Tilannekatsaus kevät 2015

Transkriptio

1 Tilannekatsaus kevät 2015 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma SIVISTYSTOIMIALA 5. toukokuuta 2015 Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ryhmä

2 Tilannekatsaus kevät 2015 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma JOHDANTO Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ryhmä valmisteli ja Kasvatus- ja opetustoimen johtoryhmä hyväksyi toimialan Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman vuosille keväällä 2012 ja se astui voimaan Suunnitelmakautta on tätä kirjoitettaessa jäljellä noin vuosi. Johtoryhmän pyynnöstä TVT-ryhmä ja TOP-keskus ovat valmistelleet tämän tilannekatsausdokumentin, jolla suunnataan katseet suunnitelmakauden loppuosaan ja toisaalta myös tulevan TVT-suunnitelman suunnittelutyön suuntaan. Johtoryhmä hyväksyi raportin ja sen tarkennetut tavoitteet Tilanneraportin, kuten TVT-suunnitelmankin, eri luvut ovat laajuudeltaan vaihtelevia. Tilanneraporttiin on koottu keskeisimpiä tavoitteisiin liittyviä toimia ja toimintakentän muutoksia vuosina Lisäksi on kuvattu tavoitteiden toteutumisen tilaa suuntaa-antavilla liikennevalosymboleilla ja lopuksi nostettu esille erityishuomiota vaativia tavoitteita loppukaudelle. Osa näistä on suoraan alkuperäisestä suunnitelmasta, osaa on päivitetty soveltumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Vihreä: Tavoite on toteutunut kokonaan tai lähes kokonaan. Keltainen: Tavoitteen toteutuminen on hyvässä vauhdissa ja sitä tukevia toimia on tehty. Punainen: Tavoitteen toteutumisessa ollaan selvästi alkuperäistä suunnitelmaa jäljessä. Varsinainen suunnitelmadokumentti koko tavoitteistoineen löytyy edu.turku.fi-sivustolta kohdasta TVT-ohjeita suomeksi ( ja ruotsiksi ( 2 TURUN SIVISTYSTOIMIALAN TVT-OPETUSKÄYTÖN VISIO Alkuperäisen suunnitelman mukainen. 3 TVT-SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN OPPILAITOKSISSA Toteutuu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. 1

3 4 INFRASTRUKTUURI JA LAITETEKNIIKKA Siirrytään verkossa toimivien ns. pilvipalveluiden käyttöön. Oppilaitoksiin tarvitaan joustava ja nopea langaton verkko. Kaikki luokkahuoneet varustetaan ajantasaisilla IT- ja AV-laitteilla. Ryhdytään valmisteluihin sähköisiä ylioppilaskirjoituksia koskien. Opetushenkilöstön pääsy hallintosovelluksiin on järjestettävä palveluita suunniteltaessa. Opiskelijoiden käyttöön hankitaan vuosittain lisää päätelaitteita. Esikouluryhmien tiloja ryhdytään varustelemaan tietokoneilla ja kosketustauluilla. Laitevalikoimaa laajennetaan keveillä päätelaitteilla ja/tai terminaalipääteratkaisuilla. Varsinkin toisella asteella hyödynnetään aikaisempaa enemmän opiskelijoiden omia laitteita opetuksessa. Tavoitteena on saavuttaa 1:1 malli hyödyntämällä kaupungin laitteita ja oppilaiden omia laitteita. IT-kilpailutuksissa huomioidaan opetuksen tarpeet. Uudet ja peruskorjatut tilat ovat muunneltavia sekä sähkö- ja verkkovarustukseltaan ajanmukaisia. IT-laitteiden ja niihin kytkettyjen AV-laitteiden tuesta vastaa sama taho. 2

