TORANGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU VUONNA Vesistötarkkailu

Transkriptio

1 TORANGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU VUONNA 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10643

2 i TORANGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO VUONNA 2016 VESISTÖTARKKAILU Satu Ojala, limnologi FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLINEN VESISTÖALUEEN KUVAUS YLEISKUVAUS LUOKITUKSET METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT VESISTÖKUORMITUS VESISTÖTARKKAILU VUONNA LEVÄHAITTAREKISTERI VIITTEET LIITTEET Liite 1. Torangin jätevedenpuhdistamon vaikutustarkkailu vuonna Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie HELSINKI p pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15

3 1 YHTEENVETO Kuusamon taajamassa sijaitsevaan Torankijärveen johdetaan Torangin jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet, jotka sisältävät myös Kuusamon Juusto Oy:n käsitellyt jätevedet. Torankijärvestä vedet laskevat Kitroninpuron kautta Kuusamojärven Kirkkolahteen. Torankijärvi ja Kitroninpuro voitiin luokitella kesän 2016 keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lähinnä reheväksi. Torankijärven klorofylli-a:n pitoisuudet ja kokonaistypen pitoisuudet kuvastivat keskimäärin rehevää vedenlaatua ja ajoittain hyvin rehevää vedenlaatua. Torankijärven happitilanne oli heikompi talvella ja kevättalvella, mutta pääsääntöisesti erinomainen tai hyvä muilla näytekerroilla. Myös Kitroninpuron happitilanne oli kevättalvella heikentynyt. Torankijärven hapettaminen talvesta alkaen on parantanut erityisesti kevättalven happitilannetta ja vähentänyt näin järven sisäistä kuormitusta. Kuusamojärven pisteellä Ku1/2 havaittiin huhtikuun näytekerralla lievää lämpötilakerrostuneisuutta, mikä heikensi hieman happitilannetta syvyyden lisääntyessä. Hapettomuutta ei kuitenkaan havaittu alusvedessä. Ravinnepitoisuudet järvivedessä viittasivat lähinnä lievään rehevyyteen ja klorofylli-a:n pitoisuudet rehevyyteen, paitsi elokuun näytekerralla pisteellä Ku7 klorofyllipitoisuus ilmensi erittäin rehevää vedenlaatua. Torankijärven veden hygieeninen laatu oli pääosin erinomainen-hyvä vuonna 2016, mutta ajoittain heikkeni tyydyttävälle tasolle. Kitroninpuronkin veden hygieeninen laatu oli heikoimmillaan tyydyttävä. Kuusamojärvessä veden hygieeninen laatu oli erinomaisella-hyvällä tasolla. Vuoden 2016 veden hygieeninen laatu täytti pääosin uimavesille asetetut laatuvaatimukset. Havainnot levien runsaudesta tallennetaan SYKE:n Järviwiki- palveluun. Vuonna 2016 levähavaintoja ei ole ilmoitettu Järviwiki- palveluun Torankijärven osalta. Kuusamojärvessä havaittiin hieman levää viikoilla 32 ja 34.

