Kurssista. Oikeustaloustieteen perusteet Luennoista 2/11/2011. Anssi Keinänen Riitta Ahtonen

Transkriptio

1 Oikeustaloustieteen perusteet 2011 Anssi Keinänen Riitta Ahtonen Kurssista Osaamistavoitteet Opintojaksolla tutustutaan taloustieteen hyödyntämiseen oikeusjärjestelmää tutkittaessa. Tällöin painotetaan yhtäältä lain soveltajaa palvelevaa sekä toisaalta lainsäätäjää palvelevaa näkökulmaa. Huomion kohteena on laaja kirjo eri oikeudenaloja, kuten varallisuus-, sopimus-, vahingonkorvaus-, rikos- ja kilpailuoikeus. Sisältö Oikeustaloustieteen peruskysymyksiin perehtyminen. Taloustieteellisen tarkastelun kohteena mm. sopimus-, vahingonkorvausja rikosoikeuden kysymyksiä. Suoritustavat Luennot (24 t) ja kirjatentti. Oppimateriaalit Määttä, Oikeustaloustieteen perusteet (2006) ja Cooter-Ulen, Law and Economics, Chapter 2 "A Review of Microeconomic Theory" Luennot korvaavat Cooter ja Ulenin osuuden ja tentissä tulee vaihtoehtoinen kysymys Cooter ja Ulenista tehdyn kysymyksen sijaan Luennoista Tarkoitus avata Määtän kirjaa Esitellä taloustieteen työkaluja oikeuden analysoimiseen Tuoda konkreettisia esimerkkejä tutkimuksista, joita on tehty alalla Luentovastuu Anssi (12 h): taloustiede, sääntelyteoria, kilpailu, taloustiede laintulkinnassa, rikostaloustiede Riitta (12 h): varallisuusoikeus, sopimusoikeus, vahingonkorvaus, ja ympäristöoikeus Kaikki nämä taloustieteellisestä näkökulmasta 1

2 Oikeustaloustiede: mitä ihmettä se on? Louis Kaplow ja Steven Shavell (2002): Economic analysis of law seeks to answer two basic questions about legal rules. Namely, what are the effects of legal rules on the behavior of relevant actors? And are these effects of legal rules socially desirable? Oikeustaloustiede tutkii oikeusjärjestelmää taloustieteen tarjoamin keinoin Positiivinen ja normatiivinen oikeustaloustiede vs. de lege lataja de lege ferenda Taloustiede tarjoaa tieteellisen teorian yritysten ja yksilöiden käyttäytymisestä. Kannustimilla (esim. hinta) vaikutetaan käyttäytymiseen ja lainsäädännöllä on mahdollista luoda kannustimia (neg. tai pos.) TUTKIMUSKYSYMYKSIÄ ESIMERKIKSI: - Miksi yritykset eivät saa myydä tuotteitaan aina niin halvalla kuin haluavat? Esimerkiksi alle tuotantokustannusten? - Milloin yhteiskunnan kannalta on tehokasta sallia sopimusrikkomus (vaikka yleensä lähdetään ajatuksesta, että sopimukset on pidettävä?) - Miten pitäisi määräytyä hyvityssakko laittomista lakoista? Esim. jos työntekijöiden laiton lakko aiheuttaa vahingot yritykselle? - Miksi raiskaajille ei tuomita suoraan elinkautista vankeutta? Tai miksi rikoksen uusijoille rangaistukset ovat ankarampia kuin ensikertalaisille? - Miksi valtio voi pakkolunastaa maita? Miksi se ei pelkästään osto sitä markkinoilta? - Miksi kuluttajille suunnattua markkinointia tarvitaan säännellä? - Saako työhönottotilanteessa valehdelle? Oikeustaloustieteessä pyritään arvioimaan oikeudellisen sääntelyn tarpeita (sääntelyn syyt) sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta (sääntelyn vaikutukset ja muut ominaisuudet sekä vaihtoehtoiset sääntelykeinot) mikä on hyvää sääntelyä (sääntelyn tavoitteellisuus) tekijöitä, jotka tosiasiallisesti vaikuttavat lainsäätäjän valintoihin (eri osapuolten intressit) tekijöitä, jotka vaikuttavat lainsoveltajan ja sääntelyn kohdetahojen toimintaan Ylipäänsä ymmärtämään talouden toimijoiden päätöksentekoa De lege lata vai De lege ferenda? Tutkimusnäkökulmana ovat joko: de lege lata (Millaista on voimassaoleva lainsäädäntö, miten se vaikuttaa?) tai de lege ferenda (Minkälainen kyseessä olevan oikeussäännön pitäisi tulevaisuudessa olla?) -tyyppiset tutkimusnäkökulmat Esim. Missävaiheessa käyttäytymiseentulisi puuttua (ennen toimintaa, toiminnanjälkeen vai vasta aiheutuneen haitan jälkeen)? Miksi joskus luotetaan siihen, että yksityiset kansalaiset tuovat asian julki (täytäntöönpanoon) ja miksi toisinaan julkinen viranomainen (poliisi) vie asiaa eteenpäin. Milloin informaation tuottaminen riittää sääntelykeinoksi, milloin tarvitaan julkisvallan aktiivisempaa puuttumista? Miten viranomainen soveltaa lakia (ns. implentointi-näkökulma)? Pitääkö oikeudenmukaisuus huomioida lakeja tulkittaessa? 2

3 Oikeustaloustieteen metodit: millä keinoin tutkimusta tehdään? Periaatteet/termit Tehokkuus (vs. oikeudenmukaisuus) Suhtautuminen riskiin Oikeuslähdeoppi (tal.tieteen rooli) Rationaalinen valinta Rajoittunut rationaalisuus Positiivinen ja normatiivinen oik.tal.tiede Moraalinen uhkapeli Negatiivinen valikoituminen Kannustimet Markkinahäiriöt Coasen teoreema Päämies-agentti -ongelma Vaihtoehtoiskustannus Hyödyn maksimointi Niukkuus Täydellinen kilpailu Normit Tutkimusmenetelmät Tilastotiede Ekonometria Peliteoria Kustannushyötyanalyysi, resurssointitutkimus Mikrotaloustiede Sääntelyteoria Psykologinen taloustiede Matemaattinen mallinnus Rahoitus, laskentatoimi Oikeudenalakohtaiset kysymykset Taloustieteilijät olettavat tavallisesti, että ihmiset ja yritykset maksimoivat jotakin: Ihmiset maksimoivat omaa hyvinvointiaan (ottavat toki muut huomioon) Yritykset maksimoivat voittoa Poliitikot maksimoivat äänimääriään, virkamiehet budjettia,jne. Taloustieteilijät väittävät, että mallit joissa oletetaan maksimointikäyttäytymistä toimivat, koska ihmiset ovat rationaalisia vrt. rikoslaki ja syyntakeettomuus Ihmiset haluavat eri asioita, kuten rahaa, valtaa, vapaa-aikaa ja hyvinvointia. Mutta näitä asioita ei ole saatavilla rajattomasti joutuu tekemään valintoja maksimointiongelma Esimerkiksi rationaalinen kuluttaja valitsee parhaan hyödykekorin, jonka hän voi saada käytettävissä olevilla resursseillaan hänen sanotaan maksimoivan kulutuksesta saatavaa hyötyä rajoitetuin resurssein 3 pääperiaatetta 1) negatiivinen kysynnän riippuvuus hinnan ja määrän välillä (positiivinen riippuvuus hinnan ja tarjonnan välillä) 2) vaihtoehtoiskustannus vaihdannan tarve 3) Jos vaihdanta sallitaan resurssit kohdentuvat niiden tehokkaimman käytön mukaan Taloustieteilijöiden markkinaoptimismi Tasapaino: tilanne, jossa markkinaosapuolten suunnitelmat toteutuvat ja jonka saavuttamisen jälkeen pyrkii siksi säilymään Maksimointi (lisähyödyn tai -voiton tavoittelu) saa ihmiset ja yritykset muuttamaan käyttäytymistään. Kun hyötyä tai voittoa ei voida enää kasvattaa (esim. ihmiset ostamalla lisää tuotteita ja yritys lisäämällä tuotantoaan), sanotaan, että markkinat ovat tasapainossa Varallisuusoikeudet ovat tärkeässä roolissa! 3

