LAUSUNTOLUONNOS KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Transkriptio

1 LAUSUNTOLUONNOS KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************** *********** Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta: 680 Maakunta: Varsinais-Suomi Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tarve kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen vaihtelee suuresti eripuolilla Suomea. Kuntien mahdollisuudet vastata kasvaviin haasteisiin ovat eriytymässä. Itsehallinnollisuus on keskeisin peruste kuntien olemassaololle. Itsehallinnollisuuden periaatteisiin kuuluu, että kuntalaiset ovat saaneet omaehtoisesti järjestää alueensa palvelut ja päättää elinympäristönsä asioista. Kunkin kunnan olemassa olon oikeutus lähtee kyvystä huolehtia alueensa asukkaiden palveluista ja muista tarpeista lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

2 Tämän vuoksi kuntarakennetta ei pidä uudistaa painottuen vain yhdyskuntarakenneperusteisiin, vaan palveluiden saatavuus on kaikissa vaihtoehdoissa kuntalaisen kannalta oleellisin tarkastelunäkökulma. Valtio määrittää minimitason tietyille palveluille sekä huolehtii valtionosuusjärjestelmän kautta myös kunnista, joiden edellytykset tulonmuodostukselle ovat keskimääräistä heikommat. Lainsäädännön ja valtionosuusjärjestelmän myötä valtio asettaa kunnille vaatimukset, joita niiden itsenäisyys edellyttää. Tästä seuraa, että oikeutus itsenäisyyteen ja myös vastuu peruspalveluista on kuntien ja valtion yhteinen asia. Haasteelliseksi tilanne muodostuu alueilla, joissa väestö vähenee, mutta palvelutarve ei. Toisaalta tilanne voi olla yhtä haasteellinen suurkaupunkiseudun lähiössä, jonne syrjäytyminen keskittyy. Suurkaupunkiseuduilla palveluiden ja maankäytön lisäksi korostuu elinkeinopolitiikkaa ja työpaikat. Suomen kilpailukyky on riippuvainen kuntien kyvystä luoda elinkeinoille kasvun mahdollisuuksia. Kuntien koon vaikutusta niiden kykyyn vastata itsehallinnon asettamista velvoitteista ei ole tutkittu. Kuntien onnistumista elinkeinopolitiikassa tutkitaan yritysilmastomittarein, mutta objektiivista tietoa todellisesta vaikuttavuudesta on vähän. Kaikki olemassa oleva tieto viittaa siihen, että keskisuuret asukkaan kaupungit selviytyvät tällä hetkellä parhaiten kaikista kunnille asetetuista haasteita. Tämän havainnon perusteella kuntarakennemuutoksen peruste tulisi olla organisaation toiminnallinen optimikoko, eikä työssäkäyntialue. Kuntarakenneraportti pyrkii objektiivisen tarkastelun sijaan löytämään perusteita vain nykyistä suurempien kuntakokonaisuuksien synnyttämiselle. Tämä on väärä lähtökohta koko uudistukselle. Kuntarakenneraportti perustelee kuntaliitosten hyötyjä pääosin tilastollisesta näkökulmasta siten, että kuntarajat poistamalla syntyy uusi entistä elinvoimaisempi kunta, vaikka mikään asukasrakenteessa, alueen tulonmuodostuksessa, työmatkaliikenteessä, työpaikkojen määrässä tai palvelurakenteessa ei muutu. Turun seudun kuntaliitostarkastelusta käy ilmi, että Turun taloudellinen kehitys on eriytymässä siten, että Turku tarvitsee liitoskumppaneita. Kuntaliitoksesta hyötyminen edellyttää, että reuna-alueiden taloudellista resurssia kohdistetaan enemmän keskuskaupungin alueelle tai palveluihin. Logiikka, jossa keskuskaupungin kukoistus turvataan ja reuna-alueilla tapahtuu kuihtumista, sisältyy lähtökohtaisesti raportissa esitettyyn kuntaliitosajatteluun. Seuraukset voivat olla tuhoisat julkisille palveluille, jos suuri organisaatiokoko osoittautuukin syyksi heikommalle menestymiselle. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta?

