Pasi Metsäpuro. Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä

Transkriptio

1 Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä

2 [tyhjä sivu blank page] [tyhjä sivu blank page]

3 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere University of Technology. Transport Research Centre Verne Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 2013

4 Kansikuva: Pasi Metsäpuro

5 Sisällys Työn kuvaus... 4 Tiivistelmä ja johtopäätökset... 4 Työssä käytetyt menetelmät... 5 Lähtötietoja Jyväskylän työmatkoista... 6 Työmatkojen sijoittelu liikenneverkolle... 7 Asumisen saavutettavuus... 8 Työpaikkojen saavutettavuus... 9 Korkeuserot Liite 1: Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko vs. polkupyörälaskenta Liite 2: Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko - 5-asteikkoinen Liite 3: Aineiston kuvaus

6 Työn kuvaus Työssä arvioidaan suunnitellun, Jyväskylän Kankaan alueen läpi kulkevan pyöräväylän potentiaalia (Kuva 1). Potentiaalin arviointi perustuu väylän varrella sijaitsevaan asumiseen ja työpaikkoihin, työmatkojen pituuksiin sekä väylän korkeusvaihteluun. Analyysissa otetaan huomioon Kankaan alueen ja Palokärjen teollisuusalueen osayleiskaavan muutokset. Työssä pääpaino on työmatkojen tarkastelussa. Asiointi- ja vapaa-ajanmatkat sekä matkat kouluihin ja opiskelupaikkoihin on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Lisäksi työssä mallinnetaan pyöräilyn liikennemääriä työmatkaliikenteessä. Mallinnus tehdään sijoittamalla Jyväskylään suuntautuvat, alle 5 km työmatkat katuverkolle ja yhdistämällä ne liikennemäärätiedoksi. Työmatkojen kuormitusanalyysissä voidaan löytää sellaisia väyliä, joilla on työmatkaliikenteen kannalta korkea potentiaali ja joihin on tästä näkökulmasta kannattavaa investoida. Tiivistelmä ja johtopäätökset Suunnitteilla olevan Kankaan väylän vaikutusalueella asuu tällä hetkellä asukasta ja asukasluku väylän varrella kasvaa vuoteen 2025 mennessä ainakin 3000 asukkaalla. Työpaikkoja väylän vaikutusalueella ja työpaikkamäärä kasvaa Kankaan sekä Palokärjen alueiden laajennusten yhteydessä noin :een. Kankaan väylän varrella asuvien työmatkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä, mikä kertoo korkeasta pyöräilyn potentiaalista. Työssä työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko osoitti kyseiselle väylälle melko vähän käyttäjiä, mutta keskustan Jyväskylän koillisen osan välillä on kuitenkin osoitettavissa merkittäviä työmatkavirtoja. Kankaan alueen valmistuttua laadukas pyöräväylä kuitenkin houkuttelee käyttäjiä lisää. Jos asumisen ja työpaikkojen määrää tarkastellaan koko väylän matkalla, se saa melko vaatimattoman saavutettavuuden, mutta asumisen ja työpaikkojen saavutettavuus Jyväskylän keskustan ja Mäntykankaan hautausmaan välillä on kuitenkin melko hyvä. Väylän rakentaminen on Mäntykankaan hautausmaan ja Laukaan rajan välille on perusteltua alueiden yhdistävyyden ja virkistyspyöräilyn houkuttelevuuden parantumisella sekä Palokärjen teollisuusalueen laajennuksen johdosta. Vanhaa ratapohjaa pitkin kulkeva väylä on pituuskaltevuudeltaan tasainen, joka on tästä näkökulmasta korkean potentiaalin pyöräilyväylä. 4 Kuva 1. Suunniteltu pyöräreitti kulkee vanhaa ratapohjaa pitkin Jyväskylän keskustasta Kankaan alueen läpi kohti Leppävettä Laukaan rajalle. (Kuva: Jyväskylän karttapalvelu, )

