Ulkoministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoministeriö MINVA UM POL-30 Rautio Sari Annika(UM) JULKINEN Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä. Suomea edustaa valtiosihteeri Samuli Virtanen. Asialistalla ovat Venezuela, Moldova ja Lähi-idän rauhanprosessi. Epävirallisella lounaalla Lähi-idän rauhanprosessin tilanteesta keskustellaan yhdessä Arabiliiton pääsihteerin ja liiton jäsenmaiden ulkoministereiden kanssa. Lisäksi neuvoston yhteydessä tavataan Moldovan ulkoministeri epävirallisella aamiaisella Romanian ja Ranskan kutsusta. Moldova EU:n tulee rohkaista Moldovaa jatkamaan määrätietoisesti assosiaatiosopimuksen toimeenpanoa ja sovittuja uudistuksia. Viestin Moldovalle tulee olla yhtäältä rohkaiseva ja kannustava, mutta samalla kriittinen. Vaalivuosi ei saa hidastuttaa hallituksen toimia uudistusten eteenpäin viemiseksi. Kiinnitetään huomiota EU:n tuen ehdollisuuteen. Sitoutuminen demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen sekä korruption vastaisiin toimiin on osoitettava konkreettisin teoin, ml. hallinnollisten uudistusten ja säädetyn lainsäädännön toimeenpanolla. Moldovalta on edellytettävä uudistuksia erityisesti korruption vastaisissa toimissa, oikeuslaitoksessa, mediasektorilla sekä rahoitussektorilla. Strategisen viestinnän merkitykseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. EU:n näkyvyyttä Moldovassa tulee lisätä. Disinformaation torjuminen on yksi viestinnän keskeinen osa-alue. Transnistrian osalta tärkeää on loppuvuonna 2017 sovittujen konkreettisten askelten toimeenpano aikataulussa. Moldovaa on kannustettava rakentavaan vuoropuheluun Tiraspolin kanssa sekä 5+2 -prosessin puitteissa että kahdenvälisesti. Lähi-idän rauhanprosessi EU:n on oltava aktiivinen ja yhtenäinen vahvistaessaan toimia, joilla ylläpidetään mahdollisuutta kahteen valtioon. EU:n on edelleen lisättävä konkreettisia toimiaan alueen vakauden varmistamiseksi ja palestiinalaisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Itä-Jerusalemin ja Länsirannan C-alueen tilanteeseen ja palestiinalaisten kansallisen sovintoprosessin tukemiseen. EU:n on pidettävä palestiinalaisille kohdennettu tukensa vähintään nykyisellä tasolla. Lähi-idän rauhanprosessia koskevien EU:n yhteistyö- ja tukimuotojen arviointi on saatava pian valmiiksi. Arviointia on hyödynnettävä rauhanprosessin edellytysten ylläpitämiseksi ja EU:n roolin vahvistamiseksi. EU:n on vahvistettava yhteistyötään arabimaiden kanssa ja pyrittävä paremmin hyödyntämään vaikutusvaltaa, joka arabimailla on konfliktin osapuoliin ja Yhdysvaltoihin. Läheisempi ja tiiviimpi yhteydenpito voisi myös vahvistaa Lähi-

2 2(16) idän kvartetin toimintaa. EU:n on pyrittävä vaikuttamaan arabimaihin, jotta ne lisäisivät UNRWA:lle antamaansa yleisrahoitusta sekä jatkettava vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa, tavoitteena UNRWA:n rahoituksen turvaaminen. Venezuela EU:n keskeisen tavoitteen yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tulee olla demokratian ja hyvän hallinnon palauttaminen ja vahvistaminen Venezuelassa. Venezuelan hallituksen päätös järjestää presidentinvaalit ennenaikaisesti ei mahdollista demokraattisia, läpinäkyviä ja uskottavia vaaleja. Siksi EU:n tulee vaatia edelleen, että Venezuela peruu huhtikuulle suunnitellut vaalit. Mikäli presidentti Maduro ja hänen lähipiirinsä eivät edelleenkään osoita aikomusta palata demokraattiseen järjestykseen, olemme valmiita tukemaan EU:n Venezuelan vastaisten pakotteiden laajentamista. EU:n on painostettava kansainvälisen yhteisön kanssa Venezuelaa tunnustamaan humanitaarinen kriisi ja avaamaan maa humanitaariselle avulle. EU:n tulee osaltaan valmistautua vastaamaan pahenevaan humanitaariseen kriisiin.