3 Väestökehityksen osalta esitys ei vastaa Turun seudun rakennemallissa käytettyjä kasvulukuja, vaan luvut poikkeavat oleellisesti niistä pienempään suuntaan. Väestökehityksen rakenne lienee kuitenkin raportissa esitetyn suuntainen määrällisestä erosta huolimatta. Väestöä koskeva tarkastelu ei sisällä vastuukuntaa kuvaavia näkökulmia. Kunnan vastuuta väestöstään ei pitäisi rajata vain eri ikäluokkien määrälliseen kehitykseen ja palvelutarpeiden ikäsidonnaisiin piirteisiin. Tärkeitä näkökohtia ovat myös seudullisesti yhteisvastuullinen asuntopolitiikka ja sekä syrjäytymisvaarassa olevien palveluista huolehtiminen. Esimerkiksi vuokraasuntojen määrä tai muunkielisten osuus ovat keskeisiä kriteereitä mm. arvioitaessa kuntien välistä osaoptimointia. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Raision taloudellisen tilan osalta käytetyt talousvertailuluvut kuvaavat kohtuullisen hyvin kaupungin taloudellista tilaa. Kunnista vuosittain kerättävät tilinpäätöstiedot antavat kuitenkin vain pinnallisen näkymän tilanteista. Kunkin kunnan kannalta pitäisi ottaa huomioon pidemmän aikavälin kokonaisuus, eikä tehdä päätelmiä yhden tunnusluvun perusteella. Kuntien tilinpäätöslukujen vertailtavuutta vaikeuttavat esimerkiksi erilaiset poistosuunnitelmat, investointien korvaaminen pitkillä vuokrasopimuksilla ja muut sisäiset järjestelmät, joiden avulla esimerkiksi palveluiden todellista hintaa tai tasetta voidaan kaunistella. Raportti ei tarkastele palveluiden järjestämisen kustannuksia, eikä edes niitä palveluiden tasoa kuvaavia tunnuslukuja, jotka olisivat selvitettävissä (esim. opetuksen vuositunnit, ryhmäkoot, kustannukset palvelun saajaa kohden). Kaupunkien henkilöstömääriä, hallinnon kustannuksia tai ostopalveluita ei ole selvitetty. Palveluiden tehokkuustarkastelu jää täysin yleistysten varaan. Raportti ei pysty perustelemaan uuden kunnan taloudellista edullisuutta. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelu on etenkin Turun seudulla asetettu pendelöinnin lisäksi keskeisimmäksi perusteluksi esitetylle kuntarakenteelle. Arviointi on tarkoitushakuinen eikä siinä ole huomioitu maakuntaliiton palveluverkkoluokitusta. Yhdyskuntarakenteen kehittymisen esteeksi on nostettu oletus toimimattomasta yhteistyöstä. Raportin tietopohjan muodostaa PARAShankkeen arviointi vuodelta 2009, joka on monin paikoin vanhentunut. Turun seudulla on käynnistetty jo vuonna 2009 kaupunkiseudun rakennemallityö ja rakennemalli 2035 on nyt hyväksymisvaiheessa. Rakennemalli on osa valtion kanssa tehtävää MAL-aiesopimusta ja se muodostaa pohjan Turun seudun maakuntakaavan tarkistamiselle. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen tulee tapahtumaan Turun seudulla tämän rakennemallisuunnitelman mukaisesti kuntarajojen muutoksista riippumatta. Raportti lähtee yleistyksestä, että suuri kunta takaa eheän yhdyskuntarakenteen. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti pidä paikkaansa, sillä myös suuri kunta voi

