstöryhmien sekä erityyppisten yritysten ja eri toimialojen välillä. Keskeisimmät erot työnantajapuolen ja palkansaajapuolen välillä liittyvät sopimusjärjestelmän joustavuuteen sekä työehtosopimuksissa sovittujen vähimmäispalkkojen merkitykseen. Työnantajien taholla kritisoidaan järjestelmän joustamattomuutta ja palkkauksen vähäistä kannustavuutta. Palkansaajien vastauksissa korostetaan taas sopimusjärjestelmän antamaa vähimmäisturvaa. (3)

2 PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Myös eräissä muissa nykyisen sopimusjärjestelmän toimivuutta koskevissa kysymyksissä saatiin esille mielenkiintoisia tuloksia. Näyttää siltä, että palkansaajapuoli kokee varsin laajalti, että koulutuksesta ei saa riittävää kompensaatiota, kun taas työnantajien kannat jakautuvat tässä suhteessa. Samanlaiset näkemyserot koskevat erillisiä naispalkkakorotuksia. Saatujen vastausten valossa merkille pantava havainto on myös, että palkansaajapuoli ei ole yhtenäinen. Suurin ero palkansaajapuolen näkemyksissä ilmenee suhtautumisessa palkkaeroihin ja matalapalkkaisten asemaan. Erityisesti SAK-laisten, mutta myös melko voimakkaasti STTK-laisten näkemyksissä korostuvat matalapalkkaisten asemasta huolehtiminen sekä vähimmäisturvan säilyttämisen tarve sopimusjärjestelmässämme. Tämä seikka ei puolestaan ole erityisen korkealle priorisoitu työnantajien ohella akavalaisessa kentässä. Vastauksista välittyy toisaalta se, että palkansaajia ja niiden järjestöjä yhdistäviä tekijöitä on edelleen paljon. Suhteellisen yhtenäinen käsitys koko palkansaajapuolella on sopimustoiminnan toimivuudesta yleensä, samoin sen joustavuudesta, ennustettavuudesta ja vakaudesta. Melko yksimielinen kielteinen kanta vallitsee myös siihen, palkattaisiinko työttömiä töihin työehtosopimusten vähimmäispalkkaa pienemmällä palkalla, jos tämä mahdollisuus sallittaisiin. Sekä työnantaja- että palkansaajapuolella järjestöjen vastaukset poikkeavat joiltakin osin yritystasolta saaduista vastauksista. Selkeintä tämä ero on työnantajapuolella. Pääsäännöksi voi sanoa, että järjestöissä esitetään yritystasoa enemmän kritiikkiä sopimustoiminnan ja työmarkkinoiden joustamattomuudelle ja palkkaerojen riittämättömyydelle. siihen kohdistuu kehittämispaineita Järjestelmään kohdistuu toisaalta suuria kehittämisodotuksia ja -paineita. Työnantajat ja palkansaajat ovat sopimustoiminnan kehittämisen osalta yhtä mieltä siitä, että tietyt sopimustoiminnan kehittämisvaihtoehdot eivät tule kysymykseen. Tällainen osapuolia yhdistävä näkemys koskee kollektiivisten työehtosopimusten säilyttämistarvetta ja sen karttamista, että siirryttäisiin tyystin yritystasoiseen työsuhteista ja työrauhasta päättämiseen. Samalla kannalla ollaan myös siitä, että ajatus etenemisestä Eurooppa-tasoiseen sopimiseen, eurotupoon, on vielä hyvin epärealistinen. Tämä vaihtoehto ei liioin näyttäydy millään lailla tavoiteltavana kummankaan osapuolen vastauksissa. Eri vastaajaryhmien välillä on toisaalta selviä eroja. Erityisesti suuret yritykset, jotka