4 2 1 JOHDANTO Tämä raportti sisältää yhteenvedon Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Torangin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tuloksista vuodelta sta vastasi vuonna 2016 Ahma ympäristö Oy (ent. Lapin Vesitutkimus Oy). Lisäksi raportissa on otettu huomioon levähaittarekisteriin viedyt tiedot. Kemjoen vesistöalueen velvoitetarkkailut toteutettiin yhteistarkkailuna vuodesta 1975 lähtien. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi Kemjoen vesistöalueen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman (PSV 1988). Vuodesta 1988 lähtien Kemjoen yhteistarkkailua toteutettiin kyseisen tarkkailuohjelman mukaisesti huomioiden tarkkailuohjelmaan myöhemmin tehdyt päivitykset. Yhteistarkkailu loppui vuoteen Kuusamon Torangin jätevedenpuhdistamon osalta voimassa oleva tarkkailuohjelma on esitetty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston (nyk. Pohjois-Suomen AVI) jätevedenpuhdistamolle myöntämän ympäristölupapäätöksen (Dnro PSY-2005-y-181, ) liitteessä 2. Ratkaisuvaihtoehtoja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevesien käsittelyn järjestämiseksi tarkasteltiin YVA- menettelyssä vuonna 2005 (Pöyry 2005). Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut ympäristölupaa Kuusamon keskustaajaman, Rukan alueen ja Kuusamon Juusto Oy:n jätevesien käsittelemiseen Kuusamon taajaman eteläpuolelle suunnitellulla uudella jätevedenpuhdistamolla sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen kosteikkokäsittelyn ja Suoralammen kautta Maunujärveen. Maunujärvi toimisi vuosi-altaana, josta vesiä juoksutetaan vain keväällä ja syksyllä Maununojaan. Pohjois-Suomen AVI- keskus hylkäsi lupahakemuksen (Dnro PSAVI/1/04.08/2010). Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta esitti Kuusamon kaupungille kannanottoa sille, että jätevedet käsitellään jatkossakin kahdessa puhdistamossa, Rukan ja Torangin puhdistamoissa, ja puhdistetut jätevedet johdetaan Yli-Kitkajärven Kesälahteen ja Torankijärveen. Kuusamon kaupungin valtuusto puolsi Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunnan esitystä ja antoi taholtaan luvan jatkaa asian valmistelua kahden puhdistamon vaihtoehdolla. Rukan puhdistamolle myönnettiin ympäristölupa (Dnro PSAVI/117/04.08/2010). Uusi puhdistamo rakennetaan Rukalle entisen viereen. Samalla johdetaan puhdistetut jätevedet putkella noin 2 km päähän entistä laajemmalle jälkivalutuskentälle. Sieltä ne valuvat Kesäjokeen entiselle reitille. Torangin puhdistamo on tarkoitus uusia Rukan jälkeen. 2 TARKKAILUVELVOLLINEN Kuusamon kirkonkylän taajamassa asuu noin asukasta. Viemäröityjä asumajätevesiä tulee Kuusamon kirkonkylästä ja Kuusamon Juusto Oy:ltä. Kuusamon taajaman jätevedet ja vuodesta 1997 lähtien myös Kuusamon Juusto Oy:n esikäsitellyt jätevedet käsitellään Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan omistamalla Torangin jätevedenpuhdistamolla. Jätevedet puhdistetaan biologiskemiallisessa puhdistamossa ja johdetaan Torankijärveen, joka laskee Kuusamojärveen.

5 3 3 VESISTÖALUEEN KUVAUS 3.1 Yleiskuvaus Tarkkailualue kuuluu Vienan Kemin latvavesistöalueeseen (nro.74), joka laskee Venäjän puolelle Vienanmereen (Ekholm 1993). Vienan Kemin latvavesistöalue on Koutajoen alueen ohella toinen Pohjois-Pohjanmaan itään laskevista päävesistöalueista. Vienan Kemin latvavesistöalue sijoittuu Kuusamon kaupungin alueelle. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on km 2, josta km 2 on Suomen puolella. Vesistöaluetta luonnehtivat järvien runsaus ja lyhyet järviä yhdistävät jokiosuudet. Järvien lukumäärä Vienan Kemin latvavesistöalueella ympäristöhallinnon järvirekisterin mukaan on 595, joista lukumääräisesti suurin osa on alle 10 ha. Vesistöalueen suurimpia järviä ovat Muojärvi- Kirpistö, Joukamojärvi ja Kuusamojärvi. Kemjoen vesistöalueen järvet ovat järvityypiltään pääsääntöisesti vähähumuksisia ja joet on luokiteltu pääsääntöisesti kangasmaiden joiksi. Vesistöalueen vesistöt ovat näin ollen suhteellisen kirkkaita ja karuja. Vesistöalueen joille ja järville on luonteenomaista korkeahko sähkönjohtokyky ja alkaliteetti. Torankijärvi sijaitsee keskeisellä paikalla Kuusamon kaupungin taajaman keskustassa. Järven pintaala on 2,26 km 2 ja tilavuus 5,6 milj. m 3. Pienestä valuma-alueesta johtuen järven vesi vaihtuu hitaasti, viipymän (490 d) ollessa yli vuosi (Kainua 1985). Pääosa järveen tulevista vesistä laskee järven luoteisosaan Munakkapuroa pitkin. Torankijärvestä vedet laskevat Kitroninpuron kautta Kuusamon Kirkkolahteen, johon laskevat myös Nilonjoen ja Kolvanginjoen vedet. Järvi on hyvin rehevä. Järven tilaa heikentää mm. sisäinen kuormitus ja leväongelmat. Erityisesti vuonna 2009 esiintyi hyvin runsaita Mougeotia- yhtymäleväkukintoja Torankijärvessä. Kuusamon kaupungin ja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimesta kesällä 2010 suoritettiin tutkimuksia Torankijärvellä. Tuloksien perusteella Mougeotia- yhtymälevän kasvu oli edelliskesää vähäisempää ja järven pohjasta oleva sisäinen kuormitus on merkittävin järven tilaan vaikuttava tekijä (Korvuo 2010). Kuusamojärvi on Pistojoen reittiin kuuluva järvi Kuusamossa. Järven pinta-ala on 47 km² ja pituus noin 25 km. Kuusamojärvi laskee Muojärveen. Kuusamonjärven Kirkkolahteen laskevat Nilonjoki, Kolvanginjoki ja Torankijärvestä laskeva Kitroninpuro. 3.2 Luokitukset Vesien ekologinen ja kemiallinen luokittelu kuvaa vesiemme tilaa. Aikaisemmista vesien käyttökelpoisuusluokituksista poiketen ekologisen luokituksen pääpaino on vesien biologiassa eli siinä miten vesiluonto reagoi ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin. Ekologisessa luokittelussa järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntija-arvio veden laadun perusteella. Ensimmäinen luokittelun mukainen pintavesien tilan arviointi valmistui kesäkuussa 2008 (1. kausi) ja toinen vuonna 2013 (2. kausi). Torankijärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Kuusamojärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi (ajoittain paljon levää) ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. (Oiva ympäristö- ja paikkatietokanta ).

