Insinöörityöohjeet. Tämän ohjeen kopioiminen on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty.

Transkriptio

1 Insinöörityöohjeet Työryhmä: tekniikan koulutusalan suomen kielen ja viestinnän opettajat Marjo-Riitta Näyhö ja Kari Laukkanen Mirja Hienonen, Antti Kankkunen ja Pasi Lankinen Ohjausryhmä: Matti Fischer, elektroniikka Ismo Halonen, kemiantekniikka Olli Hämäläinen, tietotekniikka Erkki Rämö, mediatekniikka Hanna Sulamäki, talotekniikka päivitetty versio 2000 Marjo-Riitta Näyhö, Kari Laukkanen ja EVTEK-ammattikorkeakoulu, tekniikan koulutusala Tämän ohjeen kopioiminen on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty.

2 Sisällys 1 Insinöörityön tekeminen Ohjeista Insinöörityön tavoitteet, aihe, sisältö ja laajuus Työn järjestelyt ja ohjaus Työn kulku ja aikataulu Opinnäytetyön tekniikkaa Insinöörityön etiikka Suullinen esittely ja raportin luovutus Insinöörityön arviointi 9 2 Raportointiohjeet Insinöörityöraportti Tekstin asettelu ja otsikointi Kannet, nimiösivu, tiivistelmät, sisällysluettelo ja liitteet Lähdeviitteet ja lähdeluettelo Kielenkäyttöohjeita 24 3 Kypsyyskoeohjeet 30 Kirjallisuutta 32 Liitteet Liite 1: Opinnäytetyön syöttäminen Theseus-verkkokirjastoon 33 Liite 2: Kannen ohje sitomoa varten 34 Liite 3: Nimiösivun malli 35 Liite 4: Tiivistelmän mallit 36 Liite 5: Englanninkielisen tiivistelmän pohja 38 Liite 6: Sisällysluettelon esimerkit 39 Liite 7: Lähdeluetteloesimerkki: numeroviitejärjestelmä 41 Liite 8: Lähdeluetteloesimerkki: nimi-vuosijärjestelmä 43

3 3 1 Insinöörityön tekeminen 1.1 Ohjeista Näihin ohjeisiin on koottu asioita, jotka tulee ottaa huomioon tehtäessä insinöörityötä lukuvuonna Metropolia Ammattikorkeakoulussa entisissä EVTEKammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmissa voi olla lisäksi muitakin ohjeita. Ohjeista poikkeamisesta on aina sovittava työn ohjaajien kanssa. Opinnäytetyön kokonaisuuteen kuuluu työn tekemisen sekä sen suullisen ja kirjallisen raportoinnin lisäksi myös kypsyyskokeen hyväksytty suorittaminen. Kypsyyskoetta varten on ohje luvussa 3. Insinöörityö tulee myös syöttää PDF-muodossa ammattikorkeakoulujen yhteiseen Theseus-verkkokirjastoon liitteen 1 ohjeen mukaisesti. 1.2 Insinöörityön tavoitteet, aihe, sisältö ja laajuus Insinöörityö on laajahko itsenäinen harjoitustyö. Tarkoituksena on valmentaa valmistuva insinööri työskentelemään johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti tekemään yhteistyötä etsimään ja käyttämään oikein lähdeaineistoa yhdistelemään opetuksen eri osien antamia tietoja käyttämään tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä tekemään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja ja päätelmiä harjaantumaan hyvään kirjoitus-, kuva- ja puheilmaisuun. Työllä pyritään yhdistämään teoreettinen opiskelu ja käytännön työelämä sekä helpottamaan opiskelijan siirtymistä insinöörin tehtäviin.