4 kaavoituksessaan tehdä yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisia ratkaisuja. Paras työväline yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle on seudullinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus ja tälle sopimuspohjalle luotu maakuntakaava. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnin tarkastelussa tulee painottaa ns. nettopendelöintiä eli antaa merkitys myös kunkin kunnan työpaikkaomavaraisuudelle. Maakuntakeskuskaupunkiin pendelöidään myös valtion ym. maakunnallisten työpaikkojen vuoksi, kun taas kehyskunnissa on enemmän yritystyöpaikkoja. Kuntaliitokset eivät tule työssäkäyntiliikennettä vähentämään, koska kuntaliitoksen jälkeenkin asuinalueet ja työpaikat sijaitsevat entisillä paikoillaan. Vasta pitkällä aikavälillä voi tapahtua yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mutta kehitys on riippuvainen tulevista maankäytön ratkaisuista. Esimerkiksi Turun seudulla valmisteltu rakennemalli 2035 asettaa tulevan maankäytön suuntaviivat kuntarakenteesta riippumatta. Turun seudulla on perustettu kuntien yhteinen joukkoliikenneviranomainen, johon myös Raisio kuuluu, joten kuntarajat eivät tulevaisuudessa tule vaikeuttamaan joukkoliikenteen järjestämistä alueella. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalveluiden osalta ei ole tehty kustannus- tai laatuvertailuja. Myöskään kustannustehokkuutta tai palvelutuotannon vaikuttavuutta ei raportissa ole tarkasteltu. Raportti tyytyy peruspalveluiden osalta yleistyksiin ja sen pohjalta on mahdoton ottaa kantaa, tukevatko esitetyt kuntaliitokset millään tavoin palvelurakenteiden kehittymistä. Mikäli järjestämisen edellytyksiä tyydytään tarkastelemaan vain väestökehityksen ja kuntatalouden näkökulmasta, täyttää Raisio nämä kriteerit erittäin hyvin, mikä myös raportissa on todettu. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Raportissa ei ole tarkasteltu kuntien elinkeinotoimintaa millään mittarilla. Esimerkiksi EK:n Kuntien yritysilmasto -tutkimuksella ja yrittäjäyhdistysten maakuntaennusteilla on seurattu kuntien elinkeinotoimintaa jo vuosien ajan. Kaupunkiseutujen kehyskunnat pärjäävät huomattavasti keskuskaupunkeja paremmin yritysilmapiirikyselyissä. Raportissa on esitetty ainoastaan keveitä yleistyksiä suurten kuntayksiköiden paremmuudesta elinkeinopolitiikan toimijoina. Olemassa olevat yritysilmapiiritutkimusten tulokset eivät tue tätä näkemystä Turun seudulla. On huomattava, että suurkunnassa kilpailu loppuu kokonaan. Tehokas yhteistyö ja terve kilpailu yrityksistä ja työpaikoista antaa parhaat eväät kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistamiselle. Suurissa yksiköissä kilpailutukset tulevat myös niin suuriksi, etteivät pienet yritykset pysty enää niihin osallistumaan.

5 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin käsite jää epäselväksi. Kokonaisarvioinnissa on haettu kullekin alueelle ainoastaan liitoksia perustelevia argumentteja. Pyrkimys objektiiviseen tarkastelunäkökulmaan puuttuu. Etenkin kuntien välinen palvelutehokkuuden vertailu parhaimpien palvelutuotantomallien hakemiseksi olisi erittäin tarpeellista, jotta voitaisiin hahmottaa todelliset palvelurakennetta hyödyttävät kehityssuunnat. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta?(vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta: EI Taloustarkastelunäkökulmien osalta: KYLLÄ Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta: EI Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta?: EI Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta: EI Elinkeinotoimen kehittämisen osalta: EI Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta: EI 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehitys ja väestörakenne Väestökehityksen osalta Turun seudun rakennemalli esittää Raision kasvuksi 6000 asukasta vuoteen 2035 mennessä, kun taas raportissa Raision väestökasvuksi arvioidaan olevan 3000 vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi olisi tärkeää, että vastuukunnan kriteereitä olisi haettava myös väestörakenteellisista näkökulmista. Yhdyskuntarakenne Turun seudulla on käynnistetty vuonna 2009 PARAS -hankkeeseen pohjautuen kaupunkiseudun rakennemallityö ja Turun seudun rakennemalli 2035 on hyväksymisvaiheessa. Rakennemalli on osa valtion kanssa tehtävää MALaiesopimusta. Rakennemalli muodostaa pohjan Turun seudun maakuntakaavan tarkistamiselle. Kaupunkiseudulla on tehty koko 2000-luvun ajan yhteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua sekä joukkoliikennesuunnittelua. Vuoden 2012 alussa perustettiin ydinkaupunkiseudun yhteinen joukkoliikenneorganisaatio, joka

