, keskiviikkona klo 18.00

Transkriptio

1 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona klo kodilla. Kahvitarjoilu alkaa klo Tervetuloa! Käsiteltävät asiat 84 Kokouksen järjestäytyminen 85 Peruspääoman korotus seurakunnan taseessa 86 Kirkon remontin tilanne 87 Vuoden 2020 toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtia 88 Päätösprosessi lisätöiden teettämisestä kirkon saneerausprojektissa 89 Seurakunnan liittyminen Oulun aluekeskusrekisteriin 90 Kolehtisuunnitelma Muut mahdolliset asiat 92 Ilmoitusasiat 93 Valitusosoitus ja kokouksen päätös Merk. Teemu Isokääntä kirkkoherra 1 Pöytäkirjan tarkastus /

2 Osallistujat Tehtävä Läsnäolo: Teemu Isokääntä kirkkoherra, pj, esittelijä Läsnä Toivo Snellman vpj. Läsnä Veli-Matti Hietikko jäsen Läsnä Elsi Kemppainen jäsen Poissa, Varalla Anna-Mari Karppinen: Poissa Mikko Lepistö jäsen Läsnä Karoliina Ojanperä jäsen Läsnä Airi Olsbo jäsen Läsnä Anne Salmenhaara jäsen Poissa, Varalla Anu Markus: Poissa Mika Tölli jäsen Läsnä Muut osallistujat Nelli Kauppi kirkkovaltuuston pj Poissa, Saapui 86 aikana Helena Lithovius kirkkovaltuuston varapj Läsnä Jukka Aatsinki talouspäällikkö, esittelijä, sihteeri Läsnä 2 Pöytäkirjan tarkastus /

3 84 Kokouksen järjestäytyminen Laillisuus ja päätösvaltaisuus n päätöksen ( , 92) mukaan kutsut on toimitettava jäsenille viimeistään kolmea päivää ennen kokousta, ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo ja esityslista käsiteltävistä asioista. n kutsu toimitetaan sähköpostilla. Kutsuttu ilmoittaa, jos haluaa, että esityslista liitteineen tulostetaan kokousta varten seurakunnan puolesta. Mikäli kirkkoneuvoston jäsenellä, varajäsenellä, valtuuston puheenjohtajalla tai valtuuston varapuheenjohtajalla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköpostia, lähetetään kutsu määräajassa postitse ja lisäksi asianomaiselle ilmoitetaan kutsun lähettämisestä puhelimitse tai tekstiviestillä. Kirkkolain 7. luvun 4. pykälän mukaan kirkkoneuvosto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet jäsenistä. Kokouskutsu on lähetetty sähköpostitse kirkkoneuvoston jäsenille Pöytäkirjantarkastajat Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Työjärjestys Noudatetaan esityslistan mukaista työjärjestystä. Päätös: Todettiin kokous laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Karoliina Ojanperä ja Airi Olsbo. 3 Pöytäkirjan tarkastus /

4 85 Peruspääoman korotus seurakunnan taseessa Valmistelu talouspäällikkö Jukka Aatsinki, p Seurakunnan tase ei tällä hetkellä anna totuudenmukaista kuvaa seurakunnan taloudellisesta tilanteesta. Kirjanpidon taseessa edellisten tilikausien ylijäämä, kuluneen tilikauden ylijäämä ja poistoero tulkitaan lyhyt aikaiseksi/vaihtuvaksi vastattavaksi (rahan lähde), jota vastaamaan pitää löytyä yrityksen tai organisaation omaisuudesta (vastaavaa puoli taseessa) helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta (ns. likvidiä omaisuutta, joka pystytään tarvittaessa muuttamaan rahaksi alle vuoden aikana). Kirkkohallituksen ohjekirjan mukaan, Peruspääoman tarkoitus on osoittaa seurakunnan jäseniltä pitkän ajan kuluessa lähinnä verovaroina käyttöön saatu oma pääoma, joka on sidottu pysyviin vastaaviin.. Seurakunnan tulee harkita peruspääoman korottamista, jos peruspääoman ja arvonkorotusrahaston yhteismäärä on alle kaksi kolmasosaa pysyvien vastaavien määrästä. Toisin sanoen noin 67 %. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä tämä suhdeluku oli 37 %. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä seurakunnan vaihtuvien vastaavien määrä oli noin , kun taas edellisten tilikausien, kuluneen tilikauden ylijäämää ja poistoeroa oli kirjattu yhteensä noin , toisin sanoen seurakunnan taseessa on vaihtuvia rahan lähteitä kirjattuna liikaa ja pysyviä rahan lähteitä liian vähän. Ero on syntynyt vuosien saatossa pääosin kiinteistöinvestointien kautta. Tilanne voidaan korjata kirjaamalla ylimääräinen osuus edellisten tilikausien ylijäämästä seurakunnan peruspääomaan. Peruspääoman korotuksesta päättää kirkkovaltuusto. Esitys (tp): esittää kirkkovaltuustolle seurakunnan peruspääoman korotusta edellisten tilikausien ylijäämätiliä veloittamalla. Peruspääoma oli vuoden 2018 tilinpäätöksessä ,50. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti 4 Pöytäkirjan tarkastus /

5 86 Kirkon remontin tilanne Valmistelu: talouspäällikkö Jukka Aatsinki ( ) 1. 1-vaiheen työt aloitettu : Asbesti- ja muut purkutyöt suoritti Länsi-rajan rakennussiivous Oy. Kyseisen osuuden työt olivat valmiit Hirsityöt on tarkoitus toteuttaa ajalla Kustannusseuranta: Asbesti- ja siivousurakan hinnaksi tuli ,21 (sis. alv). Kattohinta-arvio urakalle oli ,00 (sis. alv). 3. Kokoukset: Elokuussa on pidetty 2-vaiheen suunnittelukokous ja purku- ja siivousurakan vastaanottokokous. Seurakunnan edustajina näissä kokouksissa ovat olleet peruskorjaustyöryhmän jäsenet. Esityslistat ja pöytäkirjat kokouksista on nähtävillä neuvoston kokouksessa. Tarvittaessa voidaan pöytäkirjat toimittaa niitä pyytäville valtuutetuille sähköpostitse. 2-vaiheen suunnittelukokouksessa päätettiin siirtää portaiden kohdalta hirsikerroksen uusiminen 1-vaiheesta 2-vaiheen aikana toteutettavaksi. Tällä haetaan aikaa suunnitella kirkon portaiden kunnostukseen ratkaisu. Uusitaanko ne kokonaan tai osaksi, vai kunnostetaanko ne muuten. Esitys (tp): Päätös: Merkitään remontin tilanne tiedoksi Merkittiin tiedoksi 5 Pöytäkirjan tarkastus /

6 87 Vuoden 2020 toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtia Valmistelu: kirkkoherra Teemu Isokääntä, p , talouspäällikkö Jukka Aatsinki, p Vuoden 2020 toimintasuunnittelun lähtökohtana on seurakunnan strategia, ja siitä nousevat, yhdessä valitut painopisteet: - Lasten, nuorten, nuorten aikuisten ja työikäisten seurakuntayhteyden vahvistaminen - Seurakuntalaisten osallisuuden vahvistaminen, vapaaehtoisten vastuunkantajien lisääminen - Murron ja Temmeksen alueellisen seurakuntaelämän vahvistaminen - sosiaalisen median hyödyntäminen kohtaamisen, sanoman julistamisen ja seurakunnan työn merkityksen tiedottamisen välineenä - sisäisen ja ulkoisen yhteistyön vahvistaminen Työalojen ja toimintayksiköiden suunnitelmat ja tavoitteet pohjautuvat seurakunnan strategiaan. Vuoden 2020 toiminnassa painotetaan vuoden 2019 tapaan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön vahvistamista. Työntekijöiden palkkaukseen liittyvät suorituslisäkriteerit korostavat myös osaamista sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä. Seurakunnan hallintorakenteen muutos, jossa johtokunnat lakkautettiin ja tilalle tulivat vastuuryhmät, kannustaa työn suunnittelussa ja toteutuksessa yhä enemmän seurakuntalaisia osallistavaan työotteeseen. Taloussuunnittelussa vuoden 2020 näkymät ovat haastavat. Tyrnävän seurakunnan tuottojen pitäisi säilyä vuoden 2018 tasolla. Kulupuolella merkittävin kulu on henkilöstökulut. Palkkakulujen muutokseen tulee vaikuttamaan alkavat työehtosopimusneuvottelut eikä niistä ole vielä saatavilla tietoja. Kirkon työmarkkinalaitoksen ja kirkon työntekijäjärjestöjen yhteisessä työaikalakityöryhmässä ei ole päästy yhteisymmärrykseen uuden työaikalain soveltamisesta hengellisen työn viranhaltijoihin. Seurakunnan taloussihteeri on jäämässä osa-aikaiselle eläkkeelle, ja tämä tulee ottaa huomioon niin työtehtäviä kuin palkkakulujen kehitystä suunniteltaessa. Myös virastosihteerin eläkeikä lähestyy, ja pitemmällä tähtäimellä seurakunnalla on tarjota tehtäviä yhdelle kokoaikaiselle sihteerille. Työalakohtaista kulurakennetta tulee myös tarkastella. Seurakunnan kulurakenteen suurimmat tekijät ovat palkkakulut ja kiinteistökulut, ja säästöjä suunniteltaessa tarkastelun on keskityttävä näihin. Seurakunnan talouden suunnittelussa joudutaan huomioimaan investoinnit Tyrnävän kirkon peruskorjaushankkeeseen. Sekä hankkeen rahoituksen, että haettavan lainan takaisinmaksun tulee näkyä talousarvion laadinnassa. Talousarvion kokonaisuudessa vuodelle 2020 pyritään mahdollisimman realistiseen lopputulokseen kaikki olennaiset kulut jo suunnitteluvaiheessa huomioiden siten, että talousarviossa päädytään ylijäämään. antaa talousarvion laadintaan seuraavat ohjeet 1. Kirkollisverotulon arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 6 Pöytäkirjan tarkastus /

7 2. Yhteisöveron korvaava valtion talousarviosta maksettava osuus lasketaan ohjeen mukaisesti. 3. Käyttötalousmenojen osalta (palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat) määrärahat pidetään nykyisellä tasolla, muilta osin huomioidaan mahdolliset hinnan nousut sellaisissa menoissa, joihin seurakunta ei voi vaikuttaa kuten esimerkiksi sähkö- ja vesimaksut. 4. Palkat pidetään nykyisellä tasolla huomioiden Kirkon virka ja työehtosopimuksen muutokset. 5. Kirkon Keskusrahastolle menevät maksut ja eläkevakuutusmaksut budjetoidaan syksyllä tulevien päätösten mukaisesti. 6. Kiinteistöjen osalta ylläpitomäärärahojen lisäksi varataan määrärahat tarvittaviin vuosikorjauksiin. 7. Metsätalouden tulo- ja menoarviot pyydetään Siikalakeuden Metsänhoitoyhdistykseltä voimassa olevan metsätaloussuunnitelman mukaisesti. 8. Rahoitusmenoissa varataan määräraha talon uudisrakennukseen otetun lainan korkomenoihin ja lyhennyksiin. Menoissa huomioidaan myös Tyrnävän kirkon peruskorjauksen rahoittaminen lainalla. 9. Investointimenoissa varaudutaan Tyrnävän kirkon peruskorjaushankkeeseen. ohjeistaa viran- ja toimenhaltijoita kiinnittämään erityistä huomiota toiminnan taloudellisuuteen ja pysymään hankinnoissa määrärahojen puitteissa. Esitys (kh, tp: hyväksyy toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohdat ja antaa ne tiedoksi kappelineuvostolle, vastuuryhmille sekä viran- ja toimenhaltijoille. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti 7 Pöytäkirjan tarkastus /

8 88 Päätösprosessi lisätöiden teettämisestä kirkon saneerausprojektissa Valmistelu: talouspäällikkö Jukka Aatsinki, p Tyrnävän kirkon saneerauksen osalta seurakunnan olisi hyvä, potentiaalisten ongelmatilanteiden välttämiseksi, määritellä päätöksenteon vastuiden ja oikeuksien rajat lisätöiden teettämiselle. Lähtökohtana voitaneen pitää kirkkoneuvoston aikaisempaa linjausta (KN ), jossa peruskorjaustyöryhmän hankintarajaksi päätettiin Toisin sanoen, että kyseinen raja pätisi myös lisätöiden tilaamiseen, kunhan ne tapahtuvat hankkeen budjetissa. Talousarvion ylitykset tulevat kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston päätettäviksi. 1-vaiheen urakat ovat ns. kattohintaisia urakoita, kun taas 2-vaiheen urakat tulevat olemaan kiinteähintaisia urakoita. Urakoitsijat velvoitetaan ilmoittamaan mahdollisista lisätöiden tarpeista ja niiden aiheuttamista kustannusten nousuista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Esitys (tp): Päätös: Kirkon saneerausprojektin lisätöiden tilauksesta tekevät päätöksen peruskorjaustyöryhmä ja rakennuttajakonsultti yhdessä. Yli :n lisätöiden tilaukset tuodaan kirkkoneuvoston päätettäviksi. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti 8 Pöytäkirjan tarkastus /

9 89 Seurakunnan liittyminen Oulun aluekeskusrekisteriin Valmistelu: kirkkoherra Teemu Isokääntä, p Kirkkohallituksen täysistunto linjasi joulukuussa 2018 pidetyssä kokouksessa, että vuoden 2022 alusta lukien kirkonkirjojenpidon tehtävien ja väestökirjanpitoon liittyvien toimintojen tulee olla keskitettyinä aluekeskusrekistereiden tehtäviksi. Seurakuntien tulee siten tehdä päätöksiä keskusrekisteriin liittymisestä tai sen muodostamisesta. Keskittäminen tarkoittaa, että yksittäisissä seurakunnissa ei vuoden 2021 jälkeen enää hoideta lakisääteisiin kirkollisiin toimituksiin ja väestökirjanpitoon liittyviä viranomaistehtäviä, vaan ne tehdään seurakuntien muodostamissa aluekeskusrekistereissä. Keskittämisessä on otettava huomioon seurakuntalaisten palveleminen ja toiminta sekä suomen että ruotsin kielellä. Keskittäminen mahdollistaa seurakuntien keskittymisen kirkon perustehtävään. Aluekeskusrekisteriin liittyminen edellyttää, että seurakunnan kirkonkirjojen digitointi on saatettu valmiiksi. Tyrnävän seurakunnalla tämä valmius on. Oulun aluekeskusrekisteri hoitaa tällä hetkellä kaikkien Oulun ev.-lut. seurakuntien sekä Hailuodon, Keminmaan, Lumijoen, Pellon, Posion, Siikalatvan, Taivalkosken, Tervolan, Utajärven ja Ylitornion seurakuntien jäsenrekisterit. Oulun aluekeskusrekisterin kustannukset jaetaan jäsenseurakuntien kesken ja toimintakate oli vuonna ,96 /jäsen. Oulun aluerekisterikeskuksen rekisterinjohtajan Veijo Koivulan mukaan aluekeskusrekisterillä on valmius ottaa jäseneksi pikaisellakin aikataululla. Rekisterin ja uusien jäsenseurakuntien sujuvan yhteistoiminnan kannalta on järkevää, että uusia seurakuntia liittyy jäseniksi koko siirtymäajan, jolloin rekisteri kasvaa vähitellen. Useiden seurakuntien jäsenyys siirtymäajan lopussa aiheuttaisi todennäköisesti haasteita rekisterin palveluissa. On myös huomioitava, että seurakunnassa tarvitaan siirtymäaikaa rekisterin palveluiden yhteensovittamisessa seurakunnan toimintaan ja palveluihin. Selkeä tiedottaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta seurakuntalaiset löytävät rekisteriin liittyvät palvelut oikeasta paikasta. Oulun aluekeskusrekisteriin liittyvät kustannukset voidaan kattaa toimistosihteereiden viroissa tapahtuvien ja tehtävien muutosten myötä. Koska eläkeratkaisut näyttävät tuovan muutoksia toimistosihteereiden viranhoitoon, on siksikin luontevaa päätös aluekeskusrekisteriin hyvissä ajoin. Tämä takaa siirtymäaikana tarvittavan osaamisen seurakunnassa. Oulun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston sekä sopijaseurakuntien kirkkovaltuustojen on hyväksyttävä alueellisen keskusrekisterin yhteisjohtokunnan johtosääntö ennen yhteistyösopimuksen allekirjoittamista. Aikataulullisesti tämä tarkoittaisi Tyrnävän seurakunnassa sitä, että kirkkovaltuusto voisi tehdä päätöksen rekisteriin liittymisestä ja yhteistyösopimus voitaisiin kirjoittaa marraskuun alusta lähtien. Liitteet: Sopimus Oulun aluekeskusrekisteristä (liite 1), Oulun aluekeskusrekisterin ja itsenäisten paikallisseurakuntien tehtäväjako 2018 (liite 2). Esitys (kh): antaa kirkkoherralle ja talouspäällikölle valtuudet valmistella Oulun aluekeskusrekisteriin liittymistä siten, että kirkkoneuvosto voi tehdä esityksen 9 Pöytäkirjan tarkastus /

10 kirkkovaltuustolle Oulun aluekeskusrekisteriin liittymisestä sekä liittymiseen liittyvien asiakirjojen hyväksymisestä. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti 10 Pöytäkirjan tarkastus /

11 90 Kolehtisuunnitelma Valmistelu: kirkkoherra Teemu Isokääntä, p Jumalanpalveluksissa sekä muissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa voidaan kerätä kolehti kirkon ja seurakunnan toiminnan sekä niiden tehtävää vastaavien tarkoitusten tukemiseksi (KL 4:2, 2). Seurakunnassa tulee laatia suunnitelma vuoden aikana koottavista kolehdeista. vahvistaa suunnitelman päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista (KJ 2:8). Suunnitelma voidaan laatia koko vuodeksi tai työkausittain (talvi-, kesä- ja syyskausi). Suunnitelman tulee sisältää kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin päättämät kolehdit. Kirkkohallitus päätti vuoden 2018 tapaan myöskin vuodelle 2019, että suomenkieliset hiippakunnat voivat määrätä kaksi kolehtia. Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle pyhäpäivälle. Kolehtisuunnitelma koskee seurakunnan jumalanpalveluksia, jotka vietetään pyhäpäivän jumalanpalveluksena ja toteutetaan kirkkokäsikirjan pääjumalanpalveluksiin tarkoitetun kaavan mukaan. Seurakunnassa voi olla useita pääjumalanpalveluksia, joissa kaikissa on noudatettava määrättyjen kolehtien suunnitelmaa. Kolehtisuunnitelma lokakuusta joulukuuhun 2019 esitellään kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan. Liite 3 Esitys (kh): vahvistaa kolehtisuunnitelman loka- joulukuuksi Päätös: Käsitellään kokouksessa Pöytäkirjan tarkastus /

12 91 Muut mahdolliset asiat 92 Ilmoitusasiat 1. Luottamushenkilökoulutus Kempeleessä 2. Hiippakuntapäivät Oulussa 3. Seurakunnan talousarvion toteutuminen alku vuonna (01-07/2019) 4. Sunnuntaina 1.9. Kappalainen Ville Karppelinin virkaan asettaminen sekä talouspäällikkö Jukka Aatsingin, nuorisotyönohjaaja Minna Virtasen ja seurakuntamestari Pasi Laurilan virkaan siunaaminen 5. Perjantaina 6.9. Hautausmaajuhla, jonka yhteydessä piispa Jukka Keskitalo toimittaa siunauskappelin vihkimisen. 6. n kokoukset 18.9., , , Kirkkovaltuuston kokoukset 3.10., Kaiken kansan puuropäivä Jouluruokailu Valitusosoitus ja kokouksen päätös Kirkkolain 24 luvun mukaiset muutoksenhakuohjeet liitetään pöytäkirjaan. Kokous päättyi klo Kokouksen puolesta Teemu Isokääntä kirkkoherra pj. Jukka Aatsinki pöytäkirjanpitäjä, sihteeri Edellä olevan pöytäkirjan olemme tarkastaneet ja todenneet sen kokouksen kulun mukaiseksi. Airi Olsbo pöytäkirjantarkastaja Karoliina Ojanperä pöytäkirjantarkastaja Edellä oleva pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä kirkkoherranvirastossa kirkkoherranviraston aukioloaikoina. Virasto on ollut avoinna ma, ke ja pe kello 9:00-13:00. Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut kirkkoherranviraston ilmoitustaululla Todistetaan Tyrnävän seurakunnan kirkkoherranvirastossa Teemu Isokääntä kirkkoherra 12 Pöytäkirjan tarkastus /