4 4 Insinöörityön tulisi olla tyypillinen insinöörin työtehtävä. Se voi olla esimerkiksi tuotteen tai palvelun kehitystehtävä valmistusmenetelmän valinta- tai kehitystehtävä tietokoneohjelman tai ohjelmasovelluksen laadinta projektin, tuotantolinjan, laadun, organisaation, työmaan tai muu kehittämis- tai suunnittelutehtävä tutkimus- tai selvitystyö. Työnsä aiheen opiskelija hankkii yleensä itse. Useimmiten aihe saadaan yritykseltä tai muulta yhteisöltä. Ellei opiskelija onnistu aiheen hankinnassa, ammattikorkeakoulu antaa aiheen. Valitun aiheen tulee liittyä opiskelijan koulutusohjelman alaan. Työn aiheen hyväksyy koulutuspäällikkö tai koulutusohjelmavastaava. Insinöörityö vastaa laajuudeltaan vähintään kahden ja puolen kuukauden tiivistä kokopäivätyöskentelyä (15 opintopistettä). Työhön on varattu tilaa neljännen opiskeluvuoden ohjelmassa. Työ tehdään usein aiheen antaneen yrityksen tiloissa sen välineillä. Työn aihe pyritään jo alun perin rajaamaan mahdollisimman tarkoin. Työn edetessä aihetta voidaan tarvittaessa täsmentää. Tekijä antaa työlle sen sisältöä kuvaavan nimen. Insinöörityön kulkua seurataan yleensä insinöörityöseminaarissa, johon osallistuminen on pakollista. Työhön kuuluvat varsinainen työsuoritus, kirjallisen, tavallisesti sivua pitkän dokumentin laadinta ja työn suullinen esittely seminaaritilaisuudessa, johon osallistuu opiskelijoita ja opettajia. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi kypsyyskoe. 1.3 Työn järjestelyt ja ohjaus Insinöörityöstä tehdään suunnitelma. Jos aihe on yrityksen antama, yrityksen on nimettävä ohjaaja, joka huolehtii työn välittömästä ohjauksesta. Ohjaaja antaa työstä lausunnon arvostelua varten. Koulutuspäällikkö tai koulutusohjelmavastaava määrää ennen

5 5 työn aloittamista työtä ohjaavan opettajan. Raportin ulkoasua ja kielenkäyttöä ohjaavat lisäksi tekstinohjaajat (kielenopettajat). Jos opinnäytetyö tehdään palkattuna työnä, opiskelijan ja työn teettäjän on sovittava palkkauksesta keskenään. Opinnäytetyöt ovat julkisia. Opetusministeriön ohjeen mukaan opinnäytetöihin ei tule sisällyttää salassa pidettävää aineistoa ja opinnäytteiden tulee olla julkisia heti, kun ne on hyväksytty (Opinnäytetöiden julkisuus. Opetusministeriön kirje yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ). Suomenkielisen koulutusohjelman opinnäytetyö tehdään suomeksi. Koulutusohjelman johtaja voi anomuksesta poikkeuksellisesti antaa luvan työn tekemiseen englanniksi. Silloin työn teettäjäyrityksen on korvattava ammattikorkeakoululle englannin kielen seurannasta aiheutuvat kulut. Yrityksessä tapahtuva kielentarkistus ei vapauta tästä velvoitteesta. Metropolian laitteita ja henkilökuntaa käyttäen voidaan tehdä palvelutoimintana opinnäytetyöhön liittyviä tutkimuksia. Tästä on sovittava erikseen ammattikorkeakoulun kanssa. Kustannuksina veloitetaan sovittavia laitevuokria ja palkkamenoja. Työn ohjaava opettaja antaa neuvoja ja tekstinohjaaja seuraa ja ohjaa kielenkäyttöä. Sisällön ja kielen korjaukset tekee ja niistä on vastuussa opiskelija itse. 1.4 Työn kulku ja aikataulu Insinöörityö kuuluu neljännen opintovuoden ohjelmaan, mutta monet aloittavat sen suunnittelun ja tekemisenkin jo kolmannen opintovuoden harjoittelujaksolla tai kesätyössä. Siksi koulutuspäällikkö tai koulutusohjelmavastaava järjestää kolmantena opintovuonna kolmen tunnin aloitusseminaarin, johon osallistuminen on edellytyksenä

