OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA"

Transkriptio

1 1 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************** *********************** Taustakysymykset 626 Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaa Yhteyshenkilö: Tita Rinnevaara, kaupunginjohtaja, puh Lomakkeen täyttäjä: Tita Rinnevaara, kaupunginjohtaja, puh OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Lähtökohta uudistukselle on ymmärrettävä mutta keino, millä huoltosuhteen muutokseen varaudutaan, tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti. Kaikki kansalaisille tarjottavat palvelut (Kela, Työvoimahallinto, Oikeusapu, Verotoimisto, erikoissairaanhoito, jne.) tulee järjestää samanaikaisesti Vain rajojen muuttaminen ei takaa väestölle eikä Suomelle vakaata talouden tasapainoa palveluiden järjestämiseksi. Suomi on EU:ssa ja mukana globaalissa kehityksessä mutta raportti rajaa kunnat edelleen maakuntarajoihin, jotka ovat rajoilla sijaitseville kunnille melkoinen haaste jo tälläkin hetkellä. Rakenteita uudistettaessa on pidettävä huolta ihmisten palvelujen saatavuudesta ja laadusta tasapuolisesti mahdollisimman läheltä asuinpaikkaa. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet on turvattava ja lähidemokratia palautettava. Kustannustehokkuudesta tulee huolehtia eikä ole näyttöä siitä, että pinta-alaltaan laajojen, hajaasutettujen kuntien yhdistämisestä syntyy kustannussäästöjä..

2 2 Pyhäjärven kaupunki katsoo, että Pyhäjärven kaupunki säilyy uudistuksessa perustuen logistiseen sijaintiinsa (E75- Botnian -käytävä valtatie 27 risteysalueella) ainoana taloudellisesti vakaana kaupunkina Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhäjärven kaupunki on Pohjois-Pohjanmaan yksi selviytyjäkunnista. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestörakenne, väestön määrä ja ajantasainen ennuste kehityksestä on oleellinen tarkastelunäkökulma kuntien elinvoimaisuutta tarkasteltaessa silloin, kun se perustuu luotettaviin tietoihin. Tehdyssä selvityksessä on pitäydytty vain ja ainoastaan olemassa olevaan tilanteeseen eikä tarkastelussa ole otettu huomioon mm. niitä muutoksia, joita kunnissa on tapahtunut lähiaikoina. Mm. Pyhäjärven kaupungissa raportin mukainen väestökehitys eikä väestörakenne eivät todennäköisesti tule pitämään paikkaansa, sillä mm. pienten lasten määrä on ollut kasvussa ja esim. vuonna 2011 yli 75- vuotiaiden määrä on ollut laskussa. Kaupungin väkilukuun tulee myös vaikuttamaan E75-valtatien (Botnian -käytävä) varteen vuonna 2011 vahvistettu teollisuuskaava, jossa on >30 erikokoista tonttia. Nyt on tiedossa neljän uuden teollisuushallin rakentaminen ja runsaan 50 uuden työpaikan syntyminen lähi vuosien kuluessa. Pyhäjärven työttömyysprosentti on myös laskenut huomattavasti viime vuosien aikana johtuen kaupungissa tehdyistä toimenpiteistä. TYÖTTÖMYYSASTE VUOSINA TUNNUSLUKU / MITTARI työttömyys % Pyhäjärvi ,5 14,3 17,6 14,5 11,3 työttömyys % Pohjois-Pohjanmaa ,3 11,2 13,2 11,9 11,6 työttömyys % Koko maa ,4 6,1 7,9 7,9 7,4 Haapa -järvi Keitele Kiuruvesi Kärsämäki Pielavesi Pihtipudas Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Vieremä Viitasaari Asukasluvut Asukasluvut As.luv.muut / hlö As.luv.muut.09-10/ % -1,0-0,8-1,7-1,6-1,2-1,1-0,9-0,9-1,6-0,1-0,3