7 Työssä käytetyt menetelmät Työssä tehdyt analyysit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tuottamaan yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) aineistoon sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaan korkeusmalliin, jonka tarkkuus on tarkastelualueella 2 metriä. Lisäksi työmatkojen sijoitteluun on käytetty pohja-aineistona Digiroad-tieverkkoa. Digiroad-verkosta on reittitarkastelussa rajattu pois moottoriliikenteen päätiet, jotta se simuloisi mahdollisimman kattavasti pyöräilyverkkoa ( esimerkki aineistosta kuvassa 2 vas.). Aineistoa on analysoitu pääosin Esrin tuottamalla ArcGIS-ohjelmistolla. Aineistoa tarkastellaan erilaisten paikkatiedon analyyseihin soveltuvilla menetelmillä. Näitä ovat muun muassa erilaiset kyselyt aineistosta, laskennalliset analyysit sekä visuaaliset analyysit. Työmatkojen pituuksien tarkastelussa pohja-analyysinä on käytetty tiedonlouhinnan alueella paljon sovellettua klusterointia. Kankaan väylän käyttäjäpotentiaalia on arvioitu kolmen eri mittarin avulla, joita ovat asumisen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä korkeuserot. Lisäksi on tarkasteltu työmatkojen pituuksein maantieteellistä jakautumista. Asumisen ja työpaikkojen saavutettavuuden analyysissä on otettu nykytilan rinnalle myös vuoden 2025 yleiskaavan maankäyttösuunnitelma. Asumisen ja työpaikkojen saavutettavuusanalyysissä tarkasteltavan väylän ympärille on muodostettu 500 metrin säteinen vyöhyke eli bufferi (kuva 2 oik.), jonka sisälle jäävää aineisto on rajattu tarkasteluun. Menetelmä perustuu parhaiden eurooppalaisten pyöräilykaupunkien pääpyörätieverkon rakenteeseen, jossa silmukkakoko on yleensä metriä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat suostuvat pyöräilemään matkan määränpäissä lyhyen matkaa alempitasoista verkkoa, jos pääosa matkasta voidaan tehdä korkeatasoisella pyöräväylällä. Aineistoa on potentiaalin arvioimiseksi visualisoitu kuvin sekä sijoitettu se pyöräilyn potentiaali-indeksiä kuvaavalle asteikolle. Asteikon skaalaus perustuu PYKÄLÄ II -projektissa tehtyyn menetelmään, jossa on vertailtu pyöräilyn pääväylästön potentiaalia 9 suomalaisessa kaupungissa. Potentiaalia kuvaavassa indeksissä pyöräilyn potentiaalia arvioidaan asteikolla 1-5 (heikko - erinomainen). Asumisen ja työpaikkojen saavutettavuudet sekä korkeusvaihtelut on otettu huomioon omissa asteikoissaan. Kuva 2. Digiroad-tietoaineisto (vas.) sisältää valtakunnallisen tie- ja katuverkon geometriatiedon lisäksi monipuolisia ominaisuustietoja, kuten tieluokka-, nopeus- liikennemäärätietoja. Työssä Digiroad-aineistoa käytetään työmatkojen sijoitteluun tie- ja katuverkolle. Tarkasteltavan pyöräväylän saavutettavuutta analysoidaan työssä muun muassa rajaamalla aineistoa väylän ympärille muodostetun 500 metrin suuruisen vyöhykkeen eli bufferin sisältä. 5

