LAUSUNTOLUONNOS KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTOLUONNOS KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA"

Transkriptio

1 LAUSUNTOLUONNOS KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************** *********** Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta: 680 Maakunta: Varsinais-Suomi Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tarve kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen vaihtelee suuresti eripuolilla Suomea. Kuntien mahdollisuudet vastata kasvaviin haasteisiin ovat eriytymässä. Itsehallinnollisuus on keskeisin peruste kuntien olemassaololle. Itsehallinnollisuuden periaatteisiin kuuluu, että kuntalaiset ovat saaneet omaehtoisesti järjestää alueensa palvelut ja päättää elinympäristönsä asioista. Kunkin kunnan olemassa olon oikeutus lähtee kyvystä huolehtia alueensa asukkaiden palveluista ja muista tarpeista lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

2 Tämän vuoksi kuntarakennetta ei pidä uudistaa painottuen vain yhdyskuntarakenneperusteisiin, vaan palveluiden saatavuus on kaikissa vaihtoehdoissa kuntalaisen kannalta oleellisin tarkastelunäkökulma. Valtio määrittää minimitason tietyille palveluille sekä huolehtii valtionosuusjärjestelmän kautta myös kunnista, joiden edellytykset tulonmuodostukselle ovat keskimääräistä heikommat. Lainsäädännön ja valtionosuusjärjestelmän myötä valtio asettaa kunnille vaatimukset, joita niiden itsenäisyys edellyttää. Tästä seuraa, että oikeutus itsenäisyyteen ja myös vastuu peruspalveluista on kuntien ja valtion yhteinen asia. Haasteelliseksi tilanne muodostuu alueilla, joissa väestö vähenee, mutta palvelutarve ei. Toisaalta tilanne voi olla yhtä haasteellinen suurkaupunkiseudun lähiössä, jonne syrjäytyminen keskittyy. Suurkaupunkiseuduilla palveluiden ja maankäytön lisäksi korostuu elinkeinopolitiikkaa ja työpaikat. Suomen kilpailukyky on riippuvainen kuntien kyvystä luoda elinkeinoille kasvun mahdollisuuksia. Kuntien koon vaikutusta niiden kykyyn vastata itsehallinnon asettamista velvoitteista ei ole tutkittu. Kuntien onnistumista elinkeinopolitiikassa tutkitaan yritysilmastomittarein, mutta objektiivista tietoa todellisesta vaikuttavuudesta on vähän. Kaikki olemassa oleva tieto viittaa siihen, että keskisuuret asukkaan kaupungit selviytyvät tällä hetkellä parhaiten kaikista kunnille asetetuista haasteita. Tämän havainnon perusteella kuntarakennemuutoksen peruste tulisi olla organisaation toiminnallinen optimikoko, eikä työssäkäyntialue. Kuntarakenneraportti pyrkii objektiivisen tarkastelun sijaan löytämään perusteita vain nykyistä suurempien kuntakokonaisuuksien synnyttämiselle. Tämä on väärä lähtökohta koko uudistukselle. Kuntarakenneraportti perustelee kuntaliitosten hyötyjä pääosin tilastollisesta näkökulmasta siten, että kuntarajat poistamalla syntyy uusi entistä elinvoimaisempi kunta, vaikka mikään asukasrakenteessa, alueen tulonmuodostuksessa, työmatkaliikenteessä, työpaikkojen määrässä tai palvelurakenteessa ei muutu. Turun seudun kuntaliitostarkastelusta käy ilmi, että Turun taloudellinen kehitys on eriytymässä siten, että Turku tarvitsee liitoskumppaneita. Kuntaliitoksesta hyötyminen edellyttää, että reuna-alueiden taloudellista resurssia kohdistetaan enemmän keskuskaupungin alueelle tai palveluihin. Logiikka, jossa keskuskaupungin kukoistus turvataan ja reuna-alueilla tapahtuu kuihtumista, sisältyy lähtökohtaisesti raportissa esitettyyn kuntaliitosajatteluun. Seuraukset voivat olla tuhoisat julkisille palveluille, jos suuri organisaatiokoko osoittautuukin syyksi heikommalle menestymiselle. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta?

