LAUSUNTOLUONNOS Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖ RYH MÄN RA POR TISTA

Transkriptio

1 KUHMO LAUSUNTOLUONNOS Lausuntopyyntö kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liitty vis tä muista uudistuksista Kuhmon kaupungin lausuntoluonnos on tässä asia kir jassa kirjoitettu vastauk sina kysymyksiin. Kuhmon teksti erottuu tummansinisenä. Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausunto me net te lyllä kuntanne lau sun toa kahdesta asia ko ko nai suudesta: I Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lau sun to kierros toteute taan sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään per jan tai na klo mennessä. OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖ RYH MÄN RA POR TISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittä mis tar peista ja ta voitteis ta Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kun tien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Koska valtion tulot ja menot eivät ole tasapai nos sa, julkisten palvelujen uudelleenarviointi on tar peen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kun tien suu-

2 rin menoerä, jonka kasvua on esi mer kik si Kainuus sa saatu hillityksi tuottamalla ne alueel li sesti yhteistyössä. On kuntia, joissa sote-pal ve lujen osuus menoista on jo lähellä 90 %, kun Kai nuussa yhteistyö on saanut pidetyksi sekä so te- että maakuntahallintomenot noin 60 %:ssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten nousu johtuu paitsi väestön ikääntymisestä, myös lää ke tie teen kehityksestä, yleisestä kustannusten nousus ta, vaatimustason noususta, per he ra ken teiden muut tumisesta ja yhdyskuntia murentavasta ja ha jottavasta ja toisaalla hallit se mat tomasti paisuttavasta muuttoliikkeestä. Tähän ongelmakenttään ei pelkkä kun ta raken tei den tarkastelu tuo helpotusta, vaan tarvitaan laaja keskustelu ja arvovalintoja siitä, halutaan ko koko maa säilyttää asuttuna ja kuinka keskittämistrendiä voidaan yhteiskunnan toimin loi ven taa. Etenkin van husten ja lapsiperheiden yhteisöllisyyttä tulisi viestinnällisin keinoin edis tää, työelämän pelinsääntöjä pehmentää työvoiman tuottavuuden takaa miseksi ja Itä- ja Poh jois-suomen elinvoimaa nakertavat toimet tulee py säyttää. Vii - meksi mainittuja ovat mm yri tysten menestystä uhkaavat polt to aine ve ron korotus, kuljetustuen leikkaus, rikkidirektiivi sekä kil pai lijamaihin ver rat tuna korkea energiaverotus. Keskeisin keino palvelujen kehittämisessä on sosiaali- ja terveyspalvelu jen tuottavuuden lisää mi nen. On esitetty, että jo 0,25 % tuottavuuden nousu kaikissa julkisissa palveluissa sääs täisi 2 mil jardia euroa vuodessa. Tuot tavuut ta voidaan parantaa kehittämällä työprosesseja. Lu kui sin ky selyin on osoi tettu, että suomalaiset haluavat kantaa vastuuta sosiaali- ja ter veys menois ta. Kuh mon veroprosentti on 20,25 %, mutta efektiivi nen, todellinen ve roaste 14 %. Hal lituksen tu li si pidättäytyä uusien ve ro vä hennysten sää tämisestä. Kuntarakenne ei luo kustannuksia, vaan ne palvelut, joita kunnat tuot ta vat. Hallinnon kulut ovat 3 % kuntien kokonaiskuluista. Kuntien yh teis työ tä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuot ta mi sessa tu lee edelleen kehittää ja jat kaa. Koska äänestysaktiivisuus on esimerkiksi Kainuussa jo nyt ma ta la, päätöksenteon etääntyminen suurempiin kuntiin voisi lisätä kansa laisten tun - net ta vai kut ta mis mahdollisuuksien menettämisestä. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta?

3 Kaivannaisteollisuuden kehitys sekä metsäklusteri, eritoten ekotehok kaan puu rakentamisen osaa miskeskittymien synty voi muuttaa kielteistä väes töke hitystä. Pääosin työryhmän arviot osu vat. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntien taloutta pystytään tasapainottamaan. Palvelut tulee mitoittaa tulopoh jan mukaan. Ta lou den ennustamisessa olisi tarvittu edes jonkin lainen arvio nyt suunniteltavan valtion osuus uudis tuk sen linjauksista. Kuntien va rallisuus perustuu kiinteistöihin, joiden arvoa tämä ra ken ne uudis tus voi heikentää itsenäisyytensä menettävissä kunnissa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei huomauttamista. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työryhmä on oikeilla jäljillä. Asiointialueet ovat todellisuudessa vaikeas ti ku vattavia, sillä eri kois liikkeet ja harrastustoiminnan suuntautuneisuus eivät oleellisia asioita julkisten palvelujen ra ken tamisen kannalta. Tärkei tä asioita ovat päivähoitopalvelut, koulut ja terveysasemat ja nii den si jainti mahdollisimman lähellä tarvitsijoiden koteja. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kuhmon kaupunki näkee tärkeänä sen, ettei viritelty uudistus estäisi jär keviä ja kus tan nus te hok kai ta yhteistyömalleja kuntarajojen ylitse. Kuntien yhteistyössä on kehittämistä, mutta sitä ei saisi kieltää. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei huomauttamista. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kuntarakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle epäloogisessa järjestykses sä. Mikäli julkistenkin palvelujen osalta yksi maailman parhaista maista halu taan muuttaa toisenlaiseksi, tulisi ensin analysoida se, mitä palveluja tuo te taan julkisin varoin, sen jälkeen arvioida valtion ja kuntien välinen työn ja ko ja

