Pyöräilyn potentiaalin analysointi Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä
|
|
- Tyyne Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pyöräilyn potentiaalin analysointi Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä
2 Työn kuvaus Työssä arvioidaan suunnitellun, Jyväskylän Kankaan alueen läpi kulkevan pyöräväylän potentiaalia (Kuva 1). Potentiaalin arviointi perustuu väylän varrella sijaitsevaan asumiseen ja työpaikkoihin, työmatkojen pituuksiin sekä väylän korkeusvaihteluun. Analyysissa otetaan huomioon Kankaan alueen ja Palokärjen teollisuusalueen osayleiskaavan muutokset. Lisäksi työssä mallinnetaan pyöräilyn liikennemääriä työmatkaliikenteessä. Mallinnus tehdään sijoittamalla Jyväskylään suuntautuvat, alle 5 km työmatkat katuverkolle ja yhdistämällä ne liikennemäärätiedoksi. Työmatkojen kuormitusanalyysissä voidaan löytää sellaisia väyliä, joilla on työmatkaliikenteen kannalta korkea potentiaali ja joihin on tästä näkökulmasta kannattavaa investoida. Tiivistelmä ja johtopäätökset Suunnitteilla olevan Kankaan väylän vaikutusalueella asuu tällä hetkellä asukasta ja asukasluku väylän varrella kasvaa vuoteen 2025 mennessä ainakin 3000 asukkaalla. Työpaikkoja väylän vaikutusalueella ja työpaikkamäärä kasvaa Kankaan sekä Palokärjen alueiden laajennusten yhteydessä noin :een. Kankaan väylän varrella asuvien työmatkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä, mikä kertoo korkeasta pyöräilyn potentiaalista. Työssä työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko osoitti kyseiselle väylälle melko vähän käyttäjiä, mutta keskustan Jyväskylän koillisen osan välillä on kuitenkin osoitettavissa merkittäviä työmatkavirtoja. Kankaan alueen valmistuttua laadukas pyöräväylä kuitenkin houkuttelee käyttäjiä lisää. Jos asumisen ja työpaikkojen määrää tarkastellaan koko väylän matkalla, se saa melko vaatimattoman saavutettavuuden, mutta asumisen ja työpaikkojen saavutettavuus Jyväskylän keskustan ja Mäntykankaan hautausmaan välillä on kuitenkin melko hyvä. Väylän rakentaminen on Mäntykankaan hautausmaan ja Laukaan rajan välille on perusteltua alueiden yhdistävyyden ja virkistyspyöräilyn houkuttelevuuden parantumisella sekä Palokärjen teollisuusalueen laajennuksen johdosta. Vanhaa ratapohjaa pitkin kulkeva väylä on pituuskaltevuudeltaan tasainen, joka on tästä näkökulmasta korkean potentiaalin pyöräilyväylä. Kuva 1. Suunniteltu pyöräreitti kulkee vanhaa ratapohjaa pitkin Jyväskylän keskustasta Kankaan alueen läpi kohti Leppävettä Laukaan rajalle. (Kuva: Jyväskylän karttapalvelu, )