3 Väestökehityksen osalta esitys ei vastaa Turun seudun rakennemallissa käytettyjä kasvulukuja, vaan luvut poikkeavat oleellisesti niistä pienempään suuntaan. Väestökehityksen rakenne lienee kuitenkin raportissa esitetyn suuntainen määrällisestä erosta huolimatta. Väestöä koskeva tarkastelu ei sisällä vastuukuntaa kuvaavia näkökulmia. Kunnan vastuuta väestöstään ei pitäisi rajata vain eri ikäluokkien määrälliseen kehitykseen ja palvelutarpeiden ikäsidonnaisiin piirteisiin. Tärkeitä näkökohtia ovat myös seudullisesti yhteisvastuullinen asuntopolitiikka ja sekä syrjäytymisvaarassa olevien palveluista huolehtiminen. Esimerkiksi vuokraasuntojen määrä tai muunkielisten osuus ovat keskeisiä kriteereitä mm. arvioitaessa kuntien välistä osaoptimointia. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Raision taloudellisen tilan osalta käytetyt talousvertailuluvut kuvaavat kohtuullisen hyvin kaupungin taloudellista tilaa. Kunnista vuosittain kerättävät tilinpäätöstiedot antavat kuitenkin vain pinnallisen näkymän tilanteista. Kunkin kunnan kannalta pitäisi ottaa huomioon pidemmän aikavälin kokonaisuus, eikä tehdä päätelmiä yhden tunnusluvun perusteella. Kuntien tilinpäätöslukujen vertailtavuutta vaikeuttavat esimerkiksi erilaiset poistosuunnitelmat, investointien korvaaminen pitkillä vuokrasopimuksilla ja muut sisäiset järjestelmät, joiden avulla esimerkiksi palveluiden todellista hintaa tai tasetta voidaan kaunistella. Raportti ei tarkastele palveluiden järjestämisen kustannuksia, eikä edes niitä palveluiden tasoa kuvaavia tunnuslukuja, jotka olisivat selvitettävissä (esim. opetuksen vuositunnit, ryhmäkoot, kustannukset palvelun saajaa kohden). Kaupunkien henkilöstömääriä, hallinnon kustannuksia tai ostopalveluita ei ole selvitetty. Palveluiden tehokkuustarkastelu jää täysin yleistysten varaan. Raportti ei pysty perustelemaan uuden kunnan taloudellista edullisuutta. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelu on etenkin Turun seudulla asetettu pendelöinnin lisäksi keskeisimmäksi perusteluksi esitetylle kuntarakenteelle. Arviointi on tarkoitushakuinen eikä siinä ole huomioitu maakuntaliiton palveluverkkoluokitusta. Yhdyskuntarakenteen kehittymisen esteeksi on nostettu oletus toimimattomasta yhteistyöstä. Raportin tietopohjan muodostaa PARAShankkeen arviointi vuodelta 2009, joka on monin paikoin vanhentunut. Turun seudulla on käynnistetty jo vuonna 2009 kaupunkiseudun rakennemallityö ja rakennemalli 2035 on nyt hyväksymisvaiheessa. Rakennemalli on osa valtion kanssa tehtävää MAL-aiesopimusta ja se muodostaa pohjan Turun seudun maakuntakaavan tarkistamiselle. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen tulee tapahtumaan Turun seudulla tämän rakennemallisuunnitelman mukaisesti kuntarajojen muutoksista riippumatta. Raportti lähtee yleistyksestä, että suuri kunta takaa eheän yhdyskuntarakenteen. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti pidä paikkaansa, sillä myös suuri kunta voi

4 kaavoituksessaan tehdä yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisia ratkaisuja. Paras työväline yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle on seudullinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus ja tälle sopimuspohjalle luotu maakuntakaava. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnin tarkastelussa tulee painottaa ns. nettopendelöintiä eli antaa merkitys myös kunkin kunnan työpaikkaomavaraisuudelle. Maakuntakeskuskaupunkiin pendelöidään myös valtion ym. maakunnallisten työpaikkojen vuoksi, kun taas kehyskunnissa on enemmän yritystyöpaikkoja. Kuntaliitokset eivät tule työssäkäyntiliikennettä vähentämään, koska kuntaliitoksen jälkeenkin asuinalueet ja työpaikat sijaitsevat entisillä paikoillaan. Vasta pitkällä aikavälillä voi tapahtua yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mutta kehitys on riippuvainen tulevista maankäytön ratkaisuista. Esimerkiksi Turun seudulla valmisteltu rakennemalli 2035 asettaa tulevan maankäytön suuntaviivat kuntarakenteesta riippumatta. Turun seudulla on perustettu kuntien yhteinen joukkoliikenneviranomainen, johon myös Raisio kuuluu, joten kuntarajat eivät tulevaisuudessa tule vaikeuttamaan joukkoliikenteen järjestämistä alueella. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalveluiden osalta ei ole tehty kustannus- tai laatuvertailuja. Myöskään kustannustehokkuutta tai palvelutuotannon vaikuttavuutta ei raportissa ole tarkasteltu. Raportti tyytyy peruspalveluiden osalta yleistyksiin ja sen pohjalta on mahdoton ottaa kantaa, tukevatko esitetyt kuntaliitokset millään tavoin palvelurakenteiden kehittymistä. Mikäli järjestämisen edellytyksiä tyydytään tarkastelemaan vain väestökehityksen ja kuntatalouden näkökulmasta, täyttää Raisio nämä kriteerit erittäin hyvin, mikä myös raportissa on todettu. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Raportissa ei ole tarkasteltu kuntien elinkeinotoimintaa millään mittarilla. Esimerkiksi EK:n Kuntien yritysilmasto -tutkimuksella ja yrittäjäyhdistysten maakuntaennusteilla on seurattu kuntien elinkeinotoimintaa jo vuosien ajan. Kaupunkiseutujen kehyskunnat pärjäävät huomattavasti keskuskaupunkeja paremmin yritysilmapiirikyselyissä. Raportissa on esitetty ainoastaan keveitä yleistyksiä suurten kuntayksiköiden paremmuudesta elinkeinopolitiikan toimijoina. Olemassa olevat yritysilmapiiritutkimusten tulokset eivät tue tätä näkemystä Turun seudulla. On huomattava, että suurkunnassa kilpailu loppuu kokonaan. Tehokas yhteistyö ja terve kilpailu yrityksistä ja työpaikoista antaa parhaat eväät kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistamiselle. Suurissa yksiköissä kilpailutukset tulevat myös niin suuriksi, etteivät pienet yritykset pysty enää niihin osallistumaan.