4 Kysyntä ja tarjonta markkinoilla S = MC (rajakustannukset) P 0 D = MB (rajahyöty) Q 0 Tarjonnan väheneminen S S P 1 P 0 D Q 1 Q 0 Esimerkki tarjonnan väheneminen: 1) Porkkanan hinta nousee jostakin syystä ja perunan viljelijät ovat halukkaita siirtymään porkkanan viljelijöiksi, mitä tapahtuu perunamarkkinoilla?, 2) Myymälävarkauksien määrä suorastaan räjähtää, mitä tapahtuu markkinoilla kauppojen hintatasolle ja myydylle määrälle, 3) Oikeustieteellisten tiedekuntien aloituspaikkoja on tarkoitus supistaa, mitä tapahtuu asianajajien hintatasolle (= palkka) muutaman vuoden päästä? 4) Vartiointi- ja turvallisuuspalveluiden käyttö kasvaa ja sitä myöten myös varkaiden kiinnijäämisen todennäköisyys, mitä tapahtuu varastettujen tavaroiden markkinoiden hintatasolle ja määrälle? P 1 P 0 Q 0 Q 1 Kysynnän kasvu S D D Esimerkki kysynnän kasvu: a) Jos laillisen tuotteen hinnat kohoavat, mitä tapahtuu varastetun tavaran markkinoilla?, b) kännykät todetaan vaarallisiksi, mitä tapahtuu lankapuhelin markkinoilla?, c) Lontoon sopimuksen myötä eurooppapatentista aiheutuvat käännöskulut pienenevät, mitä tapahtuu eurooppapatenttien määrälle? d) Rikollisuuden kasvun myötä, mitä tapahtuu turvallisuusalan markkinoilla? 4

5 Tehokkuus Taloustieteessä pyritään siihen, että niukat resurssit jaettaisiin mahdollisimman tehokkaasti maksimoidaan hyvinvointia Tehokkuudelle on taloustieteessä monta määritelmää Pareto-tehokkuus (Vilfredo Pareton mukaan) tarkoittaa sitä, että ollaan tilanteessa, jossa kenenkään asemaa ei voida parantaa heikentämättä jonkin toimijan asemaa Pareto-parannus tarkoittaa sitä, että jonkin toimijoiden hyvinvointia voidaan parantaa ilman, että kolmansien osapuolien asema on heikentynyt. Esimerkiksi vapaaehtoinen vaihdanta lisää tehokkuutta: oikeus luo mahdollisuuden vaihdantaan Kaldor-Hicks -kriteeri tehokkuudelle: kompensaatiokriteeri, jonka mukaan asiantilaa B on priorisoitava asiantilaan A verrattuna, jos siirryttäessä tilasta A tilaan B, siirrosta hyötyneet voivat suorittaa (periaatteessa) hävinneelle kompensaation siten, että kaikkien hyvinvointi on kompensaation jälkeen alkutilannetta korkeammalla tasolla varallisuuden maksimointi (niukat resurssit kohdennetaan tehokkaasti) Tehokkailla markkinoilla viimeisen tuotteen kohdalla kuluttajan kokema rajahyöty = valmistajan rajakustannukset vaihdannan avulla ei saada enää lisähyötyä TEHOKKUUS VS. OIKEUDENMUKAISUUS Jos varallisuutta ja tuloa voidaan jakaa kustannuksettomasti tehokkuus ja oikeudenmukaisuus päämäärien välillä ei ole ristiriitaa Ensin toimitaan tehokkaasti ja sitten jaetaan tulot oikeudenmukaisesti Todellisuudessa varallisuuden uudelleen jako ei ole kustannuksetonta: Seuraavassa tutkitaan a) verotuksen ja tulonsiirtojen sekä b) oikeussääntöjen vaikutusta oikeudenmukaisuuteen ja tehokkuuteen Verojen ja tulonsiirtojen käyttö tuloerojen tasaamisessa Lähtökohtana on tehokas tasapainotila: tuotteen hinta vastaa viimeisen tuotteen tuottamisen rajakustannuksia (P = MC) Kuluttajat, jotka arvostavat (ovat valmiita maksamaan) tuotetta enemmän kuin sen hinta on, ostavat sen Oletetaan, että ruohonleikkurin tuottaminen maksaa 100 euroa Oletetaan myös, että rikkaat ostavat ruohonleikkureita enemmän Asettamalla ruohonleikkureille veron viranomainen saa enemmän tuloja rikkailta kuin köyhiltä Jos oletetaan, että verohyödyt eivät suosi rikkaita, niin verotuksen vaikutuksesta tuloerot tasaantuvat: rahaa siirtyy rikkaalta köyhälle Seurauksena on, että ruohonleikkureiden hinta muuttuu tasapaino (optimi) tilastaan markkinahäiriö Jos valmistevero on 10 per tuote (oletetaan, että vero siirtyy suoraan hintaan), kuluttajat, jotka arvostavat ruohonleikkuria enemmän kuin 100 mutta vähemmän kuin 110 eivät enää osta tuotetta (mikä oli tehokasta) Yleisesti tuloerojen tasaaminen valmisteveroilla vähentää tehokkuutta, koska kuluttajien käyttäytyminen muuttuu Tämä on hinta oikeudenmukaisuudesta 5

6 Sama ongelma ilmenee tuloverojen kohdalla Huom. vapaa-aika on hyödyke, jota ihmiset haluavat kuluttaa ja vapaa-ajan hinta on menetetty palkkatulo Oletetaan, että palkka ilman veroja on 25 (siis vapaa-ajan hinta on 25 euroa) Jos nyt asetetaan 20 % tulovero joka tunnista jää käteen 20 euroa ja valtio saa 5 euroa Vapaa-ajan hinta laskee 20 euroon: mitä tapahtuu kulutukselle mikäli normaalihyödykkeen hinta laskee? Nyt henkilö, joka arvostaa vapaa-aikaa enemmän kuin 20 ei enää työskentele eli vähentää työntekoa Jos aikaisempi tasapainotila vastasi työpanoksen tuottavuutta tulovero vääristää työntekijöiden vapaa-ajan kulutusta (vääristää hintaa) (vapaa-aika ja työnteko ovat substituutteja) ja aiheuttaa poikkeaman tehokkaasta tasapainotilasta Siis verotuksen vaikutus (oikeudenmukaisuus) vähentää tehokkuutta Tulonsiirtojen vaikutus on samanlainen kuin verotuksenkin Esimerkiksi, jos tuetaan köyhille oikeudenkäyntikuluja tai sähköä niitä kulutetaan liikaa suhteessa tehokkaaseen ratkaisuun oikeudenmukaisuus aiheuttaa tehokkuustappioita Oikeudenkäyntikuluja voidaan kylläkin tukea muiden markkinahäiriöiden takia Voidaanko ja kannattaako oikeussäännöillä tasata tuloeroja? Kumpi on parempi keino tasata tuloeroja oikeussäädökset vai verotus ja tulonsiirrot? Esimerkiksi saastuttaja (iso yritys) ja rannan asukkaat (ihmiset) ja oikeuksien jakaminen: oikeuksien jakamisella vaikutetaan tulonjakoon myös coaselaisessa maailmassa ja silti saadaan aikaiseksi tehokas ratkaisu Oikeussäädökset (ja niiden muutokset) vaikuttavat tulonjakoon yhteiskunnassa: ainako? Voidaan osoittaa, että oikeussäännöt eivät muuta tuloeroja silloin kun osapuolet ovat sopimuksellisessa suhteessa, mutta jakavat silloin kun osapuolet ovat tuntemattomia toisilleen Koska tuotteen hintaan (ex ante) vaikuttaa se, minkälainen korvaus määrätään sopimusrikkomuksen kohdalla (ex post), niin ei voida sanoa, että korvaussäännösten muuttaminen parantaisi esimerkiksi kuluttajien tulotasoa (otetaan huomioon hinnassa) Myyjä kysyy sitä korkeampaa hintaa, mitä suurempi on hänen korvausvastuunsa (odotettu hinta on sama eri säännöillä) Se kuinka sopimuksesta syntyvä ylijäämä jaetaan, ei riipu lainsäädännöstä, vaan osapuolten neuvotteluvoimasta Pitkällä aikavälillä kilpailu pitää huolen siitä, että tuotteen hinta nousee odotetun korvauksen kasvun verran sopimussuhteissa olevien tuloeroja on vaikea oikeussäännöksillä tasata Esim. jalankulkija ja autoilija ja autoilijan tuottamusvastuu täydellisen maailman tilanteessa jalankulkija kantaa kaikki kustannukset, koska autoilija on aina riittävän huolellinen Ankaran vastuun tilanteessa autoilija maksaa onnettomuuskustannukset Koska ei ole sopimussuhdetta ei ole myöskään markkinahintaa tai sopimushintaa, jotka voisivat mukautua oikeussäädösten muutoksiin. Vastuusäännösten muuttaminen vaikuttaa osapuolten odotettuihin vahinkokuluihin Jos vakuuttaminen on mahdollista oikeussäännösten muuttaminen vaikuttaa eri osapuolten riskipreemion verran heidän tuloihinsa 6