6 toimii joukkoliikenneviranomaisena. Jatkossa joukkoliikennereitit pystytään suunnittelemaan tehokkaiksi myös rajaseuduilla. Joukkoliikenneviranomaisen toimialue laajenee, kun seutuliikenteen sopimukset eri kuntien osalta päättyvät. Raisiossa on kaavoittamisen ja rakentamisen painopiste ollut jo pitkään kaupunkirakennetta tiivistävä ja maankäyttö sijoittuu joukkoliikenneakselin lähelle. Työssäkäynti, saavutettavuus ja asiointi Raision työpaikkaomavaraisuus on 89 % eli nettopendelöinti on vain 11 %. Työssäkäyntiliikenteen määrät ja suunnat eivät tule muuttumaan, vaikka rajat kuntien väliltä poistettaisiin. Raisiossa työssä käyvistä 63,5 % asuu muualla. Raisiossa sijaitsevat työpaikat ovat tärkeitä monien naapurikuntien asukkaille: naantalilaisista 9,8 %, nousiaislaisista 9,3 %, ruskolaisista 7,9 % ja mynämäkeläisistä 7,0 % kävi työssä Raisiossa vuonna Myös turkulaisia kävi lukumääräisesti paljon: yli Raisio on merkittävä alueellinen palvelu- ja asiointikeskus. Raision vaikutusalue ulottuu pitkälle omien rajojen ulkopuolelle. Jo Varsinais-Suomen liiton v julkaisemassa tutkimuksessa Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset Varsinais-Suomessa on todettu, että Raisio on Turun jälkeen koko maakunnan toiseksi vetovoimaisin asiointikeskus. Tarkastelun piirissä oli sekä yksityisten että julkisten palvelujen hankintaan liittyvä asiointi. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytykset Sosiaali- ja terveyspalvelut Ehdotetun kuntarakenteen katsotaan luovan pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon integroidulle palvelujärjestelmälle. Raision kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on integraation eri näkökulmista katsottuna jo nyt varsin kehittynyt ja kattava palvelukokonaisuus. Raision kaupunki palvelutuotannon järjestäjänä täyttää riittävän vahvan peruskunnan tunnusmerkistön. Kaupungilla on hyvät edellytykset panostaa monipuoliset peruspalvelut turvaavaan palvelutuotannon kehittämistoimintaan. Kattava peruspalvelurakenne tarjoaa jo nyt keinoja erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen hallintaan. Raision kokoluokassa erikoissairaanhoidon satunnaisvaihtelut ja muut erityispalveluiden tarpeet eivät pienempien kuntien tavoin merkitse rahoituksellista katastrofia. Raisio kantaa merkittävää vastuuta sairaanhoitopiirin kalliin hoidon tasausjärjestelmän ja erityisvelvoitemaksujen osalta. Perustason lähipalveluiden lisäksi Raision palvelukokonaisuuteen on sisällytetty myös erityisosaamista vaativia palveluja lähipalveluina siinä laajuudessa, kuin mitä taloudellisesti ja kuntalaisten tarpeisiin nähden on perusteltua.

7 Raisio on varsin omavarainen palvelutuotannossa ja toimii useampien perustason erityispalveluiden vastuukuntana alueellaan väestöpohjalla. Näitä ovat perheneuvola, päihdepalvelut, poliisilaitoksen sosiaalityö, kotouttamistyöhön liittyvä suunnittelu sekä Naantalin kanssa toteutettu työterveyshuolto. Lisäksi Raisio järjestää vastuukuntana kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Ruskon kunnalle. Raisio tukeutuu Turun kaupungin palvelutuotantoon ainoastaan sosiaalipäivystyksessä ja terveyskeskuksen yöpäivystyksessä. Ansiokasta yhteistyötä Turun kanssa on tehty palvelusetelijärjestelmän valmistelussa, hankintayhteistyössä, perhehoidon järjestämisessä ja terveydenhuoltolain mukaisten toimenpiteiden valmistelussa. Erityishuolto on raportissa mainittu kuntayhtymässä järjestettäväksi, mutta Raisio on tässä suhteessa poikkeus ja on varsin omavarainen myös kehitysvammahuollon palveluissa. Raisio on myös erityishuoltopiirin jäsen. Vertikaalinen integraatio Kuntauudistuksen yhteydessä on tarkoitus hallitusohjelman mukaisesti toteuttaa vertikaalinen integraatio, joka koskee erityisesti terveydenhuollon perustason ja erikoistason yhdistymistä. Raision nopeasti reagoiva ja joustava päätöksentekotapa muodostaa erinomaiset edellytykset sairaanhoitopiirin Raisiossa sijaitsevan sairaalakapasiteetin hyödyntämiselle ilman ns. kilpavarustelun vaaraa. Asioita osataan tehdä hyvässä yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa terveydenhuoltolain tarkoittaman järjestämissuunnitelman keinoin. Vertikaalinen integraatio on nähty tarpeellisena, koska erikoissairaanhoito on tullut vahvemmaksi suhteessa perusterveydenhuoltoon. Raisio teki vuonna 2011 ja edelleen 2012 painopisteen muutoksen panostamalla merkittävästi perusterveydenhuoltoon. Kate toimenpiteille on otettu erikoissairaanhoidon menokasvusta. Työryhmän raportin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio tulee varmistaa yhteistoiminnan lisäksi yhteisellä palvelurakenteella. Raisiossa on jo luvulla sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetty sekä hallinnollisesti että operatiivisesti. Nyt rakennetaan rajatonta asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti reagoivaa palvelumallia lasten- ja perheiden palveluihin ja enenevissä määrin myös ikäihmisten palveluihin. Kolmas integraation taso on järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun integraatio. Järjestämisvastuun kantavan tahon tulisi pystyä rahoittamaan toiminta mahdollisimman hyvin omalla tulorahoituksellaan. Jos järjestämisvastuun kantaa kunta, tulee sen olla riittävän elinvoimainen. Raisio on nykyisellään riittävän elinvoimainen kuntarakenneraportissa esitetyillä kriteereillä mitattuna. Ikääntymisen haasteeseen on Raisiossa reagoitu tietoisesti. Palvelurakenne ehditään vielä määrätietoisella kehittämisotteella uudistamaan riittävän vaikuttavaksi ennen ikääntymisen huippuvuosia 2016 ja siitä eteenpäin. Kyse on etupainotteisten ja palvelujärjestelmän rajapinnoille sijoittuvien palvelujen käyttöönotosta ja aivan uusien palveluinnovaatioiden aktiivisesta kehittämisestä. Tähän Raisiolla on olemassa myös hyvät yhteistyökumppanit. Hallinnollis-