ovat kansainvälistyneitä, haluaisivat edetä selvästi pidemmälle kuin pienet yritykset kohti yrityskohtaista sopimustoimintaa tai ainakin tilannetta, jossa yritystason rooli on nykyistä suurempi. Yritystasolla tähän liittyy kuitenkin ristiriitaa, sillä juuri suurten yritysten palkansaajien edustajat eivät toisaalta hyväksy etenemistä kohti yrityskohtaista sopimustoimintaa. Keskitettyjen tulopoliittisten sopimusten kannatus on voimakkainta työntekijä- ja toimihenkilökentässä, mutta yleisesti sen kannatus on työmarkkinoilla jossain määrin vähäisempää kuin liittotason sopimisen. Myös yrityksen työsuhteiden vakinaisuudella ja yrityksen henkilöstön keski-iällä on merkitystä kollektiivisten sopimusten haluttavuuden kannalta. Alhaisen keski-iän yrityksissä suositaan muita enemmän palkkasopimusten yksilö- ja yrityskohtaisuuden lisäämistä sekä sopimustoiminnan kansainvälistymistä. Tämä voi enteillä työmarkkinoillamme aikaa myöten muutosta, jonka nopeutta ja mittaluokkaa ei tämän kyselyn valossa voi vielä kuitenkaan arvioida. Eri osapuolten sisäisissä näkemyksissä sopimusjärjestelmän kehittämisen suhteen näyttää olevan selviä eroja eri toimialojen välillä. Tämä yleinen havainto perustelee liitto-toimialatason merkitystä sopimustoiminnan organisoinnissa. On mielenkiintoista panna merkille, että teollisuuden 1990-luvulla nopeimmin kasvanut ala, elektroniikkateollisuus, ei juuri missään sopimusjärjestelmän kehittämistä koskevassa kysymyksessä erotu paljoa vastausten keskiarvosta. Tämän alan suhteellisen merkityksen kasvu ei siten merkinne lisääntynyttä sopeutumispainetta työmarkkinoiden sopimusjärjestelmälle. Sen sijaan perinteinen teollisuuden vetoala, metsäteollisuus, näyttäisi kulkevan eturintamassa halussa ja valmiudessa edetä kohti yrityskohtaista sopimista. Sen henkilöstö puolestaan enimmäkseen suosii liittotason sopimista. Suuret yritykset haluavat paikallista järjestelyvaraa, mutta Kyselyssä tiedusteltiin kantoja myös yrityskohtaisen järjestelyvaran toivottuun suuruuteen ja siihen, miten sen käytöstä pitäisi päättää. Yrityskohtainen järjestelyvara palkkauksessa saa myönteisen vastaanoton erityisesti työnantajilta ja näiden liitoilta. Yksilöllisen sopimisen piiriin jo valmiiksi kuuluvat ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat palkkojen paikallisen joustavuuden lisäämiseen muita palkansaajaryhmiä suosiollisemmin. Työntekijät ja kaikki työntekijäpuolen liitot kannattavat vahvasti edustuksellista paikallista sopimista, kun taas ylempien toimihenkilöiden ja työnantajien keskuudessa kannatetaan selvästi myös yksilöllisiä neuvotteluja. Työnantajat korostavat myös työnantajan omaa päätäntävaltaa. Paikallista sopimista ja yrityskohtaista järjestelyvaraa kannattavat erityisesti suuryritysten työnantajat. Tarve palkkojen yrityskohtaiselle joustavuudelle näyttää työnantajavastausten perusteella olevan suurempaa suhdanneherkillä aloilla, vientiyrityksissä ja ulkomaisessa omistuksessa olevissa yrityksissä, joilla on toimintaa myös ulkomailla. (3)