6 6 sille, että työ otetaan ammattikorkeakoulussa ohjattavaksi. Työn kulku on suurin piirtein taulukossa 1 esitettävän kaltainen. Taulukko 1. Insinöörityön vaiheet, seuranta ja arviointi. Työn vaihe Seminaari Seuranta Päätös insinöörityöprosessin esittely aloitusseminaari (3. vuosi; 3 h) aiheen valinta ja hyväksytys ohjaaja taustaan perehtyminen sekä aikataulun ja menetelmien suunnittelu työn tekeminen ja raportin luonnostelu raportin kirjoittaminen raportin muokkaaminen ja viimeistely työn ja sen tulosten suullinen raportointi kypsyyskoe insinöörityöraportin syöttö Theseus-verkkokirjastoon raportin luovuttaminen kansissa arvioitavaksi työn arviointi ja hyväksyminen aiheen ja menetelmien esittely työn kulun ja ongelmien esittely päätösseminaari ohjaaja, ohjaava opettaja ohjaaja, ohjaava opettaja ohjaaja, ohjaava opettaja, tekstinohjaaja ohjaaja, ohjaava opettaja, tekstinohjaaja ohjaava opettaja, tekstinohjaaja ohjaava opettaja, tekstinohjaaja ohjaava opettaja ohjaava opettaja koulutuspäällikkö tai koulutusohjelmavastaava ohjaava opettaja Koulutuspäällikkö tai koulutusohjelmavastaava antaa aloitusseminaarissa työn suositusaikataulun. Omaan työaikatauluun kannattaa varata myös ohjaajien lukuajat. Työn edistymisen seurantaan on käytössä sähköinen seurantalomake, Webinssi. 1.5 Opinnäytetyön tekniikkaa Opinnäytetyöhön kuuluva tutkimus- ja selvitystyö opiskelijan on tehtävä omin voimin, mutta työn ohjaajien neuvoja voi tietenkin käyttää hyväksi. Ensiksi työn tekijän on syytä kriittisesti tutustua aihetta käsitteleviin aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

7 7 Aiheeseen kuuluvat peruskäsitteet on selvitettävä itselle alan peruskirjallisuudesta. Muina kirjallisuuslähteinä ovat yleensä parhaita alan aikakaus- ja sarjajulkaisut, koska niissä uusi tieto julkaistaan nopeammin kuin esimerkiksi oppikirjoissa. Kannattaa aloittaa uusimmista julkaisuista, koska niissä on viittauksia vanhempiin. Metropolian kirjasto ja digitaaliset kirjastot ovat hyödyllisiä. Internetistä saa usein uusimman tiedon, mutta siihen tulee suhtautua kriittisesti. Luettaessa on syytä tehdä muistiinpanoja. Todennäköisesti siteerattavista tai muuten tärkeiltä tuntuvista kohdista kannattaa ottaa kopio, etenkin Internetistä, jossa lähdeteksti voi muuttua tai poistua melko nopeastikin. Lähdeteoksista kannattaa heti käytettäessä tehdä riittävän tarkat lähdeviitemuistiinpanot (ks. jaksoa Lähdeluettelo), ettei tietoja joudu uudelleen metsästämään. Lähteitä voi etsiä muun muassa Metropolian kirjaston kotisivujen avulla tai suoraan käymällä alan kirjastoissa. Mahdollisiin kaukolainauksiin kannattaa varautua ajoissa. Metropolian kirjastossa ovat luettavissa ammattikorkeakoulun aikaisemmat opinnäytetyöt. Myös suullisista tiedoista on syytä heti merkitä muistiin antajan nimi, tehtävänimike, yritys ja paikkakunta sekä saantipäivä. Kirjaston henkilökunta ja informaatikot avustavat tarvittaessa tiedonhaussa. Metropolian kirjaston kotisivuilta pääsee tekemään tiedonhakuja eri tekniikan alojen tietokannoista ja elektronisista lehdistä. Niitä on hankittu erityisesti insinööritöiden tekijöitä varten. Työn tulokset saadaan omien havaintojen ja kokeiden avulla. Niiden on oltava tarkkoja ja luotettavia. Esimerkiksi koejärjestelyt selostetaan tarkoin. Kokeet pitää voida toistaa annettujen tietojen perusteella. Näytteiden tulee olla riittävän edustavia. Systemaattisten virheiden syyt pyritään selvittämään ja virhemahdollisuudet poistamaan. Usein insinöörityö on osa projektia, josta lopputulokseksi saadaan jokin laite, järjestelmä tai ohjelmisto. Tällainen kehittämisprojekti jaetaan yleensä seuraaviin päävaiheisiin: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, käyttöönotto ja ylläpito. Useimmiten insinööri-