7 Kannattaako oikeussääntöjä käyttää tuloerojen tasaamiseen? Vastaus riippuu siitä, kuinka kallista on tuloerojen tasaaminen oikeussääntöjen avulla verrattuna verotukseen Oikeussäännösten avulla tehty tuloerojen tasaus on kallista, koska tehokkainta säädöstä ei valita: tuottamusvastuu voi olla tehokasta, koska aiheuttaja toimii tehokkaasti ja uhri voi ottaa vakuutuksen, mutta ankara vastuu tuottaa liian paljon torjuntavastuuta aiheuttajalle (moraalinen uhkapeli) Ankara vastuu voi olla suositeltavampi oikeudenmukaisuuden perusteella Jos osapuolet pystyvät neuvottelemaan keskenään ongelmasta, niin oikeussäädösten muuttaminen ei aiheuta tehokkuustappioita (Coase) Oikeussäännösten avulla tehty tuloerojen tasaus ei ole aina kovinkaan tarkka Miksi jalankulkijat olisivat muita köyhempiä? Rikkaat asuvat lähellä (kallis asuinalue ja kävelevät töihin) Toisaalta ranta-asukkaat voivat olla köyhempiä kuin yrityksen omistajat Verotuksen avulla saatu tuloerojen tasaus on paljon tarkempi Kaikki rannan asukkaat eivät ole köyhiä ja kaikki kuluttajat ei ole rikkaita tai osa rikkaista ei kuluta saastuttavaa tuotetta Oikeussäädösten avulla tehtävä tuloerojen tasaus on vaikeaa (ja ei kannatettavaa) Taloustieteellinen analyysi oikeussäädösten oikeellisuudesta Tehokkuus-oikeudenmukaisuus kysymys: Pitääkö tehokkuus olla ainoa kriteeri arvioitaessa oikeussääntöä vai otetaanko oikeudenmukaisuus huomioon myös? Tehokkuus Oikeudenmukaisuus (tulonjako) Kannustimet: Luoko oikeussääntö riittävän kannustimen ihmisille ja yrityksille, joihin sääntö kohdistetaan? Riskinjako: Jakaako oikeussääntö tehokkaasti riskiä, niiden ihmisten ja yritysten joukossa joihin sääntö vaikuttaa? Päätös toiminnan huolellisuudesta Päätös toiminnan määrästä Lyhyt kertaus Rationaalisen valinnan lähestymistapaa voidaan soveltaa erilaisia päätöksiä tehtäessä: eksplisiittiset ja implisiittiset markkinat: maidon ostaminen, varastetun tavaran ostaminen, rikosten tekeminen, naimisiin meneminen, lasten hankkiminen Kun hinta (sitten eksplisiittinen tai implisiittinen) nousee, kysyntä laskee tai tarjonta lisääntyy. Jos hinta laskee, kysyntä kasvaa Oikeustaloustiede (law and economics) on lakien analysoimista taloustieteellisesti (economic analysis of law) Pelkästään lakeja ei analysoida, vaan myös sitä niiden vaikutuksia ja niiden syntymistä Päätöksen tekijät, jotka maksimoivat, ovat yksilöitä: yksilöt tekevät päätöksiä, eivät esim. yhteisöt päätöksen tekoa tulisi analysoida yksilönäkökulmasta käsin Tämä periaate tunnetaan Metodologisena individualismina Analyyttinen menetelmä, ei ota kantaa siihen mitä yksilöiden tulisi maksimoida Ei oleta, että yksilöt ajattelisivat ainoastaan itseään päätöksiä tehtäessä 7

8 Positiivinen ja normatiivinen oikeustaloustiede Oleminen ja pitäminen Positiivinen oikeustaloustiede kuvaa, miten asiat ovat ja miten ne vaikuttavat (vrt. lainvalmistelu & vaikutusten arviointi) Normatiivinen oikeustaloustiede vastaavasti kuvaa, miten asioiden tulisi olla (welfare economics) Vrt. kriminologia ja kriminaalipolitiikka Molemmat lähestymistavat tutkimuksessa ovat mahdollisia: sääntelyvaihtoehtojen läpikäynti, niiden vaikutusten arviointi ja sen perusteella päätöksenteko (kustannushyöty analyysi) Sääntelyteoria: täydellinen kilpailu lähtökohtana Täydellisen kilpailun ehdot: yksittäinen ostaja tai myyjä ei voi vaikuttaa markkinahintaan. Täydellisessä kilpailussa seuraavat ehdot tulee toteutua: Ostajia ja myyjiä on riittävän monta ja kunkin markkinaosuus on riittävän pieni Kaikkien tuottamat hyödykkeet ovat samanlaisia. Vallitsee täydellinen tietämys hyödykkeiden ominaisuuksista Markkinoille on vapaa pääsy ja niiltä voi poistua vapaasti sekä hyödykkeen tuottamisoikeutta ei ole mitenkään rajoitettu. transaktiokustannukset ovat nolla Varallisuusoikeudet on jaettu täysin yksityiset hyödyt ja haitat vastaavat yhteiskunnan hyötyjä ja haittoja Kuinka hyvin hyödykemarkkinat toimivat? Markkinoiden vahvat puolet: Markkinat kannustavat tuottajia tuottamaan hyödykkeitä, joita kuluttajat haluavat Markkinat kannustavat hankkimaan hiukkoja taitoja Erityisen niukkojen hyödykkeiden ja tuotantotekijöiden hinnat ovat korkeita, mikä kannustaa niiden säästämiseen Markkinoiden toimintaan sisältyyvalinnan vapautta Markkinoiden kautta talousyksiköt saavat tietoa paikallisista oloista, mikä olisi muuten vaikeaa Markkinoiden heikkoudet: Markkinat antavat rikkaille enemmän hyödykkeitä ja valinnan vapautta kuin köyhille Säätelemättömät markkinat voivat olla epävakaat ja johtaa suuriin suhdannevaihteluihin, inflaatioon ja työttömyyteen: riskinkaihtajuus Epätäydellisen kilpailun vallitessa tuottajat voivat korottaa hintoja ja rajoittaa tuotantoa Markkinoilla tehtävät ostot ja myynnit eivät useinkaan ota huomioon ulkoisvaikutuksia Markkinat eivät voi huolehtia esimerkiksi järjestys- ja turvallisuuspalveluista mm. hintojen perimisen vaikeuden takia Kuluttajan preferenssit saattavat olla tuottajien mainonnan avulla luotuja Markkinat voivat olla kovin riippuvaisia ailahtelevista odotuksista 8