4 4.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet Pilvipalvelut Suunnitelmakauden aikana on otettu käyttöön Office 365 palvelu (elokuu 2013), joka mahdollistaa mm. pilvipohjaisen työskentelyn Office-työkaluilla, tiedostojen pilvitallennuksen ja tiedostojen jakamisen sekä yhteismuokkauksen. Tuote integroituu hyvin työasemaohjelmistoihin. Tämän edistämiseksi Office 2013 projektissa päivitettiin OPAS-verkon tietokoneille vuodenvaihteessa tuoreimmat Office-ohjelmat ja OneDrive-sovellus opettajille. Lisäksi YKÄ-hankkeen kautta perustettiin Tuubi-palvelu (tuubi.edu.turku.fi), jota kautta voidaan julkaista oppilaiden tekemiä videoita, tekstejä, kuvia ja äänitiedostona (=mediaa) verkkoon. Käytössä on edelleen työasemallekin asennettavia ohjelmistoja, mutta niiden suhteellinen osuus vähenee koko ajan. Toisaalta, YTL:n Digabi-projekti edellyttää, että tietyt paikallisesti asennettavat ohjelmistot hallitaan sähköisessä ylioppilaskokeessa, jonka vuoksi mm. näitä sovelluksia on asennettu lisää paikallisesti. Paikallisesti asennettavien ohjelmistojen sijaan käytetään pilvipalveluita aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Verkot Lankaverkkojen luotettavuus ja nopeus oli pääosin kunnossa jo suunnitelmakauden alussa ajoittaisia kapasiteettiongelmia lukuun ottamatta. Mobiililaitteiden nopea lisääntyminen on tehnyt langattomasta verkosta ennakoituakin keskeisemmän osan opetuksen IT-infrastruktuuria. Ajanmukainen ja tehokas langaton verkko saatiin oppilaitoksiin IT-palveluiden WLAN-projektin kautta vuoden 2014 kuluessa. Uuden langattoman verkon kapasiteetti on laajennettavissa ja se on mahdollistanut mobiiliteknologian laajan käyttöönoton, ml. opiskelijoiden omat laitteet. Laitemäärän kasvun ja laitekirjon kasvamisen myötä ilmenevät ongelmat on korjattava nopealla aikataululla. SparkNet-verkon käytöstä luovutaan. Turvataan verkkojen kapasiteetti ja kuuluvuus kaikissa opetuksen tiloissa käytön lisääntyessä, erilaisia päätelaitteita palvellen. Päätelaitteet Kustannuspaineista johtuen Windows-työasemien (OPAS) määrää ei ole suunnitelmallisesti pystytty kasvattamaan. Kuitenkin samaan aikaan laitemäärä on kasvanut noin tuhannella laitteella per vuosi, sillä tablettilaitteita on hankittu ennakoitua nopeammassa tahdissa. Tämän ovat suurelta osin mahdollistaneet erilaiset hankerahoitukset ja muut avustukset, mutta myös toimialan omia kertainvestointeja on mobiililaitteistoon tehty. Tablettilaitteiden suosioon ovat vaikuttaneet niiden opetukseen tuomat uudet mahdollisuudet, helppokäyttöisyys sekä taloudellisuus. Selvästi suosituimpia ovat olleet ipadit, mutta myös esim. Surface-laitteita on useita satoja ja Android- sekä Chromebook-laitteitakin kymmenittäin. TOP-keskus kartoittaa tablettien määrää vuosittain. IT-palveluiden kanssa on käynnistetty Opetuksen päätelaite 2 projekti, jossa etsitään edullisempaa päätelaitetta täysin tuettujen Windows-työasemien rinnalle. Toisena kevyempien päätelaitteiden käyttöä edistävänä toimena syksyllä 2014 sivistystoimiala pyysi IT-palveluita 3