3 PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S työntekijät karsastavat sitä Palkansaajapuolella yrityskohtaisen järjestelyvaran kannatus pienenee yrityskoon kasvaessa ylempiä toimihenkilöitä lukuun ottamatta. Työntekijöitä edustavat luottamusmiehet painottavat matalapalkkaisten työntekijöiden palkkojen nostamista järjestelyvaran turvin ja ylemmät toimihenkilöt koulutettujen palkkausta. Tulospalkkaukseen suhtaudutaan varsin myönteisesti sekä työnantaja- että palkansaajapuolella niin yrityksissä kuin liitoissa ja keskusjärjestöissäkin. Verotus ja palkkamaltti Myönteinen tulos aktiivisen työmarkkina- ja talouspolitiikan mahdollisuuksien näkökulmasta on, että verotuksen alentamisen yhdistämistä työmarkkinaratkaisuihin pidetään hyväksyttävänä ja tehokkaana keinona maltillisten palkankorotusten saavuttamiseksi. Vastaajien enemmistön näkemysten mukaan työllisyyttä ei kuitenkaan pidä yrittää parantaa sallimalla nykyistä matalampia palkkoja, ei edes osoittamalla matalapalkkaisimmille työntekijöille samalla julkista tukea. Tämä monessa teollisuusmaassa käyttöön otettu ratkaisu alhaisen tuottavuuden työn kysynnän lisäämiseksi torjutaan meidän työmarkkinakentässämme varsin yksituumaisesti palkansaajapuolella, erityisesti työntekijöiden edustajien taholta. Työnantajat puolestaan kannattavat palkkahaitarin leventämistä alapäästä, eivät kuitenkaan yksituumaisesti. Työnantajat ovat sitä mieltä, että sosiaaliturvaa ja sen rahoitusta on meillä kehitetty niin, että houkutus jäädä pois työmarkkinoilta on kasvanut. Teollisuuden työntekijävastaajat ovat selvästi ja palvelualojen työntekijät aavistuksen verran eri mieltä. Toimihenkilöiden kannat ovat siltä väliltä. kinoiden ja sopimustoiminnan tuleviin haasteisiin. Työnantajien mielestä sopimusjärjestelmän tulisi pystyä jatkossa huolehtimaan paremmin kannustavasta palkkauksesta. Palkansaajapuolella lähinnä SAK:n ja STTK:n piirissä korostetaan matalapalkkaisten aseman turvaamista. Nämä näkemykset ovat jossain määrin vastakkaisia. Kustannusinflaation hallinnan haasteellisuus on puolestaan kohtuullisen keskeisellä sijalla kaikkien työmarkkinaosapuolien keskuudessa. Vastauksista on lisäksi lupa päätellä, että EMU-oloissa kasvanut vastuu tunnistetaan ja tunnustetaan tässä suhteessa. On myös todennäköistä, että vertailu EU-maiden palkkatasoon tulee olemaan tärkeä elementti sopimustoiminnan taustalla. Loppupäätelmä Kirjassa kyselytutkimuksen aineistosta on raportoitu vasta yleiskuva. Näyttää kuitenkin siltä, että nykyiseen järjestelmään vallitsee yleisesti ottaen varsin suuri tyytyväisyys sen kokonaistaloudellista vakautta vahvistavien vaikutusten osalta. Järjestelmän katsotaan antavan myös yritystoiminnalle selkeät, vakaat ja ennustettavat puitteet. Toisessa vaakakupissa on järjestelmän jäykkyys. Tässä suhteessa osapuolten näkemykset poikkeavat toisistaan siten, että työnantajat korostavat tarvetta suurempaan kannustamiseen palkoilla ja toisaalta taas palkansaajat, kaikkein voimakkaimmin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ja järjestöt, korostavat tärkeyttä turvata toimeentuloa myös matalapalkkaisille. Suuret yritykset haluaisivat edetä muita voimakkaammin kohti yrityskohtaista sopimista, mutta toisaalta näiden yritysten henkilöstö ei näyttäisi olevan tähän valmis. Näiden ristipaineiden sovittaminen, joustavuuden ja turvan samanaikainen saavuttaminen on jatkossakin keskeinen haaste työmarkkinoittemme sopimusjärjestelmälle. EMU-sopeutumista palkkajoustoin Tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, minkälaista palkkasopeutumista vastaajat haluaisivat ja minkälaisen he odottavat toteutuvan mahdollisissa taantumissa EMU-oloissa, joissa omaa raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa ei voida enää harjoittaa. Johtopäätös vastauksista on se, että taantumasopeutumisen odotetaan käytännössä tapahtuvan lähinnä irtisanomisin. Toisaalta tarve synnyttää mekanismeja, joilla taantumiin voitaisiin sopeutua osittain myös nimellisen palkan joustoin, tiedostetaan kuuluvaksi EMU-oloihin. Työmarkkinoilla ja sopimustoiminnalla on monia haasteita jatkossa Kyselyn viimeisessä osiossa tiedusteltiin kantoja työmark- Julkaisu Kari Alho, Anni Heikkilä, Jukka Lassila, Jukka Pekkarinen, Hannu Piekkola, Ralf Sund: Suomalainen sopimusjärjestelmä työmarkkinaosapuolten näkemykset Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, Sarja B 203, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 89, Helsinki ISBN x ISSN ISSN (ETLA) Tilaukset Irmeli Honka puh. (09) , fax (09) Tilaushinta: 13,50 3 (3)