9 Markkinahäiriöt Julkisen vallan interventiota tarvitaan markkinoilla, koska markkinoilla ei saavuteta parasta mahdollista tilaa: taloudessa resurssit eivät jakaannu kaikkien tehokkaimmalla tavalla sanotaan, että markkinoilla esiintyy markkinahäiriöitä Markkinahäiriöiden esiintyessä, joitakin tuotteita kulutetaan liikaa ja toisia liian vähän. Jossakin tapauksessa ongelmana on markkinoiden puuttuminen kokonaan: kuluttaja ei voi ostaa puhdasta ilmaa tai rauhaa markkinoilta Oikeudenmukaisuus ongelmana Julkisen vallan interventio Syynä interventiolle voi olla myös sääntelyn epäonnistuminen Sääntelyn syyt: esitetyt & tosiasialliset Julkishyödykemäisyys Julkishyödyke yhteisresurssit Ulkoisvaikutukset Negatiivinen ulkoisvaikutus Positiivinen ulkoisvaikutus Transaktiokustannukset Transaktiokustannukset Riskit/ epävarmuus markkinoilla Sääntelyhäiriöt Varallisuusoikeuksien/oikeudellisen ympäristön puutteellinen määrittely Huonosti määritellyt tavoitteet ja päämäärät Ennakoimattomat vaikutukset Sääntelyloukku Implementointi- ja täytäntöönpano-ongelmat Kilpailun ja markkinoiden epätäydellisyys Monopoli/ luonnollinen monopoli Kilpailua vähentävä käyttäytyminen ja saalistushinnoittelu Epätasapainoinen neuvotteluvoima Kilpailun puuttuminen/ heikko kilpailu/ liiallinen kilpailu markkinoiden puuttuminen/ epätäydelliset markkinat Intressiryhmien edut ja rent-seeking -käyttäytyminen Informaatio-ongelmat Informaation epätäydellisyys Informaation epäsymmetrisyys Moraalinen uhkapeli Negatiivinen valikoituminen Oikeudenmukainen tulonjako ja sosiaalipolitiikka Oikeudenmukainen tulonjako sosiaalipolitiikka Windfall-voitto Palveluiden saatavuus ja jatkuvuus Niukkuus ja järkeistäminen Rationalisointi ja koordinointi Suunnittelu Sosiaalisten alaryhmien syntymisen vähentäminen Endogeeniset preferenssit Peruuttamattomuus, tulevat sukupolvet, eläimet ja luonto Esimerkki. Ulkoisvaikutukset ja ns. Pigou-vero. Tarkastellaan tilannetta, jossa yritys (tai toimiala) tuottaa tuotetta, jonka tuotanto samalla saastuttaa ilmakehää (negatiivinen ulkoisvaikutus). Vapailla markkinoilla päädytään seuraavaan tasapainotilanteeseen. Hinta S = MPC p MPC = yksityinen tai yrityksen rajakustannus D q Määrä 27 9

10 Mutta jos yrityksen toiminta aiheuttaa negatiivisen ulkoisvaikutuksen, yritys ei tuotantopäätöksessään kohtaa kaikkia tuotannon aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Hinta hyvinvointitappio MSC S = MPC p* p MSC= yhteiskunnallinen rajakustannus tuotannosta MPC = yksityinen tai yrityksen rajakustannus q* q D Määrä MSC = MPC + ulkoinen rajakustannus (ulkoishaitta tuotannosta, esim. saaste) Tässä tilanteessa vapailla markkinoilla toimiva yritys ei kohtaa kaikkia aiheuttamiaan kustannuksia, Pigoulainen ratkaisu: asetetaan yksikkövero (t = MSC MPC) yrityksen tuotannolle. Sisäistetään siis ulkoisvaikutus lisäämällä yrityksen tuotannon rajakustannuksia, jolloin yritys joutuu ottamaan huomioon myös aiheuttamansa ulkoishaitan (epäsuorasti). 28 Coasen teoreema Coasen teoreema liittyy ulkoisvaikutusten aiheuttamiin tehokkuusongelmiin Coasen (1960, Journal of Law and Economics) artikkelin lähtökohtana oli kritiikki vallitsevaa markkinoiden epäonnistumistilanteita käsittelevää tutkimusta kohtaan (ns. pigoulainen lähestymistapa, Arthur C. Pigoun mukaan) Tyypillinen Pigoulainen ongelmatilanne oli seuraava: havaitaan, että A aiheuttaa haittaa B:lle, pitäisikö A:n toimia jotenkin rajoittaa Coasen mielestä tämä lähtökohta oli väärä oikeampi tapa nähdä tilanne olisi tunnistaa haitan kaksipuolisuus: Se, että B:lle ei aiheutuisi haittaa, aiheuttaisi haittaa A:lle, koska A joutuisi rajoittamaan toimintaansa Oikea kysymys olisi näin ollen, onko A:lla oikeus vahingoittaa B:tä vai B:llä oikeus vahingoittaa A:ta, ja varsinainen ongelma on ratkaista mikä näistä haitoista on suurempi ja miten välttyä siltä tehokkaasti 29 Coasen teoreema Lisäksi pigoulaiselle tutkimukselle oli tyypillistä tarkastella markkinakäyttäytymistä sellaisen mallin puitteissa, jossa oletetaan 1. että markkinaolosuhteet ovat ideaaliset 2. kilpailu on mahdollisimmin tehokasta 3. että ideaaliset markkinaolosuhteet luovat tehokasta kilpailua ja kilpailun puuttuminen tai häiriintyminen johtuu markkinaolosuhteiden häiriöstä, sekä 4. että markkinaolosuhteiden häiriö edellyttää julkisen vallan väliintuloa, ellei ole perusteltua syytä olla puuttumatta tilanteeseen Toinen osa Coasen kritiikistä kohdistui oletukseen siitä, että julkisen vallan väliintulo ei aiheuta kustannuksia ja siksi soveltuu hyvin toimintaohjeeksi Todellisuudessa tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska verojärjestelmän ylläpito tuottaa aina hallinnollisia kustannuksia Coasen vaatimus oli, että markkinamekanismin ja institutionaalisten prosessien aiheuttamat todelliset kustannukset tulisi ottaa huomioon Coasen mukaan kustannuksista vapaata markkinaoperaatiota tai markkinoihin puuttumista ei ole, joten jokaisen toimintavaihtoehdon osalta on verrattava toisiinsa sen tuottamia hyötyjä ja aiheuttamia kustannuksia Koska taloudellinen toiminta ja siihen puuttuminen aiheuttaa aina kustannuksia, siihen liittyvät instituutiot ovat merkityksellisiä 30 10