8 teknisiin uudistuksiin keskittyvä kuntarakenneuudistus vie voimavarat palvelutuotannon innovaatioiden käyttöönotolta ja kehittämiseltä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan muuta toimintaa koskevan päätöksenteon yhteys nähdään raportissa välttämättömänä. Raisiossa on viimeaikaisen kehittämistyön tuloksena mallinnettu ennaltaehkäisevän työn budjetointia ja työn kannustinjärjestelmiä, joilla raportin tarkoittamaa voimavarojen oikeudenmukaista kohdentamista sote-palvelujen sekä kunnan muiden tehtävien välillä voidaan konkreettisesti toteuttaa. Näiden toimintamekanismien käyttöönotto onnistuu paremmin keskikokoisen kuntaorganisaation puitteissa etenkin, kun voimavarojen kohdentamisessa kuullaan aidosti kuntalaisia. Ylisektoriset palvelumallit ja toimintatavat, joilla voimavarat oikea-aikaisesti kohdennetaan kustannustehokkaasti inhimillisesti parhaasta mahdollisesta lopputuloksesta tinkimättä, ovat Raisiossa kehittämistyön kohteena. Tämä kehittämistyö on nähty TEKES:n innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmassa uutuusarvoltaan merkittävänä ja siihen on saatu alkurahoitus. Yhteistyökumppanit myös jatkokehittämiselle ovat olemassa. Opetus-, sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Päivähoito / varhaiskasvatus ja perusopetus ovat pääosin lähipalveluja. Raisiossa on toimiva, taloudellinen ja kustannustehokas peruskouluverkko. Etäisyydet lähimpään alakouluun ovat alle kolme kilometriä. Opetushallituksen vuoden 2010 kustannusvertailussa Raision kaupunki oli oppilaskohtaisilta kustannuksiltaan koko maan vertailussa hyvin edullinen. Koulut toimivat hyvin. Kuntaliitokset eivät tuo perusopetuspalveluihin lisäarvoa. Päivähoitopaikoista on pulaa kaikissa Raision ympäristökunnissa. Turun seudulla on sopimus yhteistyöstä päivähoidon osalta, mutta mahdollisuudet käyttää muiden kuntien palveluja ovat pienet. Päivähoito-ongelmat on ratkaistava paikallisesti. Raision kaupunki vastaa vapaan sivistystyön palveluista (työväenopisto) Turun läntisellä alueella (Raisio, Rusko, Masku, Nousiainen, Mynämäki.) Kunta Maiseman vuoden 2010 arviointiraportin mukaan työväenopistopalvelut hoidetaan vertailukuntiin verrattuna alhaisin kustannuksin. Nuoriso- ja liikuntapalveluissa tehdään Turun seudulla laajaa yhteistyötä. Alueelliset nuorisopalvelut kattavat koko Turun läntisen alueen: Naantali, Raisio, Rusko, Masku, Nousiainen, Mynämäki. Isäntäkuntana toimii Naantali. Kirjastopalveluissa Turun seudun kunnat harjoittavat Vaski-yhteistyötä. Yhteistyömalli on toimiva. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen yhteistyö on ollut seudulla laajaa ja tuloksekasta. Jätehuolto, energiahuolto ja vesihuolto on jo pääosin yhtiöitetty Turun ja seudun

9 muiden kuntien yhteisiin yhtiöihin. Yhtiöt tulisivat jatkamaan samoilla vastuilla, vaikka alue olisi yhtä kuntaa. Uusia seudullisia organisaatioita valmistellaan infratuotantoon, kiinteistöpalveluihin, rakennusvalvontaan, ympäristönsuojeluun ja mahdollisesti kaavoitukseen. Elinkeinojen kehittäminen Turun seudulla on jo vuodesta 1986 asti toiminut yhteinen elinkeinokeskus, Turun seudun kehittämiskeskus (TSEK). Sillä on noin 25 hengen organisaatio markkinoimassa seutua yrityksille ja sijoittajille sekä hallinnoimassa erilaisia kehittämisprojekteja. Lisäksi seudulla toimii yhteinen Yrityspalvelukeskus Potkuri, joka neuvoo alkavia ja toimivia yrityksiä. Lisäksi kunnat täydentävät yhteisen organisaation työtä omilla toimenpiteillään. Raision näkemys on, että seudun kilpailukyky on parempi silloin, kun kuntien välillä esiintyy tervettä kilpailua ja yrityksiä houkutellaan seudulle ilman sisäistä osaoptimointia. Turun kehyskunnista Raisio, Kaarina ja Lieto ovat jopa valtakunnallisesti kärkisijoilla EK:n toteuttamissa yritysilmapiirikartoituksissa viime vuosina. Tämäkin osoittaa, että keskikokoiset kunnat pystyvät palvelemaan yrityksiä hyvin, nopeasti ja edullisesti. Raision elinkeinopolitiikka on luonut merkittävää lisäarvoa koko seudulle. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Väestörakenteen osalta ikätarkastelun lisäksi sosioekonomisia mittareita - vastuukuntatarkastelu - Kuntien taloudellinen kokonaistarkastelu - Kunnan palvelutuotannon tehokkuus, vaikuttavuus ja laatu - Optimaalinen kuntakoko talousmittareiden näkökulmasta - Pendelöinnin osalta nettopendelöinti aiemmissa vastauksissa esitetyllä tavalla - Perusteet näkemykselle, miksi yhdyskuntarakenne alkaisi nykyistä enemmän eheytymään Turun seudulla, jos tehdään kuntaliitos - Elinkeinopolitiikka yritysilmapiiri ja elinkeinopoliittinen vaikuttavuus - Mahdollista kuntien välistä osaoptimointia on tarkasteltava konkreettisesti ja asiaperusteisesti, siihen ei tule vain yliolkaisesti viitata keskuskaupunkiseutujen kuntaliitosperusteena - Erityisosaamista vaativien palveluiden järjestämisedellytysten tutkiminen lähipalveluina siten, että niiden avulla voidaan vähentää kustannuspainetta erikoissairaanhoidossa, jonka resurssit tulee kohdistaa vieläkin vaativampaa erikoissairaanhoitoon ja erityishuoltoon. - Tulisi tarkastella vaihtoehtoisten valtionosuusjärjestelmien vaikutuksia kuntien toiminnan edellytyksiin ja niiden ohjausvaikutusta kuntaliitoksiin. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella

10 Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta: EI Raisio ei tässä vaiheessa esitetyillä perusteilla kannata kuntaliitosselvitysten välitöntä käynnistämistä Turun seudulla. Raisio kuitenkin kannattaa asian jatkoselvittämistä ja on tarvittaessa halukas kantamaan oman osuutensa tällaisten selvityksen kustannuksista. Esimerkiksi palveluiden kustannusvertailua voitaisiin toteuttaa KuntaMaisema analyysillä. Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen: EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia: EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? 1. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Raisio katsoo, että valtionosuusjärjestelmä tulisi uudistaa ensin ja antaa mahdollisten kuntaliitosten tapahtua tämän jälkeen itseohjautuvasti. Pakkoliitos tai

11 liitokseen pakottavat kriteerit sotivat vahvasti kuntalaisten demokratiakäsitystä sekä kuntien itsehallinnollisuuden periaatetta vastaan. Valtionosuusjärjestelmä tulisi rakentaa sellaiseksi, että se vähentäisi kuntien välisen osaoptimoinnin mahdollisuuksia kasvukeskusalueilla ja velvoittaisi kuntia hakemaan liitoskumppaneita hiipuvan elinvoiman alueilla. Tämä tarkoittaa haasteellisen asukasrakenteen painottamista nykyistä enemmän valtionosuusperusteissa. Toisaalta valtionosuusjärjestelmän tulisi pitää sisällään kannustimia lannistimien sijaan. Alueiden kehityksen eriytyessä voi Robin Hood -tyyppinen valtionosuusjärjestelmä ylläpitää epätarkoituksenmukaisia rakenteita ja ohjata kehitystä väärään ja jopa epäoikeudenmukaiseen suuntaan. Uudistettaessa valtionosuusjärjestelmää läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus ovat demokratian kannalta keskeisin tavoite. 2. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palveluiden järjestämistä koskevien kriteerien tulee olla uudistuksen keskeisin peruste tai sitten keskeisin peruste estämään epätarkoituksenmukaisia liitoksia. Esitetyt selvitykset eivät tällä hetkellä pysty osoittamaan, heikkenevätkö vai paranevatko palvelut uudistuksen myötä, vai onko kuntarajoilla mitään vaikutusta palvelutarjonnan tehokkuuteen ja kehittämisen mahdollisuuksiin. 3. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja): Kuntien välisiä eroja voitaisiin tasata myös verojärjestelmän kautta vastaavalla tavalla ja perustein kuin edellä on esitetty valtionosuuksien osalta. Jos kunnalla itsellään on suurempi päätösvalta tulonmuodostuksensa suhteen, niin järjestelmä toimii kannustimena. Toisaalta järjestelmä voi myös lisätä osaoptimointia (esim. tonttipolitiikka, asuntopolitiikka, elinkeinopolitiikka). Verojärjestelmän muutokset voivat myös johtaa siihen, että siirretään rahaa taskusta toiseen valtion ja kuntien välillä, mikäli verotuottojen kokonaismäärä ei oletetun ohjausvaikutuksen myötä kasva. Valtionosuusjärjestelmän muutos olisi verojärjestelmän muutosta hallittavampi tapa ohjausvaikutusten luomiseksi. 4. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: 5. Muu Kuntaliitoksia ei pidä tässä vaiheessa tukea erityisillä porkkanarahoilla. Vapaaehtoisissa liitostilanteissa tukea tarvitaan palvelurakenteen uudistamiseen ja yhteensovittamiseen sekä liitosprosessin läpivientiin. Tuella voidaan kompensoida liitosvalmistelun kustannuksia sekä menetettyjä henkilöstöresursseja. Kuntien tehtävät on arvioitava uudistuksen yhteydessä. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne?

12 Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien Perustelunne aikataululle Raisio ei halua asettaa erityistä aikataulua kuntaliitoksille. Tässä lausunnossa korostetaan valtionosuusjärjestelmän muuttamista siten, että se itseohjaa kuntia liitoksiin. Jos valtio aikoo pakottaa liitoksiin, aikataulu ratkaistaneen pakkoliitoliitosselvitysten yhteydessä. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Valtionosuusuudistus ohjaa myös kuntarakenteen muuttumista. Kuntarakennelakiin voitaisiin kirjata vahvemmin joitakin seudullisia yhteistyövelvoitteita kuten esimerkiksi MAL-aiesopimukset. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Turun seudun kuntien pakkoliittäminen yhteen tai useampaan kokonaisuuteen ei todennäköisimmin edistä kuntarakenneuudistukselle asetettuja taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita. Sen sijaan yhteistyötä maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä sekä joissakin muissa tarkoituksenmukaisissa palvelukokonaisuuksissa tarvitaan. Tärkeää on myös taata työrauha meneillään oleville kaupunkiseudun yhteistyöhankkeille luvulle mentäessä yhteistyön ja muiden kannustimien myötävaikutuksella kuntarakenne todennäköisesti muotoutuu luontevimmin kokonaisuudeksi, joka parhaiten vastaa lisääntyvään palveluhaasteeseen ja pitää Turun seudun yhtenä Suomen elinvoimaisimmista kasvualueista. Kaupunkiseudulla tulisi myös enenevissä määrin luoda mallit yhteiselle asuntopolitiikalle ja tätä kautta tasoittaa asukasrakenteesta seudun kaupungeille koituvia erilaisia haasteita. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet?

13 Kuntalain uudistaminen ei ole Raision kaupungin näkökulmasta erityisen tarpeellista tällä hetkellä. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntauudistuksen tavoitteeksi on mainittu erityisesti palvelujen ja talouden tehostuminen. Poistamalla ensin toimiva lähidemokratia kunnista ja perustamalla uusia keinotekoisia ja näennäisiä lähidemokratiaorgaaneja ei edistetä hallinnon ja palvelujen sujumista, vaan synnytetään lähinnä uutta byrokratiaa ja pahimmillaan luodaan monikerroksellinen organisaatio, joka vaikeuttaa toimintaa, lisää kustannuksia, eikä tarjoa kuntalaisille uusia todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Myöskään uusien aloite- ja valitusmahdollisuuksien luominen ei tunnu mielekkäältä tavalta edistää demokratiaa. On huomattava, että virkaorganisaatiolla, sen palvelukyvyllä ja läheisyydellä on iso merkitys kuntalaisten kokemissa mahdollisuuksissa vaikuttaa. Suurissa kaupungeissa organisaatiot ovat niin isoja, että ne toimivat monin osin lähinnä itseohjautuen. Toisaalta koetaan demokratiavajetta, kun valtuustot etääntyvät strategiapäätösten tasolle ja valtuutettujen mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat vähäiset. Osana kuntauudistusta tulisikin tarkastella esimerkiksi osakaupunkimalleja ja kuntalaisten todellisia mahdollisuuksia saada informaatiota ja vaikuttaa lähialueillaan. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää siten, että voitaisiin nykyistä paremmin vastata yhteisistä vetovoima tai haittakustannuksista ja vähentää osaoptimoinnin mahdollisuuksia (vastuukunta-aseman huomiointi). 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen:

14 Koska huoltosuhde Suomessa heikkenee, on välttämätöntä tarkastella julkisia palveluja kokonaisuutena uudelleen. Rahoituspohja ei tule välttämättä riittämään nykyisen palvelutason ylläpitämiseen. Kuntien tehtävien vähentämiselle on tarvetta. Valtion ja kuntien tehtävänjako: Lähtökohtaisesti valtiolta ei tule siirtää lisätehtäviä kuntien kannettavaksi, ellei itsehallinnon ja lähipalveluiden periaatteissa ole löydettävissä jotakin erityistä perustetta tai lisäarvoa sille, että kunta huolehtii palvelusta. Mikäli vastuun osalta tapahtuu uudelleen arviointia, tulee uudet tehtävät rahoittaa täysimääräisesti kunnille. Muutoksia, joissa siirretään rahaa taskusta toiseen kokonaisuuden muuttumatta, ei pidä tehdä. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kuntien pitää pystyä suoriutumaan annetuista vastuista siten, että tasapuolisuuden vaatimus tarjottavien palveluiden osalta toteutuu. Järjestelmä, jossa iso kunta tarjoaa lain edellyttämän palveluvalikoiman, mutta pienemmällä volyymillä ja suppeammalla palveluverkolla kuin nykyisessä kuntarakenteessa, heikentää tosiasiallisesti palveluita. Mikäli säästöjä halutaan tehdä heikentämällä palveluita, voi ratkaisut tehdä nykyiselläkin kuntarakenteella. Tämä edellyttää kuntien tehtävien uudelleen arviointia. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Raisio on tiedustellut kuntalaisten näkemyksiä esitettyyn uudistukseen. Vastauksia annettiin välisenä aikana Vastaajista 91 prosenttia ilmoitti olevansa raisiolaisia. Työssä Raisiossa kävi viisi prosenttia ja kaksi prosenttia toimii Raisiossa yrittäjänä. Vastausten pääasiallinen viesti oli selvä: 76 prosenttia vastaajista katsoi, että Raision pitäisi ensisijaisesti pysyä itsenäisenä. Kuntaliitosta Turun seudun läntisten kuntien kanssa kannatti 18 prosenttia ja Turun ympärille rakennettua kuntaa 6 prosenttia. Vastaajista 90 prosenttia ei hyväksy pakkoliitoksia. 83 prosenttia arvioi, että Raision kuntaliitos heikentäisi heidän omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Kuntaliitosten uskottiin heikentävän myös palveluja ja nostavan veroprosenttia. Kuntaliitos Turun kanssa heikentäisi palveluja 91 prosentin mukaan ja veroprosentin uskoi nousevan 92 prosenttia vastaajista. Kuntaliitos läntisten kuntien kanssa olisi hieman parempi vaihtoehto eli palvelujen (65 %) ja veroprosentin (59 %) uskottiin pääsääntöisesti pysyvän ennallaan. Kuntaliitosten ei uskota myöskään lisäävän Turun seudun houkuttelevuutta asuinpaikkana (77 %) eikä yritysten sijoituspaikkana (64 %). Työpaikkojen määränkin arveltiin joko pysyvän ennallaan (50 %) tai vähenevän (42 %).

15 Erilaisten selvitysten tekeminen sitoo henkilöstön resursseja. Mikäli ryhdytään selvittämään kuntaliitosta ja valmistelemaan liittymissopimusta, työ moninkertaistuu. Kuntaliitosten yhtäaikaisella valmistelulla on mittavia vaikutuksia julkisen sektorin toimintaan ja käytettävissä oleviin resursseihin koko Suomessa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan. Kuntaliitosehdotuksiin vastaaminen keskeneräisen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen, valtionosuusuudistuksen, kuntalain- ja kuntien tehtävien uudistamisen ei tunnu järkevältä tavalta vaiheistaa tulevien muutosten sumaa.