4 Kari Alho Anni Heikkilä Jukka Lassila Jukka Pekkarinen Hannu Piekkola Ralf Sund SUOMALAINEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ työmarkkinaosapuolten näkemykset Julkaisijat: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (Sarja B 203) Palkansaajien tutkimuslaitos (Tutkimuksia 89) Kustantaja: Taloustieto Oy Helsinki 2003

5 18 Kuvio 4.1. (kysymys A1_1) YLEISESTI OTTAEN OLEN TYYTYVÄINEN NYKYISEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTEEN n=vastanneet 5) Täysin samaa mieltä 4) Osittain samaa mieltä 3) Ei samaa eikä eri mieltä 2) Jossain määrin eri mieltä 1) Täysin eri mieltä Ei vast. Ka. 5-1 TT:n työnantajat (n=424) TT ja liitot (n=30) PT:n työnantajat (n=223) PT ja liitot (n=25) Julkiset työnantajat (n=13) ,54 3,20 3,59 3,36 3,54 TT:n työntekijät (n=333) PT:n työntekijät (n=108) SAK ja liitot (n=37) ,85 3,76 4,24 TT:n toimihenkilöt (n=344) PT:n toimihenkilöt (n=120) STTK ja liitot (n=18) ,71 3,57 3,72 TT:n ylemmät toimih. (n=252) ,45 PT:n ylemmät toimih. (n=88) ,69 Akava ja liitot (n=27) , % Työmarkkinoiden pelisääntöjä koskeva tutkimus ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos / Taloustutkimus Oy

6 Kuvio 4.2. (kuvioon 4.1 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen A1_1 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työntekijät) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä

7 Kuvio 4.3.

8 Kuvio 4.4.

9 Kuvio 4.5.

10 Kuvio 4.6.

11 Kuvio 4.7. (kysymys A1_6)

12 Kuvio 4.8. (kuvioon 4.7 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen A1_6 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työnantajat) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä

13 Kuvio 4.9.

14 Kuvio 4.10.

15 Kuvio 4.11.

16 Kuvio 4.12.

17 Kuvio 4.13.

18 Kuvio 4.14.

19 Kuvio 4.15.

20 Kuvio 4.16.

21 Kuvio 4.17.

22 Kuvio 4.18.

23 Kuvio 4.19.

24 Kuvio 5.1.

25 Kuvio 5.2. (kysymys B1_2)

26 Kuvio 5.3.

27 Kuvio 5.4. (kysymys B1_4)

28 Kuvio 5.5.

29 Kuvio 5.6. (kuvioon 5.2 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B1_2 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mieluisin (1) Vähiten mieluisa (5) Kuvio 5.7. (kuvioon 5.4. liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B1_4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mieluisin (1) Vähiten mieluisa (5)

30 Kuvio 5.8.

31 Kuvio 5.9.

32 Kuvio 5.10.

33 Kuvio 5.11.

34 Kuvio 5.12.

35 Kuvio 5.13.

36 Kuvio 5.14.

37 Kuvio 5.15.

38 Kuvio 5.16.

39 Kuvio 5.17.

40 Kuvio 5.18.

41 Kuvio 5.19.

42 Kuvio 5.20.

43 Kuvio (kysymys B7_4)

44 Kuvio (kuvioon 5.21 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B7_4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Kuvio (kuvioon 5.21 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B7_4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa

45 Kuvio (kysymys B7_5)

46 Kuvio (kuvioon 5.24 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B7_5 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa

47 Kuvio 5.26

48 Kuvio (kysymys B8)

49 Kuvio (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä Yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

50 Kuvio (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi viennin osuuden mukaan (työnantajat) 0-19% % % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi viennin osuuden mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) 0-19% % % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

51 Kuvio 5.32.

52 Kuvio 5.33.

53 Kuvio 6.1. (kysymys B4)

54 Kuvio 6.2. (kuvioon 6.1 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B4 ristiintaulukointi työsuhteiden vakinaisuuden mukaan (työnantajat) 0-59% % % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työnantaja päättää korotuksista Työnantaja sopii korotuksista yksilöllisin neuvotteluin Työnantaja neuvottelee henkilöstön tai henkilöstön edustajien kanssa Henkilöstö päättää korotuksista

55 Kuvio 6.3. (kuvioon 6.1 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työnantaja päättää korotuksista Työnantaja sopii korotuksista yksilöllisin neuvotteluin Työnantaja neuvottelee henkilöstön tai henkilöstön edustajien kanssa Henkilöstö päättää korotuksista

56 Kuvio 6.4. (kysymys B5)

57 Kuvio 6.5.

58 Kuvio 6.6 (kuvioon 6.4 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B5 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 prosenttia 1-24 prosenttia prosenttia prosenttia prosenttia Kuvio 6.7 (kuvioon 6.4 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B5 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät) Alle 30 henkeä yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 prosenttia 1-24 prosenttia prosenttia prosenttia prosenttia

59 Kuvio 6.8. (kysymys B6)

60 Kuvio 6.9. (kuvioon 6.8 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B6 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sopimuskorotus pitää eriyttää sen mukaan kuin on tarpeen palkan kannustavuuden lisäämiseksi Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen eurokorotus Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen prosenttikorotus Alimpiin palkkoihin painottuvana korotuksena

61 Kuvio 6.10 (kuvioon 6.8 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B6 ristiintaulukointi ylempien toimihenkilöiden osuuden mukaan (työntekijät) 0-19% % % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sopimuskorotus pitää eriyttää sen mukaan kuin on tarpeen palkan kannustavuuden lisäämiseksi Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen eurokorotus Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen prosenttikorotus Alimpiin palkkoihin painottuvana korotuksena

62 Kuvio (kysymys B10)

63 Kuvio (kuvioon 6.11 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B10 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työnantajat) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvä Hyvä Ei osaa sanoa Huono Erittäin huono

64 Kuvio 7.1.

65 Kuvio 7.2.

66 Kuvio 7.3.

67 Kuvio 7.4.

68 Kuvio 7.5.

69 Kuvio 8.1.

70 Kuvio 8.2.

71 Kuvio 8.3.

72 Kuvio 8.4.

73 Kuvio 8.5.

74 Kuvio 8.6.

75 Kuvio 9.1.

76 Kuvio 9.2.

77 Kuvio 9.3.

78 Kuvio 9.4. (kysymys E1_4)

79 Kuvio 9.5. (kuvioon 9.4 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen E1_4 ristiintaulukointi toimialan mukaan (toimihenkilöt) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin suuri haaste Ei haaste lainkaan

80 Kuvio 9.6.

81 Kuvio 9.7. (kysymys E1_6)

82 Kuvio 9.8. (kuvioon 9.7 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen E1_6 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työntekijät) Elintarvike Metsä Metallien valmistus Metallituotteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Elektroniikka Kemia+tevanake Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rahoitus IT-palvelut Koulutus- ja hyvinvointipalvelut Muut yksityiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin suuri haaste Ei haaste lainkaan

83 Kuvio 9.9.

84 Kuvio 9.10.

85 Kuvio 9.11.

86 Kuvio 9.12.

87 Kuvio 9.13.

88 Kuvio 9.14.

89 Kuvio 9.15.

90 Kuvio 9.16.

91 Kuvio 9.17.

SUOMALAINEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ työmarkkinaosapuolten näkemykset

SUOMALAINEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ työmarkkinaosapuolten näkemykset Kari Alho Anni Heikkilä Jukka Lassila Jukka Pekkarinen Hannu Piekkola Ralf Sund SUOMALAINEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ työmarkkinaosapuolten näkemykset Julkaisijat: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (Sarja B

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Yrityskyselyn toteutus

Yrityskyselyn toteutus Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon

Lisätiedot

SOVITAAN PALKOISTA palkkaneuvottelut puntarissa

SOVITAAN PALKOISTA palkkaneuvottelut puntarissa SOVITAAN PALKOISTA palkkaneuvottelut puntarissa Kari Alho Jukka Pekkarinen (toim.) Lehdistötiedote julkaistavissa 11.10.2004 klo 11 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos ovat

Lisätiedot

Arviot työehtosopimusten palkankorotuksista. Viestinnän Keskusliitto

Arviot työehtosopimusten palkankorotuksista. Viestinnän Keskusliitto Arviot työehtosopimusten palkankorotuksista Millä tasolla yksittäisen työntekijän palkankorotusten tulisi määräytyä? Sekä työehtosopimusneuvotteluissa että yritystasolla 10 69 83 89 Pääosin yritystasolla

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Keskeinen tutkimuskohde työmarkkinoilla

Keskeinen tutkimuskohde työmarkkinoilla Kari Alhon mielestä palkanmuodostuksessa tulisi siirtyä kannustavampaan suuntaan. Kari Alho Tutkimusneuvonantaja ETLA kari.alho@etla.fi Keskeinen tutkimuskohde työmarkkinoilla on selvittää, minkälaisen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015

Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015 Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015 Talous, tilauskanta ja työllisyyskehitys kattavasti esillä yrityksissä Teollisuus 10 9 8 86,3 % 81,8 % 91,2 % 87,8 % 7 6 5 4 3 64,3 %

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa Tutkimus tutuksi 2.6.2006 Miten muuttuu Suomessa haasteet ja tutkimustarpeet Elina Moisio Christina Sweins Aino Salimäki Työsuojelurahaston toimeksiannosta tehty selvitys Tutkimuksen viitekehys KANSANTALOUS