11 Coasen teoreema Vaihtoehtoinen tapa ilmaista Coasen teoreema kahdessa osassa: 1. Jos transaktiokustannuksia ei olisi, resurssien tehokkain mahdollinen jakautuminen ja hyväksikäyttö toteutuisi oikeudellisen sääntelyn sisällöstä huolimatta 2. Koska transaktiokustannuksia kuitenkin on olemassa, resurssien tehokkain jakautuminen ja hyväksikäyttö ei välttämättä toteudu enempää ilman sääntelyn kuin sääntelyn avullakaan. Tällaisessa tilanteessa on valittava sellainen ratkaisu ratkaisun jättäminen markkinoilla tai sääntely joka joko (a) minimoi transaktiokustannukset tai/ja (b) ohjaa niiden kohdentumista tehokkaalla tavalla. Oikeuksien jaolla on kuitenkin varallisuusvaikutuksia! 31 Esimerkki. Ulkoisvaikutukset tilanteessa, jossa on vähän toimijoita. Englantilainen oikeustapaus Sturges vs. Bridgman v Lääkäri muutti leipurin naapuriin, joka oli työskennellyt kyseisessä paikassa jo 60 vuotta. Kahdeksan vuotta muuton jälkeen lääkäri rakensi uuden vastaanottohuoneen vastapäätä leipurin toimipaikkaa. Osoittautui, että leipurin käyttämät työvälineet (iskuri ja survin) aiheuttivat melua, joka teki työskentelyn vastaanottohuoneessa mahdottomaksi. Seurasi oikeusjuttu. Tuomioistuimen ratkaisu:leipurilta kiellettiin työvälineidensä käyttö. Tuomioistuin otti huomioon ainoastaan leipurin aiheuttaman ulkoisvaikutuksen, mutta jätti huomiotta päätöksen myötä lääkärin leipurille aiheuttaman ulkoisvaikutuksen. Unohdettiin siis haitan kaksipuolisuus. Coase osoitti, että taloudellisesti tehokas ratkaisu olisi saatu aikaan, jos olisi pyritty maksimoimaan osapuolten yhteenlasketut voitot. Tällöin tulisi huomioida se, olisiko optimaalista, että leipuri esimerkiksi olisi velvoitettu maksamaan lääkärille vastaanottohuoneen äänieristyksen kustannukset tms. Valaistaan asiaa numeroesimerkin avulla: 32 Osapuolet arvottavat maailmantiloja seuraavasti: Meluisa ympäristö Meluton ympäristö lääkäri leipuri Eri toimintavaihtoehtojen aiheuttamat kustannukset: Lääkärin muuttokustannukset Leipurin muuttokustannukset Äänieristyksen asentamiskustannukset 250 Jos melukuormituksen vähentämisvastuu olisi sälytetty leipurille, hänen kannattaisi maksaa äänieristys: Leipurin voitto = ( ), lääkärin voitto = 1 000, eli yht Toisaalta jos vähentämisvastuuta ei olisi sälytetty leipurille, lääkärillä olisi silti ollut kannustin asentaa äänieristys itse. Tällöin Leipurin voitto = 2 000, lääkärin voitto = 750 ( ), eli yht Oikeudenpäätös oli siis se, että leipurin tuli lopettaa toimintansa, jolloin yhteinen ylijäämä jää euroon

12 Luonnollinen monopoli Monopoli on taloustieteessä tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Monopolille ominaista on siten kilpailun puuttuminen ja usein tästä johtuva epäluonnollisen korkea hintataso sekä täydelliseen kilpailuun verrattuna liian vähäinen tuotannon määrä. Useimmiten voittoa maksimoidessaan monopoliyritys rajoittaa tuotantoaan markkinahinnan nostamiseksi. Monopoli määritellään useimmiten markkinoiden kautta: esimerkiksi tietyn maan markkinoilla jollakin myyjällä on monopoli, jos myyjä on maan ainoa myyjä, tai kyläkaupalla voi olla kylän kaupan monopoli, mutta ei koko kunnan kaupan monopolia. Toisaalta jollakin yrityksellä saattaa olla monopoli tietyn hyödykkeen tuottamisessa, mutta jos tarjolla on läheisiä substituutteja, yrityksellä ei ole välttämättä monopolivoimaa Luonnollinen monopoli on monopolin erityistapaus Erityispiirteenä ovat suuret kiinteät kustannukset verrattuna muuttuviin kustannuksiin: rautatie, sillat, moottoritie Suuret kiinteät kustannukset johtavat siihen, että keskimääräiset kustannukset (AC) ovat suuria pienillä tuotannon määrillä laskevat tuotannon kasvaessa Kysymys: Säänteleekö viranomainen yrityksen toimintaa vai ei? Jos sääntelee, miten? Neljä vaihtoehtoa Annetaan toimia vapaasti voiton maksimointi Nollavoitto: pakotetaan myymään tuotteita keskimääräisten kustannusten mukaan Pakotetaan tuottajan hinnoittelemaan rajakustannusten perusteella yritys tekee tappiota Tuotetaan palvelu ilmaiseksi yhteiskunnan varoin Informaation epätäydellisyys Täydellisessä kilpailussa tuli seuraavan ehdon toteutua: Vallitsee täydellinen tietämys hyödykkeiden ominaisuuksista Kuluttajansuojalaki 2 LUKU: Markkinoinnin sääntely Markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien terveyden tai taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä sopimattomana. Vajavaisen informaation merkitys Täydellisen kilpailun markkinoiden olettamuksiin kuuluu täydellinen ja ilmainen informaatio hyödykkeistä ja niiden ominaisuuksista, preferensseistä ja tuotantotekniikoista. Tosiasiassa markkinaosapuolten täytyy käyttää rahaa sopivien hyödykkeiden etsimiseen ja niiden ominaisuuksien selvittämiseen. Taloudellinen valintatilanne: Kuinka paljon aikaa, vaivaa ja rahaa kannattaa sijoittaa informaation etsimiseen? Informaation etsintäkustannuksetovat kaikkea muuta kuin nolla. Myös informaation prosessointikustannukset eivät ole nolla (päätösharhat!) Huom. onko kyseessä: etsintä-, kokemus- vai luottamushyödyke? Informaatioon liittyy julkishyödykemäisyys Pitääkö osapuolten esimerkiksi paljastaa informaatiota etukäteen? Least cost gatherer, tuottava vai jakava tieto? Taloustoimi-eli transaktiokustannukset Markkinoilla toimiminen on kallista, siihen kuluu aikaa, vaivaa ja rahaa Etsintäkustannukset Informaatiokustannukset Sopimuskustannukset Toimeenpanokustannukset (valvontakustannukset) Informaatio ei ole koskaan ilmaista ja lisäksi se on epäsymmetristä: yleensä myyjä tuntee tuotteen ominaisuuden paremmin kuin ostaja. Informaatiota voidaan pitää hyödykkeenä, jolla on omat markkinansa. Epäsymmetrinen informaatio voi johtaa haitalliseen valikoitumiseen (adverse selection). Esimerkki käytetyistä autoista Huom. Koeaika työmarkkinoilla Toinen esimerkki epäsymmetrisestä informaatiosta koskee vakuutusmarkkinoita. Vakuutuksen ostaja tuntee paremmin vakuutettavan kohteen ominaisuudet kuin vakuutuksen myyjä. Mahdollisuus haitalliseen valikoitumiseen syntyy jälleen. Vain huonoja kohteita vakuutetaan, ja vakuutuksen hinta nousee jälleen. Lisäksi vakuutuksen ottaminen vaikuttaa vakuutetun käyttäytymiseen. Jos vakuutus poistaa riskin seuraukset, miksi pyrkiä välttämään riskiä. Tämä ongelma tunnetaan nimellä moral hazard (peitetty käyttäytyminen, moraalinen uhkapeli). 12