6 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT Tarkkailualueen lämpötila- ja sadantaoloja vuonna 2016 kuvataan Kuusamon lämpötila- ja sadantamittausten perusteella (kuva 4-1). (lähde: Ilmatieteen laitos). Vuosi 2016 oli Kuusamossa tavanomainen lämpötiloiltaan tai sää oli aiempaa lauhempi, paitsi tammikuussa oli keskimääräistä jonkin verran kylmempää. Vuosi 2016 oli Kuusamossa sateisuudeltaan vaihteleva. Vuosi 2016 oli keskimääräinen tai tavanomaista vähäsateisempi, paitsi heinä- ja elokuu olivat tavanomaista selvästi sateisempia. 4 Kuusamo 2016 Lämpötila ( C) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0-25, I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuusamo 2016 Sadanta (mm) I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 4-1. Vuoden 2016 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sadannat Kuusamossa sekä pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitos). 5 VESISTÖKUORMITUS Kuusamon taajaman jätevedet käsitellään Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Torangin puhdistamolla. Puhdistamolle on vuodesta 1997 lähtien johdettu myös Kuusamon Juusto Oy:n esikäsitellyt jätevedet. Meijerin jäähdytys- ja lauhdevedet johdetaan edelleen Matkajokeen. Vuoden 2016 kuormitustarkkailun tuloksista on tehty erillinen raportti (Ahma 2017).

7 Puhdistamolla käsiteltiin vuoden 2016 aikana yhteensä m 3 jätevettä eli keskimäärin m 3 /d. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Puhdistamolta vesistöön vuonna 2016 johdettu kuormitus kasvoi kokonaisfosforin (33 %) osalta. Muiden kuormitteiden osalta vesistöön johdettu kuormitus pieneni seuraavasti edellisvuoteen verrattuna: BOD7-18 %, kiintoaine -3 %, kokonaistyppi -10 %, ammoniumtyppi -4 % ja CODCr -25 %. (Taulukko 5-1). Puhdistusvaatimuksiin yllettiin BOD7ATU:n ja kokonaisfosforin osalta kaikilla vuosineljänneksillä. Yksittäisiä tarkkailukertoja tarkastellessa havaittiin, että valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset täyttyivät kaikkien kuormitteiden osalta jokaisella tarkkailukerralla. 5 Taulukko 5-1. Torangin jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus, lähtevän veden laatu ja puhdistustehot vuosina (vuosikeskiarvoina). vuosi BOD 7 /ATU Kok.P Kok.N Kiintoaine NH 4 -typpi COD Cr kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 07 8,5 99 0,17 99, ,1 99 0,27 99, ,8 97 0,38 0,16 99, , ,6 2,8 99 0,37 0,16 99, ,3 3,3 99 0,56 0,25 98, ,2 2,4 99 0,49 0,19 98, ,8 2,0 99 0,39 0,16 99, ,8 1,7 99 0,16 0,07 99, ,0 3,1 99 0,30 0,12 99, ,6 2,6 99 0,40 0,16 98, VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2016 Taulukossa 6-1 on esitetty Torangin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun näytepisteet vuonna 2016 ja kartta on esitetty kuvassa 6-1. Vuoden 2016 vesistötarkkailun tulokset ovat liitteenä 1. Taulukko 6-1. Vesistönäytepisteet vuonna Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit (YK) Vesistöalue Kunta ELY-keskus Torankijärvi To Kuusamo POP To Kuusamo POP To Kuusamo POP To Kuusamo POP Kitroninpuro Ki Kuusamo POP Kuusamonjärvi Ku1/ Kuusamo POP Ku Kuusamo POP