5 projektoimaan mobiilihallintajärjestelmän (MDM) hankintaa tablettilaitteiden (erityisesti ipadien) hallinnan helpottamiseksi. Tarkoitus on, että IT-palvelut järjestää hallintavälineen, mutta itse laitteiden ylläpito hoidetaan kouluilta käsin. Mobiililaitteiden ja kevyemmin tuettujen päätelaitteiden määrää lisätään. Opetuksen päätelaiteratkaisut tarkennetaan lukuvuoden alkaessa. Tavoitteena on korvata noin 350 OPAS-laitetta vähintään 700:lla kevyemmin tuetulla laitteella ilman, että IT-kokonaiskustannukset kasvavat. Tablettilaitteiden hallintaan hankitaan opetuksen tarpeisiin soveltuva ja eduhinnoittelun huomioiva MDM-järjestelmä. Applen laitteiden sovellusostot tehdään VPPmäärälisenssiohjelman kautta. Opiskelijoiden omien laitteiden käyttöä lisätään erityisesti toisella asteella, missä johdon ja opettajien rooli laitteiden hyödyntämisessä on ratkaiseva ja tavoitteena 1:1 tilanne (laite per oppilas). Käytettäessä opiskelijoiden omia laitteita tarve kaupungin omistamille laitteille pienenee. Myös perusasteella pyritään mahdollistamaan omien laitteiden hallittu hyödyntäminen, hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Tällainen tavoite esiintyy myös OPS 2016 perusteissa (luku 4.3). Koulun ja oppilaiden omien laitteiden avulla siirrytään kohti 1:2 tilannetta (laite per kaksi oppilasta). Varhaiskasvatuksen opetukseen tarkoitettua laitekantaa kasvatetaan OPASopettajatietokoneilla ja mobiililaitteilla. Tilat Sähköisten ylioppilaskirjoitusten tekniseen valmisteluun on nimitetty toimialat ylittävä työryhmä ja sähkö- ja tietoverkkoratkaisujen pilottiasennukset ja konseptoinnit ovat edenneet aikataulussa. Suunnitelmista ollaan siirtymässä toteutusvaiheeseen. Esikouluryhmien tiloja on varustettu esitystekniikalla ja tietotekniikalla vuodesta 2011 alkaen, jolloin käynnistyi Molla-hankkeen ensimmäinen vaihe. Mollan ohella tiloja on varustettu myös toimialan omalla rahoituksella, mutta kaikkia esiopetustiloja ei ole vielä katettu eikä varustamiseen ole kiinteistökohtaista suunnitelmaa. Verkkoasiat ovat edenneet WLAN-projektin myötä. Peruskorjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä AV- ja mobiilin tietotekniikan vaatimaan sähkösuunnitteluun on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota ja tilanne on siltä osin kunnossa. Tilojen suunnittelussa muunneltavuus ei vielä kaikilta osin toteudu, vaan noudattaa perinteistä koulumallia. Uusiin kohteisiin ei joitain erityisiä kohteita lukuun ottamatta enää rakenneta tietokoneluokkia, vaan käytetään kannettavia tietokoneita ja mobiililaitteita. Harkitusti tietokoneluokkia voidaan poistaa käytöstä myös vanhemmista kohteista, erityisesti peruskorjausten yhteydessä, mikäli se tilankäytön ja toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista. Kaikki esiopetustilat pyritään edelleen varustamaan suunnitelmakauden loppuun mennessä esitystekniikalla ja opettajan OPAS-tietokoneella. Lisäksi hankitaan mobiililaitteita lasten käyttöön. 4

6 Uusia koulutiloja tai peruskorjauksia suunniteltaessa kiinnitetään varhaisesta vaiheesta alkaen huomiota tilojen muunneltavuuteen, muiden kuin luokkatilojen joustavaan opetuskäyttöön sekä em. vaatimaan kalustukseen. Uusia tietokoneluokkia rakennetaan vain perustelluista syistä. Vanhoja korvataan harkitusti kannettavilla laitteilla. Hankinnat Opetuksen tarpeet laitteille ja palveluille ovat hyvin poikkeavat muuhun kaupunkiorganisaatioon nähden. Pyrkimys koko kaupunkia koskeviin yhdenmukaisiin ratkaisuihin palvelee usein, mutta ei aina opetusta parhaalla mahdollisella tavalla, koska toimintaympäristömme on erilainen ja käyttäjistämme suurin osa on lapsia ja nuoria, joilla ei ole henkilöstöstatusta. Hankintaorganisaatio ja IT ovat viime aikoina huomioineet asian pääsääntöisesti hyvin, mutta asia on pidettävä jatkuvasti esillä uusien laite- ja palveluhankintojen osalta, sillä kaikilta osin ei ole onnistuttu. IT-kilpailutuksissa (laitteet sekä palvelut) on aina huomioitava opetukselle ominaiset tarpeet. OPAS-verkon ja ADTURKU-verkon käyttäjäkuntaa pitää tarkastella omina kokonaisuuksinaan. Kaikki IT-hankinnat hoidetaan IT-palveluiden kautta (ServiceDesk). AV-laitteiden tuki Organisaatiorakenteesta johtuen emme ole päässeet tilanteeseen, jossa IT- ja AV laitteiden tuesta vastaa sama taho. Tästä tavoitteesta luovutaan. Opetuksen AV-tukipalvelut ovat kuitenkin edelleen puutteelliset, eikä omaa AV-suunnittelijaa tai asentajaa ole. Siksi tarvitaan ulkopuolinen kumppani koulujen tueksi. IT- ja AV-laitteiden yhteiseen tukeen ei enää pyritä. AV-laitteiden huoltopalveluiden kilpailutustyö käynnistetään uudelleen ja toteutetaan kuluvan vuoden aikana. 5