3 3 Yllä olevan taulukon mukaan Pyhäjärven olemassa olevatkaan ennusteet eivät poikkea muiden kuntien väestöennusteista. Kuitenkin suppeahko ja jo tiedossa olevien kehitysnäkymien huomioimatta jättäminen arvioinnista vaikuttaa kaikkiin tarkastelunäkökulmiin. Pyhäjärven osalta väestökehitykseen ja väestörakenteeseen vaikuttaa oleellisesti suunnitelmat syvälle maan alle sijoitettavasta jättimäisestä neutriinoilmaisimesta ja sen edellyttämästä tutkimuslaboratorion perustamisesta Eurooppaan. CERNillä on LAGUNA-LBNO -hankkeessa keskeinen rooli, ja sen tutkijat suunnittelevat parhaillaan merkittävällä rahoituksella pitkän kantaman neutriinosuihkulinjan toteuttamista CERN:stä Pyhäjärvelle. LAGUNA hankkeen ilmaisimen sijoituspaikan osalta Ranska sijoituspaikkana ei ole sopiva tieteellisesti eikä teknisesti, jolloin Suomi ja Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ainoa sijoituspaikka ilmaisimelle. LAGUNA-konsortio tekee alustavan päätöksen ilmaisinten sijoituspaikasta ja kokoonpanosta kesällä 2012 syksyn 2012 ja talven 2013 aikana uusittavaa CERN:in tutkimusstrategiaa varten. Lopullinen esitys laitteistoista, sijoituspaikasta ja rakentamisesta tehdään viimeistään Rakentamisvaihe kestää alustavien arvioiden mukaan noin kymmenen vuotta ja toimintavaihe vuotta. LAGUNAn sijoittaminen Pyhäsalmen kaivokseen houkutellee paikalle myös muita tieteellisiä kokeita, jotka toisivat maahamme lisää kansainvälistä tutkimusrahoitusta, teknistä ja tieteellistä huippuluokan erityisosaamista ja tutkijaryhmiä ympäri maailmaa. Taloustarkastelu näkökulmien osalta? Raportin taloustarkastelu ei kuvaa selkeästi seutukunnan nykyistä tilannetta. Raportissa ehdotetaan alueen keskuspaikaksi kaupunkia, joka on ollut alueselvityksessä, saanut viisi kertaa harkinnanvaraista valtionosuutta ja joka on maamme taloudellisesti heikompien kuntien joukossa.

4 4 Mikäli valtionosuudet merkittävästi laskisivat, Pyhäjärven kaupunki on ainoa kunta, joka tästäkin huolimatta kykenee tarjoamaan palvelut asukkailleen. Pyhäjärven kaupunki olisi myös kyennyt laskemaan veroprosenttiaan mutta valtuuston päätöksellä kuntalaisten hyvinvointipalveluja lisättiin. Omavaraisuusaste Pyhäjärven ympäristökunnissa Tunnusluku ilmaisee kunnan vakavaraisuuden, alijäämän sietokyvyn ja mahdollisuudesta selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä.. Omavaraisuusasteena 70 % tasoa pidetään hyvänä tasona. Pyhäjärven omavaraisuusaste oli ,8 %. Verotulot Pyhäjärven ympäristökunnissa vuosina

5 5 Seuraavassa taulukossa on selvennetty verotulojen määrää asukasta kohti v ja v lähikunnissa. Lainamäärä Pyhäjärven ympäristökunnissa vuosina Kuntakonsernin omavaraisuus-% vuonna 2010 lähikunnissa

6 6 Kuntakonsernin lainakanta / asukas vuonna 2010 lähikunnissa Pyhäjärven kaupungin lainakanta vuosina TUNNUSLUKU / MITTARI lainakanta

7 7 lainakanta / asukas omavaraisuusaste 60,4 64,1 72,2 72,1 76,9 78,8

8 8 Yhdyskuntarakenne tarkastelun osalta? Kuten tehdyssä raportissa on mainittukin, maakunnan keskeinen tieverkko muodostuu valtatiestä 4, joka yhdistää Oulun Pyhäjärven kautta Etelä-Suomeen ja Perämeren rannikkoa pitkin Kemiin ja Rovaniemelle. Valtatie 4 (E75) ollaan nostamassa kansainvälisesti merkittävään asemaan (Botnian käytävä), joten Pyhäjärven kaupungin asema korostuu jo pelkästään logistisen sijaintinsa takia ja edelleen Pyhäjärven kaupungin asemaa tukee sen vakaa taloudellinen tilanne sekä vahva elinkeinoelämän kehittyminen viimeisen kahden vuoden aikana (kts. mm. työttömyyden oleellinen aleneminen). Maakunnan eteläosan poikittaisyhteyksiä hoitavat Kalajokivartta seuraava valtatie 27, joka yhdistää vahvat keskukset Kalajoelta Ylivieskan ja Nivalan kautta Pyhäjärvelle ja edelleen Iisalmeen. Raportissa on virheellisesti mainittu, että valtatie 27 kulkisi Kokkolan ja Kajaanin välillä. Valtatie 28 Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitsee Kokkolan ja Kajaanin välillä ja yhdistää maakunnan eteläosissa Sievin, Nivalan, Kärsämäen ja Pyhännän kunnat toisiinsa. Lähde: (Pohjois-Pohjanmaa 2010 (pdf, 5 Mt)) Yllä olevat kartat kertovat liikennemäärät Pyhäjärven ja Haapajärven kaupunkikeskuksissa. Laskelmien mukaan Pyhäjärven kaupungin taajamassa liikennemäärä on ja Haapajärven taajamassa Liikennemäärä on kokonaisuudessaan vilkkaampaa Pyhäjärvellä. Samoin kartasta ilmenee Haapajärven ja Nivalan kaupunkien välinen liikenne. Muilta osin liikenne Haapajärveltä Pyhäjärvelle ja Kärsämäelle on harvaa. Reisjärven ja Haapajärven välinen liikenne taas on hieman vilkkaampaa. Seuraavalla sivulla oleva Liikenneviraston liikennemäärätilasto vuodelta 2010 todentaa liikennemäärät Pyhäjärven kaupungin kohdalla ja sen ympäristössä. Kartasta ilmenee etelä-pohjois suunnassa valtatie 4:n (E75) runsas liikenne ja se, miten Pyhäjärven kaupungin sijainti on optimaalinen kulkuyhteyksien suhteen. Myös raskaan liikenteen määrät ovat merkittävät Pyhäjärven kaupungissa.