13 Transaktiokustannuksiin vaikuttavat tekijät Matalat transaktiokustannukset standardi tuote/palvelu Yksinkertaiset oikeudet Vähän osapuolia Ystävälliset osapuolet Tutut osapuolet Rationaalinen käyttäytyminen Samanaikainen vaihdanta Ei seuraamuksia Alhaiset monitorointikustannukset Halpa riidanratkaisu- ja seuraamusjärjestelmä Korkeat transaktiokustannukset Uniikki tuote/palvelu Epäselvät, kompleksit oikeudet Monta osapuolta Vihamieliset osapuolet Tuntemattomat osapuolet Ennakoimaton käytös Eriaikainen vaihdanta Lukuisia seuraamuksia Korkeat monitorointikustannukset Kallis riidanratkaisu- ja seuraamusjärjestelmä Julkishyödykkeet Julkishyödykkeitä markkinat eivät yksinkertaisesti pysty tuottamaan (optimaalista määrää). Julkishyödykkeillä on kaksi ominaisuutta. Yksi lisäkuluttaja ei kasvata lainkaan tuotantokustannuksia, ja on vaikea estää ketään kuluttamasta hyödykettä (esimerkkinä turvallisuus). Toisaalta on vaikea sulkea ketään tuotetun turvan ulkopuolelle. Esimerkiksi ruuhkaantumattomat kadut ja maantiet ovat tyypillisiä julkishyödykkeitä. Hyödykelajit Kuluvuus Ei-kuluvuus Suljettavuus Markkinahyödyke: ruoka, auto, talo Silta, moottoritie (lähellä luonnollista monopolia: tietullit) Ei-suljettavuus Luonnon resurssit, luonnonsuojelualue (yhteisresurssit) Julkishyödyke: majakka, puolustusvoimat, kaunis maisema Julkishyödykkeet sopivat markkinoille huonosti niiden hinnoittelun vaikeuden vuoksi. Jos rajakustannus on nolla, normaali sääntö rajakustannushinnoittelusta ei voi päteä. Jos ketään ei voida sulkea kulutuksen ulkopuolelle, syntyy ns. vapaamatkustaja ongelma. Kukin kuluttaja väittää, ettei halua julkishyödykettä luottaen siihen, että muut haluavat ja että hyödyke on siksi tarjolla myös hänelle. Yksityisillä markkinoilla hyödykkeen tarjonta jää liian vähäiseksi tai puuttuu kokonaan. Julkishyödykkeellä on vahva ulkoisvaikutus: sinun ostama palvelu puolustusvoimilta hyödyttää kaikkia kansalaisia koska sinun kokema yksityinen hyöty poikkeaa koko yhteiskunnan kokemasta hyödystä, yksityinen markkina epäonnistuu tuottamaan optimaalisen määrän tiettyä julkishyödykettä. Usein käytetty ratkaisu on kattaa julkishyödykkeen tuotantokustannukset verotuloilla. Valtio pakottaa näin kaikki hyötyjät maksamaan julkishyödykkeistä. Julkisen vallan on osattava määrittää optimaalinen taso julkishyödykkeen määrää. Julkisvalta voi tuottaa itse julkishyödykkeen (puolustusvoimat) tai ostaa julkishyödykkeen yksityiseltä yritykseltä (esim. katujen kunnossapito) 13

14 Sääntelyvaihtoehdot Toimintavälineet, joiden käyttö ei edellytä lainkaan (uutta) oikeussääntelyä. esim. informaatio-ohjaus, koulutus, neuvonta Sääntely, joka ei pyri ohjaamaan suoraan ja välittömästi oikeussubjekteja kieltojen, toimintavaatimusten, rajoitusten tai lupaehtojen avulla, vaan epäsuorasti ja välillisesti, toimijoiden omien valintojen kautta (verot, maksut, kiintiöt, tuet, tietyt julkiset palvelut; lopputulosperustainen eli Performance based -sääntely). Oikeussääntely, joka tosin pyrkii ohjaamaan suoraan oikeussubjekteja mutta jossa hyödynnetään uudenlaisia sääntelyinstrumentteja tai aiempia keinoja uudella tavalla (esimerkiksi säännösten valvontaa, menettelyä tai sanktioiden valintaa koskevissa sääntelyratkaisuissa). Perinteinen, tavanomaisille ja vakiintuneille lainvalmisteluratkaisuille perustuva oikeussääntely (tätä kuvataan kansainvälisesti etenkin yritystoiminnan sääntelyssä käsitteillä Classic Regulation tai Command and Control). Komission Impact assessment guidelines (2009): mitä sisältää mm.? Summary of key analythical steps Ongelman määrittely Politiikkatavoitteiden määrittely Politiikkavaihtoehtojen kartoitus Politiikkavaihtoehtojen vaikutusten kartoitus Miten vertailla eri vaihtoehtoja? Monitorointi ja evaluointi Taloustiede laintulkinnassa Tuomioistuimen yleisenä tehtävämäärittelynä vallan kolmijaon pohjalta on sen vahvistaminen, mikä yksittäistapauksessa on oikein Kysymys voimassaolevan oikeuden sisällöstä Tuomarilla on asiasta ratkaisupakko Pohjoismainen oikeuslähdeoppi. Oikeuslähteiden velvoittavuus on jaettu kolmeen osaan: Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet: laki Heikosti velvoittavat lähteet: Lain valmistelutyöt (komitean mietinnöt, HE, ja eduskunnan valiokuntamietinnöt) ja tuomioistuinratkaisut (KKO, KHO) tilanteessa, jossa lain sanamuoto on epämääräinen Sallitut oikeuslähteet, jos tulkintaongelmiin ei saada vastausta edellä mainituista oikeuslähteistä: mm. oikeuskirjallisuus ja seuraamusargumentit (eri tulkintavaihtoehtojen käyttäytymisvaikutukset) Jos lakiteksti antaa vastauksen soveltamisongelmaan, tulkinnassa ei tarvitse mennä tämän pidemmälle Laki voi olla sanamuodoltaan epämääräinen: esimerkiksi termit: riittävä, kohtuullinen, oltava huolellinen. Näitä ei ole määritelty tarkasti esim. lainesitöissä 14

15 Taloustiedettä voidaan käyttää Selventämään ratkaisuiden todelliset ja mahdolliset vaikutukset Auttaa rakentamaan päätössääntöjä, joiden avulla ratkaistaan jutut tuomioistuimessa Auttaa soveltamaan päätössääntöjä käytännössä (nyrkkisäännöt) Esimerkki sopimusoikeuden tarpeellisuudesta (Cooter & Ulen): miten tuomarin tulisi tulkita sopimusaukkoja? Taloustieteellisellä argumentoinnilla yritetään ymmärtää lainsäädäntöä paremmin kuin pelkällä säännösten ja oikeustapausten luetteloinnilla Tämän kaltainen tieto voi olla tärkeää tilanteissa, joissa laki, lainvalmistelutyöt ja aikaisempi oikeuskäytäntö vaikenevat Otollisin maaperä taloustieteelliselle argumentoinnille on tilanteessa, joissa lainsäädökset on kirjoitettu hyvin joustavasti tai asiaa ei ole säännelty lainkaan: esim. kilpailuoikeus KRL: Yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti: 1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen SopMenL: Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. OTT:n kannalta laintulkinta voidaan jakaa: a) Yleislausekkeet ja muut joustavat säännökset (lainsanamuoto ei kerro tulkintaa) b) Puolijoustavat normit (esimerkkilista ei ole tyhjentävä) c) Lain kiertämisen ehkäiseminen (painottaa reaalista tulkintaa) d) Laissa mainitut periaatteet ja tavoitteet johdattavat OTT:n argumenttien hyödyntämiseen e) Kokonaan sääntelemättömät tapaukset Kilpailun taloustiede Laki kilpailunrajoituksista: Terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamisesta vahingollisilta kilpailunrajoituksilta on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. 2. luku 4 ( /318) Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat: 1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja; 2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja; 3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä; 4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai 5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. Täydellinen kilpailu johtaa resurssien tehokkaaseen allokaatioon Epätäydellisessä kilpailussa kilpailupaine ei ole riittävän suuri Ääriesimerkkinä monopoli: markkinoilla on ainoastaan yksi myyjä, joka voi asettaa hinnan kuten haluaa Monopoli maksimoi voittoaan: Pm>MC: Pm kuvaa viimeisen kuluttajan maksuhalukkuutta ja nyt maksuhalukkuus tasapainossa > tuotantokustannukset resurssit eivät ole kohdentuneet tehokkaasti Yhteiskunnassa olisi mahdollista lisätä hyvinvointia, jos monopoli alentaisi hintaa (ja möisi tuotteita enemmän) 15