4 vasta sen jälkeen tutkia, millä palvelurakenteella ao. palvelut tuo te taan. Kun ja jos edetään valtioneuvoston linjaamassa järjestyksessä, tulee var mistaa, että kansalaisten alueellinen tasa-arvo säilyy, uusittava valtion osuusjärjestelmä kohtelee kuntia oikeu den mu kai sesti nimenomaan kan sa lais ten perusoikeuksien näkökulmasta eikä paikallisen demokratian toi mi vuut ta heikennetä. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilantees ta? (vastausvaihtoehdot:, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? ; tosin väestökehityksen odotetaan paranevan elinkeinoelämän myönteisen kehityksen vauhdittamana Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma ana lyysin ne tilanteesta? 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntan ne nä ke myksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tar vetta kun tanne ja alueenne osalta? Koska työryhmä ei esitä Kuhmoon kuntajakoselvitystä, tähän ei oteta kantaa. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työ ryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoi hin sekä aluerajauksiin.

5 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitok sen to teut tamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ/EI EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? 3 Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kun ta jako laissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kun ta ja koselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käyn nis tämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ/EI EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työ ryh män esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ/EI EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kunta uudis tuk sen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. vero pohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä

6 Muu, mikä? Kuntarakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle epäloogisessa järjestykses sä. Mi käli julkistenkin pal velujen osalta yksi maailman parhaista maista halu taan muuttaa toisenlaiseksi, tulisi ensin ana lysoida se, mitä palveluja tuo tetaan julkisin varoin, sen jälkeen arvioida valtion ja kuntien väli nen työn ja ko ja vasta sen jälkeen tutkia, millä palvelurakenteella ao. palvelut tuo te taan. Kun ja jos edetään valtioneuvoston linjaamassa järjestyksessä, tulee var mis - taa, että kansalaisten alueel linen tasa-arvo säilyy, uusittava valtion osuusjärjestelmä kohtelee kuntia oikeu den mu kai ses ti nimenomaan kan sa lais ten perusoikeuksien näkökulmasta eikä paikallisen demokratian toi mi vuut ta heikennetä. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien Koska työryhmä ei esitä Kuhmoon kuntajakoselvitystä, tähän ei oteta kantaa. 3. Perustelunne aikataululle 4 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näke myk siänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntarakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle epäloogisessa järjestykses sä. Mi käli julkistenkin pal velujen osalta yksi maailman parhaista maista halu taan muuttaa toisenlaiseksi, tulisi ensin ana ly soida se, mitä palveluja tuo te taan julkisin varoin, sen jälkeen arvioida valtion ja kuntien vä li nen työn ja ko ja vasta sen jälkeen tutkia, millä palvelurakenteella ao. palvelut tuo te taan.

7 Kun ja jos edetään valtioneuvoston linjaamassa järjestyksessä, tulee var mis - taa, että kansalaisten alueel linen tasa-arvo säilyy, uusittava valtion osuus - järjestelmä kohtelee kuntia oikeudenmu kai ses ti nimenomaan kan sa lais ten perusoikeuksien näkökulmasta eikä paikallisen demokratian toi mi vuutta heikennetä. Kireä aikataulu voi aiheuttaa ennalta arvaamattomia haittoja. Kuka kan taa niis tä vastuun? OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANK KEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien liikkumatila päätöksenteossa riippuu muustakin lainsäädännös tä. Lakisääteisten teh tä vien määrä ja laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Kunnat ja valtio muodostavat toiminnallaan kan sa laisten turvaverkon. Kuhmon kaupungin näkemyksen mukaan valtion ja kuntien suhde vaatisi analyysiä ja tutkimusta. Kunnallinen itsehallinto tulee säilyttää kansalaisten vaikutus mah dolli suuk sien turvaamiseksi. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudis tamal la kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännök siä? Teknologiaa voidaan hyödyntää koko ajan enemmän. Verkkovaikutta mista voidaan lisätä jär jes tämällä neuvoa-antavia kyselyjä päätöksenteon tueksi esi merkiksi sosiaalisen median kaut ta. Sen lisäksi suomalaisia tuli si innos taa omaehtoiseen vaikuttamiseen ja kansalais toimintaan ma daltamalla kyn nys tä lähteä mukaan poliittiseen toimintaan. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtion osuus jär jes telmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntapalvelut rahoitetaan verovaroin ja asiakasmaksuin. Valtionosuudet tulevat valtion kerää mis tä veroista. Alueellinen tasa-arvo ja koko maan kansalaisten perusoikeuksien kunnioit ta mi nen heidän kotikuntansa maan tie-