3 Työssä käytetyt menetelmät Työssä tehdyt analyysit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tuottamaan yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) aineistoon sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaan korkeusmalliin, jonka tarkkuus on tarkastelualueella 2 metriä. Lisäksi työmatkojen sijoitteluun on käytetty pohja-aineistona Digiroad-tieverkkoa. Digiroad-verkosta on reittitarkastelussa rajattu pois moottoriliikenteen päätiet, jotta se simuloisi mahdollisimman kattavasti pyöräilyverkkoa (Kuva 2 vas.). Aineistoa on analysoitu pääosin Esrin tuottamalla ArcGIS-ohjelmistolla. Aineistoa tarkastellaan erilaisten paikkatiedon analyyseihin soveltuvilla menetelmillä. Näitä ovat muun muassa erilaiset kyselyt aineistosta, laskennalliset analyysit sekä visuaaliset analyysit. Työmatkojen pituuksien tarkastelussa pohja-analyysinä on käytetty tiedonlouhinnan alueella paljon sovellettua klusterointia. Kankaan väylän käyttäjäpotentiaalia on arvioitu kolmen eri mittarin avulla, joita ovat asumisen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä korkeuserot. Lisäksi on tarkasteltu työmatkojen pituuksein maantieteellistä jakautumista. Asumisen ja työpaikkojen saavutettavuuden analyysissä on otettu nykytilan rinnalle myös vuoden 2025 yleiskaavan maankäyttösuunnitelma. Asumisen ja työpaikkojen saavutettavuusanalyysissä tarkasteltavan väylän ympärille on muodostettu 500 metrin säteinen vyöhyke eli bufferi (kuva 2 oik.), jonka sisälle jäävää aineisto on rajattu tarkasteluun. Menetelmä perustuu parhaiden eurooppalaisten pyöräilykaupunkien pääpyörätieverkon rakenteeseen, jossa silmukkakoko on yleensä metriä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat suostuvat pyöräilemään matkan määränpäissä lyhyen matkaa alempitasoista verkkoa, jos pääosa matkasta voidaan tehdä korkeatasoisella pyöräväylällä. Aineistoa on potentiaalin arvioimiseksi visualisoitu kuvin sekä sijoitettu se pyöräilyn potentiaali-indeksiä kuvaavalle asteikolle. Asteikon skaalaus perustuu PYKÄLÄ II -projektissa tehtyyn menetelmään, jossa on vertailtu pyöräilyn pääväylästön potentiaalia 9 suomalaisessa kaupungissa. Potentiaalia kuvaavassa indeksissä pyöräilyn potentiaalia arvioidaan asteikolla 1-5 (heikko - erinomainen). Asumisen ja työpaikkojen saavutettavuudet sekä korkeusvaihtelut on otettu huomioon omissa asteikoissaan. Kuva 2. Digiroad-tietoaineisto (vas.) sisältää valtakunnallisen tie- ja katuverkon geometriatiedon lisäksi monipuolisia ominaisuustietoja, kuten tieluokka-, nopeus- liikennemäärätietoja. Työssä Digiroad-aineistoa käytetään työmatkojen sijoitteluun tie- ja katuverkolle. Tarkasteltavan pyöräväylän saavutettavuutta analysoidaan työssä muun muassa rajaamalla aineistoa väylän ympärille muodostetun 500 metrin suuruisen vyöhykkeen eli bufferin sisältä.
4 Lähtötietoja Jyväskylän työmatkoista Työmatkojen tiedot ovat peräisin Suomen Ympäristökeskuksen tuottamasta YKR-aineistosta, joka sisältää työllisen henkilön asuin- ja työpaikan YKR-ruudun koordinaatit. Aineistossa on salattu tiedot sellaisista ruuduista, joihin tulee tai joista lähtee alle 5 matkaa. Käytännössä tämä aiheuttaa sen, että harvaan asutuilta seuduilta ei saada tarkkoja tietoja. Tässä työssä on kuitenkin keskitytty työmatkaliikenteen päävirtoihin, jolloin salaus ei olennaisesti vaikuta tarkastelun luotettavuuteen. Jyväskylän vuoden 2009 työmatka-aineisto sisälsi yhteensä kodin ja työpaikan