16 Lisää Yhteiskunta: kontrolloi monopolia (etenkin luonnollista), lisää kilpailumahdollisuuksia EU:n myötä tavaroiden ja palveluiden vapaampi liikkuvuus on lisännyt kilpailua Aina ei tarvitse olla monopoli, että kilpailu on heikkoa: Kaupan ala ja 2 suurta Kartellit, jossa tuottajat sopivat hinnoista Asianajajaliitto: laadun varmistaminen vai kilpailun ehkäiseminen Kartelli Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta. Kartelli on epätäydellistä kilpailua, monopolien tavoin ne aiheuttavat kuluttajille tappiota. Metsäliitto, Stora Enso ja UPM tuomittiin Markkinaoikeudessa vuonna 2009 puukaupan kilpailun rajoittamisesta. Kartelli toimi vuodesta 1997 vuoteen 2004, jolloin UPM paljasti kartellin Kilpailuvirastolle. Metsäliitto ja Stora Enso tuomittiin yhteensä 51 miljoonan euron sakkoihin. UPM vapautettiin sakoista sen annettua kartellin ilmi ja Metsäliiton sakkoja alennettiin sen tehtyä yhteistyötä tapauksen selvittämisessä. Kartellien jäljitteleminen Mitkä tekijät altistavat kartelloitumiselle? Elinkeinoharjoittajien vähäisyys Markkinoille tuleminen hankalaa Homogeeniset hyödykkeet Hintakilpailun rooli merkittävä Ostajien pienuus Onko markkinat kasvavat, vakaat vai taantuvat 16

17 Viitteitä kartellin olemassaolosta Markkinaosuudet ovat vakaat Hinnan ja hintaan vaikuttavien tekijöiden hintojen vaihtelu Hintatason nousu samanaikaisesti kun tuotantoa leikataan Äkillinen voittojen kasvu Määräävä markkina-asema ja sen väärinkäyttö (KRL) Määräävä markkina-asema katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla. Yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti: 1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen; 2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; 3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai 4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. Rikostaloustiede Rikostaloustieteessä perehdytään taloustieteellisestä näkökulmasta: kriminalisointien tarpeeseen, rikollisuuden määrään vaikuttaviin tekijöihin, ja kriminaalipolitiikan (kustannus)tehokkuuteen. 17

18 Rikostaloustieteellisistä lähestymistavoista Rikostaloustiede on vanhaa perua oleva tutkimuskohde oikeustaloustieteessä. Tässä voidaan viitata esimerkiksi Cesare Beccariaan, Jeremy Benthamiin ja Adam Smithiin Gary S. Beckerin vuonan 1968 ilmestyneen artikkelin Crime and Punishment: An Economic Approach, jälkeen taloustieteellinen keskustelu rikollisuudesta ja rikoksista on ollut erittäin vilkasta. Isaach Ehrlichiä (1973, 1975) voidaan pitää empiirisen rikostaloustieteellisen isänä. Maailmalla Suomen tunnetuin rikostaloustieteilijä on muuan Björn Wahlroos vuoden 1981 julkaistun On Finnish Property Criminality: an empirical analysis of the postwar era using an Ehrlich model artikkelin ansiosta. Rikostaloustieteessä oletetaan yksilöiden (myös rikollisten) olevan rationaalisia eli he reagoivat viranomaisten yms. luomiin kannustimiin. Myös rikoslaki lähtee oletuksesta, että tekijä on syyntakainen, koska syyntakeetonta tekijää ei voida tuomita Edellä mainitut lähestymistavat ovat toisiinsa kietoutuneita Prosessioikeus Rikosoikeus Vahingonkorvaus Turvallisuuden sään- Rangaistustaso tely korvaukset Työttömyys Alkoholin kulutus Kaupungistuminen Rikollinen käyttäytyminen Poliisien lkm Alkoholipolitiikka poliisien kust. Työmarkkinapolitiikka Kriminaalipolitiikka rangaistuksen Koulutuspolitiikka kust. Kuvio Rikosoikeuden, rikollisen käyttäytymisen ja kriminaalipolitiikan välinen yhteys Hienosyisempi jako rangaistusteorioista on seuraavanlainen: Ensinnäkin retribuutioteorian mukaan rikoksentekijä hyvittää tekonsa rangaistuksen avulla ja yhteiskunta ilmaisee rangaistuksella paheksuntansa rikoksentekijää kohtaan. Toiseksi rehabilitaatioteoria sisältää sen, että rangaistuksella on mahdollista sopeuttaa rikoksentekijä takaisin yhteiskun-taan esimerkiksi ohjaamalla hänet vankeuden aikana huumevieroitukseen. Kolmanneksi eristämisteoriassa ideana on se, ettei rikoksentekijä voi vankeusrangaistusta kärsiessään ryhtyä rikoksiin yhtä helposti kuin vapaudessa. Tässä yhteydessä korostuu erityisestävyys: rikoksentekijää estetään syyllistymästä uusiin rikoksiin. Esimerkki Tanskasta: Britta Kyvsgaard raportoi tutkimuksessaan rikollisten urasta seuraavaa: 0,2 % rikollisista tekee 6 % kaikista rikoksista 2 % rikollisista tekee 35 % kaikista rikoksista 6 % rikollisista tekee 58 % kaikista rikoksista 18 % rikollisista tekee 79 % kaikista rikoksista Valikoivan eristämisen kautta olisi mahdollista vähentää rikollisuutta lisäämättä vankien lukumäärää. Eristämällä kaikkien rikollisimmat rikolliset vankilaan ja vähentämällä muiden vankien eristämistä saataisiin rikollisuutta vähennettyä ilman vankilukumäärän kasvua. Ongelmana on tietenkin tunnistaa nämä korkean riskin rikolliset. 18