9 9

10 10 Raskaan liikenteen liikennemäärät Pohjois-Pohjanmaa vuonna 2010 (http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikennevirasto/tilastot/liikennemaarat/liikennemaarakartat:)

11 Yllä oleva ELY-keskuksen joukkoliikenne kartta osoittaa Pyhäjärven kaupungin keskeisen sijainnin ja sinne olevat hyvät julkiset liikenneyhteydet. 11

12 12 Kuntakoot: Pyhäjärvi Pihtipudas Pyhäntä Kärsämäki Kiuruvesi Haapajärvi km² km² 847 km² 700 km² km² 789 km² Pyhäjärven kaupunki laajoine vesialueineen (148,48 km²) tarjoaa laadukkaat palvelut sekä asuin- ja työssäkäynti -olosuhteet. Pyhäjärven asukasmäärä lähes kaksinkertaistuu touko syyskuun aikana kesäasukkaiden johdosta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kuntakeskusten väliset etäisyydet

13 13 Pyhäjärvi Pihtipudas Pyhäjärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Nivala Pyhäjärvi Ylivieska Pyhäjärvi Oulainen Pyhäjärvi Haapavesi Pihtipudas Kärsämäki Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Kiuruvesi Oulainen Kiuruvesi Pyhäntä Pihtipudas 46 km (E75) 39 km (E75) 35 km (vt27) 72 km (E75 ja vt28) 37 km (vt27) 65 km (vt27 ja kt58) 65 km (vt27) 92 km (vt27) 101 km (E75, vt28 ja kt786) 70 km (E75, vt28 ja kt786) 80 km (E75) 81 km (E75 ja vt27) 72 km (E75 ja vt27) 135 km(vt27,e75,vt28,kt786) 113 km (E75 ja vt28) Edellisellä sivulla oleva ELY-keskuksen kartta selventää joukkoliikenteen tavoitettavuutta Pohjois- Pohjanmaan alueella. Kartasta ilmenee myös, miten erinomaiset ovat valtatie 4 (E75 Botnian käytävä) joukkoliikenneyhteydet. Näin ei ole suunnitellun keskuspaikan osalta. Pyhäjärven asukkaiden asiointi suuntautuu pääosin kaupungin itäpuolelle (kaupungin tekemä selvitys, 155 vastausta, helmikuu 2012). Työvoimahallinnon tekemä selvitys työssäkäyntialueista vuonna 2011 perustui vain Pohjois-Pohjanmaan sisällä oleviin kuntiin ja tässä selvityksessä jäi selvittämättä maakuntarajojen ulkopuolelle suuntautuvat työssäkäyntialueet. Kuten aikaisemmin on mainittu, CERNissä suunnitellaan parhaillaan LAGUNA hankkeen toteuttamista Pyhäjärvelle. Hankkeen merkitys Pyhäjärvelle ja seutukunnalle on merkittävä. Kuitenkin on muistettava, että kuten Olkiluodon lähellä olevissa kunnissa on selvitetty, vaikutus on suurinta 30 km säteellä ko. kohteesta. Suurin vaikutus infrastruktuuriin tulee olemaan Pyhäjärven kaupungissa sekä nelostien varrella ja hyvien liikenneyhteyksien päässä oleviin kuntiin. Työpaikkaomavaraisuus on lisääntynyt Pyhäjärvellä ja on edelleen nousemassa lähivuosina tehtyjen toimenpiteiden ansiosta. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Pyhäjärven kaupunki on vuosien ajan panostanut ennaltaehkäisyyn ja tätä kautta erikoissairaanhoidon kustannusten alenemiseen. Yhteistyö eri tahojen kanssa on välttämätöntä mutta lähtökohtana tulee olla, että valtaosa peruspalveluista on lähipalvelua. Palvelujen keskittäminen ei tuo säästöä kustannuksissa. Pitkät välimatkat heikentävät peruspalvelujen saatavuutta sekä aiheuttavat laatutason laskua ja kustannusten nousua. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan piristyminen Pyhäjärvellä näkyy mm. uusien yritysten voimakkaalla kasvulla ja huomattavalla työttömyysprosentin laskulla.