5 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin käsite jää epäselväksi. Kokonaisarvioinnissa on haettu kullekin alueelle ainoastaan liitoksia perustelevia argumentteja. Pyrkimys objektiiviseen tarkastelunäkökulmaan puuttuu. Etenkin kuntien välinen palvelutehokkuuden vertailu parhaimpien palvelutuotantomallien hakemiseksi olisi erittäin tarpeellista, jotta voitaisiin hahmottaa todelliset palvelurakennetta hyödyttävät kehityssuunnat. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta?(vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta: EI Taloustarkastelunäkökulmien osalta: KYLLÄ Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta: EI Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta?: EI Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta: EI Elinkeinotoimen kehittämisen osalta: EI Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta: EI 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehitys ja väestörakenne Väestökehityksen osalta Turun seudun rakennemalli esittää Raision kasvuksi 6000 asukasta vuoteen 2035 mennessä, kun taas raportissa Raision väestökasvuksi arvioidaan olevan 3000 vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi olisi tärkeää, että vastuukunnan kriteereitä olisi haettava myös väestörakenteellisista näkökulmista. Yhdyskuntarakenne Turun seudulla on käynnistetty vuonna 2009 PARAS -hankkeeseen pohjautuen kaupunkiseudun rakennemallityö ja Turun seudun rakennemalli 2035 on hyväksymisvaiheessa. Rakennemalli on osa valtion kanssa tehtävää MALaiesopimusta. Rakennemalli muodostaa pohjan Turun seudun maakuntakaavan tarkistamiselle. Kaupunkiseudulla on tehty koko 2000-luvun ajan yhteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua sekä joukkoliikennesuunnittelua. Vuoden 2012 alussa perustettiin ydinkaupunkiseudun yhteinen joukkoliikenneorganisaatio, joka

6 toimii joukkoliikenneviranomaisena. Jatkossa joukkoliikennereitit pystytään suunnittelemaan tehokkaiksi myös rajaseuduilla. Joukkoliikenneviranomaisen toimialue laajenee, kun seutuliikenteen sopimukset eri kuntien osalta päättyvät. Raisiossa on kaavoittamisen ja rakentamisen painopiste ollut jo pitkään kaupunkirakennetta tiivistävä ja maankäyttö sijoittuu joukkoliikenneakselin lähelle. Työssäkäynti, saavutettavuus ja asiointi Raision työpaikkaomavaraisuus on 89 % eli nettopendelöinti on vain 11 %. Työssäkäyntiliikenteen määrät ja suunnat eivät tule muuttumaan, vaikka rajat kuntien väliltä poistettaisiin. Raisiossa työssä käyvistä 63,5 % asuu muualla. Raisiossa sijaitsevat työpaikat ovat tärkeitä monien naapurikuntien asukkaille: naantalilaisista 9,8 %, nousiaislaisista 9,3 %, ruskolaisista 7,9 % ja mynämäkeläisistä 7,0 % kävi työssä Raisiossa vuonna Myös turkulaisia kävi lukumääräisesti paljon: yli Raisio on merkittävä alueellinen palvelu- ja asiointikeskus. Raision vaikutusalue ulottuu pitkälle omien rajojen ulkopuolelle. Jo Varsinais-Suomen liiton v julkaisemassa tutkimuksessa Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset Varsinais-Suomessa on todettu, että Raisio on Turun jälkeen koko maakunnan toiseksi vetovoimaisin asiointikeskus. Tarkastelun piirissä oli sekä yksityisten että julkisten palvelujen hankintaan liittyvä asiointi. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytykset Sosiaali- ja terveyspalvelut Ehdotetun kuntarakenteen katsotaan luovan pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon integroidulle palvelujärjestelmälle. Raision kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on integraation eri näkökulmista katsottuna jo nyt varsin kehittynyt ja kattava palvelukokonaisuus. Raision kaupunki palvelutuotannon järjestäjänä täyttää riittävän vahvan peruskunnan tunnusmerkistön. Kaupungilla on hyvät edellytykset panostaa monipuoliset peruspalvelut turvaavaan palvelutuotannon kehittämistoimintaan. Kattava peruspalvelurakenne tarjoaa jo nyt keinoja erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen hallintaan. Raision kokoluokassa erikoissairaanhoidon satunnaisvaihtelut ja muut erityispalveluiden tarpeet eivät pienempien kuntien tavoin merkitse rahoituksellista katastrofia. Raisio kantaa merkittävää vastuuta sairaanhoitopiirin kalliin hoidon tasausjärjestelmän ja erityisvelvoitemaksujen osalta. Perustason lähipalveluiden lisäksi Raision palvelukokonaisuuteen on sisällytetty myös erityisosaamista vaativia palveluja lähipalveluina siinä laajuudessa, kuin mitä taloudellisesti ja kuntalaisten tarpeisiin nähden on perusteltua.