välistä matkaa. Työmatkojen pituus linnuntietä pitkin mitattuna oli keskimäärin 20,5 km. Pyöräiltäviksi matkoiksi on rajattu linnuntietä alle 5 km pituiset matkat, joita työmatka-aineistossa on yhteensä noin Työmatkojen alueellista vaihtelua selvitettiin klusterointimenetelmällä. Menetelmän perusteella pystyttiin osoittamaan, että Jyväskylään suuntautuvien työmatkojen pituus on riippuvainen työntekijän kotipaikasta. Työmatkojen yleistarkastelusta havaitaan, että työmatkojen pituus kasvaa kun mennään kauemmas keskustasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä lähempänä työntekijä asuu Jyväskylän keskustaa, sitä lyhyempi työmatka hänellä todennäköisesti on. Kuvassa 3 on esitetty klusteroinnilla muodostettu jako lyhyiden ja pidempien työmatkojen alueellisesta jakaantumisesta. Työmatkojen pituuksien klusteroituminen Kluster_tyomatkat_9000 GiZScore < Std. Dev Std. Dev Std. Dev Std. Dev Std. Dev Std. Dev. > 2.58 Std. Dev Kuva 3. Kuvassa on klusteroitu Jyväskylään suuntautuvat työmatkat työntekijän kotipaikan ja työmatkan pituuden suhteen. Klusterointi osoittaa, että Jyväskylän keskustan lähellä asuvilla on tyypillisesti lyhyemmät matkat kuin kauempana keskustaa asuvilla. Kuvassa sininen väri kuvaa alueita, joilla asuvilla on tyypillisesti lyhyt työmatka (alle 10 km), vaaleilla alueilla työmatkat ovat keskipitkiä (10-15 km) ja punaisilla alueilla asuvilla on tyypillisesti pitkä työmatka (yli 15 km). Kankaan väylän potentiaali työmatkojen klusteroinnin perusteella Työmatkojen klusteroinnin (kuva 3) perusteella voidaan sanoa, että suunnitellun Kankaan alueen läpi kulkevan pyöräväylän varrella asuvilla on tyypillisesti lyhyt työmatka. Lyhyeksi luokiteltavia työmatkoja on vielä Laukaan kunnan puolellakin Leppäveden alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että työmatkaliikenteessä väylällä näyttäisi olevan potentiaalista käyttäjäkuntaa. Erityisesti Kankaan alueen ja Palokärjen teollisuusalueen valmistuttua väylä palvelee useita työmatkaliikkujia.
5 Työmatkojen sijoittelu liikenneverkolle Jotta saadaan analysoitua työmatkaliikenteen kuormittavuutta tie- ja katuverkolla, on työmatkat sijoiteltava verkolle. Koska työssä tarkastellaan pyöräilyn potentiaalia, on työmatkoista rajattu tarkasteluun pyöräiltävät eli käytännössä alle 5 km pituiset työmatkat linnuntietä pitkin mitattuna. Työssä tehty malli kuvaa käytännössä sitä, miltä katuverkon pyöräilymäärät olisivat siinä tapauksessa, jos kaikki Jyväskylään suuntautuvat alle 5 km työmatkat tehtäisiin pyörällä lyhintä mahdollista reittiä pitkin. Pyöräiltävien työmatkojen määriä kuvaava malli on esitetty kuvassa 4. Mallin perusteella voidaan todeta, että mallinnettu potentiaali ja olemassa olevat laatuväylät eivät kaikkien väylien osalta täsmää. Esimerkiksi Kauppakadulla, Seminaarinkadulla, Vaajakoskentiellä sekä Vaajakosken moottoritien eteläpuolisella rantaväylällä on mallin mukaan korkea potentiaali työmatkapyöräilyyn, mutta pyöräilyn laatuväylä näiltä puuttuu. Toisaalta