14 14 Pyhäjärven kaupunki on aktiivisesti vaikuttanut elinkeinoelämän kehittämiseen. Mm. E75-valtatien (Botnian -käytävä) varteen on vuonna 2011 vahvistettu teollisuuskaava, jossa on >30 erikokoista tonttia. Uusien teollisuushallien rakentaminen sekä työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa myös palvelurakenteen kehittymiseen. Aloittaneet yritykset suhteessa lopettaneisiin yrityksiin Aloittaneet / lopettaneet, % Vuosi Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Koko maa Vuoden 2010 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Yritykset SeutuNet Rautatieliikenteen tavaravirtojen kuljetussuorite Tonnikilometrit (miljoonaa) Osuus (%) koko maasta Vuosi Tonnikilometriä Osuus koko maasta Lähde: Liikennevirasto Yhteenlasketut rataosuudet: Oulu - Kemi, Oulu - Kontiomäki, Kontiomäki - Vartius, Oulu - Tuomioja, Raahe - Tuomioja, Ylivieska - Tuomioja, Ylivieska - Kokkola, Ylivieska - Haapajärvi, Haapajärvi - Pyhäsalmi, Pyhäsalmi - Iisalmi Tonnikilometri = tavaratonnin kilometrin pituinen kuljetusmatka SeutuNet Iisalmen ja Ylivieskan radan sähköistämisestä on jo tehty päätös ja tämä tulee nostamaan edelleen radan käyttöastetta ja edesautamaan elinkeinoelämän kehittymistä.

15 15 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Raportissa ei ole lainkaan huomioitu sitä kehitystä, jota kunnissa on tapahtunut parin viimeisen vuoden aikana. Mm. harkinnanvaraiset valtionosuudet ovat vääristäneet kuvaa kunnan todellisesta tilanteesta. Samoin saattaa olla, että kunnan perimä veroprosentti ei vastaa sitä tarvetta, mitä todellinen tilanne vaatii. Kuntakeskusten määrittäminen tulee perustua toiminnallisuuteen, taloudellisuuteen ja logistiseen sijaintiin. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? EI Taloustarkastelunäkökulmien osalta? EI Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? EI EI Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? EI Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? EI Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? EI 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestörakenne-ennuste ei vastaa arviota tulevasta kehityksestä. Kansainvälistä maanalaisen fysiikan tutkimuskeskusta ja sen vaikutuksia ei ole lainkaan otettu huomioon. Elinkeinoelämän kehitys ja sen kääntyminen jyrkkään nousuun sekä uusien yritysten vaikutus ja työttömyyden voimakas aleneminen on jätetty huomioimatta. Logistinen sijainti Botnian käytävällä, kahden valtatien risteyksessä on merkittävä. Iisalmen ja Ylivieskan välisen rataosuuden sähköistäminen tuo elinvoimaisuutta ja se antaa myös mahdollisuuden elinkeinoelämän kehittymiselle sekä työssäkäyntialueiden muuttumiseen. Työssäkäyntialueella suunta muuttuu oleellisesti maanalaisen fysiikan tutkimuskeskuksen myötä. Pyhäjärvi on jo tällä hetkellä taloudellisesti vahva ja mikäli valtionosuudet merkittävästi laskisivat, Pyhäjärven kaupunki on seutukunnassa ainoa kunta, joka tästäkin huolimatta kykenee tarjoamaan palvelut asukkailleen. Vastauksen alkuosassa on selvitetty perusteita Pyhäjärven kaupungin analyysia tilanteesta.