7 Raisio on varsin omavarainen palvelutuotannossa ja toimii useampien perustason erityispalveluiden vastuukuntana alueellaan väestöpohjalla. Näitä ovat perheneuvola, päihdepalvelut, poliisilaitoksen sosiaalityö, kotouttamistyöhön liittyvä suunnittelu sekä Naantalin kanssa toteutettu työterveyshuolto. Lisäksi Raisio järjestää vastuukuntana kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Ruskon kunnalle. Raisio tukeutuu Turun kaupungin palvelutuotantoon ainoastaan sosiaalipäivystyksessä ja terveyskeskuksen yöpäivystyksessä. Ansiokasta yhteistyötä Turun kanssa on tehty palvelusetelijärjestelmän valmistelussa, hankintayhteistyössä, perhehoidon järjestämisessä ja terveydenhuoltolain mukaisten toimenpiteiden valmistelussa. Erityishuolto on raportissa mainittu kuntayhtymässä järjestettäväksi, mutta Raisio on tässä suhteessa poikkeus ja on varsin omavarainen myös kehitysvammahuollon palveluissa. Raisio on myös erityishuoltopiirin jäsen. Vertikaalinen integraatio Kuntauudistuksen yhteydessä on tarkoitus hallitusohjelman mukaisesti toteuttaa vertikaalinen integraatio, joka koskee erityisesti terveydenhuollon perustason ja erikoistason yhdistymistä. Raision nopeasti reagoiva ja joustava päätöksentekotapa muodostaa erinomaiset edellytykset sairaanhoitopiirin Raisiossa sijaitsevan sairaalakapasiteetin hyödyntämiselle ilman ns. kilpavarustelun vaaraa. Asioita osataan tehdä hyvässä yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa terveydenhuoltolain tarkoittaman järjestämissuunnitelman keinoin. Vertikaalinen integraatio on nähty tarpeellisena, koska erikoissairaanhoito on tullut vahvemmaksi suhteessa perusterveydenhuoltoon. Raisio teki vuonna 2011 ja edelleen 2012 painopisteen muutoksen panostamalla merkittävästi perusterveydenhuoltoon. Kate toimenpiteille on otettu erikoissairaanhoidon menokasvusta. Työryhmän raportin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio tulee varmistaa yhteistoiminnan lisäksi yhteisellä palvelurakenteella. Raisiossa on jo luvulla sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetty sekä hallinnollisesti että operatiivisesti. Nyt rakennetaan rajatonta asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti reagoivaa palvelumallia lasten- ja perheiden palveluihin ja enenevissä määrin myös ikäihmisten palveluihin. Kolmas integraation taso on järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun integraatio. Järjestämisvastuun kantavan tahon tulisi pystyä rahoittamaan toiminta mahdollisimman hyvin omalla tulorahoituksellaan. Jos järjestämisvastuun kantaa kunta, tulee sen olla riittävän elinvoimainen. Raisio on nykyisellään riittävän elinvoimainen kuntarakenneraportissa esitetyillä kriteereillä mitattuna. Ikääntymisen haasteeseen on Raisiossa reagoitu tietoisesti. Palvelurakenne ehditään vielä määrätietoisella kehittämisotteella uudistamaan riittävän vaikuttavaksi ennen ikääntymisen huippuvuosia 2016 ja siitä eteenpäin. Kyse on etupainotteisten ja palvelujärjestelmän rajapinnoille sijoittuvien palvelujen käyttöönotosta ja aivan uusien palveluinnovaatioiden aktiivisesta kehittämisestä. Tähän Raisiolla on olemassa myös hyvät yhteistyökumppanit. Hallinnollis-