7 5 OPETUKSEN VERKKOPALVELUT JA OHJELMISTOT Hankittaviin opetuksen verkkopalveluihin kirjaudutaan opetuksen tunnuksella. Järjestetään sosiaalisen median palveluita tarpeen mukaan myös paikallisesti. Julkisilla avustuksilla tuotettu materiaali tuodaan kaikkien käyttöön oppimisalustan avoimien osioiden ja www palvelimen avulla. E oppimateriaali toimii yhdessä oppimisalustan kanssa. Opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus työskennellä aineiston parissa myös kotoa käsin Henkilöstö perehdytetään hankittuihin e oppimateriaaleihin. Verkon maksuttomia materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti. Panostetaan sosiaalisen median välineiden hyödyntämiseen yhteisöllisesti. Opettajat hyödyntävät välineitä materiaalin valmistelussa ja työn suunnittelussa, opiskelijat opiskelussaan. Rakennetaan ajanmukainen e oppimateriaalikokonaisuus, joka kattaa kaikki oppiaineet/alat ja eri vuosikurssitasot. Käytössä olevien materiaalien laatua ja määrää arvioidaan suunnitelmallisesti. 6

8 5.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet Tunnistautuminen Kirjautuminen käytännössä kaikkiin yhteisesti hankittuihin opetusverkon palveluihin tapahtuu OPAS-tunnuksilla. Sen sijaan oppilaitosten itsenäisesti hankkimat palvelut ja sisällöt vaativat yleensä erilliskirjautumista. Koska kirjautumisen mahdollistaminen OPAS-tunnuksilla vaatii aina työtä IT-palveluita, hyöty vs. kustannus on arvioitava tapauskohtaisesti. Hankittaessa suuren joukon käyttöön tulevia palveluita (esim. kokonainen palvelualue), edellytetään toimittajalta mahdollisuutta toteuttaa kirjautuminen OPAS-tunnuksella. Kirjautuminen OPAS-tunnuksella järjestetään kolmannen osapuolen palveluun, kun se on käyttäjämäärän määrän perusteella tarkoituksenmukaista tarvittavaan työresurssiin nähden. E-oppimateriaali Sähköisen oppimateriaalin tarjonta on muuttunut nopeasti. TVT-suunnitelmaa kirjoitettaessa e- oppimateriaali erityisesti perusopetuksessa tarkoitti pääasiassa painetuista oppimateriaaleista poikkeavia ja niistä irrallisia, täydentäviä oppimisaihiosisältöjä, joita tyypillisesti ostettiin keskitetysti. Sittemmin yleissivistävässä koulutuksessa suureen rooliin ovat nousseet suoraan painettuihin oppikirjoihin liittyvät sähköiset opettajan ja oppilaan sisällöt, joita yksiköt hankkivat omilla oppimateriaalimäärärahoillaan. Toisaalta samanaikaisesti sähköisten oppikirjojen myynti on lähtenyt liikkeelle ja toimijoita on aikaisempaa enemmän. Edellä mainittujen trendien myötä irrallisten oppimisaihioiden ja keskitettyjen ostojen painoarvo kokonaisuudessa on vähentynyt. Tätä taustaa vasten TVT-suunnitelman tavoite, jossa pyritään hankkimaan keskitetty e-oppimateriaalikokonaisuus kaikille asteille ja kaikkiin oppiaineisiin on vanhentunut. Muuttuneessa tilanteessa korostuvat yksikkökohtaiset e-oppimateriaalihankinnat ja niiden nivoutuminen yhteiseen infraamme ja hankintamalliin. Keskitettyjäkin materiaalihankintoja vielä tehdään, mutta suppeammilla sisällöillä. Tavoitteesta hankkia keskitetty ja laaja e-oppimateriaalikokonaisuus luovutaan. Kehitetään hankintajärjestelmä, joka mahdollistaa yksikkökohtaiset hankinnat, mutta hyödyntää yhteisiä alustoja ja OPAS-kirjautumista aina, kun mahdollista. Tätä tukevana toimenpiteenä perusopetuksessa käyttöön otetaan Kuntien Tieran EduStore-palvelu. Oppimisalusta Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen oppilaitoksissa Moodle-alustan ja käyttö on juurrutettu laajasti ja mm. lukion Moodleen hankittu Turnitin-arviointijärjestelmä on otettu hyvin käyttöön. Perusopetuksessa oppimisalustan käyttö on niukempaa ja pistemäisempää. Syksyllä 2014 peruskouluille tarjottiin mahdollisuutta pilotoida kuutta oppimisalustaa, jotta saataisiin kokemustietoa mahdollisen perusopetuksen oppimisalustan vaihdon tueksi. Vain kolme koulua oli kiinnostunut pilotoinnista ja näidenkin kiinnostus kohdistui vain yhteen toimijaan (Sanoma Pro). TVT-ryhmä tulkitsee, että akuuttia tarvetta laajamittaiseen oppimisalustan vaihtoon ei ole, mutta markkinaa seurataan ja myös erilaisia pilotointeja toteutetaan tarpeen ja kiinnostuksen mukaan, jotta kokemusperäistä tietoa kertyy tulevien suunnitelmien tueksi. 7