16 16 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Lähtökohta uudistukselle on ymmärrettävä mutta keino, millä huoltosuhteen muutokseen varaudutaan, tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti. Kaikki kansalaisille tarjottavat palvelut (Kela, Työvoimahallinto, Oikeusapu, Verotoimisto, erikoissairaanhoito, jne.) tulee järjestää samanaikaisesti. Vain rajojen muuttaminen ei takaa väestölle eikä Suomelle vakaata talouden tasapainoa palveluiden järjestämiseksi. Suomi on EU:ssa ja mukana globaalissa kehityksessä mutta raportti rajaa kunnat edelleen maakuntarajoihin, jotka ovat rajoilla sijaitseville kunnille melkoinen haaste jo tälläkin hetkellä. Rakenteita uudistettaessa on pidettävä huolta ihmisten palvelujen saatavuudesta ja laadusta tasapuolisesti mahdollisimman läheltä asuinpaikkaa. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet on turvattava ja lähidemokratia palautettava. Kustannustehokkuudesta tulee huolehtia eikä ole näyttöä siitä, että pinta-alaltaan laajojen, hajaasutettujen kuntien yhdistämisestä syntyy kustannussäästöjä. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys:

17 17 Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Nykyjärjestelmässä harkinnanvaraiset valtionosuudet ovat vääristäneet kuntien välistä tilanne jo vuosikymmenien ajan. Harkinnanvaraista tukea saaneiden kuntien paikallinen päätöksenteko organisaatio ja kontrolloimaton järjestelmä ovat mahdollistaneet avustusten turvin rakennettavat investoinnit (useissa harkinnanvaraista valtionosuutta saaneissa kunnissa investoinnit on kohdennettu uusien, ei lakisääteisten palveluiden tuottamiseen, kuten lämmitetty jalkapallokenttä). Tuki eri muodoissa on asiallista silloin, kun se kohdennetaan kuntalaisten peruspalveluihin ja Kuntalain mukaisiin palveluihin mutta todellinen tilanne ei vastaa Kuntalain henkeä. On käsittämätöntä, että hyvin toimeentulevia kunta rangaistaan vastuuntuntoisesta päätöksenteosta. Harkinnanvaraisia valtionavustuksia myönnettäessä ne tulee suunnata äkillisiin ja suuriin muutostarpeisiin. Ei huonosti hoidetun talouden paikkaamiseen kuten keskuspaikaksi esitetty kaupunki on tehnyt. Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Ei ole tarvetta liittää Pyhäjärven kaupunkia muualle, sillä kaupungin sijainti on logistisesti optimaalinen. Pyhäjärven kaupunki on seutukunnassa ainoa kunta, joka taloudellisista leikkauksista huolimatta kykenee tarjoamaan palvelut asukkailleen. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Maakuntarajojen poistaminen on edellytys toimivalle yhteistyölle.

18 18 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Maakuntarajojen poistaminen on edellytys toimivalle yhteistyölle. Yhteistyöllä eri toimijoiden ja organisaatioiden välillä saavutetaan laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti. Pelkästään rajojen siirtämisellä ei kyetä vastaamaan huoltosuhteen muutoksesta johtuviin palvelutarpeen lisääntymiseen. Infrastruktuurin rakentaminen ja sen ylläpitäminen aiheuttaa entistä enemmän kustannuksia eikä rajojen siirtämisellä kyetä muuttamaan eläkkeellä olevan väestön asuinpaikkoja. Mitä harvempi asuu alueella sen kalliimpaa on infrastruktuurin ylläpito. Alla listattu alueella toimivat liikelaitokset, joiden toiminta jatkuu joka tapauksessa riippumatta siitä, missä kuntarajat sijaitsevat. - Pyhäjärvi, Vesi- ja viemärilaitos, kunnallinen liikelaitos sekä kaukolämpölaitos - Haapajärven Vesi Oy, kaupunki ja Osuuspankki omistajina. Kaukolämpölaitos: Haapajärven Lämpö Oy, Kaupunki, Hasa ja Tiivi omistajina. - Pihtipudas, Vesi- ja viemärilaitos: Kunnan oma, teknisen lautakunnan alainen Kaukolämpölaitos: Verkosto kunnan oma, ostavat lämpötuotannon yksityiseltä lämpöyhtiöltä. - Kiuruvesi, Vesi- ja viemärilaitos: Eriytetty Liikelaitos, ostavat veden tukkuvesiyhtiöltä. - (Yläsavon vesi) Kaukolämpölaitos: Savon voima Oy - Kärsämäki, Vesi- ja viemärilaitos: Kärsämäen Vesihuolto Oy, kunnan omistama. Kaukolämpölaitos: Vattenfall Oy - Reisjärvi, Vesilaitos: vesiosuuskunta, monta eri omistajaa Viemärilaitos: kunnan oma, teknisen lautakunnan alainen Kaukolämpölaitos: Kunnan oma, teknisen lautakunnan alainen. - Viitasaari, Kaukolämpölaitos: Viitasaaren Lämpö Oy, kunnan omistama Vesi- ja viemärilaitos: Kaupungin oma nyt, yhtiöitetään v 2012 aikana Viitasaaren Lämpö Oy:n kanssa. - Vieremä, Vesi, Viemäri ja Kaukolämpö ovat Vieremän Lämpö ja Vesi Oy, kunnan omistama. - Keitele, Kaukolämpö: Savon Voima Oy Vesi- ja viemärilaitos: Kunnallinen Liikelaitos. - Pyhäntä, Vesilaitos: Pyhännän Vesi Oy 30 % osuudella kunta omistajana Viemärilaitos: Kunnan oma viemäriverkko taajamassa liikelaitoksena. Siirtoviemärit pumppaamoineen ja puhdistamoineen kuntien omistama Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy. Kaukolämpö: Ostopalveluna energia, verkosto oma Rakenneuudistus Pohjois-Pohjanmaalla aiheuttaa elinkeinoelämän ja työpaikkojen menetyksiä.