Jyväsjärven rannassa kulkeva laatuväylä 2 ja Laajavuorea kohden kulkeva laatuväylä 6 eivät mallissa ole potentiaalisia työmatkaliikenteen näkökulmasta, mutta ovat opiskelijoiden ja vapaa-ajan liikkumisen kannalta tärkeitä laatuväyliä. Tässä analysoidut matkat käsittävät ainoastaan työmatkat. Jyväskylässä lähes kolmannes väestöstä on koululaisia tai opiskelijoita, jolloin heidän tekemät matkat toisivat pyöräilymatkojen verkkomalliin olennaista lisäarvoa. ± Kuva 4. Kuvassa on mallinnettu tilanne siitä, kuinka suuret työmatkoista johtuvat pyöräilymäärät olisivat katuverkolla, jos kaikki Jyväskylään suuntautuvat alle 5 km pituiset kodin ja työpaikan väliset matkat tehtäisiin pyörällä lyhintä mahdollista reittiä pitkin. Violetin viivan paksuus kuvaa matkojen määrää eli mitä paksumpi viiva on, sitä suuremmat liikennemäärät ovat. Kuvaan on myös piirretty nykyiset kuusi laatuväylää sekä seitsemäntenä laatuväylänä arvioitava Kankaan väylä. Työmatkat Liikennemäärä Laatuvayla1 Laatuvayla2 Laatuvayla5 Laatuvayla3 Laatuvayla4 Laatuvayla6 Laatuvayla7 Kankaan väylän potentiaali työmatkojen mallinnuksen näkökulmasta Työmatkavirtojen mallintamisen perusteella näyttää, että Kankaan väylällä ei olisi suurta potentiaalia työmatkaliikenteessä. Malli kuitenkin osoittaa, että potentiaalia on runsaasti Lohikoskentiellä sekä Seppäläntiellä, joiden käyttäjiä laadukas Kankaan väylä varmasti houkuttelee. Mallin pohjalla olevat työmatkatiedot ovat vuodelta 2009, joten tulevaisuudessa Kankaan alueen valmistuttua työmatkaliikenne keskustan suuntaan lisääntyy voimakkaasti.
6 Asumisen saavutettavuus Kankaan väylän saavutettavuusalueella on vuoden 2010 asukastietojen mukaan asukasta ja vuoteen 2025 mennessä Kankaan alueen kehitys lisää väestöpotentiaalia 3000 asukkaalla. Asukkaiden saavutettavuusindeksi on laskettu väylälle suhteuttaen väestömäärä reitin pituuteen, jolloin índeksin asteikoksi saada 1-5 (heikko - erinomainen). Asukkaiden saavutettavuusindeksi vuosi as./km (1,6) Kuva 5. Asumisen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna Vihreät alueet reitin varrella kuvaavat hyvää saavutettavuutta, keltaiset melko hyvää ja punaiset alueet haja-asutusta. Väestö Väestö vaesto7 250 <VALUE> m ruudussa ,200 Asukkaiden saavutettavuusindeksi vuosi as./km (2,0) Kuva 6. Asumisen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna Väestö 250 m ruudussa <VALUE> ,200 Kankaan väylän potentiaali asumisen näkökulmasta Nykyisellä väestömäärällä asukkaiden saavutettavuusindeksi asettuu 1,6:een ja vuoden 2025 väestömäärällä 2,0 eli käyttäjäpotentiaali on tästä näkökulmasta melko vaatimaton. Kuvien 5 ja 6 perusteella väestö on keskittynyt väylän varrella Jyväskylän keskustan, Seppälän ja Huhtasuon alueille ja koillispäässä reitin varrella asumista vähän. Jos tarkastellaan väylän osuutta Jyväskylän keskustan ja nykyisen Mäntykankaan hautausmaan välillä, saadaan asukkaiden saavutettavuusindeksiksi 2,8 ja vuoden 2025 asukasmäärällä 3,4, jolloin saavutettavuus on jo melko hyvä.