8 Lähtötietoja Jyväskylän työmatkoista Työmatkojen tiedot ovat peräisin Suomen Ympäristökeskuksen tuottamasta YKR-aineistosta, joka sisältää työllisen henkilön asuin- ja työpaikan YKR-ruudun koordinaatit. Aineistossa on salattu tiedot sellaisista ruuduista, joihin tulee tai joista lähtee alle 5 matkaa. Käytännössä tämä aiheuttaa sen, että harvaan asutuilta seuduilta ei saada tarkkoja tietoja. Tässä työssä on kuitenkin keskitytty työmatkaliikenteen päävirtoihin, jolloin salaus ei olennaisesti vaikuta tarkastelun luotettavuuteen. Jyväskylän vuoden 2009 työmatka-aineisto sisälsi yhteensä kodin ja työpaikan välistä matkaa. Työmatkojen pituus linnuntietä pitkin mitattuna oli keskimäärin 20,5 km. Pyöräiltäviksi matkoiksi on rajattu linnuntietä alle 5 km pituiset matkat, joita työmatka-aineistossa on yhteensä noin Työmatkojen alueellista vaihtelua selvitettiin klusterointimenetelmällä. Menetelmän perusteella pystyttiin osoittamaan, että Jyväskylään suuntautuvien työmatkojen pituus on riippuvainen työntekijän kotipaikasta. Työmatkojen yleistarkastelusta havaitaan, että työmatkojen pituus kasvaa kun mennään kauemmas keskustasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä lähempänä työntekijä asuu Jyväskylän keskustaa, sitä lyhyempi työmatka hänellä todennäköisesti on. Kuvassa 3 on esitetty klusteroinnilla muodostettu jako lyhyiden ja pidempien työmatkojen alueellisesta jakaantumisesta. Työmatkojen pituuksien klusteroituminen Kluster_tyomatkat_9000 GiZScore < Std. Dev Std. Dev Std. Dev Std. Dev Std. Dev Std. Dev. > 2.58 Std. Dev Km YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Kuva 3. Kuvassa on klusteroitu Jyväskylään suuntautuvat työmatkat työntekijän kotipaikan ja työmatkan pituuden suhteen. Klusterointi osoittaa, että Jyväskylän keskustan lähellä asuvilla on tyypillisesti lyhyemmät matkat kuin kauempana keskustaa asuvilla. Kuvassa sininen väri kuvaa alueita, joilla asuvilla on tyypillisesti lyhyt työmatka (alle 10 km), vaaleilla alueilla työmatkat ovat keskipitkiä (10-15 km) ja punaisilla alueilla asuvilla on tyypillisesti pitkä työmatka (yli 15 km). Kankaan väylän potentiaali työmatkojen klusteroinnin perusteella Työmatkojen klusteroinnin (kuva 3) perusteella voidaan sanoa, että suunnitellun Kankaan alueen läpi kulkevan pyöräväylän varrella asuvilla on tyypillisesti lyhyt työmatka. Lyhyeksi luokiteltavia työmatkoja on vielä Laukaan kunnan puolellakin Leppäveden alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että työmatkaliikenteessä väylällä näyttäisi olevan potentiaalista käyttäjäkuntaa. Erityisesti Kankaan alueen ja Palokärjen teollisuusalueen valmistuttua väylä palvelee useita työmatkaliikkujia. 6

9 Työmatkojen sijoittelu liikenneverkolle Jotta saadaan analysoitua työmatkaliikenteen kuormittavuutta tie- ja katuverkolla, on työmatkat sijoiteltava verkolle. Koska työssä tarkastellaan pyöräilyn potentiaalia, on työmatkoista rajattu tarkasteluun pyöräiltävät eli käytännössä alle 5 km pituiset työmatkat linnuntietä pitkin mitattuna. Työssä tehty malli kuvaa käytännössä sitä, miltä katuverkon pyöräilymäärät olisivat siinä tapauksessa, jos kaikki Jyväskylään suuntautuvat alle 5 km työmatkat tehtäisiin pyörällä lyhintä mahdollista reittiä pitkin. Pyöräiltävien työmatkojen määriä kuvaava malli on esitetty kuvassa 4. Mallin perusteella voidaan todeta, että mallinnettu potentiaali ja olemassa olevat laatuväylät eivät kaikkien väylien osalta täsmää. Esimerkiksi Kauppakadulla, Seminaarinkadulla, Vaajakoskentiellä sekä Vaajakosken moottoritien eteläpuolisella rantaväylällä on mallin mukaan korkea potentiaali työmatkapyöräilyyn, mutta pyöräilyn laatuväylä näiltä puuttuu. Toisaalta Jyväsjärven rannassa kulkeva laatuväylä 2 ja Laajavuorea kohden kulkeva laatuväylä 6 eivät mallissa ole potentiaalisia työmatkaliikenteen näkökulmasta, mutta ovat opiskelijoiden ja vapaa-ajan liikkumisen kannalta tärkeitä laatuväyliä. Tässä analysoidut matkat käsittävät ainoastaan työmatkat. Jyväskylässä lähes kolmannes väestöstä on koululaisia tai opiskelijoita, jolloin heidän tekemät matkat toisivat pyöräilymatkojen verkkomalliin olennaista lisäarvoa. ± Km YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Kuva 4. Kuvassa on mallinnettu tilanne siitä, kuinka suuret työmatkoista johtuvat pyöräilymäärät olisivat katuverkolla, jos kaikki Jyväskylään suuntautuvat alle 5 km pituiset kodin ja työpaikan väliset matkat tehtäisiin pyörällä lyhintä mahdollista reittiä pitkin. Violetin viivan paksuus kuvaa matkojen määrää eli mitä paksumpi viiva on, sitä suuremmat liikennemäärät ovat. Kuvaan on myös piirretty nykyiset kuusi laatuväylää sekä seitsemäntenä laatuväylänä arvioitava Kankaan väylä. Työmatkat Liikennemäärä Laatuvayla1 Laatuvayla2 Laatuvayla5 Laatuvayla3 Laatuvayla4 Laatuvayla6 Laatuvayla7 Kankaan väylän potentiaali työmatkojen mallinnuksen näkökulmasta Työmatkavirtojen mallintamisen perusteella näyttää, että Kankaan väylällä ei olisi suurta potentiaalia työmatkaliikenteessä. Malli kuitenkin osoittaa, että potentiaalia on runsaasti Lohikoskentiellä sekä Seppäläntiellä, joiden käyttäjiä laadukas Kankaan väylä varmasti houkuttelee. Mallin pohjalla olevat työmatkatiedot ovat vuodelta 2009, joten tulevaisuudessa Kankaan alueen valmistuttua työmatkaliikenne keskustan suuntaan lisääntyy voimakkaasti. 7

10 Asumisen saavutettavuus Kankaan väylän saavutettavuusalueella on vuoden 2010 asukastietojen mukaan asukasta ja vuoteen 2025 mennessä Kankaan alueen kehitys lisää väestöpotentiaalia 3000 asukkaalla. Asukkaiden saavutettavuusindeksi on laskettu väylälle suhteuttaen väestömäärä reitin pituuteen, jolloin índeksin asteikoksi saada 1-5 (heikko - erinomainen). Asukkaiden saavutettavuusindeksi vuosi as./km (1,6) Km YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Kuva 5. Asumisen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna Vihreät alueet reitin varrella kuvaavat hyvää saavutettavuutta, keltaiset melko hyvää ja punaiset alueet haja-asutusta. Väestö Väestö vaesto7 250 <VALUE> m ruudussa ,200 Asukkaiden saavutettavuusindeksi vuosi as./km (2,0) Km YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Kuva 6. Asumisen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna Väestö 250 m ruudussa <VALUE> ,200 Kankaan väylän potentiaali asumisen näkökulmasta Nykyisellä väestömäärällä asukkaiden saavutettavuusindeksi asettuu 1,6:een ja vuoden 2025 väestömäärällä 2,0 eli käyttäjäpotentiaali on tästä näkökulmasta melko vaatimaton. Kuvien 5 ja 6 perusteella väestö on keskittynyt väylän varrella Jyväskylän keskustan, Seppälän ja Huhtasuon alueille ja koillispäässä reitin varrella asumista vähän. Jos tarkastellaan väylän osuutta Jyväskylän keskustan ja nykyisen Mäntykankaan hautausmaan välillä, saadaan asukkaiden saavutettavuusindeksiksi 2,8 ja vuoden 2025 asukasmäärällä 3,4, jolloin saavutettavuus on jo melko hyvä. 8

11 Työpaikkojen saavutettavuus Kankaan väylän saavutettavuusalueella on vuoden 2009 työpaikkatietojen mukaan työpaikkaa ja arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä Kankaan alueen kaavoitus lisää työpaikkojen määrää 2000:lla ja Palokärjen teollisuusalueen lisärakentaminen noin 1200:lla. Työpaikkojen saavutettavuusindeksi on laskettu väylälle suhteuttaen työpaikkojen määrä reitin pituuteen, jolloin índeksin asteikoksi saada 1-5 (heikko - erinomainen). Työpaikkojen saavutettavuusindeksi vuosi työp./km (2,2) Km Kuva 7. Työpaikkojen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Työpaikat Työpaikat tpaikka7 <VALUE> 250 m ruudussa ,200 Työpaikkojen saavutettavuusindeksi vuosi työp./km (2,6) Km Kuva 8. Työpaikkojen saavutettavuus Kankaan pyöräväylällä vuonna Työpaikat <VALUE> 250 m ruudussa ,200 Kankaan väylän potentiaali asumisen näkökulmasta Nykyisellä työpaikkamäärällä työpaikkojen saavutettavuusindeksi on 2,2 ja vuoden 2025 arvioidulla työpaikkamäärällä 2,6 eli käyttäjäpotentiaali on työpaikkojen näkökulmasta kohtalainen. Työpaikkoja on kuitenkin väylän varrella tasaisesti ja useimmista työpaikoista on vielä alle 5 km matka Jyväskylän keskustaan (Kuvat 7 ja 8). Työmatkaliikenteen näkökulmasta väylän jatkaminen koillispäässä Laukaan rajalle on kannatettavaa, koska se kytkee tällöin Leppäveden asuinalueen Palokärjen teollisuusalueeseen. Kankaan väylä olisi siis työmatkaliikenteen näkökulmasta merkittävä väylä pyöräilyn edistämiseen. 9

12 Korkeuserot Korkeuserot ovat yksi merkittävimmistä pyöräilyn houkuttelevuuteen vaikuttavista tekijöistä. Jyrkät tai pitkät nousuosuudet koetaan usein raskaiksi polkea pyörällä ja yli 5 % tasolla osa pyöräilijöistä joutuu jo taluttamaan pyörää. Kevyen liikenteen suunnitteluohjeen mukaan alle 3 % pituuskaltevuus on suositeltava. Korkeuserojen arvoinnissa pyöräväylä on jaettu 100 metrin pituisiin osiin ja laskettu jokaiselle osuudelle kaltevuusarvo. Korkeusindeksissä on laskettu näiden 100 metrin osuuksien keskiarvo ja luokiteltu se potentiaali-indeksille. Indeksi toimii samalla jaottelulla kuin asumisen ja työpaikkojen saavutettavuusindeksi eli asteikolla 1-5 (heikko - erinomainen) Kuvassa 9 on esitetty visuaalisesti kaltevuudet Kankaan väylälle, jossa punainen tarkoittaa mäkistä maastoa ja vihreät ovat tasaisia osuuksia. Korkeusindeksi ,9 % (4,2) Km Kuva 9. Korkeuserot Jyväskylän Kankaan väylällä. Vihreä väri takoittaa alle 3 % kaltevuutta, mikä on Kevyen liikenteen suunnitteluoppaan suositeltava pituuskaltevuus. Tätä suuremmat kaltevuudet vähentävät merkittävästi pyöräilyn houkuttelevuutta. Punaiset kaltevuudet Kankaan väylällä aiheutuvat korkeusmallin kuvaamasta maaston muodoista Tourujoen ja 4-tien kohdilla. Korkeuserot tasoittuvat, kun varsinainen väylä rakennetaan ja näihin kohtiin rakennetaan ylikulut. Laatuväylä 7 Korkeus (m) km 1 km 2 km 3 km 4 km 5 km 6 km 7 km 8 km Keskusta Kuva 10. Korkeuskäyrä Kankaan väylästä. Maanmittauslaitos, OpenStreetMap CC-BY-SA Laukaan raja Kaltevuus-% Avg_Slope Kankaan väylän potentiaali korkeuserojen näkökulmasta Kankaan väylä on analyysin perusteella hyvin tasainen, mikä kertoo sen houkuttelevuudesta potentiaalisena työmatkareittinä. Suurin osa väylästä on kaltevuudeltaan alle 3 %, mikä on Kevyen liikenteen suunnitteluoppaan mukaan suositeltu pituuskaltevuus. Väylän keskimääräinen kaltevuus on 1,9 %, mikä vastaa korkeusindeksillä arvoa 4,2 eli omaa korkeuserojen näkökulmasta korkean käyttäjäpotentiaalin. 10

13 Liite 1 Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko vs. polkupyörälaskenta Km YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA 352 Työmatkat Liikennemäärä

14 Liite 2 Työmatkojen perusteella mallinnettu pyöräverkko - 5-asteikkoinen Km ± YKR/SYKE, OpenStreetMap CC-BY-SA Työmatkat Liikennemäärä