9 Syksyllä 2013 otettiin käyttöön Microsoftin Live-palvelut korvannut Office 365, joka omalla tavallaan toimii myös oppimisalustana. Office 365 on nyt hyvin integroitunut OPAS-verkon palveluihin ja eri palveluiden yhteiskäyttöön liittyviä kehitysmahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti Office 365:n kehittyessä edelleen. Pääasiallisena oppimisalustana suunnitelmakaudella jatkaa Moodle, jota päivitetään ja kehitetään lisäominaisuuksilla, jotka palvelevat riittävän laajaa käyttäjäkuntaa, esim. yhtä tai useampaa palvelualuetta. Office 365 on toinen strategisesti keskeinen oppimisen alusta ja sen käyttöä helpottavia ja laajentavia kehitystoimia tehdään jatkuvasti. Blogipalvelu WordPress-blogipalvelun blog.edu.turku.fi käyttö on suunnitelmakaudella kasvanut erittäin nopeasti ja aktiivisia blogeja/sivustoja on yli 200. Vuoden 2013 alussa avattiin mahdollisuus antaa käyttöoikeuksia myös oppilaille ja opiskelijoille opettajan ylläpitämään blogiin. Blogipalvelun ylläpito ja jatkokehitys turvataan. Blogipalvelin on koulujen ja päiväkotien omien sivustojen ensisijainen sijoituspaikka. Wilma Wilma on otettu käyttöön myös ammatti-instituutissa ja varhaiskasvatuksessa. Tällä vastataan kaupunkistrategian tavoitteisiin palveluiden saavutettavuudesta ja lisätään asiakkaiden osallisuutta. Ohjelmistot TVT-suunnitelmassa kuvatun PC-ohjelmistojen hankinta- ja asennusmallin rinnalle tarvitaan malli mobiilisovellusten hankkimisesta tablettilaitteille, erityisesti ios-laitteille ja hyödyntäen VPPmäärälisenssiohjelmaa. Tähän on viitattu jo luvussa 4. Luodaan yhteistyössä IT-palveluiden kanssa malli, jonka mukaisesti hankitaan maksulliset mobiilisovellukset tablettilaitteille. Hankitaan MDM-järjestelmä, joka helpottaa sekä maksullisten että maksuttomien sovellusten asentamista tablettilaitteille ja niiden päivittämistä. Muut IPTV-palvelin (iptv.edu.turku.fi) jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Mahdolliset muutokset tekijänoikeuksiin liittyvissä laeissa ja luvissa saattavat lähitulevaisuudessa muodostaa esteen suorien TV-lähetysten välittämiselle. Oppilassähköposti on nyt osa Office 365 kokonaisuutta Live-palvelun päätyttyä

10 6 PEDAGOGISET MALLIT JA KÄYTÄNTEET Kehittämishankkeet ovat keskeisessä asemassa uusien käytänteiden in novoinnissa. Opetussektori hakee kehittämishankkeita suunnitelmallisesti ja fokuso idusti. Uusien tilojen suunnittelussa lähtökohta on pedagoginen ja TVT:n huo mioiva. Tieto ja viestintätekniikkaa käytetään ensisijaisesti opiskelijoiden akti vointiin ja yhdessä tekemiseen. Tieto ja viestintätekniikan monipuolinen ja yhteisöllinen käyttö on ed ellytys monipuolisten taitojen syntymiselle. TVTperustaitojen oppiminen on joka opiskelijan oikeus ja niiden opettami nen joka opettajan velvollisuus. Monipuolisten TVTtaitojen opettamisella varmistetaan opiskelijoille jatkoopinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavat taidot. Kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijoille tarjotaan tietotek niikan peruskurssi. Oppilaita ja opiskelijoita kannustetaan kymmensormijärjestelmän opisk elemiseen. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat suorittavat vähintään yhden kurs sin etä tai verkkokurssina. Pilottiyksiköt eri asteilla toimivat kehittämisen kärkinä. 9

11 6.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet TVT-ryhmän arvion mukaan asetetut pedagogiset tavoitteet tunnustetaan toimialalla ja myös uudet opetussuunnitelmat tukevat samoja ajatuksia. Käytännön jalkauttamisessa ollaan lähes kaikissa asioissa hyvässä vauhdissa, mutta matka on vielä kesken. Kehittämistoiminnot on aikaisempaa tiiviimmin sidottu toimialan ja kaupungin kehittämistavoitteisiin, jolloin ne tukevat myös TVT-suunnitelmaa entistä paremmin. Uusimmissa rakennus- ja remontointikohteissa TVT:aan ja tilankäyttöön liittyvät pedagogiset uudistukset on otettu jo hyvin huomioon alusta alkaen. Keskeisin tavoite suunnitelmakauden loppuosalle on, että jokainen opettaja ja sitä kautta jokainen opiskelija olisi osallisena TVT-taitojen kehittämisessä riippumatta kouluasteesta tai opetettavista aineista. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä kiinnitetään erityistä huomioita yhdessä tekemiseen, oppilaan aktiiviseen rooliin ja työskentelytapojen monipuolisuuteen. Kymmensormijärjestelmän opetteluun liittyvää tavoitetta kevennetään hieman OPS 2016 terminologiaan tukeutuen: kymmensormijärjestelmän hallinnan sijaan kehitetään näppäilytaitoja. Opetussuunnitelmatyössä on tärkeää huomioida TVT:n hyödyntäminen jokaisen oppiaineen tavoitteistossa. Valtakunnallisissa perusteissa asia on perusteellisesti huomioitu. Myös kunta- ja koulukohtaisissa osioissa on syytä kirjata konkreettisia tavoitteita, jotka ovat myös TVTsuunnitelman mukaisia. Saadun palautteen perusteella koulut toivovat aikaisempaa tarkempaa kuvausta siitä, mitä ovat ne yleiset TVT:n perustaidot, jotka ko. kouluasteella tulisi hallita. Tällaiset tarkemmat tavoitteet kirjataan joko uuteen opetussuunnitelmaan tai/ja seuraavaan TVT-suunnitelmaan, joka astuu voimaan Toteutustavasta neuvotellaan OPS-työryhmien kanssa. Lähijohtajat varmistavat, että kaikki opettajat hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa luontevasti osana omaa opetustaan. Jokaisessa toisen asteen oppilaitoksessa järjestetään opintojen alussa TVT-peruskurssi. Toisen asteen oppilaitokset edellyttävät, että opiskelijat suorittavat vähintään yhden kurssin etä tai verkkokurssina ja tarjoavat tähän mahdollisuuksia. Opetussuunnitelmatyössä eri asteilla kirjataan näkyväksi tavat, joilla tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja oppimisessa eri oppiaineissa/koulutusaloilla hyödynnetään. TVT:n perustaitojen tarkempi kuvaus laaditaan uuteen TVT-suunnitelmaan tai/ja opetussuunnitelmiin. 10

12 7 TVT-TUKIPALVELUT 7.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet TVT-tukipalvelut toimivat pääosin TVT-suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. TVT-vastaavien työnkuva on päivittynyt suunnitelman mukaisesti pedagogiseksi, joskin on todettava, että suurehko osa työresurssista kuluu edelleen varsin teknisluontoisiin välttämättömiin tehtäviin. Mikäli TVT-vastaavan korvaus on välyksen alareunassa, aikaa varsinaiseen pedagogiseen vertaistukeen ei palautteen mukaan juurikaan jää. Ammatillisessa koulutuksessa TVT-vastaavan tehtävänkuva on suppeampi. Varhaiskasvatuksessa TVT-vastaavia ei ole. Tarve ammatillisen koulutuksen TVT-vastaavien tehtäväkuvan laajentamisesta on noussut esille keskusteluissa oppilaitosten edustajien ja IT:n kanssa, samoin tarve aloittaa jonkinlainen palvelualueen toimintaan soveltuva TVT-vastaavajärjestelmä varhaiskasvatuksessa. Koska TVT-vastaavien roolin pitäisi olla pedagoginen ja IT-palveluiden tuki toteutuu pääosin etänä, varsinkin toisen asteen oppilaitoksista on viestitty tarpeesta koskien yksikössä paikan päällä teknistä apua antavista IT/AV-tukihenkilöistä, mutta nykyinen tukimalli ja kaupunkitason linjaukset eivät mahdollista tällaisen henkilöstöryhmän luomista. Lisäpainetta tilanteeseen lukioissa luo sähköistyvä ylioppilastutkinto ja siitä aiheutuvan teknisluontoisen työn lisääntyminen jo pelkästään koejärjestelmän rakentamisen osalta. Keskitetyn pedagogisen tuen yhteisosoitetta ei ole luotu, mutta käytännössä palvelut ovat suunnitelmakaudella keskittyneet TOP-keskukseen ja Moodle-tukitiimiin, joihin on ohjeistettu ottamaan yhteyttä. Keskitetyn pedagogisen tuen järjestelmän voidaan siis katsoa olevan olemassa. Perusopetukseen kohdentuu lukuvuonna OKM:n avustusta, jolla lisätään koulun sisäistä pedagogista TVT-vertaistukea. Uuden TVT-suunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään palvelualueiden kanssa mahdollisuudet TVT-vastaavajärjestelmän kehittämiseen. Sähköiseen ylioppilastutkintoon ja siihen valmistautumiseen tarvitaan lisää teknistä ja pedagogista tukea ja kaupunkitason ratkaisuja. 11

13 8 TÄYDENNYSKOULUTUS Jokainen opettaja osallistuu TVT täydennyskoulutukseen vähintään kerran kahdessa vuodessa. Kehityskeskustelussa tarkistetaan opettajan TVT koulutustarve. Työnantaja järjestää mahdollisuuden osallistua koulutukseen opetuksen häiriintymättä. 8.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet TVT-suunnitelmaan kirjattu tavoite jokainen opettaja osallistuu TVT-täydennyskoulutukseen vähintään kerran kahdessa vuodessa on toteutunut osittain. Pelkästään TOP-keskuksen järjestämissä TVT-koulutuksissa vuonna 2014 oli lähes 1400 Turun sivistystoimialan osallistujaa (tyypillisesti ½pv 1 pv). TVT-koulutusta ja ohjausta toteutetaan sekä TOP-keskuksessa että kouluilla ja sen kesto ja ajankohta valitaan siten, että se parhaiten palvelee kenttää. Yksiköille ei koidu suoria kustannuksia. Lisäksi on muita täydennyskoulutuksen järjestäjiä, kuten Matikkamaa, erilaiset hankkeet ja ulkoiset toimijat. Lukumäärällisesti katsottuna tavoitteissa ollaan siis varsin hyvin, mutta täydennyskoulutus ei kohdistu kaikkiin opettajiin. Tärkeää olisi saada jokainen opettaja TVT-täydennyskoulutuksen piiriin. Tässä tarvitaan lähijohtajan suoraa ohjausta. Taloustilanteen kiristyminen on myös vähentänyt opettajien mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutukseen. Esteeksi eivät muodostu itse koulutuksen kustannukset (usein käytettävissä on valtionavustusta), vaan oppitunnilta poissaolon järjestämiseen liittyvät kulut, tapahtui koulutus sitten työajan puitteissa omalla koululla tai muualla. Lukuvuonna peruskouluja palvelee OKM:n rahoittama ICT-ohjausta antava opettaja. Lisäksi paikkatiedon opetukseen saadaan tukea PaikkaOppi Plus hankkeen koordinaattorilta, joka jalkautuu opetustilanteisiin tulevana lukuvuonna. Lähijohtaja ohjaa kehityskeskustelun yhteydessä jokaisen opettajan hänelle soveltuvaan TVT-koulutukseen vähintään kerran kahdessa vuodessa. TOP-keskus järjestää TVT-täydennyskoulutusta sekä omissa tiloissaan että kouluilla. Koulutuksen ja ohjauksen aiheet, kesto ja ajankohta räätälöidään aina tarpeen mukaan, jotta päästään maksimaaliseen saavutettavuuteen. TVT-vastaavien antama pedagoginen ohjaus ja Moodle-tuen palvelut tukevat täydennyskoulutusta. 12