3 Asialista: 3(16) Moldova s. 4 Lähi-idän rauhaprosessi s. 8 Venezuela s. 11

4 4(16) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Liira Leena Asia Moldova Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Leena Liira/UM p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kokouksessa ovat esillä Moldovan keskeisimmät haasteet, uudistusten toimeenpano sekä Moldovan rooli itäisessä kumppanuudessa. Keskustellaan Moldovan viimeaikaisesta kehityksestä sekä siitä, miten EU voi parhaiten tukea maan eurooppalaista kehitystä ja uudistuksia. Moldovasta on tarkoitus antaa päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee rohkaista Moldovaa jatkamaan määrätietoisesti assosiaatiosopimuksen toimeenpanoa ja sovittuja uudistuksia, joiden tavoite on hyödyttää maan kansalaisia. Viestin Moldovalle tulee olla yhtäältä rohkaiseva ja kannustava, mutta samalla kriittinen. Vaalivuosi ei saa hidastuttaa hallituksen toimia uudistusten eteenpäin viemiseksi. Kiinnitetään huomiota EU:n tuen ehdollisuuteen. Sitoutuminen demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen sekä korruption vastaisiin toimiin on osoitettava konkreettisin teoin, ml. hallinnollisten uudistusten ja säädetyn lainsäädännön toimeenpanolla. Moldovalta on edellytettävä uudistuksia erityisesti seuraavilla alueilla: korruption vastaiset toimet, oikeuslaitos, mediasektori sekä rahoitussektori, ml. pankkisektorin kavalluksen tutkinnan loppuunsaattaminen. Strategisen viestinnän merkitykseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. EU:n näkyvyyttä Moldovassa tulee lisätä. Moldovan kansalaisille suunnattua viestintää EU:n yhteistyön konkreettisista hyödyistä tulee tehostaa. Disinformaation torjuminen on yksi viestinnän keskeinen osa-alue. Transnistrian osalta tärkeää on loppuvuonna 2017 sovittujen konkreettisten askelten toimeenpano aikataulussa. Moldovaa on kannustettava rakentavaan vuoropuheluun Tiraspolin kanssa sekä 5+2 -prosessin puitteissa että kahdenvälisesti.

5 3. NEUVOTTELUTILANNE 5(16) Moldova pyrkii jaloilleen muutaman vuoden takaisesta poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä. Kriisivaiheen jälkeen Moldovassa nähty varovaisen myönteinen uudistusdynamiikka on pysähtynyt. EU:n ja Moldovan välinen assosiaatiosopimus tuli voimaan Moldova oli pitkään EUlähentymisessään pisimmällä EU:n itäisistä kumppaneista (ml. viisumivapaus vuonna 2014), mutta sittemmin maalla on ollut merkittäviä ongelmia keskeisten uudistusten toimeenpanossa. Ulkoasiainneuvostossa on tarkoitus antaa Moldovaa koskevat päätelmät, joissa tarkastellaan Moldovan jo toimeenpanemia uudistuksia sekä reformitarpeita. Päätelmissä keskitytään uudistuksiin ja niihin toimiin, joita tarvitaan assosiaatiosopimuksen toimeenpanemiseksi. Edelliset Moldovaa koskevat päätelmät on annettu helmikuussa TAUSTA Moldova on Euroopan köyhin maa ja pyrkii jaloilleen muutaman vuoden takaisesta poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä. Kriisivaiheen jälkeen Moldovassa nähty varovaisen myönteinen uudistusdynamiikka on pysähtynyt. Julkishallinnon reformeissa, korruption vastaisessa työssä ja oikeusvaltiokehityksen edistämisessä on ongelmia. Nämä kysymykset nivoutuvat maan sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Moldovan hallitus tavoittelee maan vakautta, ja aloitettujen uudistusten myötä se sai sopimuksen IMF:n kanssa. Tehtävää on kuitenkin edelleen paljon. Loppuvuonna 2014 tapahtunut pankkisektorin miljardikavallus on edelleen merkittävä kipupiste maan imagon kannalta. Kavalluksen tutkintaa ei ole saatettu kaikilta osin päätökseen. Taloudellinen ja poliittinen valta ovat pysyneet tiiviisti kytköksissä toisiinsa. EU seuraa Moldovan kehitystä EU:n itäisen kumppanuuden ja assosiaatiosopimuksen puitteissa. Assosiaatiosopimus (Association Agreement, AA) allekirjoitettiin kesällä 2014 ja se on tullut voimaan Sopimuksen kauppaosaa (Deep and Comprehensive Free Trade Area, DCFTA) alettiin soveltaa myös Transnistrian alueella vuoden 2016 alussa. Moldova oli pitkään EUlähentymisessään pisimmällä EU:n itäisistä kumppaneista (ml. viisumivapaus vuonna 2014), mutta sittemmin maalla on ollut merkittäviä ongelmia keskeisten uudistusten toimeenpanossa. Moldova haluaisi EU:n itäiseltä kumppanuudelta (IK) vahvempaa poliittista visiota, EU-jäsenyysperspektiiviä ja kunnianhimoisempia teknisiä tavoitteita. Marraskuussa 2017 Brysselissä pidetyltä IK-huippukokoukselta Moldova olisi toivonut selkeämpää tulevaisuuden visiota ja lisäkannusteita. Moldova painottaa strategisen viestinnän ja kumppanimaiden kapasiteetin vahvistamista. Moldova korostaa AA/DCFTA sopimusten toimeenpanoa, ja toivoo ulkoisen investointirahaston perustamista vuoteen 2020 mennessä. Moldova toivoo enemmän painoarvoa myös esim. rajat ylittävälle yhteistyölle. EU on sitoutunut Moldovan EU-lähentymisen vahvistamiseen, mutta korostaa entistä selkeämmin tuen ehdollisuutta ja yhteistyön vastavuoroisuutta. Euroopan parlamentti hyväksyi viimeisimmän makrotaloudellisen tukipaketin (40 meur lahjarahaa ja 60 meur lainaa) heinäkuussa Tuki on tarkoitus antaa

