TUKIPALVELUT. Ateria ja puhtaus. Ateriatuotanto, koulut ja päiväkodit

Transkriptio

1 Selvitys 1 (8) TUKIPALVELUT Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä Porin palveluliikelaitoksen resursseista ja toiminnasta siirtyy todennäköisesti noin 40 % vastaanottavalle maakunnalle. Maakuntaan siirtyy nykyiselle perusturvalle tuotetut ateria- ja puhtauspalvelut sekä kiinteistönhoidon tuottamat teknisen huollon palvelut. Uudistuksen jälkeen palveluliikelaitoksen suurin asiakas on sivistystoimiala ja toimialaan kuuluvat koulut ja päiväkodit. Uudistuksen osalta voidaan todeta, että Maakunta- ja sote-uudistuksen lakikokonaisuus on siirtynyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöjen on tarkoitus siirtyä eduskunnan täysistunnon äänestettäväksi. Eduskunnan tulisi äänestää lakikokonaisuuksista maaliskuun alkupuolella, jotta uudistusta koskevat muut lait ehditään käsitellä eduskunnan toimikauden viimeiseen täysistuntopäivään mennessä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Porin Palveluliikelaitoksen tulee selvittää liikelaitoksen tulevaisuuden näkymät ja vaihtoehtoiset mallit, mikäli Maakuntauudistus lykkääntyy vuosilla tai sen valmistelu lakkautetaan. Porin palveluliikelaitos on eriyttänyt toimintansa ja taloutensa siten, että sote- toiminnot saadaan nopeasti eriytettyä muusta toiminnasta. Vuoden 2018 aikana liikelaitoksen toiminnan tehokkuus kasvoi jälleen selvästi; aiempaa pienemmillä resursseilla kyettiin tuottamaan edellisvuotinen palveluvolyymi. Toimintojen uudelleen organisointi ja onnistuneet sopeutustoimenpiteet johtivat positiiviseen tilinpäätös tulokseen. Palveluliikelaitos kykeni tuottamaan laadukkaita palveluita kohtuullisin kustannuksin. Ateria ja puhtaus Ateriatuotanto, koulut ja päiväkodit Ateriatuotannon osalta kouluverkon uudistaminen on ratkaisevassa asemassa Palveluliikelaitoksen toimintojen järjestämisessä. Palveluliikelaitoksella on tällä hetkellä kuusi itselleen aterioita valmistavaa koulukeittiötä ja 3 keskuskeittiötä, jotka tuottavat koulu- ja päiväkotiaterioita. Tällä hetkellä ateriat tuotetaan kuumatuotantona ja tuotanto on saatu hiottua tehokkaaksi ja laadukkaaksi tavaksi toimia. Palveluliikelaitoksen ateriatuotannon henkilöstö on mitoitettu ATOPr mitoitusohjelmalla, mikä määrittää keittiöiden oikean resursoinnin asiakasmääriin perustuvilla laskentakaavoilla. Erityisesti aterian ja puhtauden yhdistelmätyön avulla henkilöstöresursointi on saatu optimoitua nykyiselle keittiöverkolle kustannustehokkaalla tavalla.