7 Työpaikkojen saavutettavuus Kankaan väylän saavutettavuusalueella on vuoden 2009 työpaikkatietojen mukaan työpaikkaa ja arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä Kankaan alueen kaavoitus lisää työpaikkojen määrää 2000:lla ja Palokärjen teollisuusalueen lisärakentaminen noin 1200:lla. Työpaikkojen saavutettavuusindeksi on laskettu väylälle suhteuttaen työpaikkojen määrä reitin pituuteen, jolloin índeksin asteikoksi saada 1-5 (heikko - erinomainen). Työpaikkojen saavutettavuusindeksi vuosi työp./km (2,2) Kuva 7. Työpaikkojen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna Työpaikat Työpaikat tpaikka7 <VALUE> 250 m ruudussa ,200 Työpaikkojen saavutettavuusindeksi vuosi työp./km (2,6) Kuva 8. Työpaikkojen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna Työpaikat <VALUE> 250 m ruudussa ,200 Kankaan väylän potentiaali asumisen näkökulmasta Nykyisellä työpaikkamäärällä työpaikkojen saavutettavuusindeksi on 2,2 ja vuoden 2025 arvioidulla työpaikkamäärällä 2,6 eli käyttäjäpotentiaali on työpaikkojen näkökulmasta kohtalainen. Työpaikkoja on kuitenkin väylän varrella tasaisesti ja useimmista työpaikoista on vielä alle 5 km matka Jyväskylän keskustaan (Kuvat 7 ja 8). Työmatkaliikenteen näkökulmasta väylän jatkaminen koillispäässä Laukaan rajalle on kannatettavaa, koska se kytkee tällöin Leppäveden asuinalueen Palokärjen teollisuusalueeseen. Kankaan väylä olisi siis työmatkaliikenteen näkökulmasta merkittävä väylä pyöräilyn edistämiseen.
8 Korkeuserot Korkeuserot ovat yksi merkittävimmistä pyöräilyn houkuttelevuuteen vaikuttavista tekijöistä. Jyrkät tai pitkät nousuosuudet koetaan usein raskaiksi polkea pyörällä ja yli 5 % tasolla osa pyöräilijöistä joutuu jo taluttamaan pyörää. Kevyen liikenteen suunnitteluohjeen mukaan alle 3 % pituuskaltevuus on suositeltava. Korkeuserojen arvoinnissa pyöräväylä on jaettu 100 metrin pituisiin osiin ja laskettu jokaiselle osuudelle kaltevuusarvo. Korkeusindeksissä on laskettu näiden 100 metrin osuuksien keskiarvo ja luokiteltu se potentiaali-indeksille. Indeksi toimii samalla jaottelulla kuin asumisen ja työpaikkojen saavutettavuusindeksi eli asteikolla 1-5 (heikko - erinomainen) Kuvassa 9 on esitetty visuaalisesti kaltevuudet Kankaan väylälle, jossa punainen tarkoittaa mäkistä maastoa ja vihreät ovat tasaisia osuuksia. Korkeusindeksi ,9 % (4,2) Kuva 9. Korkeuserot Jyväskylän Kankaan väylällä. Vihreä väri takoittaa alle 3 % kaltevuutta, mikä on Kevyen liikenteen suunnitteluoppaan suositeltava pituuskaltevuus. Tätä suuremmat kaltevuudet vähentävät merkittävästi pyöräilyn houkuttelevuutta. Punaiset kaltevuudet Kankaan väylällä aiheutuvat korkeusmallin kuvaamasta maaston muodoista Tourujoen ja 4-tien kohdilla. Näissä kohdissa tulee olemaan silta ja alikulku, jolloin korkeuserot eivät ole käytännössä näin voimakkaita. Laatuväylä 7 Korkeus (m) km 1 km 2 km 3 km 4 km 5 km 6 km 7 km 8 km Keskusta Kuva 10. Korkeuskäyrä Kankaan väylästä. Maanmittauslaitos, OpenStreetMap CC-BY-SA Laukaan raja Kaltevuus-% Avg_Slope Kankaan väylän potentiaali korkeuserojen näkökulmasta Kankaan väylä on analyysin perusteella hyvin tasainen, mikä kertoo sen houkuttelevuudesta potentiaalisena työmatkareittinä. Suurin osa väylästä on kaltevuudeltaan alle 3 %, mikä on Kevyen liikenteen suunnitteluoppaan mukaan suositeltu pituuskaltevuus. Väylän keskimääräinen kaltevuus on 1,9 %, mikä vastaa korkeusindeksillä arvoa 4,2 eli omaa korkeuserojen näkökulmasta korkean käyttäjäpotentiaalin.