8 6 Taulukko 6-1. Kartta vesistöpisteistä ( Torankijärveen johdetaan Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan puhdistetut jätevedet, jotka sisältävät myös Kuusamon Juusto Oy:n käsitellyt jätevedet. Lisäksi järveä kuormittavat sadevesiviemärit sekä ojista ja hulevesistä aiheutuva kuormitus. Torankijärvestä vedet laskevat Kitroninpuron kautta Kuusamojärven Kirkkolahteen. Alla ensin on tarkasteltu Torankijärven ja Kitroninpuron vedenlaatua tarkemmin ja myös pidemmän ajan vedenlaatukehitystä järvessä. Kappaleen lopuksi on käsitelty Kuusamojärven vedenlaatua vuonna Talvella aloitettiin Torankijärven hapetus Planox-ilmastimella. Hapetuksen tehostamiseksi järvellä käynnistettiin joulukuussa 2002 Mixox- hapetuskierrätys, mikä on toteutettu kahdella ympärivuotisesti toimivalla Mixox-laitteella. Talviajaksi hapetusta on täydennetty AireO2- pintailmastimella.

9 Lisäksi järven syvännettä on ilmastettu Planox-ilmastimella, joka toimii talvella ilmastimena ja kesällä kierrättää vettä Mixox-tyyppisesti. Laitteiden valvonnasta vastaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. Kuvissa on esitetty tuloksia vuosilta Torankijärven ja Kitroninpuron veden väriarvot olivat edellisvuotta alhaisempia ja vesi voitiin vuonna 2016 luokitella lähinnä värittömäksi. Vuonna 2016 Torankijärven vesi oli pisteellä To2 hieman kerrostunut lämpötilan suhteen lähinnä helmi- ja huhtikuun näytekerroilla. Järven syvänteen happitilanne oli edellisvuoden tavoin pääosin heikko helmi- ja huhtikuun näytekerroilla koko vesipatsaassa. Hapettomuutta esiintyi syvännepisteellä huhtikuun näytekerralla 7 metrin syvyydessä, mikä osaltaan nostatti alusveden rautapitoisuutta sekä väriarvoa, kiintoainepitoisuutta ja sameutta. Kesän näytekerroilla happitilanne oli pääsääntöisesti parempi kaikilla pisteillä. Kitroninpuron happitilanne oli vuoden 2016 näytekerroista helmi-kesäkuussa heikentynyt, mutta oli muilla näytekerroilla erinomainen-hyvä. Myös purovesi oli hapen suhteen hieman ylikyllästynyt heinäkuun näytekerralla. Torankijärvi ja Kitroninpuro voitiin luokitella kesän keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella reheväksi. Torankijärven klorofylli-a:n pitoisuudet kuvastivat keskimäärin rehevää vedenlaatua ja ajoittain hyvin rehevää vedenlaatua (Forsberg ja Ryding 1980). Kesän levätuotanto kohotti ajoittain myös päällysveden ph-tasoa. Veden ph-arvot vaihtelivat vuonna 2016 välillä 7,1-9,0 ja olivat keskimäärin noin 7,85. Edellisvuoden tavoin Torankijärven kokonaisfosforipitoisuudet eivät poikenneet pintavesien yleisestä tasosta vuonna 2016, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat järvivedeksi huomattavan korkeita erityisesti huhtikuun näytekerralla. Korkein typpipitoisuus (5 500 µg/l) havaittiin Torankijärven näytepisteen To1 kolmen metrin syvyydessä huhtikuun näytekerralla edellisvuoden tapaan. Torankijärvessä on myös aiemmin todettu korkeita kokonaistyppipitoisuuksia. Kokonaistypen pitoisuusnousuja esiintyi todennäköisesti mm. huonon happitilanteen takia. Kun happitilanne oli vesipatsaassa kesällä parempi, myös kokonaistypen pitoisuudet laskivat selvästi. Kesäaikaan fosfaattifosfori muodosti noin 17 % kokonaisfosforista, kuten myös kokonaistypestä noin 17 % oli ammoniumtyppenä. Fosfaattifosfori on pääasiallinen levien käyttämä fosforiyhdiste. Aiempaan tapaan vuonna 2016 Kitroninpuron ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin hyvin samaa tasoa kuin Toranginjärvessä. Myös Kitroninpurossa havaittiin kokonaistypen pitoisuusnousu huhtikuun näytekerralla (2 500 µg/l). Järviveden hygieeninen laatu oli pääosin erinomainen-hyvä vuonna Runsaimmin lämpökestoisia koliformisia bakteereja havaittiin Torankijärven pisteellä To2 metrin syvyydessä elokuun näytekerralla (99 pmy/100 ml). Vuoden 2016 veden hygieeninen laatu täytti pääosin uimavesille asetetut laatuvaatimukset. Kitroninpuron veden hygieeninen laatu oli heikoimmillaan elokuussa ollen tyydyttävä (83 pmy/100 ml). 7