2 Selvitys 2 (8) Palveluverkkouudistus ei muuta Palveluliikelaitoksen aterioiden kokonaistuotanto määrää, ellei päätöksenteon yhteydessä tehdä esim. ulkoistuspäätöksiä. Tästä johtuen pienillä muutoksilla ei juurikaan ole merkittäviä vaikutuksia ateriatuotannon henkilöstökustannuksiin. Toimintojen keskittäminen suurempiin yksiköihin vaikuttaa henkilöstökuluja vähentävästi, mutta melko maltillisesti. Kouluverkon laajat muutokset muokkaavat myös Palveluliikelaitoksen keittiöiden tuotantotapoja ja yksittäisten keittiöiden ateriamääriä. Suuriin, yli tuhannen oppilaan kouluihin on nykyisessä kuumatuotantotavassa järkevää tehdä itsevalmistava keittiö ja pienempiin yksiköihin palvelukeittiö. Tulevaisuudessa tulee pohtia ja analysoida kustannustehokkaimpia tuotantomalleja uudessa palveluverkkomallissa. Nykyinen kuumatuotantotapa ei vaadi palvelukeittiöiltä niin laajaa laitekantaa kuin kylmänä tai jäähdytettynä tuotettu. Kylmään tai jäähdytettyyn tuotantotapaan siirtyminen vaatisi Palveluliikelaitokselta investointeja keskuskeittiöihin ja palvelukeittiöihin. Tuotantotavan muutos ja investoinnit mahdollistaisivat suurien koulujen muuttamisen palvelukeittiöiksi, mikä toisi käyttötalouden kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Palveluliikelaitos suunnittelee tuotantonsa mahdolliset toiminnalliset muutokset Sivistystoimialan palveluverkon päätöksen jälkeen. Tarkemmat kustannussäästöt kyetään antamaan vasta kun tuleva palveluverkko on selvillä ja Palveluliikelaitos on tehnyt omat suunnitelmansa tuotanto- ja toimitustavoista. Päiväkotien osalta alle 4 ryhmän päiväkodit ovat kustannustehottomia tukipalvelujen näkökulmasta katsottuna. Uudisrakennuksiin ja peruskorjattaviin päiväkoteihin tulisi aina rakentaa ruokasalit. Tuotannon suunnittelun yhteydessä tulisi miettiä samalla myös tuotannon vaihtoehtomalleja; 1. Nykyinen ateriatuotannon järjestämismalli (liikelaitos) 2. Uudistetaan tukipalveluiden järjestämismallia (palveluliikelaitos puretaan ja sen toimintaa jatkaa kaupungin oma sisäinen tuottaja) 3. Ulkoistaminen ja ostopalvelut (liiketoimintakauppa ja palvelusopimus tukipalveluiden ostamisesta)

3 Selvitys 3 (8) Ateriatuotanto, sote- sektori Ruokahuolto on merkittävä osa sairaanhoitoa ja sen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maakuntavalmistelun yhteydessä on jo aiemmin selvitetty tuotantoverkkoa. Lainsäädännön myöhästyminen on vaikuttanut maakuntauudistuksen etenemiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarjottavien aterioiden tuotanto voitaisiin jatkossa keskittää Porin keskuskaupungin alueella yhteen tuotantokeittiöön. Ateriatuotannon investoinnit ovat laajoja ja rahoitukseltaan mittavia. Akuutein peruskorjattava kohde on Maantiekadun ravintokeskus, joka tuottaa noin 2000 ateriaa vuorokaudessa perusturvan asiakkaille. Satakunnan Sairaanhoitopiirin valmistuskeittiö tullaan lähivuosina peruskorjaamaan, vaihtoehtona on myös uudisrakentaminen. Molempien organisaatioiden sote- keittiöt on lähivuosina siis peruskorjattava ja laitekantaa uusittava. Lisäksi käyttötalouden mittavia kustannussäästöjä saadaan aikaan toiminnan yhdistämisellä (esim. ateriasuunnittelu, tuotantotapojen yhdenmukaistaminen, henkilöstöresurssien tehokas käyttö jne.) Kustannussäästöjen vuoksi on järkevintä aloittaa vuoden 2019 aikana ateriatuotannon yhteistyöneuvottelut Satakunnan Sairaanhoitopiirin kanssa. Jatkossa tulisi selvittää, onko muita yhteistyöstä kiinnostuneita kuntia mukana neuvotteluissa. Puhtaanapito Puhtaanapidon osalta voidaan todeta, että toiminnan järjestämiseen liittyvä selvitys tulisi olla yhteneväinen ateriatuotannon selvityksen kanssa. Kiinteistönhoito Maakuntauudistus ei nykyisen lainsäädännön mukaan tulisi vaikuttamaan kiinteistöhoidon toimintaan lukuun ottamatta Perusturvan teknistä huoltoa. Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoidon yksikkö vastaa Teknisen toimialan omistamien kiinteistöjen sekä pihaalueiden hoidosta. Lisäksi Palveluliikelaitos ostaa Teknisen toimialan liikuntapaikkojen hoidon Sivistystoimialan liikunta- ja nuorisoyksiköltä. Palveluliikelaitos vastaa myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden kiinteistönhoidosta sovituilta osin sekä Perusturvan sairaalan teknisestä huollosta ja tähän liittyvästä kuljetustoiminnasta. Kiinteistönhoito sisältää ulkoalueiden- ja rakennusten hoitoa. Kiinteistöhoidon kiinteä tulopohja rakentuu seuraavasti: Tekninen toimiala n. 60 %, Konsernin yhtiöt n. 23 %, Perusturva n. 15 %, SHP:n kuljetus (TEK) n. 1,9 %, Sivistystoimiala n. 0,4 %.