6 6(16) kolmessa erässä, jotka kaikki ovat ehdollisia. Maksujen ehtona ovat IMF-ohjelman toimeenpano, poliittisten ennakkoehtojen sekä yhdessä sovittujen ennakkotoimenpiteiden toteuttaminen. EU:n rahoitusavun poliittiset ehdot liittyvät demokraattisen järjestelmän toimintaan, ihmisoikeuksiin sekä lainsäädännön kunnioittamiseen. IMF:n hallintoneuvosto sai joulukuun 2017 lopussa päätökseen oman tukiohjelmansa tarkastelun ja antoi myönteisen jatkopäätöksen, vaikka toimeenpanon osalta oltiinkin myöhässä (mahdollistaa noin 22,2 milj. USD maksamisen). EU-tuen poliittisten ehtojen täyttymisen osalta tulee komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon arvio. Myös uuden vaalilain toimeenpanoa tarkastellaan. Samalla arvioidaan talouspuolen ehtojen täyttymistä. Moldovan EU-myönteinen koalitiohallitus on suuntautunut länteen ja Venäjämielinen presidentti Igor Dodon (valittu 2016) itään. Kahtiajakautuneen maan itäsuuntaus on vahvistunut ja EU on menettänyt kansalaisten silmissä uskottavuuttaan. Presidentti Dodon (sosialistipuolue) on Venäjä-mielinen EUkriitikko. Vallassa olevalla PMI Pavel Filipin (demokraatit) johtamalla länsi/eumielisellä hallituksella on takanaan selkeä parlamenttienemmistö. Todellinen valta on edelleen demokraattien puheenjohtajalla, asemansa vakiinnuttaneella suuroligarkki Vlad Plahotniucilla, joka on vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen noussut maan vahvimmaksi länsi/eu-suuntauksen julkiseksi tukijaksi. Plahotniucin uskotaan kuitenkin tavoittelevan vain mahdollisimman suurta hyötyä itselleen, ja monet maan keskeiset ongelmat, kuten korruptio ja oikeuslaitoksen uudistamisen haasteet, henkilöityvät häneen oligarkkina. Sisäistä konfrontaatiota vahvistaa maan mediakenttä, jossa venäläisen median volyymi on valtava ja romaniankielisestä mediasta valtaosa on Plahotniucin käsissä. Parlamenttivaalit järjestetään loppusyksyllä Hallituskoalition ja presidentin välillä on jo käynnissä kampanja kohti vaaleja. Presidentillä ei ole toimivaltaa ulkopolitiikassa, joten Dodon tarvitsee omia tavoitteitaan tukevan parlamentin. Dodon kritisoi hallitusta ja Plahotniucia. Tämä on tuottanut tulosta: presidentin sosialistipuolueen suosio on korkealla. Hallitus pyrkii mm. ministerivaihdoksin osoittamaan olevansa asiaorientoitunut teknokraattihallitus. Vuoden vaihteessa hallitus teki mittavan ministerikierrätyksen: yhteensä seitsemän eli puolet ministereistä vaihdettiin. Myös ulkoministeri vaihtui, Andrei Galburin tilalle tuli niin ikään diplomaatti, Tudor Ulianovschi. Hallitus on jatkanut kansainvälisen yhteisön edellyttämiä uudistuksia, mutta samalla parlamenttienemmistö on jatkanut myös sellaisten kansallisten uudistusten valmistelua, jotka vahvistavat erityisesti pääministeripuolueen asemaa vaalivuonna. EU kritisoi loppuvuonna 2017 mm. maan mediakenttään ja liiketoimintaympäristöön liittyviä lakiesityksiä, joiden nähtiin olevan ristiriidassa Moldovan assosiaatiosopimuksen sitoumusten kanssa. Heinäkuussa 2017 hyväksyttiin vaalilakiuudistus, jonka mm. Venetsian komissio ja EU ovat katsoneet vahvistavan maan kaksipuoluejärjestelmää. Moldovan talouskasvun arvioidaan jatkuvan vuonna 2018 noin 3 % vuosivauhdilla (EBRD, IMF). Pitkän aikavälin kasvupotentiaaliin liittyy kuitenkin suuria kysymysmerkkejä, kuten huono kilpailukyky ja sosiaalisista ongelmista johtuva maastamuutto. EU-maiden osuus Moldovan ulkomaankaupasta on yli 60 %. Suurin investoija on EU, jonka osuus on noin 60 % kaikista investoinneista. Venäjän osuus on pudonnut ja on nyt noin 25 %. Uusien investointien