10 Vedenlaadun pidempiaikainen kehitys Torankijärvessä Torankijärven hapettaminen talvesta alkaen on parantanut erityisesti kevättalven happitilannetta ja vähentänyt näin järven sisäistä kuormitusta. Yleisesti ottaen Torankijärven syvännepisteen talviaikainen happitilanne vaihteli vielä 1990-luvulla voimakkaasti, mutta luvulla happitilanne on parantunut hapetuksen ansiosta myös alusvedessä. Syvännepisteen alusveden kesäaikainen happitilanne on myös vaihdellut voimakkaasti tarkkailujaksolla ja ajoittain happitilanne on ollut alusvedessä välttävä tai huono myös kesäisin luvulla talviaikaiset kokonaisfosforipitoisuudet erityisesti alusvedessä ovat hieman laskeneet, mihin vaikutti todennäköisesti osaltaan hapetuksen tehostaminen vuoden 2002 lopussa. Myös kesäaikaisissa kokonaisfosforipitoisuuksissa voidaan nähdä lievää laskevaa suuntausta luvulla. Toisaalta talviaikaiset kokonaistyppipitoisuudet pintavedessä sekä kesäaikaiset kokonaistyppipitoisuudet pinta- että alusvedessä ovat hieman kasvaneet syvännepisteellä. Talviaikaiset kokonaistyppipitoisuudet ovat viime vuosina olleet fosforin tavoin pääosin samaa tasoa eri vesikerroksissa ja pääsääntöisesti jääneet viime vuosina tasolle µg/l. Kesäajan typpipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet tasolla µg/l. Kesäisin Torankijärvestä puhdistamon läheiseltä havaintopaikalta (To1) ja syvännehavaintopaikalta (To2) mitatut a-klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleen ajoittain suuresti. Vuosina klorofyllipitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia, mutta vuosina heinä- ja elokuussa havaittiin klorofyllipitoisuusnousuja. Torankijärven veden laadussa tapahtuneet muutokset ovat näkyneet pääosin myös Kitroninpuron veden laadun kehityksessä. 8

11 9 100 Happi (%) TALVI To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Happi (%) KESÄ To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Kuva 6-1. Torankijärven happitilanne vuosina talviaikaan (n=2-4) ja kesäaikaan (n=2-3).

12 10 Kok-P (µg/l) TALVI To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Kok-P (µg/l) KESÄ To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Kuva 6-2. Torankijärven kokonaisfosforipitoisuus vuosina talviaikaan (n=2-4) ja kesäaikaan (n=2-3).