4 Selvitys 4 (8) Ulko-alueiden hoito n. 52 % työajasta - Kevätsiivous - Syyssiivous - Lumen auraus - Liukkauden torjunta - Nurmi- ja viheralueiden hoito - Kiinteistön kohdalla sijaitsevien jalkakäytävien hoito - Ulkoalueiden roskien keräys ja yleinen puhtaanapito - Lehtien keräys - Rännien puhdistus sovituin määräajoin - Kattojen ja niiden varusteiden tarkkailu Kiinteistöjen yleiskierrokset n. 30 % työajasta - Teknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihto-, lämmitysjärjestelmien seuranta - Kiinteistöautomaatiojärjestelmien valvonta - Lukitusjärjestelmien hoito, määritellyiltä osin - Rakennusten kunnon yleistarkkailu - Käyttäjien opastus kiinteistöön liittyvissä teknisissä asioissa - Tiedon välittäminen kiinteistön omistajalle, omista tai käyttäjien havainnoistaan liittyen rakennuksessa ilmenneisiin epäkohtiin tai ongelmiin - Kiinteistöhoidolle kuulumattomien erikoisosaamista edellyttävien töiden, kuten putki-, ilmanvaihto-, rakennus- ja sähkötöiden tilaaminen kiinteistön omistajan ohjeiden mukaisesti - Lämpötilojen tarkkailu Tekniset ennakkohuollot n. 18 % työajasta - Ilmanvaihtolaitteiden suodattimien vaihto sovituin määräajoin - Lamppujen vaihdot - Pienkorjaustyöt, kuten ruuvien kiristys ja lukkojen säätö - Paloilmoitin- ja turvavalojärjestelmien kuukausikokeilut Kiinteistönhoito ei suorita kiinteistöissä erityistä ammattitaitoa vaativia korjaustöitä, eikä näihin liittyviä kuntotarkastuksia. Kiinteistönhoito kuitenkin tarvittaessa avustaa em. töissä, koska kiinteistönhoidolla on usein laaja-alainen tieto rakennuksen korjaushistoriasta. Kiinteistönhoito ylläpitää asiakaspalvelukeskusta, jonka kautta asiakkaat voivat välittää palvelupyyntönsä yhden puhelinnumeron tai sähköpostin välityksellä kiinteistönhoidolle. Kiinteistönhoito ylläpitää myös työmäärään suhteutettua päivystysjärjestelmää, jonka avulla varmistetaan kiinteistönhoidon toimintavalmius 24 tuntia vuorokaudessa.

5 Selvitys 5 (8) Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoidon ja muiden kaupungin toimialojen väliset rajapinnat Tekninen toimiala Teknisen toimialan infrayksikkö vastaa osaltaan kaupungin viher-, puisto- ja tiealueista, infrayksikön ulkoalueiden hoito yleisillä alueilla vastaa suurelta osin kiinteistönhoidon vastaavaa työtä kiinteistörajojen sisäpuolella sekä kiinteistön kohdalla sijaitsevilla jalkakäytävillä. Kiinteistönhoito ja Infrayksikkö eivät tällä hetkellä tee merkittävästi yhteistyötä. Teknisen toimialan tilayksikkö vastaa omistamiensa kiinteistöjen kunnosta ja ostaa kiinteistöjensä kiinteistönhoitopalvelut sovituilta osin palveluliikelaitoksen kiinteistönhoidolta. Kiinteistönhoito tilaa tilayksikön omistamien kiinteistöjen vaatimat erikoisosaamista edellyttävät työt, kuten putki-, ilmanvaihto-, rakennus-, sähkö- ja automaatiotyöt tilayksiköltä, kiinteistöhoito tekee samoissa kiinteistöissä samankaltaisia, mutta vähemmän erikoisosaamista edellyttäviä putki-, ilmanvaihto-, rakennus-, sähkö- ja automaatiotöitä. Tilayksikkö tekee säännönmukaisesti omaa vaativampaa rakennusteknistä asiantuntemusta edellyttävää tarkkailua kiinteistöjen kunnon osalta ja kiinteistönhoito tekee samoissa kiinteistöissä samankaltaista yleistä vähemmän rakennusteknistä asiantuntemusta edellyttävää tarkkailua. Tilayksikkö ylläpitää ja kehittää omistamiensa kiinteistöjen rakennusautomaatio järjestelmiä ja kiinteistöhoidolla on laitteiden käyttövastuu. Sivistystoimiala Kiinteistönhoito ostaa aiemmin sovitun mukaisesti kaupungin liikuntapaikkojen hoidon Sivistystoimialan Liikunta- ja nuorisoyksiköltä. Liikuntapaikat ja kentät sijaitsevat useissa tapauksissa koulukiinteistöjen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Liikuntapaikkojen nurmialueiden hoito sekä niiden puhtaanapitotyöt vastaavat suurelta osin kiinteistönhoidon kouluilla suorittamaa ulkoalueiden hoitoa. Sivistystoimialalla toimii kouluisäntiä, joiden on tarkoitus tuottaa käyttäjäpalveluja Sivistystoimialan kouluille, päiväkodeille ja muille yksiköille. Kouluisännät ovat aiemmin toimineet Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoitajina. Kouluisännät ja kiinteistönhoito toimivat samoissa Sivistystoimialan käytössä olevissa kiinteistöissä ja kouluisäntien tehtävät ovat nykyisellään lähellä kiinteistönhoitajien tehtäviä.

6 Selvitys 6 (8) Toimintamalli-vaihtoehdot kiinteistönhoidon näkökulmasta Kiinteistökannan vanheneminen ja samaan aikaan kyseisten kiinteistöjen tekniikan merkittävä kehittyminen saneeraustoiminnan yhteydessä vaatii huomattavaa ammatillista osaamista, ajallista panostusta sekä eri ammattialojen yhteistyötä. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito on pääosin kone ja käsityötä, jossa resursointi ja organisointi määrittelevät pitkälti lopputuloksen laadun. Nykyinen toimintamalli ja Palveluliikelaitoksen sisäisen kehitystyön jatkaminen Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoito kehittää omaa toimintaansa, mutta olemassa olevat rajapinnat aiheuttavat toiminnallista päällekkäisyyttä toimialojen kanssa. Kaupungin sisäiseen käyttöön jäävien uudis- ja korjausrakentamishankkeiden mahdollisesti painottuessa tulevaisuudessa enemmän kaupungin yhtiöille, saattavat kohteet siirtyä ulkopuolisen toimijan hoidettavaksi. Tämä aiheuttaa nopean aikataulun sopeutusongelmia Palveluliikelaitoksessa. Tilaaja-tuottajamalli ei tue yhteisiä päämääriä Teknisen toimialan ja Palveluliikelaitoksen välillä, eikä sellaisenaan tue pitkän aikavälin kiinteistökannan kehittämistä sekä tulevien korjauskustannusten hillitsemistä. Kiinteistöpainotteinen toimintamalli Kiinteistöjen hoito Palveluliikelaitos luopuu konserniyhtiöiden kiinteistöjen hoidosta ja keskittää toimintansa Teknisen toimialan hallinnoimien kiinteistöjen hoito- ja kunnossapitotehtävien hoitamiseen yhdessä Teknisen toimialan kanssa. Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoito, automaatiovalvomo ja asiakaspalvelu tehtäviä suorittavat työntekijät yhdistetään Teknisen toimialan Tilayksikön kiinteistöjen valvontatehtäviä sekä automaatio-, LVI- ja sähkötöitä suorittavien henkilöiden kanssa saman johdon alaisuuteen. Tilaaja-tuottajamalli ei sellaisenaan tue pitkän aikavälin kiinteistökannan kehittämistä, eikä tulevien korjauskustannusten hillitsemistä. Yhdistämällä Teknisen toimialan ja Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoidon kiinteistöjen tuntemus ja ammattiosaaminen yhteisen johdon alaisuuteen saadaan aikaan teknisiä synergiaetuja. Ammattialojen rajapintojen poistuessa ja yhteisten tavoitteiden määrittelyllä saavutetaan kustannustehokasta kiinteistön ylläpitoa ja elinkaarta.

7 Selvitys 7 (8) Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoidon toimenkuvasta erotetaan ulkoalueiden sekä liikuntapaikkojen hoito kokonaisuudessaan. Luopumalla ulkoalueiden hoidosta kyetään resursseja ohjaamaan etenkin vanhenevien rakennusten ylläpitoon ja valvontaan sekä niissä näin ilmenevien ongelmien ennaltaehkäisemiseen sekä taloudellisesti kannattavaan kiinteistöjen käyttöiän pidentämiseen. Osa Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoitajista ja Sivistystoimialan liikuntapaikkojen hoitajat sekä kaikki ulkoalueiden hoitoon käytettävät koneet siirretään yhteisen ulkoalueiden hoitoon erikoistuneen johdon, kuten esim. Teknisen toimialan infrayksikön alaisuuteen (jos näin saavutetaan muita synergia etuja esim. Teknisen toimialan kausiluonteisten tehtävien osalta). Henkilöstön ja konekannan yhdistämisellä kyetään tasaamaan kausiluoteisten töiden henkilöstömääriä sekä parantamaan reagointikykyä samalla toiminnan laadun kuitenkin parantuessa. Kiinteistöjen ja muiden ulkoalueiden hoitoon osallistuvan henkilöstön toimiminen yhteisen johdon alaisuudessa mahdollistaa laaja-alaisemman organisoinnin ja sitä kautta henkilöstön ja konekannan tehokkaamman käytön. Olemassa olevan konekannan yhdistämisellä saadaan tarvittaessa optimoitua kausiluonteisten töiden vaatimia ulkopuolisten urakoitsijoiden määrää. Sairaalan tekninen huolto Palveluliikelaitos luopuu sairaalan teknisestä huollosta henkilöstöineen. Sairaalan tekninen huolto ja muut siihen liittyvät tukipalvelut eivät ole kiinteistöihin liittyvää ydintoimintaa ja toiminta on nykyisellään erotettavissa kiinteistönhoidosta. Sairaalan teknisen huollon tehtäviin kuuluu mm. lääkintälaitehuolto, joka tulisi siirtää jo ennen Maakuntauudistusta Satakunnan Sairaanhoitopiirin tehtäväksi (suunniteltu jo vuonna 2017). Sivistystoimiala Uuden toiminnan ja sivistystoimialan kouluisäntien rajapinnat tulee poistaa yhteistyönä tehtävällä toimenkuvien rajauksella.

8 Selvitys 8 (8) Taloudelliset vaikutukset / sopeutustoimet Konserniyhtiöiden toimintojen luopumisesta aiheutuu noin euron sopeutustarve. Sopeutus tapahtuu ensi sijassa Teknisen toimialan ja Palveluliikelaitoksen yhteistyössä saavutettavalla erityisesti kiinteistöiden korjausvelan kasvun pysäyttämisellä, eläköitymisillä, mahdollisten sijaistustarpeiden vähenemisellä, ulkopuolisten urakoitsijoiden käytön optimoinnilla sekä muilla työnjohdollisilla keinoilla. Konserniyhtiöiden kiinteistönhoidosta luopuminen on kiinteistöpainotteisessa toimintamallissa esitetty, koska nykyisellään konserniyhtiöiden toimintamalli tukee vahvasti tilaaja tuottajamallista toimintaa ja oletettavasti toiminnan siirtäminen ulkopuoliselle toimijalle ei aiheuta ylitsepääsemättömiä ongelmia. Ulkoalueiden siirtäminen pois kiinteistönhoidon toimenkuvasta saattaa aiheuttaa toiminnallisia ongelmia. Toimintamalli ei kuitenkaan kokonaan sulje pois kiinteistönhoidon tuottamista konserniyhtiöille. Toimintamallin päätavoitteena on ammatillisen osaamisen, henkilöstömäärän sekä nykyisen konekannan mahdollisimman tehokas käyttö. Sairaalan tekninen huolto ei vaadi kaupunki tason sopeuttamistoimia, koska sairaalan tekninen huolto on nykyisessä muodossaan kaupungin sisäistä toimintaa, jonka henkilöstömäärä on oikeassa suhteessa työn nykyiseen määrään.