8 teknisiin uudistuksiin keskittyvä kuntarakenneuudistus vie voimavarat palvelutuotannon innovaatioiden käyttöönotolta ja kehittämiseltä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan muuta toimintaa koskevan päätöksenteon yhteys nähdään raportissa välttämättömänä. Raisiossa on viimeaikaisen kehittämistyön tuloksena mallinnettu ennaltaehkäisevän työn budjetointia ja työn kannustinjärjestelmiä, joilla raportin tarkoittamaa voimavarojen oikeudenmukaista kohdentamista sote-palvelujen sekä kunnan muiden tehtävien välillä voidaan konkreettisesti toteuttaa. Näiden toimintamekanismien käyttöönotto onnistuu paremmin keskikokoisen kuntaorganisaation puitteissa etenkin, kun voimavarojen kohdentamisessa kuullaan aidosti kuntalaisia. Ylisektoriset palvelumallit ja toimintatavat, joilla voimavarat oikea-aikaisesti kohdennetaan kustannustehokkaasti inhimillisesti parhaasta mahdollisesta lopputuloksesta tinkimättä, ovat Raisiossa kehittämistyön kohteena. Tämä kehittämistyö on nähty TEKES:n innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmassa uutuusarvoltaan merkittävänä ja siihen on saatu alkurahoitus. Yhteistyökumppanit myös jatkokehittämiselle ovat olemassa. Opetus-, sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Päivähoito / varhaiskasvatus ja perusopetus ovat pääosin lähipalveluja. Raisiossa on toimiva, taloudellinen ja kustannustehokas peruskouluverkko. Etäisyydet lähimpään alakouluun ovat alle kolme kilometriä. Opetushallituksen vuoden 2010 kustannusvertailussa Raision kaupunki oli oppilaskohtaisilta kustannuksiltaan koko maan vertailussa hyvin edullinen. Koulut toimivat hyvin. Kuntaliitokset eivät tuo perusopetuspalveluihin lisäarvoa. Päivähoitopaikoista on pulaa kaikissa Raision ympäristökunnissa. Turun seudulla on sopimus yhteistyöstä päivähoidon osalta, mutta mahdollisuudet käyttää muiden kuntien palveluja ovat pienet. Päivähoito-ongelmat on ratkaistava paikallisesti. Raision kaupunki vastaa vapaan sivistystyön palveluista (työväenopisto) Turun läntisellä alueella (Raisio, Rusko, Masku, Nousiainen, Mynämäki.) Kunta Maiseman vuoden 2010 arviointiraportin mukaan työväenopistopalvelut hoidetaan vertailukuntiin verrattuna alhaisin kustannuksin. Nuoriso- ja liikuntapalveluissa tehdään Turun seudulla laajaa yhteistyötä. Alueelliset nuorisopalvelut kattavat koko Turun läntisen alueen: Naantali, Raisio, Rusko, Masku, Nousiainen, Mynämäki. Isäntäkuntana toimii Naantali. Kirjastopalveluissa Turun seudun kunnat harjoittavat Vaski-yhteistyötä. Yhteistyömalli on toimiva. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen yhteistyö on ollut seudulla laajaa ja tuloksekasta. Jätehuolto, energiahuolto ja vesihuolto on jo pääosin yhtiöitetty Turun ja seudun

9 muiden kuntien yhteisiin yhtiöihin. Yhtiöt tulisivat jatkamaan samoilla vastuilla, vaikka alue olisi yhtä kuntaa. Uusia seudullisia organisaatioita valmistellaan infratuotantoon, kiinteistöpalveluihin, rakennusvalvontaan, ympäristönsuojeluun ja mahdollisesti kaavoitukseen. Elinkeinojen kehittäminen Turun seudulla on jo vuodesta 1986 asti toiminut yhteinen elinkeinokeskus, Turun seudun kehittämiskeskus (TSEK). Sillä on noin 25 hengen organisaatio markkinoimassa seutua yrityksille ja sijoittajille sekä hallinnoimassa erilaisia kehittämisprojekteja. Lisäksi seudulla toimii yhteinen Yrityspalvelukeskus Potkuri, joka neuvoo alkavia ja toimivia yrityksiä. Lisäksi kunnat täydentävät yhteisen organisaation työtä omilla toimenpiteillään. Raision näkemys on, että seudun kilpailukyky on parempi silloin, kun kuntien välillä esiintyy tervettä kilpailua ja yrityksiä houkutellaan seudulle ilman sisäistä osaoptimointia. Turun kehyskunnista Raisio, Kaarina ja Lieto ovat jopa valtakunnallisesti kärkisijoilla EK:n toteuttamissa yritysilmapiirikartoituksissa viime vuosina. Tämäkin osoittaa, että keskikokoiset kunnat pystyvät palvelemaan yrityksiä hyvin, nopeasti ja edullisesti. Raision elinkeinopolitiikka on luonut merkittävää lisäarvoa koko seudulle. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Väestörakenteen osalta ikätarkastelun lisäksi sosioekonomisia mittareita - vastuukuntatarkastelu - Kuntien taloudellinen kokonaistarkastelu - Kunnan palvelutuotannon tehokkuus, vaikuttavuus ja laatu - Optimaalinen kuntakoko talousmittareiden näkökulmasta - Pendelöinnin osalta nettopendelöinti aiemmissa vastauksissa esitetyllä tavalla - Perusteet näkemykselle, miksi yhdyskuntarakenne alkaisi nykyistä enemmän eheytymään Turun seudulla, jos tehdään kuntaliitos - Elinkeinopolitiikka yritysilmapiiri ja elinkeinopoliittinen vaikuttavuus - Mahdollista kuntien välistä osaoptimointia on tarkasteltava konkreettisesti ja asiaperusteisesti, siihen ei tule vain yliolkaisesti viitata keskuskaupunkiseutujen kuntaliitosperusteena - Erityisosaamista vaativien palveluiden järjestämisedellytysten tutkiminen lähipalveluina siten, että niiden avulla voidaan vähentää kustannuspainetta erikoissairaanhoidossa, jonka resurssit tulee kohdistaa vieläkin vaativampaa erikoissairaanhoitoon ja erityishuoltoon. - Tulisi tarkastella vaihtoehtoisten valtionosuusjärjestelmien vaikutuksia kuntien toiminnan edellytyksiin ja niiden ohjausvaikutusta kuntaliitoksiin. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella

10 Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta: EI Raisio ei tässä vaiheessa esitetyillä perusteilla kannata kuntaliitosselvitysten välitöntä käynnistämistä Turun seudulla. Raisio kuitenkin kannattaa asian jatkoselvittämistä ja on tarvittaessa halukas kantamaan oman osuutensa tällaisten selvityksen kustannuksista. Esimerkiksi palveluiden kustannusvertailua voitaisiin toteuttaa KuntaMaisema analyysillä. Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen: EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia: EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? 1. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Raisio katsoo, että valtionosuusjärjestelmä tulisi uudistaa ensin ja antaa mahdollisten kuntaliitosten tapahtua tämän jälkeen itseohjautuvasti. Pakkoliitos tai

11 liitokseen pakottavat kriteerit sotivat vahvasti kuntalaisten demokratiakäsitystä sekä kuntien itsehallinnollisuuden periaatetta vastaan. Valtionosuusjärjestelmä tulisi rakentaa sellaiseksi, että se vähentäisi kuntien välisen osaoptimoinnin mahdollisuuksia kasvukeskusalueilla ja velvoittaisi kuntia hakemaan liitoskumppaneita hiipuvan elinvoiman alueilla. Tämä tarkoittaa haasteellisen asukasrakenteen painottamista nykyistä enemmän valtionosuusperusteissa. Toisaalta valtionosuusjärjestelmän tulisi pitää sisällään kannustimia lannistimien sijaan. Alueiden kehityksen eriytyessä voi Robin Hood -tyyppinen valtionosuusjärjestelmä ylläpitää epätarkoituksenmukaisia rakenteita ja ohjata kehitystä väärään ja jopa epäoikeudenmukaiseen suuntaan. Uudistettaessa valtionosuusjärjestelmää läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus ovat demokratian kannalta keskeisin tavoite. 2. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palveluiden järjestämistä koskevien kriteerien tulee olla uudistuksen keskeisin peruste tai sitten keskeisin peruste estämään epätarkoituksenmukaisia liitoksia. Esitetyt selvitykset eivät tällä hetkellä pysty osoittamaan, heikkenevätkö vai paranevatko palvelut uudistuksen myötä, vai onko kuntarajoilla mitään vaikutusta palvelutarjonnan tehokkuuteen ja kehittämisen mahdollisuuksiin. 3. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja): Kuntien välisiä eroja voitaisiin tasata myös verojärjestelmän kautta vastaavalla tavalla ja perustein kuin edellä on esitetty valtionosuuksien osalta. Jos kunnalla itsellään on suurempi päätösvalta tulonmuodostuksensa suhteen, niin järjestelmä toimii kannustimena. Toisaalta järjestelmä voi myös lisätä osaoptimointia (esim. tonttipolitiikka, asuntopolitiikka, elinkeinopolitiikka). Verojärjestelmän muutokset voivat myös johtaa siihen, että siirretään rahaa taskusta toiseen valtion ja kuntien välillä, mikäli verotuottojen kokonaismäärä ei oletetun ohjausvaikutuksen myötä kasva. Valtionosuusjärjestelmän muutos olisi verojärjestelmän muutosta hallittavampi tapa ohjausvaikutusten luomiseksi. 4. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: 5. Muu Kuntaliitoksia ei pidä tässä vaiheessa tukea erityisillä porkkanarahoilla. Vapaaehtoisissa liitostilanteissa tukea tarvitaan palvelurakenteen uudistamiseen ja yhteensovittamiseen sekä liitosprosessin läpivientiin. Tuella voidaan kompensoida liitosvalmistelun kustannuksia sekä menetettyjä henkilöstöresursseja. Kuntien tehtävät on arvioitava uudistuksen yhteydessä. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne?

12 Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien Perustelunne aikataululle Raisio ei halua asettaa erityistä aikataulua kuntaliitoksille. Tässä lausunnossa korostetaan valtionosuusjärjestelmän muuttamista siten, että se itseohjaa kuntia liitoksiin. Jos valtio aikoo pakottaa liitoksiin, aikataulu ratkaistaneen pakkoliitoliitosselvitysten yhteydessä. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Valtionosuusuudistus ohjaa myös kuntarakenteen muuttumista. Kuntarakennelakiin voitaisiin kirjata vahvemmin joitakin seudullisia yhteistyövelvoitteita kuten esimerkiksi MAL-aiesopimukset. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Turun seudun kuntien pakkoliittäminen yhteen tai useampaan kokonaisuuteen ei todennäköisimmin edistä kuntarakenneuudistukselle asetettuja taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita. Sen sijaan yhteistyötä maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä sekä joissakin muissa tarkoituksenmukaisissa palvelukokonaisuuksissa tarvitaan. Tärkeää on myös taata työrauha meneillään oleville kaupunkiseudun yhteistyöhankkeille luvulle mentäessä yhteistyön ja muiden kannustimien myötävaikutuksella kuntarakenne todennäköisesti muotoutuu luontevimmin kokonaisuudeksi, joka parhaiten vastaa lisääntyvään palveluhaasteeseen ja pitää Turun seudun yhtenä Suomen elinvoimaisimmista kasvualueista. Kaupunkiseudulla tulisi myös enenevissä määrin luoda mallit yhteiselle asuntopolitiikalle ja tätä kautta tasoittaa asukasrakenteesta seudun kaupungeille koituvia erilaisia haasteita. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet?