13 Kok-N (µg/l) TALVI To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Kok-N (µg/l) KESÄ To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Klorofylli-a (µg/l) KESÄ To1, 0-2 m To2, 0-2 m Kuva 6-3. Torankijärven kokonaistyppipitoisuus ja klorofylli-a:n pitoisuus vuosina talviaikaan (n=2-4) ja kesäaikaan (n=2-3).

14 Värin perusteella Kuusamojärven vesi voitiin vuonna 2016 luokitella osin melko kirkasvetiseksi tai lievästi humuspitoiseksi. Vesi oli lähinnä lievästi sameaa. Veden hygieeninen laatu oli järvessä erinomaisella tasolla, paitsi heinäkuun näytekerralla pisteellä Ku1/2 1 metrin syvyydessä hygieeninen laatu oli hyvällä tasolla. Kuusamojärven pisteellä Ku1/2 havaittiin huhtikuun näytekerralla lievää lämpötilakerrostuneisuutta, mikä heikensi hieman happitilannetta syvyyden lisääntyessä. Hapettomuutta ei kuitenkaan havaittu alusvedessä. Ravinnepitoisuudet järvivedessä viittasivat lähinnä lievään rehevyyteen ja klorofylli-a:n pitoisuudet rehevyyteen, paitsi elokuun näytekerralla pisteellä Ku7 klorofyllipitoisuus ilmensi erittäin rehevää vedenlaatua (Forsberg ja Ryding 1980) LEVÄHAITTAREKISTERI Valtakunnallinen ja alueellinen leväseuranta tapahtuu nykyään JärviWiki -verkkopalvelun kautta. Valtakunnallinen leväseuranta alkoi kesäkuun toisella viikolla ja jatkui syyskuun loppuun saakka. Havainnoitsijoista valtaosa on vapaaehtoisia aktiivisia ranta-asukkaita ja kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisia. Havainnoitsijat arvioivat viikoittain silmämääräisesti sinilevän määrää asteikolla 0 (ei levää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Jos levää on runsaasti, havainnoitsijat ottavat näytteen lajinmääritystä varten. Näyte voidaan ottaa myös, jos vesi haisee voimakkaasti tai näyttää muuten epätavalliselta. Havainnot levien runsaudesta tallennetaan SYKE:n Järviwiki- palveluun. Vuonna 2016 levähavaintoja ei ole ilmoitettu Järviwiki- palveluun Torankijärven osalta. Kuusamojärvessä havaittiin hieman levää viikoilla 32 ja 34. VIITTEET Ahma Kemjoen yhteistarkkailu: Torangin jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuraportti vuodelta Ahma Ympäristö Oy Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 126. Forsberg, C. & Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. - Arch. Hydrobiol. 89: Kainua, K Torankijärven kunnostuksen yleissuunnitelma [ Korvuo, J Torankijärviprojekti, loppuraportti [ x], luettu PSV Kemjoen vesistöalueen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto s.+liitteet. Pöyry Kuusamon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta.