8 8 työ sisältää nämä kaikki vaiheet, mutta suurissa teollisuuden projekteissa insinöörityö voi liittyä vain joihinkin vaiheisiin. On muistettava, että tulosten ja päätelmien ohella kirjallisessa dokumentissa on esitettävä myös työn kulkua, jopa sattuneita virheitä ja tulosten virhelähteitä. On syytä pitää työpäiväkirjaa, johon tapahtumat, virheet, ongelmat ja lähdeviitteetkin kirjataan. 1.6 Insinöörityön etiikka Insinöörityössä tulee noudattaa ns. hyvää tieteellistä käytäntöä, jonka noudattamiseen Metropolia on sitoutunut. Työn tekemisessä ja raportoinnissa tulee muutenkin noudattaa eettisesti kestäviä periaatteita. Insinöörityössä on tarvittaessa otettava huomioon myös ympäristöeettinen näkökulma. Insinöörityön tekijän tulee noudattaa rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta työssä sekä tulosten tallentamisessa ja esittämisessä. Työssä tulee soveltaa tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä avoimuutta tulosten julkistamisessa. Insinöörityön tekijä ottaa asianmukaisella tavalla huomioon muiden työn ja saavutukset sekä antaa niille asiaankuuluvan arvon oman työnsä tuloksia julkistaessaan. Insinöörityö tulee suunnitella, toteuttaa ja raportoida yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Ryhmätyönä tehtävässä insinöörityössä muun muassa ryhmän jäsenten osuus tekijyydestä on selkeästi määriteltävä. (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen 2002: 3, jossa on asiasta yksityiskohtaisemminkin.) Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia ovat muun muassa seuraavat: Sepittämistä on tekaistujen havaintojen ja tulosten esittäminen. Havaintojen vääristelyä on alkuperäisten havaintojen tarkoituksellinen muokkaaminen tai esittäminen niin, että tulos vääristyy. Tieteellisesti perusteeton tulosten muuttaminen tai valikointi on tulosten vääristelyä. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen. Luvatonta lainaamista eli plagiointia on toisen julkistaman tutkimussuunni-