9 Liite 1 Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko vs. polkupyörälaskenta Työmatkat Liikennemäärä
10 Liite 2 Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko - 5-asteikkoinen ± Työmatkat Liikennemäärä
11 Liite 3 Aineiston kuvaus Lähde: YKR-ruututiedot Työmatkat Perusjoukko: Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia alueella asuvia työllisiä. Alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työmatkan asuinpaikan ja työpaikan sijainnin mukaan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työmatkan. Työllisen työpaikka voi sijaita asuinpaikassa. Rekisteritiedoista kerätyissä tiedoissa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Huom. Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työmatkatietoja. Esim. monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan, tai monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevat henkilöt ovat voineet kirjautua yrityksen päätoimipaikkaan. Huom. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten opiskelijoiden työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Aineistolähde: Väestölaskenta 1980, Väestölaskenta 1985 Mm. Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot. Verotietokanta. Verohallitus. Työssäkäyntitilasto Työssäkäynti. Tilastokeskus. Määritelmät: Asuinpaikka = alueella asuva työllinen Työpaikka = alueella työssäkäyvä Toimiala (elinkeino) määräytyy henkilön työpaikan toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Tieto toimialasta perustuu yleensä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ja julkisyhteisörekisterin sekä Kuntien eläkevakuutuksen toimintayksikkörekisterin tietoihin. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toiminnan laadun mukaan. Tiedoissa käytetään vuoden 1995 ja 2002 toimialaluokitusta. Luokitukset noudattavat EU:n toimialaluokituksen (NACE ) rakennetta ja koodijärjestelmää. Toimialat on määritelty toimialan pääluokan eli kirjaintason mukaan 18 luokkaan. Lisäksi korkean teknologian ja informaatiosektorin toimialat ovat erikseen. Tarkan kuvauksen kunkin toimialan sisällöstä saa julkaisusta Toimialaluokitus TOL 2002, Tilastokeskus 2002, Käsikirjoja 4. Toimialaluokitus 2002 Tietosuoja: Mikäli työmatkojen lukumäärä ruudusta ruutuun on alle 5, työmatkoja koskevia tietoja ei saa julkistaa. Tilastovuosi: 2009
12 Väestö Perusjoukko: Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Väestön sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. Henkilöt, jotka asuvat laitoksissa, saavat sijaintitiedon laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Sijainniltaan tuntemattomiin jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa ei tiedetä. Määritelmät: Asuinpaikalla tarkoitetaan sen asunnon sijaintia, jossa henkilö on kirjoilla. Nykyinen kotikuntalaki (1994) antaa henkilölle mahdollisuuden vapaasti valita vakinaisen asuinpaikkansa, esim. opiskelijat voivat halutessaan olla kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan. Henkilöllä voi vakinaisen asuinpaikan lisäksi olla tilapäinen asuinpaikka asunnossa, jossa henkilö ilmoituksensa mukaan asuu tilapäisesti vähintään kolme kuukautta. Tilastot tehdään vain vakinaisen asuinpaikan mukaan. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina. Väestön tiedoista on muodostettu ns. toiminnallisia ikäryhmiä. Huom. Sijaintitieto on korjattu vuoden 2006 koordinaattitiedon mukaan YKR-aineistoihin. Aineistolähde: Väestön keskusrekisteri, Väestötietojärjestelmä ( Tietosuoja: Väestötiedoissa ei ole salauksia. Tilastovuosi 2010
13 Työpaikat Perusjoukko: Alueella työssäkäyvien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Rekisteritiedoista kerätyissä tiedoissa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Huom. Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työpaikkamääriä. Esim. monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan, tai monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevat henkilöt ovat voineet kirjautua yrityksen päätoimipaikkaan. Huom. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten opiskelijoiden työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Aineistolähde: Väestölaskenta 1980, Väestölaskenta 1985 Mm. Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot. Verotietokanta. Verohallitus. Työssäkäyntitilasto Työssäkäynti. Tilastokeskus. Määritelmät: Alueella työssäkäyvä = työpaikka. Jokainen alueella työssäkäyvä henkilö muodostaa tällöin yhden työpaikan. Lukuun sisältyvät myös osa-aikaiset työntekijät. Toimiala (elinkeino) määräytyy henkilön työpaikan toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Tieto toimialasta perustuu yleensä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ja julkisyhteisörekisterin sekä Kuntien eläkevakuutuksen toimintayksikkörekisterin tietoihin. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toi-minnan laadun mukaan. Tiedoissa käytetään vuoden 1995 ja 2002 toimialaluokitusta. Luokitukset noudattavat EU:n toimialaluokituksen (NACE) rakennetta ja koodijärjestelmää. Toimialat on määritelty toimialan pääluokan eli kirjaintason mukaan 18 luokkaan. Lisäksi pääluokan G (Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus) toimialat 50 (moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti), 51 (agentuuritoiminta ja tukkukauppa pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ja 52 (vähittäiskauppa pl. moottoriajoneuvot; kotitaloustavaroiden korjaus) ovat erikseen. Tarkan kuvauksen kunkin toimialan sisällöstä saa julkaisusta Toimialaluokitus TOL 2002, Tilastokeskus 2002, Käsikirjoja 4. Toimialaluokitus 2002 Tietosuoja: Mikäli työmatkojen lukumäärä ruudusta ruutuun on alle 5, työmatkoja koskevia tietoja ei saa julkistaa. Tilastovuosi: 2009
Pasi Metsäpuro. Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä [tyhjä sivu blank page] [tyhjä sivu blank page] Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Jyväskylässä
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Jyväskylässä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lahdessa
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lahdessa PYKÄLÄ II tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Porissa
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Porissa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Asuminen Porissa Pyöräilypotentiaali
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotPYKÄLÄ II PYÖRÄILYN JA KÄVELYN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA
PYKÄLÄ II PYÖRÄILYN JA KÄVELYN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Asialista 1. Kokouksen avaaminen 2. Esityslistan hyväksyminen 3. Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä, kehityspäällikkö Saara Vauramo
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotSipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys
16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...
LisätiedotTYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT
TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14
LisätiedotTyössäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus
Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotPaikkatiedon mahdollisuudet
Paikkatiedon mahdollisuudet Taustatietoryhmä 26.2.2016 Laatija: Mari Väänänen Paikkatieto / GIS 2 LÄHDE: http://www.itewiki.fi/opas/paikkatieto-gis-ja-karttapalvelut/ Esimerkkejä paikkatietoanalyyseistä
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotPääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013
Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:
LisätiedotKESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO
KESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO Vuoden 2023 väestöennusteella Jaani Lahtinen 040-554 6581 Simulaatiossa huomioitu Julkisen liikenneverkon muutokset Saavutettavuus Länsimetron 1 vaiheen mukaan Väestön paikalliset
LisätiedotRakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011
RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere
LisätiedotLAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy
LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotKOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013
KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotSisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle
Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotVähittäiskaupan määrävuosiselvitys 2012
Kauppa 2014 Vähittäiskaupan määrävuosiselvitys 2012 Elintarvikkeet ja juomat vähittäiskaupan suurin tuoteryhmä 2012 Elintarvikkeet ja juomat olivat selvästi vähittäiskaupan myynnin suurin tuoteryhmä vuonna
LisätiedotVALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE
VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotPÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS JALANKULKUKAUPUNGIN SUUNNITTELUPERIAATTEET KUMPPANUUSFOORUMI 16.2.2017 EERO SALMINEN, RAMBOLL FINLAND OY PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ASIOINTIMATKAT Suomalaiset kotitaloudet
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo
LisätiedotKonkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010
Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotYleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotKOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
Lisätiedot#% & ' # ( )! " #! $%! #% ) *+' % +)! """ # $
#%& '# ()! "#!$%! #%) *+'%+)! """#$ ,((,,-./(0,..1.2(00,--34.5(6(10/ &' (! ) +=' )' +%>? + %'%&'&!!! **(+!!!(, / -+%+ % ( % - *%!(.!(!(/* / ''+# =&>)#' %&+%+ %&& > %&%& %&& > %&%& ' >>? 4& %&?+'&&)& 5)>=?