15 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Erauspojantie KUUSAMO Testausseloste Raporttinumero Liite 1.1 1, (4) Torangin jätevedenpuhdistamo, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 6204 Torankijärvi To1 To1, To1a pintavesi, pohja -1 m (kok.syv. 4,0 m) 6205 Torankijärvi syvänne To2, To2a, To2b pintavesi, keskeltä vesipatsasta, pohja -1 m (kok.syv Torankijärvi To3 To pintavesi (kok.syv. 2,0 m) 6207 Torankijärvi To5 To5, To5a pintavesi, pohja -1 m (kok.syv. 5,0 m) 6208 Kitroninpuro Ki Ki pintavesi (kok.syv. 0,4 m) 6209 Kuusamonjärvi Ku1/2 Ku1/2, Ku1/2a pintavesi, pohja -1 m (kok.syv. 6,0 m) 6210 Kuusamojärvi Tolpansalmi Ku pintavesi (kok.syv. 2,2 m) Analyysit *ph *Fosfori *Rauta, Fe Menetelmä *Lämpökestoise t koliformiset bakteerit SFS 4088:2001 / SFS 3021:1979 / *Happi, kyllästysaste 25813:1993 / *Happi, liuennut 25813:1993 / *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C :2016:en / 7887:2012(C ) / 872:2005 / *Kiintoaine GF/C 872:2005 / *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa SFS 5772:1993 / :1998 / 13395:1997 / *Ammoniumtyppi 11732:2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 20% <1: ± 30% <25: ± 35% <10: ± 25% <10: ± 25% <2: ± 30% <100: ± 20% <20: ± 25% <20: ± 45% <20: ± 35% <10: ± 30% <10: ± 25% >2: ± 10% >1: ± 20% >25: ± 20% >10: ± 15% >10: ± 15% >2: ± 18% >100: ± 15% 20-50: ± 15% 20-50: ± 15% 20-50: ± 20% 10-30: ± 15% 10-25: ± >50: ± 12% >50: ± 10% >50: ± 10% >30: ± 10% 15% >25: ± 10% Määritysraja 1,0 0,20 0,15 5 0,50 1,0 50 5,0 5,0 3,0 2,0 2,5 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml % mg O2/l FTU mg Pt/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R To1 1, ,3 25 R To1a 3, ,4 24 R To2 1, ,5 19 R To2a 5, ,4 20 R To2b 7, ,5 25 R To3 1, ,2 22 R To5 1, ,6 23 R To5a 4, ,4 20 R Ki 1, ,1 22 R To1 1,00 0 7, ,2 0, , R To1a 3,00 7,14 7,2 1,0 3,4 61 <2, R To2 1,00 0 7, ,2 0,93 31 <2, R To2a 4,00 7,13 6,4 0,90 3,2 59 <2, R To2b 7,00 7,10 <1,0 <0, R To3 1, R To5 1, ,8 26 R To5a 4,00 5,5 0,77 24 R Ki 0,20 0 7, ,6 1,4 43 <2, R Ku1/2 1,00 0 7, ,7 1,9 51 2, R Ku1/2a 5,00 7, ,0 4,2 35 1, R Ku7 1,00 0 7, ,2 38 <2, R To1 1, R To1a 4, R To2 1,00 0 8, ,9 2,7 <5 3, ,2 127 R To2a 4,00 7, ,0 2,7 6 2, ,9 114 R To2b 7,50 7, ,5 4,9 <5 3, R To3 1, R To5 1, R To5a 4, , :2005 / *Fosfaattifosf ori :2005 / :2016 / OUL

16 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero , (4) Analyysit *Lämpökestoise t koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosf ori *Rauta, Fe Menetelmä Mittausepävarmuus SFS 4088:2001 / SFS 3021:1979 / 25813:1993 / ± 0,2 ph yks, <2: ± 20% >2: ± 10% 25813:1993 / :2016:en / <1: ± 30% >1: ± 20% 7887:2012(C ) / <25: ± 35% >25: ± 20% 872:2005 / <10: ± 25% >10: ± 15% 872:2005 / <10: ± 25% >10: ± 15% SFS 5772:1993 / <2: ± 30% >2: ± 18% :1998 / <100: ± 20% >100: ± 15% 13395:1997 / <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% 11732:2005 / :2005 / <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja 1,0 0,20 0,15 5 0,50 1,0 50 5,0 5,0 3,0 2,0 2,5 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml % mg O2/l FTU mg Pt/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R Ki 0,10 7,2 0,66 25 R To1 1,00 6 7, ,6 1,8 9 3, ,9 233 R To1a 3,00 7, ,7 2,0 11 4, R To2 1,00 8 8, ,7 2,8 14 3, ,0 323 R To2a 3,00 7, ,3 2,3 9 5, R To2b 7,00 7, ,7 3,7 11 4, ,2 358 R To3 1, , R To5 1, , R To5a 4, ,6 53 R Ki 0,25 8 9, ,1 12 2, ,8 313 R Ku1/2 1, , ,9 2,2 17 2, <5,0 <5,0 22 3,9 295 R Ku1/2a 5,00 7, ,1 2,8 20 3, ,0 380 R Ku7 1,00 7 7, ,2 2,7 19 3, <5,0 <5,0 28 4,9 352 R To1 1, , R To1a 3, ,6 R To2 1, , , <5,0 50 4,6 527 R To2a 5,00 8, ,6 7,7 18 9, ,1 493 R To2b 7,00 8, ,7 5, <5,0 53 9,6 487 R To3 1, R To5 1, , R To5a 4, ,7 R Ki 0, , ,0 5,1 17 2, ,6 462 R Ku1/2 1,00 7 7, ,5 2,3 45 2, ,1 6,6 22 4,5 534 R Ku1/2a 5,00 7, ,5 2,3 39 2, ,4 9,2 21 5,0 469 R Ku7 1,00 4 7, ,0 1,5 26 1, <5,0 <5,0 19 3, :2016 / OUL <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10%

17 Analyysit Näkösyvyys Lämpötila (näytteenotta jan mittaama) VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero , (4) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. m C R To1 1,00 1,6 0,6 R To1a 3,00 2,1 R To2 1,00 1,5 0,4 R To2a 5,00 2,2 R To2b 7,00 3,2 R To3 1,00 1,7 0,5 R To5 1,00 1,6 0,4 R To5a 4,00 2,4 R Ki 1,00 0,5 0,7 R To1 1,00 0,7 R To1a 3,00 1,0 R To2 1,00 0,8 R To2a 4,00 1,4 R To2b 7,00 2,0 R To3 1,00 0,6 R To5 1,00 0,7 R To5a 4,00 1,7 R Ki 0,20 0,8 R Ku1/2 1,00 0,7 R Ku1/2a 5,00 1,2 R Ku7 1,00 0,6 R To1 1,00 1,5 R To1a 4,00 18,2 R To2 1,00 1,9 18,0 R To2a 4,00 17,5 R To2b 7,50 15,4 R To3 1,00 18,4 R To5 1,00 1,8 18,1 R To5a 4,00 18,4 R Ki 0,10 19,4 R To1 1,00 1,2 19,2 R To1a 3,00 19,1 R To2 1,00 1,2 19,2 R To2a 3,00 19,0 R To2b 7,00 18,7 R To3 1,00 1,2 19,3 R To5 1,00 1,2 19,3 R To5a 4,00 18,7 R Ki 0,25 0,5 22,1 R Ku1/2 1,00 1,3 19,3

18 Analyysit Näkösyvyys Lämpötila (näytteenotta jan mittaama) VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero , (4) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. m C R Ku1/2a 5,00 19,1 R Ku7 1,00 1,3 19,4 R To1 1,00 14,5 R To1a 3,00 14,2 R To2 1,00 15,0 R To2a 5,00 14,4 R To2b 7,00 13,0 R To3 1,00 14,9 R To5 1,00 14,7 R To5a 4,00 14,4 R Ki 0,20 14,7 R Ku1/2 1,00 14,4 R Ku1/2a 5,00 13,9 R Ku7 1,00 14,6 Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

19 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Erauspojantie KUUSAMO Liite 1.2 Testausseloste Raporttinumero , (2) Torangin jätevedenpuhdistamo, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 6208 Kitroninpuro Ki Ki Analyysit *ph *Typpi *Lämpökestoiset koliformiset bakteerit *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Nitraatti- ja nitriittitypen summa pintavesi (kok.syv. 0,4 m) *Fosfori *Ammoniumtyppi *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Menetelmä Mittausepävarmuus SFS 4088:2001 / SFS 3021:1979 / 25813:1993 / 25813:1993 / ± 0,2 ph yks, <2: ± 20% >2: ± 10% :2016:en / <1: ± 30% >1: ± 20% 7887:2012(C ) / <25: ± 35% >25: ± 20% 872:2005 / <10: ± 25% >10: ± 15% 872:2005 / <10: ± 25% >10: ± 15% :1998 / <100: ± 20% >100: ± 15% 13395:1997 / <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% 11732:2005 / <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% :2005 / <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% :2016 / OUL <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% Määritysraja 1,0 0,20 0,15 5 0, ,0 5,0 3,0 2,0 2,5 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml % mg O2/l FTU mg Pt/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R Ki 1, ,1 22 R Ki 0,20 0 7, ,6 1,4 43 <2, R Ki 0,10 7,2 0,66 25 R Ki 0,25 8 9, ,1 12 2, ,8 313 R Ki 0, , ,0 5,1 17 2, ,6 462 Analyysit Menetelmä Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. m C R Ki 1,00 0,5 0,7 R Ki 0,20 0,8 R Ki 0,10 19,4 R Ki 0,25 0,5 22,1 R Ki 0,20 14,7 Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

20 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero , (2) Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p