13 Kuntalain uudistaminen ei ole Raision kaupungin näkökulmasta erityisen tarpeellista tällä hetkellä. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntauudistuksen tavoitteeksi on mainittu erityisesti palvelujen ja talouden tehostuminen. Poistamalla ensin toimiva lähidemokratia kunnista ja perustamalla uusia keinotekoisia ja näennäisiä lähidemokratiaorgaaneja ei edistetä hallinnon ja palvelujen sujumista, vaan synnytetään lähinnä uutta byrokratiaa ja pahimmillaan luodaan monikerroksellinen organisaatio, joka vaikeuttaa toimintaa, lisää kustannuksia, eikä tarjoa kuntalaisille uusia todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Myöskään uusien aloite- ja valitusmahdollisuuksien luominen ei tunnu mielekkäältä tavalta edistää demokratiaa. On huomattava, että virkaorganisaatiolla, sen palvelukyvyllä ja läheisyydellä on iso merkitys kuntalaisten kokemissa mahdollisuuksissa vaikuttaa. Suurissa kaupungeissa organisaatiot ovat niin isoja, että ne toimivat monin osin lähinnä itseohjautuen. Toisaalta koetaan demokratiavajetta, kun valtuustot etääntyvät strategiapäätösten tasolle ja valtuutettujen mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat vähäiset. Osana kuntauudistusta tulisikin tarkastella esimerkiksi osakaupunkimalleja ja kuntalaisten todellisia mahdollisuuksia saada informaatiota ja vaikuttaa lähialueillaan. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää siten, että voitaisiin nykyistä paremmin vastata yhteisistä vetovoima tai haittakustannuksista ja vähentää osaoptimoinnin mahdollisuuksia (vastuukunta-aseman huomiointi). 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen:

14 Koska huoltosuhde Suomessa heikkenee, on välttämätöntä tarkastella julkisia palveluja kokonaisuutena uudelleen. Rahoituspohja ei tule välttämättä riittämään nykyisen palvelutason ylläpitämiseen. Kuntien tehtävien vähentämiselle on tarvetta. Valtion ja kuntien tehtävänjako: Lähtökohtaisesti valtiolta ei tule siirtää lisätehtäviä kuntien kannettavaksi, ellei itsehallinnon ja lähipalveluiden periaatteissa ole löydettävissä jotakin erityistä perustetta tai lisäarvoa sille, että kunta huolehtii palvelusta. Mikäli vastuun osalta tapahtuu uudelleen arviointia, tulee uudet tehtävät rahoittaa täysimääräisesti kunnille. Muutoksia, joissa siirretään rahaa taskusta toiseen kokonaisuuden muuttumatta, ei pidä tehdä. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kuntien pitää pystyä suoriutumaan annetuista vastuista siten, että tasapuolisuuden vaatimus tarjottavien palveluiden osalta toteutuu. Järjestelmä, jossa iso kunta tarjoaa lain edellyttämän palveluvalikoiman, mutta pienemmällä volyymillä ja suppeammalla palveluverkolla kuin nykyisessä kuntarakenteessa, heikentää tosiasiallisesti palveluita. Mikäli säästöjä halutaan tehdä heikentämällä palveluita, voi ratkaisut tehdä nykyiselläkin kuntarakenteella. Tämä edellyttää kuntien tehtävien uudelleen arviointia. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Raisio on tiedustellut kuntalaisten näkemyksiä esitettyyn uudistukseen. Vastauksia annettiin välisenä aikana Vastaajista 91 prosenttia ilmoitti olevansa raisiolaisia. Työssä Raisiossa kävi viisi prosenttia ja kaksi prosenttia toimii Raisiossa yrittäjänä. Vastausten pääasiallinen viesti oli selvä: 76 prosenttia vastaajista katsoi, että Raision pitäisi ensisijaisesti pysyä itsenäisenä. Kuntaliitosta Turun seudun läntisten kuntien kanssa kannatti 18 prosenttia ja Turun ympärille rakennettua kuntaa 6 prosenttia. Vastaajista 90 prosenttia ei hyväksy pakkoliitoksia. 83 prosenttia arvioi, että Raision kuntaliitos heikentäisi heidän omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Kuntaliitosten uskottiin heikentävän myös palveluja ja nostavan veroprosenttia. Kuntaliitos Turun kanssa heikentäisi palveluja 91 prosentin mukaan ja veroprosentin uskoi nousevan 92 prosenttia vastaajista. Kuntaliitos läntisten kuntien kanssa olisi hieman parempi vaihtoehto eli palvelujen (65 %) ja veroprosentin (59 %) uskottiin pääsääntöisesti pysyvän ennallaan. Kuntaliitosten ei uskota myöskään lisäävän Turun seudun houkuttelevuutta asuinpaikkana (77 %) eikä yritysten sijoituspaikkana (64 %). Työpaikkojen määränkin arveltiin joko pysyvän ennallaan (50 %) tai vähenevän (42 %).