14 9 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI JA JOHTAJUUS Opettajien yhteisöllistä verkkotyöskentelyä ja osaamisen jakamista lisätään opetuksen suunnittelussa. Sosiaalisen median ryhmätyövälineitä ja muita verkkovälineitä hyödynnetään koulun toiminnan kehittämisessä. Rehtorit ja johtajat ovat avainasemassa suunnitelman jalkauttamisessa. Keskeisiksi katsotut opetustavoitteet ovat normeja, joiden toteutumisesta vastaa yksikön johtaja. Oppilaitosten johdon IT osaamisesta pidetään huolta. Tiedottamiseen valitaan tarkoitukseen käyttökelpoisimmat sähköiset välineet. Sähköisillä kyselyohjelmistoilla saadaan kerättyä tietoa oman toiminnanarviointiin. 9.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet Oppilaitoksissa on varsin hyvin otettu käyttöön erilaisia pilvipalveluita ja sosiaalisen median välineitä mm. yhteissuunnittelun ja koulun kehittämisen välineiksi. Suurin muutostarve kohdistuu OPS 2016:n ja myös mm. New Pedagogies for Deep Learning ohjelman mukaisen uuden toimintakulttuurin luomiseen siten, että se toteutuu kaikissa yksiköissä laajasti. Tässä toimintakulttuurissa keskeisessä roolissa on opettajien välinen yhteistyö, osaamisen jakaminen sekä suunnitelmallinen yksikön toiminnan kehittäminen ja arviointi. Yhteisöllisen tuottamisen mahdollistavien pilvipalveluiden ja sosiaalisen median palveluiden jalkauttamista jatketaan, käyttökohteena varsinaisen opetustoiminnan lisäksi yksikön henkilöstön välinen yhteistyö. Yksikön johtaja varmistaa, että oppilaitoksen koko henkilöstön ja oppilaiden TVTosaaminen kehittyy suunnitelmallisesti. Jokainen saavuttaa perustason ja osa etenee pidemmälle. 13

15 10 YRITYS- JA VERKOSTOYHTEISTYÖ Uusia laitteita ja ohjelmistoja testataan järjestelmällisesti hankintalain sallimissa rajoissa. Tämä antaa arvokasta kokemusperäistä tietoa hankintoja varten. Verkostoyhteistyötä lisätään ja siinä hyödynnetään tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. Yrittäjyyspolku hankkeen seuraavassa vaiheessa huomioidaan IT keskeisenä osana kaikkea yritystoimintaa Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet Hankinnoissa huomioidaan hinnan ohella laatutekijät. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä yritysten kanssa tuotteisiin tutustuttaessa. Yrittäjyyspolkuun liittyvästä tavoitteesta luovutaan tässä vaiheessa. Yrittäjyyspolku ei ole uusiutumassa suunnitelmakaudella. 14

16 11 MUUT TOIMENPITEET Kasvatus ja opetustoimi viestii aktiivisesti opettajankoulutuksen suuntaan kentän tarpeista. Uudet opettajat ja rehtorit perehdytetään TVT välineisiin. Rekrytoinnissa huomioidaan johdonmukaisesti hakijan TVT osaaminen Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet Dialogia opettajankoulutuksen kanssa käydään, mutta se ei ole systemaattista tai organisoitua. Uusille opettajille järjestetään TVT-perehdytyspäiviä, mutta vain osa heistä osallistuu niihin. Rehtoreiden TVT-perehdytys painottuu aikataulupaineissa hallinnollisiin ohjelmistoihin. Rekrytoinnissa huomioidaan aikaisempaa enemmän hakijoiden TVT-osaaminen ja kehittämismyönteisyys. Kaikki uudet opettajat osallistuvat TVT-perehdytykseen lukuvuoden alussa. 12 TVT-SUUNNITELMAN ARVIOINTI JA PÄIVITTÄMINEN Opettajien ja oppilaiden TVT-kartoituskyselyissä ryhdytään käyttämään laajemmin käytössä olevia uusia välineitä. Kevään 2014 opettajakysely toteutettiin jo Opekavälineellä. Uusi TVT-suunnitelma laaditaan suunnitellusti vuonna TVT-suunnitelman laatimiseen ja jalkauttamiseen perusopetuksessa on saatu OKM:n avustusta. 15