19 19 OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kunnille ei voi määrätä uusia velvoitteita ilman lisärahoitusta. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Harkinnanvaraisia valtionavustuksia myönnettäessä ne tulee suunnata äkillisiin ja suuriin muutostarpeisiin. Ei huonosti hoidetun talouden paikkaamiseen. Erikoissairaanhoito tulee uudelleen organisoida ja painopiste siirtää ennaltaehkäisyyn. Kansanterveyslain henki ei ole milloinkaan toteutunut. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtiovalta on koko ajan siirtänyt velvollisuuksia kuntien hoidettavaksi ja kustannettavaksi. Ristiriidassa voimassa olevan tilanteen kanssa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Erikoissairaanhoidon kokonaisvaltainen järjestäminen. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä

20 20 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Selvitykset alla seutukunnan vapaa-ajan palveluista, vapaasta sivistystyöstä ja toisen asteen opetus- ja korkeakouluopetuksesta. Pyhäjärven kaupungin palvelut ovat alueen parhaimpia.

21 21

22 22

23 23 LAGUNA-tutkimuskeskuksen alueelliset vaikutukset Rakentamisvaihe : Rakentamisen aikainen kustannusvaikutus milj. Rakentamisvaiheen suora työllisyys Rakentamiseen liittyvä välillinen työllisyys henkilötyövuotta henkilötyövuotta. Rakentamiseen välittömästi työllistyvien määrä riippuen rakentamisvaiheesta hlöä / vuosi Toiminnan aikaiset vaikutukset : - Pysyvästi henkilöstö n. 50 hlöä - Välillinen työllistävä vaikutus 2-5 kertainen - Vierailevat tutkijat hlöä (1 vko 2 kk) - Lyhyemmät vierailut hlöä / vuosi - Vierailu- tai tiedekeskus kävijää / vuosi - Tutkimuskeskuksen käyttäjien majoitustarvearvio yöpymisvrk / vuosi Muut vaikutukset: - Vaikutus alueen väestömäärään sekä väestön ikä- ja koulutusrakenteeseen. - Vieraskieliset peruspalvelut, esim. päivähoito-, koulutus-, terveydenhoitopalvelut. - Alueen saavutettavuuden parantaminen (monipuoliset liikenneyhteydet ja palvelut: taksitoiminta, linja-autoyhteydet, rautatie ja lentoasemat) - Asuntojen tarve rakentamisen aikana henkilölle ja toiminnan aikana noin 40 henkilölle perheineen. - Kokous-, majoitus- ym. tilat - Alueelle saapuville kansainvälisille työntekijöille ja vieraille informaatio- ja palvelupisteitä. - Maankäytölliset vaikutukset (kaavoitus-, tila- ja tonttiasiat, lupaprosessit)

24 24 - Kaivosalueen kehittäminen, tilojen varaaminen erilaisille toiminnoille. - Vaikutukset alueen eri toimialojen yritystoimintaan. - Monikulttuurisuuden kehittyminen. - Kansainvälisyyden vaikutus alueen imagoon, näkyvyyteen, kontakteihin ja yhteistyöhön. Kansainvälisyyden voidaan olettaa lisäävän alueelle kohdistuvaa ulkopuolista rahoitusta ja lisäävän alueen yritysten kansainvälisyyttä. - Lähde: LAGUNA Pyhäjärvi. Aluevaikutusten arviointi Oulun Eteläisen Instituutti. YHTEENVETO Pyhäjärven kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto linjasivat päätöksissään, että Pyhäjärven kaupunki säilyy kuntauudistuksessa, perustuen logistiseen sijaintiinsa (E75- Botnian -käytävä valtatie 27 risteysalueella) ainoana Pohjois-Pohjanmaan taloudellisesti vakaana kaupunkina. Pyhäjärven kaupunki on Pohjois-Pohjanmaan yksi selviytyjäkunnista.

LAUSUNTOLUONNOS KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOLUONNOS KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA LAUSUNTOLUONNOS KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta

Lisätiedot

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä.

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Porin kaupunki, lokakuu 2014 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Taustatietoa ja käsitteitä 5 2.1.

Lisätiedot

LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS

LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS Meri - Lapin kehittämiskeskus Leena Leväsvirta, Seija Parviainen 31.3.2014 Kuva Roosa Sieriä 2 SISÄLTÖ 1. LÄNSI-POHJAN ALUEEN YHTEINEN TAHTOTILA JA AIKAISEMMAT

Lisätiedot

Salon seudun kymmenen (10) kunnan kuntaselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Koski 10.5.2008

Salon seudun kymmenen (10) kunnan kuntaselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Koski 10.5.2008 Salon seudun kymmenen (10) kunnan kuntaselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Koski 10.5.2008 Toukokuu 2008 Salon seudun kymmenen (10) kunnan kuntajakoselvitys SELVITYSOSA Kuusjoki Halikko Pertteli Salo Muurla

Lisätiedot

Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi

Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi Joulukuu 2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin

Lisätiedot

Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen

Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen 1 2 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Muuttuva toimintaympäristö... 5 2.1 Osaaminen ja asiantuntemus työelämässä... 5 2.2 Alueiden kehittäminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 1 Etelä-Karjalan liitto Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 2 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Esipuhe...3 1 Johdanto...4 2 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät...6 3

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKESUUNNITELMA KASTE II -OHJELMAAN KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti 30.9.2013 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 4 1.1 Keski-Suomessa tehty sosiaali-

Lisätiedot

Selvitys Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista

Selvitys Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Lopullinen versio 150611 Selvitys Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Oy Audiapro Ab Aija Tuimala 2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen taustaa...3 1.1.Kuntalaiskysely palveluverkosta...3

Lisätiedot

Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä

Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Tutkimuksia 2 / 2012-1 - - 2 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2012 Rukan matkailuyritysten

Lisätiedot

Kylärakenneohjelma. Kaupunginvaltuusto 11.6.2014 37

Kylärakenneohjelma. Kaupunginvaltuusto 11.6.2014 37 Kylärakenneohjelma Kaupunginvaltuusto 11.6.2014 37 SISÄLTÖ 1. LÄHTÖKOHDAT... 1 KYLÄRAKENNEOHJELMAN TARKOITUS... 1 KYLÄRAKENNEOHJELMAN OVAT RAKENTANEET VALTUUTETUT JA KYLIEN ASUKKAAT... 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

TENONLAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA RANTAOSAYLEISKAAVAT DEANULEAGI OVDDIDANPLÁNA JA GÁDDEOASSEOPPALAŠLÁVAT

TENONLAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA RANTAOSAYLEISKAAVAT DEANULEAGI OVDDIDANPLÁNA JA GÁDDEOASSEOPPALAŠLÁVAT Kehittämissuunnitelma 2020 67030427 22.11.2004 Tarkistettu, kunnanvaltuuston päätös 21.12.2004 50 Utsjoen kunta i ESIPUHE Kehittämissuunnitelmaraportti on osa Tenojokilaakson kehittämissuunnitelma ja

Lisätiedot

HARJAVALLAN, KOKEMÄEN JA ULVILAN KAUPUNKIEN SEKÄ NAKKILAN KUN- NAN KUNTALIITOS

HARJAVALLAN, KOKEMÄEN JA ULVILAN KAUPUNKIEN SEKÄ NAKKILAN KUN- NAN KUNTALIITOS HARJAVALLAN, KOKEMÄEN JA ULVILAN KAUPUNKIEN SEKÄ NAKKILAN KUN- NAN KUNTALIITOS Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus sekä suunnitelma palvelurakenteiden yhteensovittamiseksi 1. KUNTIEN YHDISTYMISEN

Lisätiedot

Nuorisotakuu - uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia

Nuorisotakuu - uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia Helsinki 2013 TEKIJÄT Maarit Kallio-Savela Kari Sjöholm Johanna Selkee ISBN 978-952-293-046-0 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä sekä holhoustoimesta annetun lain 8 :n ja valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Haus au järv j en e ku n n ku t n a t Ti T l i i l n i p n ää p tö t s v s uo u de d l e t l a 2014 t

Haus au järv j en e ku n n ku t n a t Ti T l i i l n i p n ää p tö t s v s uo u de d l e t l a 2014 t Hausjärven kunta Tilinpäätös vuodelta 2014 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet

Lisätiedot

HUOM! Hallitus kokoontuu poikkeuksellisesti terveyskeskuksen poliklinikan neuvotteluhuoneessa (ennakkoäänestys valtuustosalissa).

HUOM! Hallitus kokoontuu poikkeuksellisesti terveyskeskuksen poliklinikan neuvotteluhuoneessa (ennakkoäänestys valtuustosalissa). HÄMEENKYRÖN KUNTA ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 7/2015 Kokousaika 13.4.2015, klo 17.15 18.35 Paikka Terveyskeskuksen poliklinikan neuvotteluhuone Asiat 41-46 HUOM! Hallitus kokoontuu poikkeuksellisesti

Lisätiedot

Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely marraskuu 2013 Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Valtatie 13 Lappeenranta-Nuijamaa Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Lisätiedot

Siitä nyt niin hirveen suurta etua ollu, mut ei myöskään haittaa.

Siitä nyt niin hirveen suurta etua ollu, mut ei myöskään haittaa. Siitä nyt niin hirveen suurta etua ollu, mut ei myöskään haittaa. - Vuoden 1967 Kuntauudistuslain tavoitteiden toteutuminen Sauvon ja Karunan kuntaliitoksessa vuosina 1969 1988. Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Hollolan kunta Talousarvio vuodelle 2014 ja Taloussuunnitelma vuosille 2014-2016

Hollolan kunta Talousarvio vuodelle 2014 ja Taloussuunnitelma vuosille 2014-2016 Hollolan kunta Talousarvio vuodelle 2014 ja Taloussuunnitelma vuosille 2014-2016 Kunnanvaltuusto 11.11.2013 1 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 0 1. Yleisperustelut... 5 1.1 Talousarvion rakenne ja

Lisätiedot

SUOMEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN SEKÄ OIKEUDENHOIDON TULEVAISUUS. - Pitkän aikavälin tavoitteet

SUOMEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN SEKÄ OIKEUDENHOIDON TULEVAISUUS. - Pitkän aikavälin tavoitteet SUOMEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN SEKÄ OIKEUDENHOIDON TULEVAISUUS - Pitkän aikavälin tavoitteet Parlamentaarinen työryhmä 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO Työryhmän toimeksianto 1. Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito

Lisätiedot

Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Kuntien talouden kehitys 1988 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Kuntien talouden kehitys 1988 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia 2010 6 HEIKKI HELIN Aina on ollut vaikeaa Kuntien talouden kehitys 1988 2008 LISÄTIETOJA Heikki Helin puh. 040 516 5976 Sukunimi.etunimi@phnet.fi ISSN

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Liite 97e/2014 Kaarinan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017

Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Liite 97e/2014 Kaarinan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017 Kaarinan kaupungin talousarvio 215 ja taloussuunnitelma 215 217 Talousarvio 215 Sisällyss 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaarinan kaupungin strategia 214 22... 5 3. Taloussuunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas).

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Antti Moisio Kuntatalouden vakauttaminen ja makro-ohjaus Tammikuuu 2015 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2015 ISSN PDF 2342-6799 ISBN PDF 978-952-287-140-4 Tämä julkaisu on

Lisätiedot

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 57/2009 tommi ranta anssi uitto jarl matti anttila KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja

Lisätiedot

Kustannus-hyötyanalyysi julkisessa päätöksenteossa: esimerkkinä alueellistamisen arviointi. Heikki Pursiainen

Kustannus-hyötyanalyysi julkisessa päätöksenteossa: esimerkkinä alueellistamisen arviointi. Heikki Pursiainen Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 2/2014 Kustannus-hyötyanalyysi julkisessa päätöksenteossa: esimerkkinä alueellistamisen arviointi Heikki Pursiainen Poliittisen päätöksenteon taustalla olevat

Lisätiedot

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 Palvelut ja tiedot käytössä Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 1 1 Julkisen hallinnon ICT:n toimintaympäristö ja nykytila... 3 1.1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Toimituskunta Timo Kauppinen Pauliina Mattila-Holappa Merja Perkiö-Mäkelä Anja Saalo Jouni Toikkanen Seppo Tuomivaara Sanni Uuksulainen

Lisätiedot