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu

10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä, miksi järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu Yhteiset pelisäänöt 1. Tehokas yhteistyö henkilöstön kanssa Luottamusmies

Lisätiedot

Yrittäjägallup lokakuu 2017

Yrittäjägallup lokakuu 2017 Yrittäjägallup lokakuu 01 18.10.01 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry t. 010866 Yrittäjäilmapuntari, kierros 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämä on Yrittäjägallupin kolmas kierros, jonka tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Työmarkkinapolitiikan eriytyminen sopimuspolitiikka tulevaisuudessa

Työmarkkinapolitiikan eriytyminen sopimuspolitiikka tulevaisuudessa Työmarkkinapolitiikan eriytyminen sopimuspolitiikka tulevaisuudessa Kuntien yritys- ja konsernijohtamisen foorumi Kuntatalo 23.3.2017 Henrika Nybondas-Kangas Keskusjärjestöjen asema tilanne muuttunut vuodessa

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Yrittäjägallup lokakuu 2017

Yrittäjägallup lokakuu 2017 Yrittäjägallup lokakuu 01.10.01 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry t. 0103 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämä on Yrittäjägallupin kolmas kierros, jonka tarkoituksena on selvittää pk-yrittäjien mielipiteitä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Kari Alho Jukka Pekkarinen (toim.) SOVITAAN PALKOISTA. Palkkaneuvottelut puntarissa

Kari Alho Jukka Pekkarinen (toim.) SOVITAAN PALKOISTA. Palkkaneuvottelut puntarissa Kari Alho Jukka Pekkarinen (toim.) SOVITAAN PALKOISTA Palkkaneuvottelut puntarissa Työmarkkinoiden pelisääntöjä selvittäneen tutkimushankkeen loppuraportti Julkaisijat: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Esimerkki 1: Hydro Aluminium Salko Oy - vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin Alumiiniprofiilien

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet. EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 2017

Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet. EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 2017 Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 17 Omistajuuden ja yrittäjyyden ilmapiiri Yksittäisten väittämien jakaumat ja keskiarvot Työnantajayrittäjät näkevät

Lisätiedot

Palkkojen tarkistaminen syksy

Palkkojen tarkistaminen syksy Palkkojen tarkistaminen syksy 2010 28.9.2010 1 Sisältö 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Tuottavuus - Tie menestykseen 3. Yrityskohtainen palkkaratkaisu 4. Muut asiat Isyysvapaa Muutosturva 28.9.2010

Lisätiedot

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1 Kansalaistutkimus verotuksesta STTK 18.8.2017 8/18/2017 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus kirjatyöntekijät toimihenkilöt 2013 1 Yrityskohtainen erä 1.10.2013 Osana kirjatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden kevään 2012 työehtosopimusratkaisuja sovittiin syksyllä

Lisätiedot

Sisältö. 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus 3. Palkkaratkaisu 4. Tekstikysymykset

Sisältö. 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus 3. Palkkaratkaisu 4. Tekstikysymykset Teknologiateollisuuden ja YTN ry/tietoalan toimihenkilöiden yhteiset tiedotustilaisuudet tietotekniikan palvelualan työehtosopimusratkaisusta 9.11.2011 31.10.2013 Sisältö 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät 2006

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät 2006 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät Osaraportti Kesäkuu Lisätiedot: /viestintä puh. +, PL, Helsinki Tilaukset: puh. + Tutkimustieto / TYÖMARKKINAPOLIITTINEN MIELIPIDEILMASTO KEVÄT OSARAPORTTI

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Rita Asplund Lyhyesti käytetystä tarkastelukehikosta Pääpaino kolmessa keskeisessä palkansaajaryhmässä: teollisuuden toimihenkilöt teollisuuden työntekijät

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010 Hanna Hovi 14.1.2010 1(7) Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010 Vuoden 2010 palkankorotukset Työehtosopimuksen mukaisesti toteutetaan vuodelle 2010 seuraavat palkankorotukset:

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen Seppo Saukkonen Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto

Lisätiedot

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010 TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä

Lisätiedot

Vähän ongelmia, mutta heikko tulos

Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Tutkimustoiminta Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteutuminen pelti-ja teollisuuseristysalalla vuonna 2008 1. Johdanto Metallityöväen liitto ry ja Metalliteollisuudenharjoittajain

Lisätiedot