15 Erilaisten selvitysten tekeminen sitoo henkilöstön resursseja. Mikäli ryhdytään selvittämään kuntaliitosta ja valmistelemaan liittymissopimusta, työ moninkertaistuu. Kuntaliitosten yhtäaikaisella valmistelulla on mittavia vaikutuksia julkisen sektorin toimintaan ja käytettävissä oleviin resursseihin koko Suomessa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan. Kuntaliitosehdotuksiin vastaaminen keskeneräisen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen, valtionosuusuudistuksen, kuntalain- ja kuntien tehtävien uudistamisen ei tunnu järkevältä tavalta vaiheistaa tulevien muutosten sumaa.

LAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

LAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA Valtiovarainministeriä LAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 099 Honkajoki Maakunta Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON

Lisätiedot

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Sivu: 1/7 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN

Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Lisätiedot

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA KH 11.4.2012, KV 11.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

VIRTAIN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA VIRTAIN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA KV 10.4.2012 LIITE 6/28 Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

RUSKON KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN RAPORTISTA

RUSKON KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN RAPORTISTA RUSKON KUNTA Kunnanvaltuusto RUSKON KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. OSIO: TYÖRYHMÄN ANALYYSI KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISTARPEISTA JA TAVOITTEISTA 1. Miten arvioitte

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA 1 Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA 1 Perhon kunta 10.4.2012 Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki 00023 Valtioneuvosto Viite: Asia: LAUSUNTOPYYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Valtuustojen seminaari 1.2.2012 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy Kunnan perustehtävä ja sen toteuttamisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta:

Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Kansallinen Kokoomus r.p. Helsinki 11.4.2012 VM Viite: VM024:00/2011 Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Kokoomus

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RA- KENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDIS- TUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

RANUAN KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RA- KENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDIS- TUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA RANUAN KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RA- KENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDIS- TUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE- TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

Lisätiedot

Ohjausryhmän kokous 14.3.

Ohjausryhmän kokous 14.3. Aija Tuimala, Jari Salomaa Ohjausryhmän kokous 14.3. Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta (päivittyy tarpeen mukaan) Valtuustojen yhteisseminaari Aloitus- Seminaari 23.1. 27.5.. Seminaari, Luonnos

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntakoulutus toimittajille Hotelli Seurahuone, Helsinki Ylijohtaja Päivi Laajala Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanvaltuusto 11.4.2012 19

PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanvaltuusto 11.4.2012 19 Kunnanvaltuusto 11.4.2012 19 Kunnanvaltuusto 9, 10, 11 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 9 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@kaarina.fi Aloitusaika 14.2.2012 Lopetusaika 11.4.2012

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA 1 Tausta Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen prosessi on ollut pitkä ja polveileva. Nykyjärjestelmään sidoksissa oleva sote-rakenteiden

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Nevanperä Erkki, sivistystoimenjohtaja Salonen Markku, kunnaninsinööri Iso-Koivisto Jari, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä

Nevanperä Erkki, sivistystoimenjohtaja Salonen Markku, kunnaninsinööri Iso-Koivisto Jari, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä -1, KVALT 26.3.2012 18:30 Paikka Kulttuuritalo Orrela Aika 26.03.2012 klo 18.30 Saapuvilla olleet jäsenet Lehtimäki Esko, puheenjohtaja Anttila Paula Harju Leila Harjula Irma Heinola Arto Kaleva Paula

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 72 12.03.2012 Kaupunginhallitus 77 02.04.2012 Kaupunginvaltuusto 19 16.04.2012

Kaupunginhallitus 72 12.03.2012 Kaupunginhallitus 77 02.04.2012 Kaupunginvaltuusto 19 16.04.2012 Forssan kaupunki Ote pöytäkirjasta Kaupunginhallitus 72 12.03.2012 Kaupunginhallitus 77 02.04.2012 Kaupunginvaltuusto 19 16.04.2012 Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Kunnan vastaukset. Tiivistetysti runkoa niihin

Kunnan vastaukset. Tiivistetysti runkoa niihin Kunnan vastaukset Tiivistetysti runkoa niihin 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Väestökehityksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista

Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista 1 (6) Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Ylöjärvi 2. Vastaaja on - Kunta X Kuntanumero 980 3. Jos vastaaja on kunta,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Lausunto kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista:

Lausunto kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista: Lausunto kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista: Taustakysymykset? Kuntanumero ja kunta: Pyhtää? Maakunta: Kymenlaakso? Kuntanne yhteyshenkilön

Lisätiedot

KUHMO. STM:n lausuntopyyntö STM022:00/2013 KUHMON KAUPUNGIN LAUSUNTO SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTISTA

KUHMO. STM:n lausuntopyyntö STM022:00/2013 KUHMON KAUPUNGIN LAUSUNTO SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTISTA 1 KUHMO Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Kuhmo 02.10.2013 STM:n lausuntopyyntö STM022:00/2013 KUHMON KAUPUNGIN LAUSUNTO SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot