Välilevyproteesi kroonisen selkäkivun hoitona: kahden vuoden seurantatulokset Sairaala ORTONin 16 ensimmäisellä potilaalla
|
|
- Kirsti Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Välilevyproteesi kroonisen selkäkivun hoitona: kahden vuoden seurantatulokset Sairaala ORTONin 16 ensimmäisellä potilaalla Hertta Simola, Teija Lund, Timo Laine, Heikki Österman, Dietrich Schlenzka Sairaala ORTON Surgical treatment of discogenic low back pain remains controversial. Results of different fusion techniques vary considerably and accelerated adjacent segment degeneration has been suggested. Total disc replacement (TDR) has potential advantages including preservation of motion in the operated segment. The idea is not new, yet convincing proof of the technique s effectiveness is still lacking. The present study was performed to evaluate our first 16 TDR patients two years after surgery in terms of clinical and radiographic success. According to recent FDA criteria 50 % of our patients were considered a clinical success. Overall improvements in back pain and disability were statistically significant. There were no major complications or re-operations. We continue the follow-up of our patients and wait for additional data from on-going RCTs. Diskusdegeneraatioon liittyvän kroonisen selkäkivun kirurginen hoito on kiistanalaista. Lannerangan luudutusleikkausten kliiniset tulokset vaihtelevat runsaasti. Lisäksi on esitetty, että luudutusleikkaus saattaa nopeuttaa luudutetun nikamavälin viereisten välien kulumaprosessia. Tarkoin valituilla potilailla fuusiokirurgialla todennäköisesti saavutetaan paremmat tulokset kuin ns. tavanomaisella konservatiivisella hoidolla (kipulääkitys, hieronta jne.) (1), mutta spesifisempiin kognitiivis-behavioraalisiin tekniikoihin perustuvien intensiivisten kuntoutusmenetelmien on todettu useissa satunnaistetuissa hoitotutkimuksissa tuottavan yhtä hyvän kliinisen lopputuloksen kuin kirurginen hoito (2 4). Diskusdegeneraation operatiivisessa hoidossa tekniikka, joka säilyttää segmentin liikkuvuuden, tuntuisi houkuttelevalta vaihtoehdolta luudutusleikkausten rinnalla. Ajatus välilevyproteesista ei ole uusi. Fernström teki ensimmäiset välilevyproteesileikkaukset jo 1950-luvulla, ja sittemmin on kehitetty lukuisia proteesimalleja, joista kuitenkin vain harvat ovat edenneet kliiniseen käyttöön (5). Tällä hetkellä laajemmassa käytössä on kolme proteesimallia (Charité SB III, ProDisc II ja Maverick), mutta uusia proteesimalleja tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Suhteellisen laajasta, lähes 20 vuoden kliinisestä kokemuksesta huolimatta välilevyproteesin edut perinteiseen luudutusleikkaukseen tai konservatiiviseen hoitoon verrattuna ovat edelleen epäselvät ja tutkimustulokset vaihtelevia (6,7). Lukuisia kongressiabstrakteja ja retrospektiivisia potilassarjoja on julkaistu, mutta prospektiivisia tutkimuksia on vähän ja niidenkin seuranta-ajat ovat lyhyitä. Vasta aivan viime vuosina olemme saaneet tuloksia satunnaistetuista hoitotutkimuksista, joissa välilevyproteesileikkauksia on verrattu vakiintuneisiin luudutusmenetelmiin (8,9). Sairaala ORTONissa tehtiin ensimmäinen välilevyproteesileikkaus maaliskuussa 1999, elokuuhun 2007 mennessä leikkauksia on tehty yhteensä 21. Tämän seurantatutkimuksen tavoitteena oli arvioida välilevyproteesipotilaiden 1) toimintakykyä ja kipua, 2) tyytyväisyyttä hoitoon ja työhön paluuta leikkauksen jälkeen, sekä 3) välilevyproteesin liikkuvuutta kahden vuoden seurannassa osana toimintamme laaduntarkkailua. Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 163
2 Potilaat ja menetelmät Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki ne 16 välilevyproteesipotilasta (8 miestä ja 8 naista), jotka mennessä olivat saavuttaneet 24 kk seuranta-ajan. Leikkaukset tehtiin maaliskuun 1999 ja kesäkuun 2005 välisenä aikana. Leikkausindikaationa oli vähintään vuoden kestänyt vaikea-asteinen krooninen ristiselkäkipu, johon 12 potilaalla (75 %) liittyi säteilyoireita alaraajoihin. Kaikki potilaat olivat käyneet läpi asianmukaisen konservatiivisen hoidon kokeilun ilman merkittävää kipuoireen helpottumista. Lannerangan magneettitutkimuksessa ns. T2-sekvenssissä muiden diskusten tuli olla vesipitoisia. Diskografiassa (13/16 potilasta) vaadittiin konkordantti kipureproduktio degeneroituneesta diskuksesta. Erityisinä kontraindikaatioina pidettiin spondylolyyttista nikamasiirtymää, fasettinivelartroosia, ja aiempaan diskusleikkaukseen liittyvää fasettinivelresektiota. Viidellä potilaalla protetisoitiin L4/L5-taso, ja lopulla 11 potilaalla presakraalitaso. Viidessä ensimmäisessä leikkauksessa proteesi oli Charité SB III ja muissa ProDisc II. Syyt proteesin vaihtoon olivat leikkausteknisiä. Kaikki leikkaukset tehtiin retroperitoneaalisesta avauksesta. Diskus poistettiin kokonaisuudessaan, tarvittaessa vapautettiin tai resekoitiin posteriorista longitudinaaliligamenttia. Rustoiset päätelevyt poistettiin varoen vaurioittamasta luisia päätelevyjä. Proteesin työstö ja asetus tapahtui valmistajan ohjeita noudattaen läpivalaisukontrollissa kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että proteesi sijaitsee keskiviivassa ja riittävän posteriorisesti. Potilaita seurattiin prospektiivisesti kliinisin ja radiologisin kontrollein 3, 6, 12 ja 24 kk kuluttua leikkauksesta. Kliiniset seurantatiedot on kerätty potilasasiakirjoista ja radiologiset parametrit on analysoitu kontrollien yhteydessä otetuista lannerangan ap-suunnan ja taivutuskuvista. Kliinisinä tulosmuuttujina käytettiin kivun aiheuttamaa haittaa jokapäiväisen elämän toiminnoissa kuvaavaa Oswestryn haitta-asteindeksiä (Oswestry Disability Index, ODI, 0 100; mitä suurempi indeksi, sitä suurempi subjektiivinen haitta) sekä VAS-asteikkoa (0 100mm; 0 = ei lainkaan kipua, 100 = pahin mahdollinen kipu), jolla arvioitiin sekä selkä- että alaraajakivun intensiteettiä. Potilaan subjektiivista tyytyväisyyttä tiedusteltiin kahden vuoden kontrollissa (paljon parempi/parempi/samanlainen/huonompi/paljon huonompi). Lisäksi kerättiin tiedot työhönpaluusta (kk leikkauksen jälkeen). Radiologisina tulosmuuttujina olivat kahden vuoden kohdalla ap-suunnan natiivikuvasta ja taivutuskuvista määritetty protetisoidun segmentin liikkuvuus, proteesin päätelevyn painuminen viereiseen nikamaan, merkittävä dislokaatio, ympäröivän luun osteolyysi ja spontaani luutuminen. Oswestryn haitta-asteen ja kivun voimakkuuden muutoksen tilastollista merkittävyyttä arvioitiin nonparametrisella Wilcoxonin testillä. Proteesin kulmaliikkuvuuden sekä kivun ja toiminnallisen tilanteen korrelaatio määritettiin käyttäen Pearsonin korrelaatiokerrointa. Tilastolliseen analyysiin käytettiin SPSS ohjelmaa, ja tilastollisesti merkittäväksi arvoksi asetettiin p<0.05. Tulokset Potilaat olivat leikkaushetkellä keskimäärin 37,6 ±7,9 vuoden ikäisiä (vaihteluväli vuotta). Heidän painoindeksinsä (BMI) oli 25,1 ±3,9 (19 31). Lähtötilanteessa Oswestryn indeksi oli 43,9 ±6,5 (30 58) kuvaten vaikeaa subjektiivista haittaa jokapäiväisen elämän toiminnoissa. Selkäkivun voimakkuus VASasteikolla mitattuna oli 74,1 ±15,0 (45 98) ja säteilyoireita kokeneiden potilaiden alaraajakipu keskimäärin 54,6 ±29,5 (2 97). Ennen leikkausta oireet olivat kestäneet keskimäärin 83,5 ±56,7 kk (12 240). Työelämässä olevista potilaista sairauslomalla oli 46,7 % (7/15) ja osa-aikaeläkkeellä 1. Keskimääräinen sairausloman kesto ennen leikkausta oli 13 ±8,6 kk (2 28). Leikkauksen kesto oli keskimäärin 126 ±24 min (90 185). Leikkausvuotoa oli 313 ±469 ml (mediaani 150 ml). Suuren vaihteluvälin selittää yhden potilaan normaalia runsaampi vuoto (2000 ml) laskimovauriosta johtuen. Leikkauksen jälkeistä vuotoa oli keskimäärin 56 ±33 ml (20 150). Potilaiden keskimääräinen sairaalassaoloaika oli 7,6 ±1,9 vrk (6 13). Peroperatiivisena komplikaatioina voidaan pitää laskimovauriota, joka suturoitiin primaaristi, mutta joka johti normaalia runsaampaan leikkausvuotoon. Postoperatiivisia välittömiä komplikaatioita esiintyi kolmella potilaalla: yksi pinnallinen haavainfektio (Staph. aureus), yksi virtsatieinfektio ja yksi selittämätön kuumeilu (veriviljely negatiivinen). Yhtään leikkausalueen syvää infektiota tai välitöntä implanttikomplikaatiota ei todettu, ei myöskään välittömiä neurologisia komplikaatioita. Oswestryn indeksi ennen leikkausta oli 43,9 ±6,5 (30 58), 3 kk leikkauksesta 28,9 ±16,2 (0 52), 6 kk 164 SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30
3 Kuva 1. Oswestryn haitta-asteen kehitys (keskiarvo ja SD) seuranta-aikana. Kuva 2. Selkäkivun voimakkuus (keskiarvo ja SD) seuranta-aikana VAS:lla mitattuna. Kuva 3. Potilaskohtainen proteesin sallima liike kahden vuoden kohdalla leikkauksesta fleksio-ekstensiokuvista mitattuna. 26,3 ±18,0 (0 60), 12 kk 23,1 ±18,0 (0 56) ja 24 kk 21,6 ±19,3 (0 54). ODI:n muutos lähtötilanteesta 24 kk seurantaan oli 21,8 ±21,1 (-52 14, P = 0,006) Kolmella potilaalla ODI kahden vuoden kohdalla oli korkeampi kuin preoperatiivisesti. Toimintakyvyn paraneminen ODI:lla mitattuna tapahtui yleensä varsin nopeasti, 3 kk kuluessa leikkauksesta, ja vakiintui sitten tälle tasolle 24 kk seurannassa (kuva 1). Potilaiden alaselkäkipu VAS:lla mitattuna oli ennen leikkausta 74,1 ±15,0 (45 98), 3 kk kohdalla 37,8 ±27,5 (8 90), 6 kk kohdalla 48,9 ±33,9 (3 98), 12 kk kohdalla 40,9 ±33,3 (0 98) ja 24 kk kohdalla 37,4 ±33,7 (0 99). VAS muutos kahden vuoden kohdalla preoperatiiviseen tilanteeseen verrattuna oli keskimäärin 38,7 ±34,3 (-91 23, P = 0,004). 50 %: lla potilaista kivun intensiteetti lievittyi vähintään 20 mm. Selkäkivun voimakkuus laski selvimmin jo 3 kk konrolliin mennessä ja pysyi seurannassa tällä tasolla (kuva 2). Pseudoradikulaarityyppisiä alaraajaoireita oli ennen leikkausta 12 potilaalla ja alaraajakivun voimakkuus oli keskimäärin 54,6 ±29,5 (2 97). Kahden vuoden seurantakäynnillä radikulaarioireita raportoi 10 potilasta ja alaraajakivun voimakkuus oli 40,4 ±28,9 (1 88). Alaraajakivun muutos VAS:lla mitattuna oli keskimäärin -16 ±31,5 (-87 40), joka ei ollut tilastollisesti merkitsevä (P = 0,075). Kahden vuoden seurantakäynnillä kaksitoista potilasta ilmoitti olevansa tyytyväisiä leikkauksen tulokseen ja koki tilanteensa paremmaksi tai paljon paremmaksi kuin ennen leikkausta. Kaksi potilasta ilmoitti tilanteensa olevan samanlainen tai hieman huonompi kuin ennen leikkausta, mutta kumpikaan ei katunut leikkaukseen lähtöä. Kahden potilaan kohdalla tieto subjektiivisesta tyytyväisyydestä puuttui. Tärkeimpien kliinisten tulosmuuttujien (ODI, VAS alaselkä) muutos korreloi subjektiivisen tyytyväisyyden kanssa. Työhön paluu leikkauksen jälkeen tapahtui puolen vuoden kuluessa leikkauksesta, neljä potilasta katsoi olevansa työkykyisiä 3 kk kontrollissa. Keskimäärin työhön paluu vei työhön palanneilla 9 potilaalla 3,9 ±1,4 kk. Ennen leikkausta osa-aikaeläkkeellä oli yksi potilas ja sairaslomalla 7 potilasta. 24 kk seurantakäynnillä työkyvyttömiä oli neljä. Protetisoidun segmentin kulmaliikkuvuus (ROM) fleksio-ekstensiosuunnassa oli lähtötilanteessa 15,1 ±4,0 astetta. Leikkauksen jälkeen mitattiin liikettä 3 kk 12,9 ±3,3 (9 18), 6 kk 11,3 ±4,8 (0 20), 12 kk 13,3 ±4,4 (3 20) ja 24 kk ±5,1 (5 20) astetta (kuva 3). Segmentin liike näyttää säilyneen 24 kk Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 165
4 kontrolliin hyvin. Proteesikomponenttien dislokaatiota, painumista nikamapäätelevyyn, segmentin spontaania luutumista tai viereisten nikamien osteolyysiä ei todettu tässä kahden vuoden seurannassa. Protetisoidun segmentin kulmaliikkuvus ei korreloinut potilaan kokemaan kipuun tai toimintakykyyn kahden vuoden kohdalla (r=-0,084, p=0,474; r=-0,242, p=0,806). Kahden vuoden seuranta-aikana ei jouduttu uusintaleikkauksiin proteesikomplikaatioiden, infektion tms. vuoksi. Yhdelle potilaalle on myöhemmin tehty instrumentoitu posterolateraalinen spondylodeesi jatkuvan intensiivisen selkäkivun vuoksi. Pohdinta Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli raportoida Sairaala ORTONissa leikattujen 16 ensimmäisen välilevyproteesipotilaan kliiniset ja radiologiset seurantatulokset. Kahden vuoden seurannassa sekä potilaiden selkäkivussa että toimintakyvyssä tapahtui keskimäärin merkittävä paraneminen. Kipujanalla (VAS) mitattuna selkäkivun intensiteetti aleni keskimäärin 39 mm ja toimintakyky Oswestryn haitta-asteindeksillä mitattuna parani 22 absoluuttista yksikköä vastaten noin 50% parannusta preoperatiiviseen tilanteeseen verrattuna. Kliinisesti merkittävänä tuloksena Food and Drug Administration (FDA) on viime aikoina pitänyt vähintään 15 absoluuttisen yksikön parannusta Oswestryn indeksissä (10,11). Puolet potilaistamme saavutti tämän tason. Omien seurantatulostemme perusteella näyttäisi siltä, että välilevyproteesipotilaat jakautuvat selkeästi kahteen ryhmään: noin puolet potilaista hyötyy toimenpiteestä merkittävästi ja on kahden vuoden seurannassa käytännössä oireettomia; muilla tilanne on lyhytaikaisseurannassa hieman parempi, samanlainen tai jopa hieman huonompi kuin ennen leikkausta. Kuitenkin 12 potilasta 16:sta (86 %) kertoi kysyttäessä olevansa tyytyväisiä leikkaustulokseen kahden vuoden kohdalla. Tietomme välilevyproteesikirurgian tuloksellisuudesta perustui hyvin pitkään retrospektiivisiin raportteihin, joiden ongelmia olivat pienet potilasmäärät ja lyhyet seuranta-ajat. Yhdysvalloissa on 2000-luvulla tehty kaksi satunnaistettua vertailevaa hoitotutkimusta, joiden lyhytaikaisseurantatulokset on jo raportoitu (Charité, ProDisc). Lisäksi tekeillä on kaksi muuta satunnaistettua vertailua eri välilevyproteesimallien (Maverick, Flexicore) ja spondylodeesikirurgian välillä. Kaikkien näiden tutkimusten tarkoituksena on ollut saada näille proteesimalleille viranomaishyväksyntä Yhdysvalloissa (FDA-IDE) osoittamalla, että niiden teho ja turvallisuus vastaa aiempaa vakiintunutta leikkausmenetelmää eli fuusiokirurgiaa. Kummassakin jo julkaistussa tutkimuksessa käytettiin tiukkoja sisäänottokriteerejä ja leikkauksen vasta-aiheet oli määritelty tarkasti. Charité-tutkimuksessa mukana on ainoastaan yhden välin välilevyproteesileikkauksia. ProDisc-tutkimuksessa sallittiin myös kahden tason proteesileikkaukset, joskin toistaiseksi julkaistut raportit keskittyvät ainoastaan yhden tason leikkaustuloksiin. Nämä tutkimukset johtivat Charité-proteesin hyväksymiseen Yhdysvaltain markkinoille syksyllä 2004, ProDisc sai FDA-hyväksynnän loppukesästä Sekä Charité- (8) että ProDisc-tutkimus (9) ovat monikeskustutkimuksia. Charité-proteesia verrattiin satunnaistetussa asetelmassa anterioriseen interkorporeaaliseen fuusioon niin, että proteesiryhmään tuli 205 potilasta ja fuusioryhmään 99 potilasta. Tämän tutkimuksen suurin heikkous lieneekin vertailuryhmän leikkaustekniikka (ns. stand-alone BAK), joka sittemmin on suurelta osin hylätty huonojen kliinisten tulosten vuoksi. ProDisc-tutkimuksessa proteesiryhmään satunnaistettiin 162 potilasta ja kontrolliryhmään (360º asteen fuusio anteriorisella femurallograftilla ja posteriorisella transpedikulaariinstrumentaatiolla) 80 potilasta. Lopputulosmuuttujina kummassakin tutkimuksessa käytettiin toimintakykyä (ODI) ja selkäkipua (VAS). Tutkimusten tulokset ovat varsin identtiset siinä mielessä, että kummassakin tutkimuksessa sekä proteesi- että fuusiopotilaat hyötyivät tilastollisesti merkittävästi toimenpiteestä, mutta kahden vuoden kohdalla tutkimusryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa. Proteesipotilaat vaikuttivat toipuvan toimenpiteestä jonkin verran fuusiopotilaita nopeammin. Kummassakin tutkimuksessa tutkimuksen rahoittajat asettivat omat onnistuneen hoitotuloksen kriteerinsä. Charité-tutkimuksessa nämä olivat vähintään 25 % alenema ODIssa, ei implanttikomplikaatioita, ei muita vakavia komplikaatioita, eikä neurologista huononemista. 64 % Charité-potilasta ja 57 % fuusiopotilaista täytti nämä kriteerit, eli heidän katsottiin kuuluvan ryhmään, jossa leikkaus oli onnistunut. ProDisc-tutkimuksessa vastaavat kriteerit olivat vähintään 15 % alenema ODIssa, ei reoperaation tarvetta, parantunut elämänlaatu SF-36:lla mitattuna, ei neurologista huononemista ja hyvä radiologinen tulos. Näitä kriteerejä käyttäen 64 % proteesiryhmän potilaista ja 45 % fuusiopotilaista katsottiin saavuttaneen hyvän lopputuloksen. Mikäli käytetään FDAn aset- 166 SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30
5 tamia tiukempia kriteerejä (15 absoluuttisen yksikön lasku ODIssa), onnistuneiksi katsottavia lopputuloksia on luonnollisesti vähemmän: Charité-ryhmässä 58 % ja ProDisc-ryhmässä 53 % (10,11). Mielenkiintoista on, että sekä Charité- että ProDisc-ryhmässä yllättävän moni sellainenkin potilas, jonka lopputulos arvioitiin kliinisesti onnistuneeksi, joutui kahden vuoden kohdalla käyttämään keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä (64 % ja 39 %) (10,11). Vaikka sekä Charité- että ProDisc-diskusproteesit ovat olleet kliinisessä käytössä jo lähes 20 vuoden ajan, meillä on edelleenkin hämmästyttävän vähän tietoa proteesien pitkäaikaistuloksista. Muutamia retrospektiivisiä pitkäaikaisseurantoja on julkaistu. Lemaire ym. ovat julkaisseet 10-vuoden seurantatulokset Charité-proteesileikkauksen jälkeen (12). Heidän potilaistaan 62 %:lla kliininen tulos arvioitiin erinomaiseksi, 28 %:lla hyväksi ja 10 %:lla huonoksi. Vähintään 10 vuoden seuranta-aikana 5 %:lle potilaista oli jouduttu tekemään sekundaarinen posteriorinen luudutus. Myös toisessa 10-vuotisseurannassa 82 %:lla potilaista raportoitiin erinomainen tai hyvä lopputulos Charité-proteesileikkauksen jälkeen (13). Putzier ym. ovat raportoineet 17 vuoden seurantatulokset vuosina Berliinin Charité-klinikassa leikatuista Charité-potilaista, joista 75 % seurantatiedot olivat käytettävissä (14). Tässä pitkäaikaisseurannassa 60 % proteesitasoista todettiin spontaanisti luutuneiksi, ja mikä mielenkiintoisinta, näillä potilailla kliininen lopputulos vaikutti paremmalta kuin niillä, joilla proteesissa edelleen todettiin liikettä. Tuorein pitkäaikaisseuranta on julkaistu Englannista Manchesteristä (15), jossa vuosina leikatuista 160 potilaasta jälkitarkastukseen tavoitettiin 123 potilasta (77 %). Keskimääräinen seuranta-aika Charité-proteesin asettamisen jälkeen oli noin 6,5 vuotta. Tässä tutkimuksessa saavutetut toimintakyvyn ja kivun intensiteetin muutokset katsottiin kliinisesti merkityksettömiksi, ja kaikilla proteesitasoilla proteesin liike fleksio-ekstensiosuunnassa jäi alle 5 asteen. Kirjoittajat olivat lisäksi tehneet ensimmäisen julkaistun Kaplan-Meier-analyysin proteesien elinkaaresta: mikäli päätetapahtumana käytettiin uusintaleikkausta, proteesin keskimääräinen pysyvyys oli 147 kk, ja se laski 124 kk:teen, jos päätetapahtumana käytettiin radiologista komplikaatiota (implantin murtuma, painuminen viereiseen nikamaan tai spontaani luutuminen). Jälkimmäisessä tapauksessa proteesin pysyvyys 156 kk:n seurannassa oli 35 %. Näiden ensimmäisten elinkaarianalyysien perusteella diskusproteesin pysyvyys verrattuna esimerkiksi suurimpaan osaan lonkka- ja polviproteeseja vaikuttaa varsin vaatimattomalta. Kirjoittajat tekevätkin tuloksistaan sellaisen johtopäätöksen, että kyseisen implantin käyttö ei ole enää oikeutettua. Proteesin sallimalla liikkeellä on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteyttä sekä kliiniseen lopputulokseen (16,17) että mahdolliseen viereisten segmenttien degeneraatioon (18). Kaikilla omilla potilaillamme mitattiin proteesitasolla hyvä kulmaliikkuvuus taivutuskuvissa kahden vuoden kontrollissa. Ainoastaan yhdellä potilaalla flexio-extensiosuunnan kulmaliikkuvuus jäi 5 asteeseen ja kolmella alle 10 asteeseen, muilla proteesitason kulmaliikkuvuus vaihteli asteen välillä. Yhdysvalloissa tehdyissä isoissa satunnaistetuissa vertailevissa hoitotutkimuksissa Charité-potilaista 29 %:lla (10) ja ProDisc-potilaista 26 %:lla (11) proteesin sallima liike oli alle 5 astetta, mitä aiemmissa FDA-tutkimuksissa on pidetty fuusion kriteerinä (19). Kirjallisuudessa on kuvattu heterotooppista ossifikaatiota ja proteesitason spontaaneja ankylooseja (14), polyeteenin kulumaa ja osteolyysiä viereisissä nikamissa (20), sekä proteesin päätelevykomponenttien painumaa viereiseen nikamaan (21). Näitä komplikaatioita ei esiintynyt omassa kahden vuoden seurannassamme Etenkin Yhdysvalloissa julkaistujen satunnaistettujen vertailututkimusten perusteella voidaan tällä hetkellä todeta, että välilevyproteesileikkauksella saatetaan tarkkaan valituilla potilailla saavuttaa yhtä hyvät lyhytaikaistulokset kuin fuusiokirurgialla (8,9). Potilasvalinnan tärkeyttä onkin toistuvasti korostettu välilevyproteesikirurgian tuloksia arvioitaessa. Potilasvalinnan vaikeutta kuvaa se, että sekä omassa potilassarjassamme että isoissa FDA-tutkimuksissa erittäin tarkoista sisäänottokriteereistä huolimatta ainoastaan noin 50 % potilaista hyötyi merkittävästi leikkauksesta. Välilevyproteesi on indisoitu todennäköisesti ainoastaan hyvin pienelle osalle diskusdegeneraatiopotilaista. Eräiden tutkimusten mukaan ainoastaan noin 5 % niistä potilaista, jotka täyttävät luudutusleikkauksen indikaatiot, soveltuu välilevyproteesileikkaukseen (22 24). Näiden tutkimusten perusteella voinee päätellä, että välilevyproteesi ei tule koskaan täysin korvaamaan luudutusleikkauksia diskusdegeneraation kirurgisessa hoidossa. Toistaiseksi julkaistut pitkäaikaisseurantatulokset antavat aihetta huoleen etenkin kliinisten tulosten pysyvyyden ja proteesien elinkaaren osalta (14,15). Nämä kysymykset ovat erityisen tärkeitä, koska suuri osa välilevyproteesipotilaista on kohtuullisen nuoria, selvästi Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 167
6 nuorempia kuin esimerkiksi lonkka- tai polviproteesipotilaat. Uusintaleikkausten tarve tulee varmasti tulevaisuudessa kasvamaan. Anteriorinen uusintaleikkaus esimerkiksi infektion tai proteesin murtuman vuoksi on haastavaa kirurgiaa, ja saattaa pahimmillaan olla potilaan henkeä uhkaavaa. Kirjallisuudessa ei ole raportoitu infektioita, mutta pieniä potilassarjoja uusintaleikkauksista proteesikomplikaatioden vuoksi on julkaistu (20,21). Yksittäisiä raportteja polyeteenin kulumisesta ja sen aiheuttamasta osteolyysistä löytyy niin ikään kirjallisuudesta (20). Uusintaleikkauksissa laaja-alainen osteolyysi tarjoaa haasteita jo pelkästään fiksaatiota ajatellen. Yhtenä välilevyproteesikirurgian etuna on mainittu nikamavälin liikkuvuuden säilyminen ja sitä kautta viereisten segmenttien säästyminen kulumalta. Toistaiseksi tämä etu on hypoteesin tasolla. Pitkäaikaisseurannoissa ei ole osoitettu, että diskusproteesi suojaisi viereistä nikamatasoa kulumalta, ja toisaalta aukottomasti ei ole pystytty osoittamaan, että fuusiokirurgia lisäisi viereisten segmenttien degeneraatiota. Diskusproteesikirurgian yleistymisen myötä edessämme saattaa olla uusi ongelma, saman segmentin kuluma eli protetisoidun tason fasettinivelten etenevä artroosi. Kirjallisuudessa tästä alkaa olla viitteitä: kolmen vuoden seurannassa kahden eri proteesimallin vertailussa Charité-ryhmässä todettiin protetisoidun segmentin fasettinivelten degeneraatiota 36 %:lla ja viereisen segmentin degeneraatiota 19 %:lla potilaista; ProDiscryhmässä vastaavat luvut olivat 32 % ja 29 % (25). Toistaiseksi julkaistujen satunnaistettujen vertailututkimusten perusteella voi todeta, että tarkkaan valituilla potilailla isoloitu yhden diskuksen degeneraatio ja siihen liittyvä krooninen selkäkipu saattaa olla indikaatio välilevyproteesileikkaukselle. Lyhyellä aikavälillä tulokset vastaavat spondylodeesikirurgian tuloksia. Ennen välilevyproteesikirurgian laajamittaista käyttöönottoa meillä tulisi kuitenkin olla tarkempaa tietoa näiden leikkausten pitkäaikaistuloksista ja mahdollisista pidemmässä seurannassa ilmenevistä komplikaatioista. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon pohjalta lienee myös aihetta tarkkaan harkintaan koskien usean tason välilevyproteesileikkauksia. Kaikkia välilevyproteesipotilaita tulisi joka tapauksessa seurata prospektiivisessa asetelmassa. Jatkamme omien potilaidemme seurantaa kliinisesti ja röntgenologisesti. Mielenkiintoista tietoa lienee odotettavissa myös Ruotsissa ja Norjassa käynnissä olevista satunnaistetuista vertailututkimuksista, joissa verrataan eri proteesimalleja toisiinsa ja toisaalta välilevyproteesikirurgiaa moderniin kognitiivis-behavioraaliseen konservatiiviseen hoitoon. Kirjallisuus: 1. Fritzell P, Hägg O, Wessberg P, Nordwall A: Volvo Award winner in clinical studies: Lumbar fusion versus non-surgical treatment for chronic low back pain. A multi-centre randomised controlled trial from the Swedish lumbar spine study group. Spine. 2001;26: Brox JI, Sörensen R, Friis A, Nygaard O, Indahl A, Keller A ym: Randomized clinical trial of lumbar instrumented fusion and congnitive intervention and exercises in patients with chronic low back pain and disc degeneration. Spine. 2003;28: Fairbank J, Frost H, Wilson-MacDonald J, Yu LM, Barker K, Collins R: Randomised controlled trial to compare surgical stabilisation of the lumbar spine with an intensive rehabilitation programme for patients with chronic low back pain: the MRC spine stabilisation trial. Br Med J. 2005;330: Brox JI, Reikerås O, Nygaard O, Sörensen R, Indahl A, Holm I ym: Lumbar instrumented fusion compared with cognitive intervention and exercises in patients with chronic back pain after previous surgery for disc herniation: a prospective randomized controlled study. Pain. 2006;122: Szpalski M, Gunzburg R, Mayer M: Spine arthroplasty: a historical review. Eur Spine J. 2002;11(Suppl 2):S65-S de Kleuver M, Oner FC, Jacobs WCH: Total disc replacement for chronic low back pain: background and a systematic review of the literature. Eur Spine J. 2003;12: Freeman BJC, Davenport J: Total disc replacement in the lumbar spine: a systematic review of the literature. Eur Spine J. 2006;15(Suppl 3):S439-S Blumenthal S, McAfee PC, Guyer RD, Hochschuler SH, Geisler FH, Holt RT ym: A prospective, randomized, multicenter Food and Drug Administration investigational device exemptions study of lumbar total disc replacement with the CHARITE artificial disc versus lumbar fusion: part I: evaluation of clinical outcomes. Spine. 2005;30: Zigler J, Delamarter R, Spivak JM, Linovitz RJ, Danielson GO 3rd, Haider TT ym: Results of the prospective, randomized, multicenter Food and Drug Administration investigational device exemption study of the ProDisc-L total disc replacement versus circumferential fusion for the treatment of 1-level degenerative disc disease. Spine.2007;32: Internet: Internet: Lemaire JP, Carrier H, Sariali el-h, Skalli W, Lavaste F: Clinical and radiological outcomes with the Charité artificial disc. A 10-year minimum follow-up. J Spinal Disord Tech. 2005;18: David T: Long-term results of one-level lumbar arthroplasty: minimum 10-year follow-up of the Charité artificial disc in 106 patients. Spine. 2007;32: SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30
7 14. Putzier M, Funk JF, Schneider SV, Gross C, Tohtz SW, Khodadadyan-Klostermann C ym: Charité total disc replacement clinical and radiographical results after an average follow-up of 17 years. Eur Spine J. 2006;15: Ross R, Mirza AH, Norris HE, Khatri M: Survival and clinical outcome of SB Charité III disc replacement for back pain. J Bone Joint Surg Br. 2007;89-B: Huang RC, Girardi FP, Cammisa FP Jr, Lim MR, Tropiano P, Marnay T: Correlation between range of motion and outcome after lumbar total disc replacement: 8.6-year follow-up. Spine. 2005;30: Chung SS, Lee CS, Kang CS: Lumbar total disc replacement using ProDisc II: a prospective study with a 2-year minimum follow-up. J Spinal Disord Tech. 2006;19: Huang RC, Tropiano P, Marnay T, Girardi FP, Lim MR, Cammisa FP Jr: Range of motion and adjacent level degeneration after lumbar total disc replacement. Spine J. 2006;6: Kuslich SD, Ulstrom CL, Griffith SL, Ahern JW, Dowdle JD: The Bagby and Kuslich method of lumbar interbody fusion. History, techniques, and 2-year follow-up results of a United States prospective, multicenter trial. Spine. 1998;23: van Ooij A, Kurtz SM, Stessels F, Noten H, van Rhijn L: Polyethylene wear debris and long-term clinical failure of the Charité disc prosthesis. A study of 4 patients. Spine. 2007;32: van Ooij A, Oner FC, Verbout AJ: Complications of artificial disc replacement: a report of 27 patients with the SB Charité disc. J Spinal Disord Tech. 2003;16: Huang RC, Lim MR, Girardi FP, Cammisa FP Jr: The prevalence of contraindications to total disc replacement in a cohort of lumbar surgical patients. Spine. 2004;29: Chin KR: Epidemiology of indications and contraindications to total disc replacement in an academic practice. Spine J. 2007;7: Wong DA, Annesser B, Birney T, Lamond R, Kumar A, Johnson S ym: Incidence of contraindications to total disc arthroplasty: a retrospective review of 100 consecutive fusion patients with a specific analysis of facet artrosis. Spine J. 2007;7: Shim CS, Lee SH, Shin HD, Kang HS, Choi WC, Jung B ym: Charité versus ProDisc: a comparative study of a minimum 3-year follow-up. Spine. 2007;32: Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 169
Diskusproteesi kroonisen ristiselkäkivun hoitona vuoden seurantatulokset
Diskusproteesi kroonisen ristiselkäkivun hoitona - 2 5 vuoden seurantatulokset Teija Lund, Timo Laine, Heikki Österman, Hertta Simola, Dietrich Schlenzka Sairaala ORTON Surgical treatment of chronic low
LisätiedotPannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen
Pannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen Seppo Seitsalo, Reijo Sund, Heikki Österman, Antti Malmivaara, Ilmo Keskimäki Sairaala ORTON, Finohta/Stakes,
LisätiedotSelkäkirurgian vaikuttavuus
Näyttöön perustuva ortopedia HEIKKI ÖSTERMAN, TEIJA LUND, KALEVI ÖSTERMAN JA JYRKI KANKARE Selkäkirurgian vaikuttavuus Selkäkirurgiaa voidaan pitää näyttöön perustuvan ortopedian edelläkävijäalueena. Suuri
LisätiedotMihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa?
SOT 4/2004 VOL 27 Mihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa? Seppo Seitsalo Sairaala ORTON Kansainvälisen selkätutkimusseuran (International Society for Study of the Lumbar Spine) viime kesän
LisätiedotVÄLILEVYPROTEESI VS. ETUKAUTTA TEHTÄVÄ KAULARANGAN LUUDUTUSLEIKKAUS KAULARANKAKIRURGIASSA Syventävä tutkielma
VÄLILEVYPROTEESI VS. ETUKAUTTA TEHTÄVÄ KAULARANGAN LUUDUTUSLEIKKAUS KAULARANKAKIRURGIASSA Syventävä tutkielma LK Jänkälä Miro Välilevyproteesi vs. etukautta tehtävä kaularangan luudutusleikkaus kaularankakirurgiassa
LisätiedotSpinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010
Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Christa Pyy 1,2, Timo Laine 1, Teija Lund 1, Heikki Österman 1, Dietrich Schlenzka 1, Timo Yrjönen 1, Timo Nyyssönen 2 ja Heikki Kröger 2 1)Sairaala Orton,
LisätiedotLonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset
Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala
LisätiedotPuoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi
Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun
LisätiedotHyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi
Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Dietrich Schlenzka, Timo Yrjönen, Timo Laine, Teija Lund, Heikki
LisätiedotLeikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus.
SOT 2/2002 VOL 25 237 Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. Heikki Österman, Seppo Seitsalo, Antti Malmivaara HUS Jorvin sairaala, Espoo, Sairaala ORTON, Helsinki,
LisätiedotLonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon
Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotOrtopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä
Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Antti Kyrö, Ville-Veikko Elomaa, Ville Lehtinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
LisätiedotLannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä.
Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä. Vuoden seurantatutkimus. Tapani Heikkilä 1, Timo Aalto 2, Arto Herno 1, Olavi Airaksinen 1, Heikki Kröger 3 1 Kuopion Yliopisto kirurgian
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotPolven tekonivelleikkauksen tulokset
Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25
LisätiedotRANTEEN TEKONIVEL. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi el Miika Stenholm TYKS
RANTEEN TEKONIVEL IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 25.4.2019 el Miika Stenholm TYKS Historiaa 1890 Themistocles Gluck suoritti ensimmäisen ranteen tekonivelleikkauksen 1967 Swanson käytti
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotTekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen
Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotVaikean lasten ja nuorten skolioosin leikkaushoidon tulokset
Vaikean lasten ja nuorten skolioosin leikkaushoidon tulokset Ilkka Helenius,,2 Mikko Mattila 2 ja Timo Parkkila 2 TYKS, Lastenklinikka, Lastenkirurgian yksikkö, Turku 2 HYKS, Lasten ja nuorten sairaala,
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotLumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala
Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Määritelmä =selkäydinkanavan tai juurikanavan ahtaus Kliininen LSS (ICD-10:M47.1, M47.2,
LisätiedotMilloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata?
Milloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata? Esa Kotilainen Neurokirurgian yksikkö, TYKS, Turku Lanneselän välilevytyrän aiheuttamalla iskiaksella on hyvä spontaani paranemistaipumus, ja ainoastaan
LisätiedotSpondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat
Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat Olli Pajulo Lastenkirurgian, ortopedian,traumatologian erik.kääk. LT, Dos. Lastenkirurgia/ Lastenklinikka TYKS Operatiivisen hoidon
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotSakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito
Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS
LisätiedotMetalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset
Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,
LisätiedotEsittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen
20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotKuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019
Kuppirevisiot Tyks/FAR 2018 Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks 2018, acetabulum-komponentti peräisen syyn mukaan jaoteltuna Uusintaleikkauksen syy Lukumäärä Aseptinen irtoaminen, acetabulum
LisätiedotPolven osatekonivelleikkaus
Polven osatekonivelleikkaus Suomen Artroplastiayhdistys VIII ValtakunnallinenTekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Luento- ja koulutuspalkkiot
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotPolven puolitekonivelet ja PF-proteesi
Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja
LisätiedotCystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS
Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla Teuvo Takala P-HKS GKS 26.09.08 Esityksen sisältö Johdanto Julkaistuja tutkimuksia Omia kokemuksia ja johtopäätöksiä Ei historiaa eikä epidemiologiaa Ei leikkaustekniikkaa
LisätiedotFINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS
FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotVTK päivät Logomo
Jari Mokka VTK päivät Logomo 25.4.2019 Turku Olkatekonivelen uusintaleikkaus Jari Mokka Ortopedi, LT Tekonivelsairaala Coxa Sidonaisuudet Luento- ja konsulttipalkkiota ZimmerBiomet Depuy Stryker Kongressimatkoja
LisätiedotHoitamattoman Scheuermannin taudin pitkäaikaisseuranta Best paper award voittaja Spine Society of Europe 2011
Hoitamattoman Scheuermannin taudin pitkäaikaisseuranta Best paper award voittaja Spine Society of Europe 2011 L Ristolainen, JA Kettunen, M Heliövaara, UM Kujala, A Heinonen, D Schlenzka Tieteellinen tutkimus
LisätiedotKYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio
KYS Neuromodulaatiorekisteri Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio 31.3.17 Sidonnaisuudet Koulutusmatkat ja kansainväliset kongressit Abbott St. Jude Medical Medtronic
LisätiedotLonkan ja polven. tekonivelseuranta. Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri
Lonkan ja polven tekonivelseuranta Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri Sidonnaisuudet (36 kk) Tutkimusrahoitusta (Coxalle) DePuy Luentopalkkioita DePuy, Duodecim-seura Taustaa Esityksen sisältö
LisätiedotSEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman
SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen
LisätiedotSementillinen vai sementitön puolitekonivel reisiluun kaulan murtuman hoidoksi?
Sementillinen vai sementitön reisiluun kaulan murtuman hoidoksi? Tero Yli-Kyyny, Johanna Ojanperä, Petri Venesmaa, Jukka Kettunen ja Hannu Miettinen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka
LisätiedotPolven periproteettiset murtumat
Polven periproteettiset murtumat VTK 2017 Mika Junnila TYKS Esiintyvyys Polven periproteettisten murtumien esiintyvyys on n 2,5% Patellamurtumat harvinaisia Mayo Clinic Joint Registry 0,68% Tibiamurtumat
LisätiedotLanneselän välilevytyräleikkausten tulokset
Selkävaivat Matti Hurme ja Hannu Alaranta Hyvää leikkaustulosta voidaan ennustaa nuorehkolle välilevytyräpotilaalle, jolla on selvät leikkausaiheet mutta ei psyykkisiä eikä sosiaalisia ongelmia eikä ylipainoa
LisätiedotLonkan fiksaatiometodin valinta
Lonkan fiksaatiometodin valinta IX Valtakunnallinen tekonivelkurssi Turku Logomo24.4.2019 Mikko Manninen, Orton Lonkan tekonivelen kiinnitysmenetelmät Molemmissa komponenteissa voidaan käyttää joko kiinnityssementtiä
LisätiedotVaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla
Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Tapio Väyrynen LL, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala GYNEKOLOGISEN KIRURGIAN SEURAN KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 26.9.2008 Sidonnaisuudet kahden
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotVaivaisenluun leikkaus: tehdäkö heti vai vuoden päästä? Satunnaistettu vertailututkimus
SOT 2/2002 VOL 25 283 Vaivaisenluun leikkaus: tehdäkö heti vai vuoden päästä? Satunnaistettu vertailututkimus Markus Torkki, Antti Malmivaara, Seppo Seitsalo, Veijo Hoikka, Pekka Laippala, Pekka Paavolainen
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotLeikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu kontrolloitu hoitotutkimus
SOT 4/2004 VOL 27 265 Leikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu kontrolloitu hoitotutkimus Pär Slätis, Antti Malmivaara, Markku Heliövaara, Päivi Sainio, Heikki Kinnunen,
LisätiedotEturistisiderekonstruktio kaksoissiirretekniikalla: onko tunneleiden paikoilla vaikutusta kliinisiin ja MRI-tuloksiin?
Eturistisiderekonstruktio kaksoissiirretekniikalla: onko tunneleiden paikoilla vaikutusta kliinisiin ja MRI-tuloksiin? Piia Suomalainen, Tommi Kiekara, Anna-Stina Moisala, Antti Paakkala, Pekka Kannus,
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotSummit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina
Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina Juho Salivaara, Timo Puolakka, Jorma Pajamäki, Teemu Moilanen, Antti Eskelinen
LisätiedotSpontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta
Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Heidi Vastamäki ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Olkanivelen spontaani adhesiivinen kapsuliitti eli jäätynyt
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotHyötyykö potilas leikkaushoidosta?
Hyötyykö potilas leikkaushoidosta? FINPOP 2015 6 kk:n seurannan tuloksiin viitaten Nina Mattsson, oyl K-HKS Sidonnaisuudet Päätoimi Osastoylilääkäri, Kanta-Hämeen Keskussairaala, Hämeenlinna Sivutoimet
LisätiedotKaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS
Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotTekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS
Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen
LisätiedotPolven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Jami Jonninen, Jukka Kettunen, Juha Lumiaho, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,
LisätiedotMetalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa
Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa 124 Bi-Metric-Stanmore proteesin 5 vuoden seurantatutkimus. Niilo Kivirinta, Ville Remes, Timo Juutilainen, Pekka Paavolainen, Mikko Manninen HYKS,
LisätiedotYli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset
Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Daisuke Ogino 1, Hiroyuki Kawaji 2, Liisa Konttinen 3, Matti Lehto 4, Pekka Rantanen 5, Antti Malmivaara 6, Yrjö T. Konttinen 1, 3, 4, Jari
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotKOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio
KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin
LisätiedotSerratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta
Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen
LisätiedotKIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO
KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotAC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä
AC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä Tapio Flinkkilä, Kai Sirniö Kirurgian klinikka, OYS Olkasolisnivelen (AC-nivel) vammoista suuri osa voidaan hoitaa konservatiivisesti.
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotLEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT
Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotPolven tekonivelleikkaukseen tulevien työikäisten potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ennen leikkausta
Polven tekonivelleikkaukseen tulevien työikäisten potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ennen leikkausta Sanna-Riina Nurmi, Mika Niemeläinen, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa, Tampere Polven tekonivelleikkauksen
LisätiedotSpinaalistenoosin leikkaus on vaikuttava hoito, mutta uuteen selkäleikkaukseenkin saattaa joutua
Spinaalistenoosin leikkaus on vaikuttava hoito, mutta uuteen selkäleikkaukseenkin saattaa joutua - rekisteripohjainen riskianalyysi Johdanto Selkäsairauksien luonnollista kulkua on pidetty pääosin hyvänlaatuisena.
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotLaskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS
Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Sidonnaisuudet Ulkomainen kongressi, koulutus, kokous American Medical Systems Astellas Boston Scientific Gynecare Miksi
LisätiedotFINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS
FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä
LisätiedotVeren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa
Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Jaakko Lassila, Olli Lainiala, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala
LisätiedotLihavuus voi huonontaa polven tekonivelleikkauksen tulosta
Lihavuus voi huonontaa polven tekonivelleikkauksen tulosta Jaakko Järvenpää 2, Jukka Kettunen 1, Jarmo Heiskanen 1, Jukka Huopio 1, Juha Lumiaho 1, Hannu Miettinen 1 1Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian
LisätiedotVARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN
JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
Lisätiedot