7 7(16) houkuttelemiseksi keskeistä on sitoutuminen etenkin oikeuslaitoksen reformiin ja korruptionvastaiseen työhön. Moldovan mediasektori on erittäin keskittynyt ja sitä hallitsee oligarkki Vlad Plahotniuc, joka omistaa useita televisiokanavia, radioasemia, lehtiä ja verkkolehtiä sekä käytännössä koko maan mainosalan. Plahotniuc rakentaa länsimielistä imagoa, mutta myös hänen omistamansa mediayhtiöt ovat lähettäneet venäläistä ohjelmaa. Moldova on muiden alueen maiden tavoin Venäjän informaatiovaikuttamisen kohteena. Suurimmat tiedotusvälineet välittävät venäläistä sisältöä, ja Venäjän presidentin suosio on suuri. Venäjän hallinnon etu on, että Kremlin joukkoviestimiä pidetään Moldovassa luotetuimpina uutislähteinä. Tammikuussa 2018 Moldovassa astui voimaan mediaa koskeva lainmuutos. Se koskee maita, jotka eivät ole liittyneet Euroopan rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevaan sopimukseen (European Convention on Transfrontier Television). Laki kieltää näyttämästä Moldovassa television uutis- ja ajankohtaisohjelmia, jotka on tehty sopimukseen kuulumattomissa maissa. Venäjä ei ole allekirjoittanut sopimusta, joten Moldovan lainmuutoksen tulkitaan pyrkivän Venäjän propagandan torjumiseeen. EU:n suosio Moldovassa on viime vuosina heikentynyt, eivätkä maan kansalaiset tiedosta EU-yhteistyön heille tuomia etuja. Moldovan hallitus ei ole riittävän tehokkaasti viestinyt kansalaisille assosiaatiosopimuksen hyödyistä. EU pyrkii tehostamaan omaa viestintäänsä kertomalla EU-yhteistyön hyödyistä aiempaa yleistajuisemmin. Mm. taloudelliset hyödyt ja viisumihelpotussopimuksen suosio puhuvat EU-yhteistyön puolesta. Suomi tuki Euroopan demokratiarahastoa (European Endowment for Democracy, EED) eurolla vuonna Avustus korvamerkittiin käytettäväksi Moldovassa riippumattoman venäjänkielisen median tukemiseen. Lisäksi Suomi on rahoittanut yhden kansallisen asiantuntijan EU:n itäviestinnän ryhmään (EEAS East Stratcom Task Force). Transnistrian pitkittynyt konflikti Itävalta jatkoi vuonna 2017 Etyj-puheenjohtajana niin sanotulla pienten askelten politiikalla. 5+2 formaatin tapaamisessa Wienissä osapuolet Moldova ja Transnistria pääsivät sopimukseen viidestä ns. kahdeksan kohdan pakettiin sisältyvästä luottamusta lisäävästä asiakohdasta. Paketti koostuu kysymyksistä, joista osapuolet ovat kiistelleet konfliktin alusta alkaen. Ns. Wienin protokollassa vahvistettiin seuraavat asiakohdat: 1) Gura Bicului-Bychok -sillan avaaminen liikenteelle Nistru-joen yli, 2) latinalaisten aakkosten käyttö Transnistrian kouluissa, 3) Dubasarin maanviljelyalueille pääsyyn liittyvät haasteet, 4) Transnistrian koulu- ja muiden todistusten hyväksyminen ja 5) puhelinoperaattoreiden toiminnan laajentaminen Moldovasta kattamaan myös Transnistria. Kunkin kohdan toimeenpanon aikatauluksi sovittiin helmikuun 2018 loppu. Toimeenpanossa on jo osittain edistytty. Kolmen muun ns. kahdeksan kohdan pakettiin sisältyvän kysymyksen odotetaan etenevän edellisten perässä: 6) osapuolten toisiaan vastaan nostamien syytteiden raukeaminen, 7) ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuminen joen molemmin puolin, 8) autojen rekisterikilvet, transnistrialaisten autojen hyväksyminen kansainväliseen liikenteeseen.

8 8(16) Etyj:n puheenjohtajamaa Italian Transnistria erityisedustaja Franco Frattinin on tarkoitus tehdä ensivierailu Chisinauhun ja Tiraspoliin, kun em. kahdenväliset kysymykset on ratkaistu. Laajempi 5+2 kokoonpano pyrittäneen saamaan koolle sen jälkeen. EU katsoo, että pienten askelten strategia on nyt oikea lähestymistapa pyrittäessä selvittelemään konfliktia. EU:n viestit prosessin tueksi ovat vaikuttaneet asenteisiin varsinkin Chisinaussa. Käytännön toimiin ja jokapäiväisen elämän kannalta merkittäviin kysymyksiin keskittyminen yhdistää osapuolia. Merkittävin tekijä Tiraspolin nykyisen yhteistyöhalun taustalla on alueen heikko taloustilanne. Myönteisen kehyksen prosessille on luonut Moldovan EU-assosiaatiosopimus, johon liittyvä DCFTA vapaakauppasopimus tuli sovellettavaksi myös Transnistrian alueella. Transnistria on tehnyt myönnytyksiä päästäkseen nauttimaan kauppaeduista. Keskeinen kannustin lienee myös Venäjän keskeyttämä suora budjettituki, josta alue on ollut pitkälti riippuvainen. Tarve uudistaa taloutta ja lisätä kauppasuhteita on suuri. Valtaosa Transnistrian viennistä suuntautuu jo EU-alueelle ja Moldovaan. Transnistrian kysymys on myös 5+2 prosessia laajempi. Moldovan ja Transnistrian välejä hiertää kysymys venäläisten sotilaiden läsnäolosta Transnistriassa. Transnistriassa on yhteensä noin 1500 venäläistä sotilasta, joista noin 500 toimii rauhanturvaajina Moldovan ja Transnistrian välisellä turvallisuusvyöhykkeellä ja loput kuuluvat Kolbasnan asevarastoa vartioiviin Venäjän operatiivisiin joukkoihin. Moldova on pitkään vaatinut rauhanturvamission muuttamista kansainväliseksi siviilikriisinhallintamissioksi ja venäläisten sotilaiden poisvetämistä Transnistriasta.

9 9(16) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Nuotio Lotta Asia: Lähi-idän rauhanprosessi Kokous/tapaaminen: Ulkoasiainneuvosto Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot: Lotta Nuotio, UM/ALI-10, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Lähi-idän rauhanprosessin ajankohtainen tilanne. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on oltava aktiivinen ja yhtenäinen vahvistaessaan toimia, joilla ylläpidetään mahdollisuutta kahteen valtioon. EU:n aktiivista roolia tarvitaan niin osapuolten, Yhdysvaltojen kuin koko kv. yhteisön suuntaan. EU:n on edelleen lisättävä konkreettisia toimiaan alueen vakauden varmistamiseksi ja palestiinalaisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Itä-Jerusalemin ja Länsirannan C- alueen tilanteeseen ja palestiinalaisten kansallisen sovintoprosessin tukemiseen. EU:n on pidettävä palestiinalaisille kohdennettu tukensa vähintään nykyisellä tasolla. Lähi-idän rauhanprosessia koskevien EU:n yhteistyö- ja tukimuotojen arviointi on saatava pian valmiiksi. Arviointia on hyödynnettävä rauhanprosessin edellytysten ylläpitämiseksi ja EU:n roolin vahvistamiseksi. Jäsenmaat tulee pitää tähänastista paremmin mukana arvioinnissa. EU:n on vahvistettava yhteistyötään arabimaiden kanssa ja pyrittävä paremmin hyödyntämään vaikutusvaltaa, joka arabimailla on konfliktin osapuoliin ja Yhdysvaltoihin. Läheisempi ja tiiviimpi yhteydenpito voisi myös vahvistaa Lähi-idän kvartetin toimintaa. YK:n palestiinalaispakolaisjärjestön UNRWA:n toimet rahoituspohjansa laajentamiseksi ja uudenlaisten rahoittajien saamiseksi ovat myönteisiä. EU:n on pyrittävä vaikuttamaan arabimaihin, jotta ne lisäisivät UNRWA:lle antamaansa yleisrahoitusta sekä jatkettava vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa, tavoitteena UNRWA:n rahoituksen turvaaminen. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ulkoasiainneuvosto keskustelee Lähi-idän rauhanprosessista kokouksessaan. Välittömästi ulkoasiainneuvoston jälkeen EU-ulkoministerit

10 10(16) tapaavat epävirallisella lounaalla Arabiliiton pääsihteerin sekä arabien rauhanaloitteen seurantakomiteaan kuuluvien maiden ulkoministerit. EU:n ulkoasiainneuvosto keskusteli Lähi-idän rauhanprosessista viimeksi tammikuussa. Ulkoasiainneuvoston yhteydessä järjestettiin epävirallinen tapaaminen Palestiinan presidentti Abbasin kanssa. Joulukuussa EU-jäsenmaiden ulkoministerit tapasivat ulkoasiainneuvoston yhteydessä epävirallisesti Israelin pääministerin Netanjahun. Brysselissä järjestettiin Norjan ja EU:n johdolla ylimääräinen Palestiinalaisaluetta koskeva apukoordinaatiokokous (AHLC, Ad Hoc Liaison Committee: 15-jäseninen komitea, puheenjohtaja Norja, sponsoreina EU ja USA. Lisäksi YK, Maailmanpankki ja IMF osallistuvat. Tavoitteena on edistää rahoittajien, Palestiinalaishallinnon ja Israelin hallituksen yhteydenpitoa). Asialistalla olivat palestiinalaisten kansallinen sovintoprosessi ja Gazan humanitaarinen tilanne. Kevään säännönmukainen AHLC-kokous järjestetään TAUSTA Yhdysvaltojen päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi ja päätös leikata YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:lle annettavaa tukea on johtanut Yhdysvaltojen ja Palestiinan kahdenvälisen suhteen syvään kriisiin. Molemminpuolinen retoriikka on vahvan kriittistä. YK:n turvallisuusneuvosto ja yleiskokous käsittelivät Jerusalemin asemaa joulukuussa. Yleiskokouksen erityishätäistunnossa hyväksyttiin Jerusalempäätöslauselma, joka vahvisti kansainvälisen yhteisön näkemyksen siitä, että Jerusalemin asemasta päätetään osana rauhanneuvotteluja. Äänestyksessä EUyhtenäisyys hajosi. Suomi äänesti 22 jäsenmaan joukossa päätöslauselman puolesta, kuusi jäsenmaata (Puola, Tsekki, Unkari, Latvia, Romania ja Kroatia) pidättäytyivät. Palestiinalaisaluetta koskevan kansainvälisen apukoordinaatioryhmän (Ad Hoc Liaison Committee, AHLC) ylimääräinen kokous järjestettiin ministeritasolla Norja oli EU:n isännöimän kokouksen puheenjohtaja. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Yhdysvaltojen joulukuun 2017 Jerusalemin asemaa koskevan päätöksen jälkeen, kun konfliktin osapuolet olivat ministeritasolla läsnä samassa kokouksessa. Odotukset kokouksen tuloksista olivat lähtökohtaisesti hyvin maltilliset. Kokouksella yritettiin rauhoittaa tilannetta ja siirtää huomioita Jerusalem-päätöksestä toimiin, joilla palestiinalaisten elinolosuhteita voitaisiin kohentaa, ml. Gazassa. Puheenjohtaja Norjan kokouksen jälkeisessä lausunnossa annettiin vahva tuki kahden valtion ratkaisulle, kehotettiin palestiinalaisia toimiin kansallisen sovinnon saavuttamiseksi ja legitiimin Palestiinalaishallinnon Gazaan palaamiseksi sekä löytämään ratkaisut kiistakysymyksiin, ml. julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen maksuun ja Gazan turvallisuusjoukkoihin. Todettiin myös valmisteltavan toimia Palestiinan talouskasvun vahvistamiseksi, ml. konfliktin osapuolten yhteistyön vahvistamista energia- ja vesihankkeissa. Kevään säännönmukainen AHLC-kokous järjestetään Brysselissä. Yhdysvallat ilmoitti leikkaavansa osan YK:n palestiinalaispakolaisjärjestölle UNRWA:lle antamastaan humanitaarisesta tuesta. Muun muassa EU-jäsenmaat

11 11(16) maat ovat osin kyenneet alkuvuonna paikkaamaan UNRWA:aan kohdistuneita rahoitusleikkauksia, ml. etupainotteisilla maksatuksillaan. Suomi on maksanut vuoden 2018 maksuosuutensa (4,5 miljoonaa euroa) tammikuussa. UNRWAn kokonaisrahoitustilanne jatkuu hyvin hauraana ja vuoden 2018 budjetissa on merkittävä rahoitusvaje. UNRWA on edelleen tehostanut toimiansa rahoituspohjansa laajentamiseksi, ml. arabimaiden merkittävämmän rahoituksen saamiseksi. Suunnitteilla on UNRWAn korkean tason avunantaja- ja apulupauskokouksen järjestäminen. EU:n ulkoasiainneuvosto keskusteli Lähi-idän rauhanprosessista tammikuussa ja vahvisti jälleen kahden valtion ratkaisun välttämättömyyden. Kokouksen yhteydessä järjestettiin epävirallinen tapaaminen Palestiinan presidentti Abbasin kanssa. EU:ssa on käynnissä Lähi-idän rauhanprosessia koskevien yhteistyö- ja tukimuotojen arviointi: tavoitteena on varmistaa, että EU:n toimet parhaalla mahdollisella tavalla tukisivat kahden valtion ratkaisun saavuttamisesta, kyse ei ole rauhanprosessia koskevan politiikan uudelleenarvioinnista. Suomi on monien muiden tavoin pitänyt tärkeänä, että EU-instituutiot tekevät arviota läheisessä yhteistyössä EU-jäsenmaiden kanssa. Ulkoasiainneuvosto keskustelee mahdollisesti arvioinnin etenemisestä helmikuun kokouksessaan. Arabimaat tuomitsivat joulukuussa voimakkaasti Yhdysvaltojen Jerusalempäätöksen ja Arabiliitto järjesti asiasta hätäulkoministerikokouksen. Arabimaiden konkreettiset toimet ovat kuitenkin olleet vähäisiä ja maltillisia, väkivaltaisuuksia on alueella ollut toistaiseksi pelättyä vähemmän. EU tapaa helmikuun ulkoasiainneuvoston yhteydessä järjestettävällä epävirallisella lounaalla arabimaiden edustajia. Tilaisuuteen on kutsuttu Arabiliiton pääsihteeri sekä arabien rauhanaloitteen ns. seurantakomiteaan kuuluvien kuuden maan ulkoministerit. Epävirallisen lounaan keskusteluihin on tarkoitus valmistautua osana ulkoasiainneuvoston kokousta. Saudi-Arabia esitti vuonna 2002 arabien rauhanaloitteen, jossa arabimaat tarjoavat suhteiden normalisointia Israelin kanssa vastineeksi Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemisesta kahden valtion mallin pohjalta. Israelin huomio on kiinnittynyt ennen kaikkea laajempaan alueelliseen tilanteeseen ja Iranin aiheuttamaan uhkaan. Israelin ja useiden sunniarabimaiden välit ovat viime aikoina lähentyneet, koska ne pitävät Iranin vahvistumista alueella yhteisenä uhkana. Myös Yhdysvalloille Iranin alueellisten ambitioiden patoaminen on prioriteetti Lähi-idässä, terrorisminvastaisen taistelun lisäksi.

12 12(16)

13 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 13(16) ASA-30 Lamminpää Leea Asia Venezuela Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Leea Lamminpää, UM/ASA Ari Mäki, UM/ASA Jarmo Kuuttila UM/BOG 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Venezuelan ajankohtainen tilanne 2. SUOMEN TAVOITE EU:n keskeisen tavoitteen yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tulee olla demokratian ja hyvän hallinnon palauttaminen ja vahvistaminen Venezuelassa. Venezuelan hallituksen päätös järjestää presidentinvaalit ennenaikaisesti ei mahdollista demokraattisia, läpinäkyviä ja uskottavia vaaleja. Siksi EU:n tulee vaatia edelleen, että Venezuela peruu huhtikuulle suunnitellut vaalit. Mikäli presidentti Maduro ja hänen lähipiirinsä eivät edelleenkään osoita aikomusta palata demokraattiseen järjestykseen, olemme valmiita tukemaan EU:n Venezuelan vastaisten pakotteiden laajentamista. EU:n on painostettava kansainvälisen yhteisön kanssa Venezuelaa tunnustamaan humanitaarinen kriisi ja avaamaan maa humanitaariselle avulle. EU:n tulee osaltaan valmistautua vastaamaan pahenevaan humanitaariseen kriisiin. 3. NEUVOTTELUTILANNE Venezuelan hallitus on ilmoittanut, että presidentinvaalit järjestetään Lyhyt varoitusaika vaikeuttaa opposition mahdollisuuksia järjestäytyä vaaleja varten, ja päätös onkin tuomittu laajalti. Saadakseen Venezuelan hallituksen neuvottelemaan opposition kanssa, vapauttamaan poliittiset vangit ja palauttamaan maan perustuslaillinen järjestys, on EU päättänyt tietyistä rajoittavista toimenpiteistä. EU asetti marraskuussa 2017 vientikiellon Venezuelaan asetarvikkeille, televiestinnän ja internetin valvontaan tarkoitetuille tuotteille ja tukahduttamistoimiin soveltuville välineille. Tammikuussa 2018 EU:n ulkoasiainneuvosto asetti pakotteet seitsemälle

14 14(16) keskeiselle hallinnon edustajalle, mukaan lukien perustuslakia säätävän kansalliskokouksen puheenjohtaja, tiedustelupalvelun johtaja ja sisäministeri. Vastatoimena henkilöpakotteille Venezuela karkotti Espanjan suurlähettilään. Useat EU-jäsenmaat esittivät demarssin asiasta, ml. Suomi. Humanitäärinen kriisi maassa syvenee.

15 4. TAUSTA 15(16) Kesällä 2017 presidentti Maduro järjesti vaalit perustuslakia säätävän kansalliskokouksen (Constituent Assembly, CA) perustamiseksi. Oppositio boikotoi vaaleja. Maduro kuitenkin asetti pelkästään hallituksen kannattajista koostuvan 545-jäsenisen perustuslakia säätävän kansalliskokouksen, mikä tarkoittaa vuonna 2015 demokraattisesti valitun parlamentin sivuuttamista. Presidentti Maduron hallitus ja perustuslakia säätävä kansalliskokous (National Constituent Assembly), jota kansainvälinen yhteisö ei tunnusta, tekivät tammikuussa 2018 yksipuolisen päätöksen aikaistaa presidentinvaalit alkuvuoteen, tarkemmin Tämä vaikeuttaa selkeästi opposition mahdollisuuksia järjestäytyä vaaleja varten. Päätöksen ovat tuominneet niin EU, Yhdysvallat kuin Liman ryhmä (13 Latinalaisen Amerikan ja Karibian maata sekä Kanada). Ennen aikojaan järjestettävät vaalit eivät täytä demokratian, läpinäkyvyyden ja uskottavuuden periaatteita. EU:n ulkoasiainneuvosto päätti asettaa pakotteet seitsemälle keskeiselle hallinnon edustajalle, mukaan lukien perustuslakia säätävän kansalliskokouksen puheenjohtaja, tiedustelupalvelun johtaja ja sisäministeri. Yhdysvallat ja Kanada asettivat vastaavat pakotteet aiemmin. Marraskuussa 2017 ulkoasiainneuvosto hyväksyi asetarvikkeiden, televiestinnän ja internetin valvontaan tarkoitettujen tuotteiden ja tukahduttamistoimiin soveltuvien välineiden vientikiellon Venezuelaan. Vastatoimena henkilöpakotteille Venezuela karkotti Espanjan suurlähettilään. Useat EU-jäsenmaat esittivät demarssin asiasta, ml. Suomi. Suomi paheksui päätöstä kohtuuttomana, koska EU:n pakotteita koskevat päätökset tehdään konsensuksella, ja esitti karkotuksen peruuttamista. Espanja on vastatoimena karkottanut Venezuelan lähettilään. Venezuelan tilanteen pahentuessa EU pitää avoinna mahdollisuuden pakotteiden kiristämiseen. Dominikaanisessa tasavallassa, Santo Domingossa, on pyritty viemään eteenpäin Maduron hallituksen edustajien ja opposition dialogia Dominikaanisen tasavallan presidentin Danilo Medinan ja Espanjan ex-pääministerin José Zapateron tuella ja joidenkin Latinalaisen Amerikan maiden (Chile, Meksiko opposition pyynnöstä ja Bolivia, Nicaragua ja Saint Vincent ja Grenadiinit Maduron hallituksen pyynnöstä) toimiessa neuvottelujen tarkkailijoina. Meksiko jäi pois viime neuvottelukierrokselta tammikuussa, ja Chile ilmoitti jättäytyvänsä pois helmikuun alussa, koska edellytyksiä demokraattisille vaaleille ei ole. Nyt onkin ilmoitettu, että Santo Domingon neuvottelut ovat keskeytyneet, koska oppositio ei katso saavansa riittäviä takeita presidentinvaalien rehellisyydestä ja järjestelyjen tasapuolisuudesta. Opposition tavoitteet neuvotteluissa olivat saada vaalitakuu (vapaat ja läpinäkyvät vaalit, vaalitarkkailu ja vaalien myöhempi ajankohta) presidentinvaalien 2018 toteuttamisesta, humanitaarisen käytävän avaaminen lääke- ja ruoka-avulle, loppujen poliittisten vankien (jouluna vapautettiin nelisenkymmentä) vapauttaminen, perustuslaillisen oikeuden ja vaaleilla demokraattisesti valitun parlamentin vallan palauttaminen. Maduron hallinto taas vaatii taloudellisten henkilöpakotteiden purkua ja perustuslaillinen kansalliskokouksen tunnustamista.

16 16(16) Humanitaarinen tilanne Venezuelassa huononee päivä päivältä. Ruuasta ja lääkkeistä on valtava pula. Pienten lasten ja synnyttävien äitien kuolleisuus on Human Rights Watchin mukaan kasvanut rajusti, mutta luotettavia tilastoja on vaikea saada. Ruoan ja puhtaan veden saatavuudessa on vakavia puutteita, ja väkivalta ruoan ja puhtaan veden saatavuuteen liittyen lisääntyy maassa. Satojatuhansia venezuelalaisia on lähtenyt maasta, ennen kaikkea Kolumbiaan ja Brasiliaan. Venezuelan tilanteella on monenlaisia alueellisia vaikutuksia. Venezuelan jäsenyys Mercosurissa (Mercado Común del Sur/Common Market of the South) on pantu katkolle. Venezuela ilmoitti itse kesällä eroavansa OAS:sta (Organization of American States). OAS:n pääsihteeri Luis Almagro on perustanut asiantuntijaryhmän laatimaan syyteaineistoa koskien rikoksia ihmisyyttä vastaan luovutettavaksi kansainväliselle rikostuomioistuimelle ICC:lle (International Criminal Court). Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra ad Al-Hussein vaati syyskuussa 2017 ihmisoikeusneuvoston istunnon avajaispuheenvuorossa mm. tutkintakomission perustamista tutkimaan maassa mahdollisesti tapahtuneita rikoksia ihmisyyttä vastaan. YK ei ole antanut päätöslauselmaa Venezuelasta. Venezuelan tilanteella on ollut Latinalaista Amerikkaa ja Karibiaa hajottava vaikutus, ja esimerkiksi lokakuulle 2017 suunniteltu EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian yhteisön CELAC:n huippukokous jouduttiin perumaan Venezuelan tilanteen takia, eikä uutta huippukokousta ole toistaiseksi näköpiirissä. EU-CELACulkoministerikokous on kuitenkin tarkoitus järjestää heinäkuussa LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Moldova, UAN Ulkoasiainneuvosto, Venezuela, YUTP, Lähi-idän tilanne UM EUE, OM, PE, PLM, SM, TPK, VNK