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotMelumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotSantalahden pysäkkitarkastelu
26.3.2018 Santalahden pysäkkitarkastelu Johdanto Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-katua pitkin ja jatkaa sillalla kohti Hiedanrannan Järvikaupunkia (KH:n päätös 12.2.2018). Santalahden kohdalla
LisätiedotMeluselvitysraportti. Päiväys Projekti Nikulanväylä Asemakaavan meluselvitys Tilaaja Rauman kaupunki
Meluselvitysraportti Päiväys 08.01.2019 Projekti Asemakaavan Tilaaja Rauman kaupunki Meluselvitysraportti 1/6 Sisällys 1 Lähtökohdat... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot...
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotHARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS
HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot
ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotTyöllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle
Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotAutokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotJoukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys
Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Tekninen muistio 17.6.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuusanalyysin (MASA)
LisätiedotOjalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava
Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.
LisätiedotHenkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2
1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus
LisätiedotGIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin
GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos
LisätiedotMatkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?
Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotTiedon kanssa kartalla Tilastokirjaston asiakastilaisuus 24.11. 2005. Ulla-Maarit Saarinen Tilastokeskus
Tiedon kanssa kartalla Tilastokirjaston asiakastilaisuus 24.11. 2005 Ulla-Maarit Saarinen Tilastokeskus Tilastokeskuksen paikkatietoaineistot 24.11.2005 A 2 Paikkatieto on kohdetta kuvaavan sijaintitiedon
LisätiedotAkaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233
Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2015
Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotLiikennesuunnittelu, referenssejä
1 (6) Liikennesuunnittelu, referenssejä Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava-alueen ja Kirkonvarkauden asemakaava-alueen liikenneselvitykset, Mikkelin kaupunki, 2013 2014 Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotPyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla
Pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla Pro gradu -tutkielma Ainokaisa Tarnanen Helsingin yliopisto 3.6.2016 Taustaa Pyöräily ja saavutettavuus ovat
LisätiedotPaikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla
Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Joni Heikkola (Kaupunkisuunnittelu, yleiskaavasuunnittelija) Helsingin Sanomat
LisätiedotTilastotarkastelut kartalla
Tilastotarkastelut kartalla Vuosien 2003 2012 aineistot ovat Tilastokeskuksen tuottamia. Karttatoteutukset on tehty Kajaanin kaupungin maankäyttöpalveluissa. Ikäjako tilastoalueittain 31.12.2012 on haettu
LisätiedotLahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin
Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotKaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009
Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa
LisätiedotTyössäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne
Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen Vaikka yrittäjien kokonaismäärä vähenikin vuodesta 2008 vuoteen 2009 yli 3 600 henkilöllä, pysyi
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
Lisätiedot0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin
Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.
LisätiedotTietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE
Tietopalvelu Liiteri Kari Oinonen, SYKE 29.10.2014 Mikä Liiteri on Tietopalvelu, jonka avulla viranomaiset ja yritykset voivat hoitaa maankäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tehtäviä
LisätiedotHSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012
HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotSulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma
Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien
LisätiedotRaportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072
! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...
LisätiedotMeijeritien asemakaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...
LisätiedotKUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy
KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman
LisätiedotAluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan
LisätiedotKannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.
1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
Lisätiedot