19 Neljänneksi peloteteorian mukaan rangaistus ja sen uhka pidättelee rikoksentekijää ja muita henkilöitä ryhtymästä rikokseen. Tässä yhteydessä korostuu erityisestävyyden ohella yleisestävyys: myös muille henkilöille kuin varsinaisille rikoksentekijöille luodaan kannustin olla ryhtymättä rikoksiin. Oikeustaloustieteessä korostetaan peloteteoreettista näkökulmaa. Tällöin erityisen huomion kohteena on kiinnijäämisen todennäköisyys ja rangaistuksen ankaruus, ja näin ollen rangaistuksen odotusarvon merkitys rikosten houkuttelevuudelle. rangaistuksen odotusarvo = kiinnijäämistodennäköisyys x rangaistuksen arvo. Esimerkiksi, jos todennäköisyys jäädä kiinni rikoksesta on 0,2 (=20 %) ja rangaistuksena on euron sakko, rangaistuksen odotusarvo on 0,2 x = 400 euroa. Oikeustaloustieteellisessä kirjallisuudessa on usein tähdennetty jakoa yksityisiin ja julkisiin vahinkoihin, kun on problematisoitu sitä, milloin sovelletaan vahingonkorvausta (yksityinen vahinko) ja milloin taas rikosoikeudellisia seuraamuksia (julkinen vahinko) Rikosoikeudenhoidossa on paljolti kysymys yhteiskuntarauhan ja -turvallisuuden suojelemisesta eli julkishyödykkeestä: toiminnanhar-joittajat eivät kilpaile hyödykkeestä eikä ketään voida sulkea tällaisen hyödykkeen ulkopuolelle Julkishyödykkeet johtavat määritelmällisesti vapaamatkustajaongelmaan. Tässä tapauksessa se johtaa samalla siihen, että yksityisillä markkinoilla kenelläkään ei olisi riittävää kannustinta investoida yhteiskuntarauhan ja -turvallisuuden ylläpitämiseen. Julkisvallan väliintuloa rikoslainsäädännön ja muun rikoksia sivuavan lainsäädännön muodossa voidaan perustella suurtuotannon eduillakin. Lainsäädännön säätämisessä ja soveltamisessa vallitsevat siis alenevat yksikkökustannukset: mitä suurempaa piiriä lait koskevat, sitä alhaisemmat kustannukset ovat per rikos. Rikollisuudesta aiheutuu ulkoishaittoja: rikollisuuden pelko potentiaalisille uhreille, kustannukset rikoksilta suojautumisesta, kustannukset poliisi-, syyttäjä ja vankeinhoidon toiminnasta. Vahingonkorvaukset ei huomioi ulkoishaittoja tarve julkisvallan interventiolle eli rikoslaille Toisaalta kriminaalipolitiikassa ei yleensä ole perusteltua mennä niin pitkälle, että rikokset pyrittäisiin kitkemään kokonaan pois yhteiskunnasta. MC MB = MC MB 0 R* Vähennetty rikosmäärä 19

20 Esimerkiksi henkilön harkitessa veropetokseen ryhtymistä hänen voidaan olettaa tekevän päätöksensä siten, että yhdessä vaakakupissa on rikoksella saavutettavissa oleva taloudellinen etu ja toisessa vaakakupissa rangaistus (ja muut seuraamukset,jotka veropetoksesta seuraavat, jos hän jää kiinni. EU = pu(y-f) + (1-p)U(Y), jossa EU= odotettu hyöty, p = kiinnijäämistodennäköisyys, f = rangaistuksen arvo, U = hyötyfunktio, ja Y = rikoksella saavutettava tuotto. Jos EU < 0, riskineutraali henkilö ei ryhdy rikokseen, mutta kun EU > 0, hän tekee rikoksen. Riskineutraali henkilö saa esimerkiksi saman hyödyn 100 euron varmasta tulosta kuin 200 euron tulosta, jonka saamisen todennäköisyys on 50 prosenttia. Odotusarvo molemmissa tapauksissa on sama eli 100 euroa. Valaistaan asiaa esimerkillä. Oletetaan todennäköisyyden jäädä kiinni olevan 0,5, rikoksella saavutettavan tuoton euroa ja rangaistuksen taloudellisen arvon euroa. Tällöin odotettu hyöty saa arvon euroa eli riskineutraali esimerkkihenkilöm-me ei ryhdy rikokseen: 0,5 x ( ) + (1-0,5) x = Veropetos-esimerkki: Veropetoksessa on kysymys yksinkertaistetusti sanoen siitä, että henkilö jättää ilmoittamatta osan veronalaisista tuloistaan verottajalle. Oletetaan, että rajaveroaste on esimerkiksi 40 prosenttia kaikilla tulotasoilla. Oletetaan kiinnijäämistodennäköisyydeksi 0,2 eli henkilö jäisi kiinni joka viidennestä tekemästään veropetoksesta. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi myös, että rangaistuksena sovelletaan vain sakkoa, jonka suhteellinen taso kasvaa veroilmoituksessa ilmoittamatta jätetyn rahamäärän kasvaessa. Oletetaan lisäksi, että veropetosta suunnitteleva henkilö on riskineutraali eli hän tekee veropetoksen kannattavuutta koskevan laskelman puhtaasti odotusarvoon perustuen. MC MB = MC MB = t * I 0 R* ilmoittamatta jätetyt tulot Riskineutraali verovelvollinen jättää kuvion osoittamassa tapauksessa ilmoittamatta tulojaan veroviranomaisille R euroa, koska juuri tällä tasolla odotetut rajakustannukset = rajatuotto. Esimerkkitapauksen perusteella on tehtävissä eräitä alustavia kriminaalipoliittisia suosituksia veropetosten (ja eräiltä osin myös yleisemminkin rikosten) torjumiseksi. Ensinnäkin voidaan havaita, että mitä korkeampi rajaveroaste on, sitä houkuttelevampaa on ryhtyä veropetokseen. Toiseksi kiinnijäämistodennäköisyyden noustessa veropetoksen odotetut rajakustannukset nousevat ja houkuttelevuus tulojen ilmoittamatta jättämiseen vähenee. Kolmanneksi, mitä ankarampi rangaistus on, sitä kannattamattomampaa on ryhtyä veropetokseen. 20

21 Rikollisuuden optimaalinen määrä Rikollisuuden kustannukset muodostuvat rikoksista aiheutuneista kustannuksista sekä rikoksen torjuntaan käytettävistä kustannuksista. Ongelmana on minimoida rikollisuudesta aiheutuneet kustannukset. Kun rikollisuutta ehkäistään enemmän, rikostentorjuntakustannukset lisääntyvät (= haitta yhteiskunnalle) ja samaan aikaan rikoksesta aiheutuneet kustannukset pienenevät (hyötyä yhteiskunnalle). Yhteiskunnallinen optimi löytyy pisteestä, jossa rajakustannukset lisärikoksen torjumisesta MC on yhtä suuri kuin lisäsäästö vähentyneistä rikosten aiheuttamista haitoista MB. Siis jos rikollisuutta torjutaan: hyöty on säästyneet vahingot ja haitta on kustannukset esimerkiksi lisäresursoinnit esimerkiksi poliisihenkilöstön määrään. Jos rikollisuutta lisätään : yhteiskunnalle syntyy hyötyä on säästyneistä torjuntaresursseista (tarvitaan esimerkiksi vähemmän poliiseja) ja haitta on lisääntynyt rikollisuus yhteiskunnassa. Koska rikoksien torjuminen on aika hintavaa, niin optimaalinen rikollisuuden määrä ei ole ikinä nolla. Kuvio hahmottaa tilannetta. Yhteiskunnan kannalta on optimaalisinta vähentää rikollisuutta D*:n verran, koska silloin torjunnan rajakustannukset ovat yhtäsuuret kuin rikosten torjunnasta saatava hyöty. Esimerkiksi tilanteessa D1 yhteiskunnan on tehokasta lisätä rikosten torjuntaa, koska torjunnan rajakustannukset ovat alhaisemmat kuin mikä on torjunnasta saatava hyöty. Alue A ja B kuvaavat sitä hyödyn määrää yhteiskunnassa, mikä syntyy rikollisuuden torjuntaa lisättäessä. Vastaavasti tilanteessa D2 yhteiskunnassa torjutaan liikaa rikollisuutta, koska torjunnan rajakustannukset ovat paljon suuremmat kuin rikollisuuden vähenemisestä syntyvät hyödyt yhteiskunnassa. Yhteiskunnan on järkevämpää sallia rikollisuuden kasvaminen ja torjuntaan käytettävien resurssien käytön muualla, missä niiden tuotto on suurempaa. Yhteiskunta säästää alueen C verran salliessaan rikollisuuden kasvamisen. Mitä tapahtuu, jos poliisien tuottavuus nousee enemmän kuin poliisien palkat? Nyt rikollisuuden torjuntakustannukset tulevat suhteellisesti halvemmaksi. Kuviossa se näkyy rajakustannusten siirtimisenä MC1:stä MC2:ksi. Nyt yhteiskunnan kannalta on tehokasta lisätä rikostentorjuntaa aina D**:n verran. 21