8 teellisestä sijainnista riippumatta tulisi ottaa ohjenuoraksi, ei pel kästään julkisten menojen karsimistarve. Itä- ja Pohjois-Suomi käyttä vät kuitenkin euroilla mi tat tuna koko julkisen talouden potista mur to-osan verrattuna kasvukeskusten julkiseen ta louteen. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kun ta uudistus ta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien ny kyi siä teh täviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjes tä mistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen pe rus teel la laa d itaan ana lyy si vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntarakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle epäloogisessa järjestykses sä. Mi käli rakenne niita taan ensin kiinni, joudutaan julkisten palvelujen ar vioinnissa hankaluuksiin. Toimivia yh teis toi min tamallia kuten perus ter vey denhoidon ja erityissairaanhoidon yhteistoiminta-alueita ei saa ha jottaa. Julkisista palveluista joudutaan ottamaan tarkasteluun joitakin subjektii visia oikeuksia. Lukuisissa kyselyissä on jo selvitetty kansalaisten näkemys tärkeimmistä palveluista, joita ovat so siaali- ja terveyspalvelut ja tasa-arvoinen koulu tus. Valtio on lisännyt tai lisäämässä kuntien vel voitteita mm työllistämi sessä. Koska työllistämistuet ovat pääosin valtion vastuulla, näitä vel voitteita tulisi harkita uudestaan. Kuntien palveluvaatimuksia ei nykytilanteessa saa ainakaan lisätä. Valtion ja kuntien tehtävänjako Valtion ja kuntien tehtävänjako ansaitsee perusteellisen selvityksen. Suomi on väestöltään pieni, mutta maa-alaltaan suuri. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muu ta, lisätkää se alla olevaan tilaan.

9 Julkisen talouden kestävyysvaje on vakava asia, joka tulee ratkaista. Jul kis ten voimavarojen suuntaaminen tulee tehdä kansalaisten alueellista ja so sioekonomista tasa-arvoa tukien, ei kas vat taen. Kuhmon kaupunki odottaa valtiovallalta linjakkuutta ja paikallis tun te muk sen arvostamista ja edel lyttää, että kuntien tällä lausuntokierroksel la esit tä mät näkemykset otetaan huomioon uudis tuk sessa, avointa dia logia jat ke taan ja asiantuntijoiden julkitulleet näkemykset otetaan huo mioon. Uudistuksen aikataulua on syytä hidastaa valmistelun laadun turvaa mi sek si. Tanskassa tehtiin vastaava uudistus lähtien liikkeelle rakenteista. Tans kan liki samansuuruinen kan sankunta on pakkautunut 13 % Suomen maapinta-alas ta (Tanskan pinta-ala on 13 % Suomen pin ta-alasta, Tans kan väestö ti heys on 124 henkeä / km2 ja Suomen 17 /km2, Kuhmossa alle kak si neliö ki lo metrillä). Suomessa sama toimintamalli ei ehkä tuota yhtä hyviä tulok sia. Uudistuksen ja syys-seuraus-suhteiden tutkimisessa ja normiston lin jauk sen tulisi edetä seu raa vas ti: - mistä johtuu julkisten palvelujen kustannuskehitys (elämänmuoto, jat ku va keskittäminen mikä joh taa muuttoliikkeeseen ja ikäpolvien er kaantumiseen toisistaan, elämäntavat, yli huo leh ti mi nen vähemmän apua tarvitsevista ja alihuolehtiminen eniten apua tarvitsevista) - mitä palveluja julkisesti tuotetaan - mikä on valtion ja kuntien keskinäinen työnjako - sen jälkeen voidaan pohtia kuinka nämä palvelut valtiolla ja kunnissa tuotetaan Julkisen talouden kestävyysvajeelle pitää tehdä jotakin. Kustan nus te hokkuus vertailut eivät suo ra viivaisesti tue suurten kuntien luomista. Työn tuottavuus kehittyy työntekijöiden voimin. Kus tannustehokkuutta julki sis sa palveluissa parantavat teknologian hyödyntäminen, etä val von ta, vi deo tekniikka, yksikkökokojen kasvattaminen paikallisesti, lähiruuan hyö dyn tä mi nen ja tur hasta luopumisen filosofia. Kustannuskehitykseen voisi tehokkaimmin vaikuttaa kysymällä kunnilta, mitä aiotte tehdä, jos val tionosuutenne pienenee x % vuoteen 2020 mennessä.

10 Kuhmon kaupunki toimii perustus- ja kuntalain mukaan: järjestämme so siaali- ja ter veys pal ve lut seitsemän kunnan yhteistyönä. Työryhmän mie tin nössä ei suoraan oteta kantaa ns. Kainuun hallin tomallin sovelta miseen, ja Kuhmon kaupunki vaatiikin, että kokeiltu yhteistyömalli tulee säi lyt tää mah - dollisena itsenäisten kuntien kesken. Kuhmon kaupunki tuottaa Sot ka molle mu siik kiopistopalvelut ja on halukas jatkamaan myös tätä yh teis työ tä. Paikalliset ratkaisut tulee sal lia, silloin kun ne pal velevat pal ve lu tuo tan non kustannustehokkuutta. KUHMON KAUPUNGINHALLITUS