15 Liite 3 Aineiston kuvaus Lähde: YKR-ruututiedot Työmatkat Perusjoukko: Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia alueella asuvia työllisiä. Alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työmatkan asuinpaikan ja työpaikan sijainnin mukaan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työmatkan. Työllisen työpaikka voi sijaita asuinpaikassa. Rekisteritiedoista kerätyissä tiedoissa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Huom. Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työmatkatietoja. Esim. monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan, tai monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevat henkilöt ovat voineet kirjautua yrityksen päätoimipaikkaan. Huom. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten opiskelijoiden työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Aineistolähde: Väestölaskenta 1980, Väestölaskenta 1985 Mm. Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot. Verotietokanta. Verohallitus. Työssäkäyntitilasto Työssäkäynti. Tilastokeskus. Määritelmät: Asuinpaikka = alueella asuva työllinen Työpaikka = alueella työssäkäyvä Toimiala (elinkeino) määräytyy henkilön työpaikan toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Tieto toimialasta perustuu yleensä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ja julkisyhteisörekisterin sekä Kuntien eläkevakuutuksen toimintayksikkörekisterin tietoihin. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toiminnan laadun mukaan. Tiedoissa käytetään vuoden 1995 ja 2002 toimialaluokitusta. Luokitukset noudattavat EU:n toimialaluokituksen (NACE ) rakennetta ja koodijärjestelmää. Toimialat on määritelty toimialan pääluokan eli kirjaintason mukaan 18 luokkaan. Lisäksi korkean teknologian ja informaatiosektorin toimialat ovat erikseen. Tarkan kuvauksen kunkin toimialan sisällöstä saa julkaisusta Toimialaluokitus TOL 2002, Tilastokeskus 2002, Käsikirjoja 4. Toimialaluokitus 2002 Tietosuoja: Mikäli työmatkojen lukumäärä ruudusta ruutuun on alle 5, työmatkoja koskevia tietoja ei saa julkistaa. Tilastovuosi:

16 Väestö Perusjoukko: Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Väestön sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. Henkilöt, jotka asuvat laitoksissa, saavat sijaintitiedon laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Sijainniltaan tuntemattomiin jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa ei tiedetä. Määritelmät: Asuinpaikalla tarkoitetaan sen asunnon sijaintia, jossa henkilö on kirjoilla. Nykyinen kotikuntalaki (1994) antaa henkilölle mahdollisuuden vapaasti valita vakinaisen asuinpaikkansa, esim. opiskelijat voivat halutessaan olla kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan. Henkilöllä voi vakinaisen asuinpaikan lisäksi olla tilapäinen asuinpaikka asunnossa, jossa henkilö ilmoituksensa mukaan asuu tilapäisesti vähintään kolme kuukautta. Tilastot tehdään vain vakinaisen asuinpaikan mukaan. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina. Väestön tiedoista on muodostettu ns. toiminnallisia ikäryhmiä. Huom. Sijaintitieto on korjattu vuoden 2006 koordinaattitiedon mukaan YKR-aineistoihin. Aineistolähde: Väestön keskusrekisteri, Väestötietojärjestelmä ( Tietosuoja: Väestötiedoissa ei ole salauksia. Tilastovuosi

17 Työpaikat Perusjoukko: Alueella työssäkäyvien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Rekisteritiedoista kerätyissä tiedoissa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Huom. Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työpaikkamääriä. Esim. monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan, tai monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevat henkilöt ovat voineet kirjautua yrityksen päätoimipaikkaan. Huom. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten opiskelijoiden työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Aineistolähde: Väestölaskenta 1980, Väestölaskenta 1985 Mm. Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot. Verotietokanta. Verohallitus. Työssäkäyntitilasto Työssäkäynti. Tilastokeskus. Määritelmät: Alueella työssäkäyvä = työpaikka. Jokainen alueella työssäkäyvä henkilö muodostaa tällöin yhden työpaikan. Lukuun sisältyvät myös osa-aikaiset työntekijät. Toimiala (elinkeino) määräytyy henkilön työpaikan toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Tieto toimialasta perustuu yleensä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ja julkisyhteisörekisterin sekä Kuntien eläkevakuutuksen toimintayksikkörekisterin tietoihin. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toi-minnan laadun mukaan. Tiedoissa käytetään vuoden 1995 ja 2002 toimialaluokitusta. Luokitukset noudattavat EU:n toimialaluokituksen (NACE) rakennetta ja koodijärjestelmää. Toimialat on määritelty toimialan pääluokan eli kirjaintason mukaan 18 luokkaan. Lisäksi pääluokan G (Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus) toimialat 50 (moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti), 51 (agentuuritoiminta ja tukkukauppa pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ja 52 (vähittäiskauppa pl. moottoriajoneuvot; kotitaloustavaroiden korjaus) ovat erikseen. Tarkan kuvauksen kunkin toimialan sisällöstä saa julkaisusta Toimialaluokitus TOL 2002, Tilastokeskus 2002, Käsikirjoja 4. Toimialaluokitus 2002 Tietosuoja: Mikäli työmatkojen lukumäärä ruudusta ruutuun on alle 5, työmatkoja koskevia tietoja ei saa julkistaa. Tilastovuosi:

18 Verne tukee ja edistää kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä. Tampereen teknillinen yliopisto Liikenteen tutkimuskeskus Verne PL Tampere