9 9 telman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omana. Anastaminen on työn tekijälle luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai -havaintojen oikeudeton esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä. (Hyvä tieteellinen käytäntö 2002: 4 5.) Vaikka esimerkiksi kirjalliset ja suulliset kysely- ja haastatteluaineistot tulee asianmukaisesti dokumentoida, on joskus tarpeen huolehtia myös tiedonantajien intimiteettisuojasta. Jo haastatteluja suunniteltaessa on harkittava myös eettisiä asioita. 1.7 Suullinen esittely ja raportin luovutus Insinööriyö esitellään sovittuna aikana noin 20 minuutin pituisessa suullisessa esityksessä, jonka kuulijoina on opiskelijoita ja opettajia. Esittelyssä tehdään lyhyesti selkoa työn tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista. Esitystä on hyvä havainnollistaa esimerkiksi selkein kalvoin. Kuulijat voivat esittää kysymyksiä. Metropoliaan, ohjaavalle opettajalle, luovutetaan insinöörityöraportti kahtena kappaleena ja sidottuna liitteen 2 ohjeen mukaisesti. Työ tulee myös syöttää PDF-muodossa Theseus-verkkokirjastoon liitteen 1 ohjeen mukaisesti. 1.8 Insinöörityön arviointi Insinöörityön asiasisällön arvioi ohjaava opettaja. Raportin ja sen suomenkielisen ja englanninkielisen tiivistelmän kieliasun arvioivat tekstinohjaajat (kielenopettajat). Työtä arvioidaan myös sen vielä kestäessä ja raportinteon eri vaiheissa. Työn arvioinnissa otetaan huomioon aiheen valinta, tarkoituksenmukaisuus, suunnittelu ja tavoitteet työn toteutus: taustatietojen selvittely, suoritustavat, menetelmät, luovuus tulosten käsittely: tulosten oikeellisuuden ja laadun arviointi, virhearvio, tulkinta

10 10 johtopäätökset, päätelmät ja pohdinta työn vaativuus, tavoitteiden saavuttaminen, työn hyödynnettävyys sekä tulosten paino- ja uutuusarvo kirjallinen raportointi: sisältö, rakenne, ulkoasu, esitystapa ja havainnollisuus kirjallinen raportti: kieliasu ja muotorakenteet työprosessi suullinen esittely kypsyyskoe. Näiden arviointien sekä ohjaajan lausunnon pohjalta lopullisen arvosanan antaa ohjaava opettaja. Tutkintotodistukseen merkitään työn aihe, laajuus ja arvosana.

11 11 2 Raportointiohjeet 2.1 Insinöörityöraportti Insinöörityöraportti noudattaa yleistä tutkimusraportin rakennetta. Sen lukijaksi voi ajatella alaa tuntevan henkilön, joka ei kuitenkaan ole perehtynyt juuri insinöörityössä käsiteltävään aiheeseen, esimerkiksi saman koulutusohjelman valmistumassa olevan opiskelijan. Insinöörityöraportin osat ovat kannet nimiösivu tiivistelmä englanninkielinen tiivistelmä sisällysluettelo (lyhenne- tai symboliluettelo) johdanto käsittely (aineisto ja menetelmät, työn kulku, tulokset, tulosten tarkastelu) päätäntö (yhteenveto) lähteet liitteet. Varsinainen raportointiosa alkaa johdannolla, joka on työn ensimmäinen pääluku. Johdannon tehtävänä on esitellä työn aihe ja tavoitteet ja herättää lukijan kiinnostus. Tarkoituksena on antaa sellaista taustatietoa aiheesta, että itse raporttiosaan on helpompi perehtyä. Tilaaja, jolle työ on tehty, esimerkiksi yritys, esitellään johdannossa, ja samalla kerrotaan tiiviisti, mikä on työn arvo tilaajalle, miksi juuri tämä aihe valittiin ja mitä uutta se antaa. Johdannossa ei kerrota työn tuloksista, eikä siinä tehdä yhteenvetoa koko työstä; se esitetään tiivistelmässä. Tilaajalle luovutettavaan versioon voi halutessaan kirjoittaa myös erilliset kiitokset ohjaajalle ja työnantajalle alkulauseeksi omalle sivulleen ennen tiivistelmiä.

12 12 Käsittely on opinnäytetyöraportin varsinainen runko-osa. Käsittelytapa ja -järjestys sekä jako lukuihin riippuvat kulloisenkin raportin sisällöstä. Käsittelyosaan kuuluu seuraavanlaisia asioita: aiheen tietoperustan esittely tehtävän yleisperiaatteet, tehtävän kuvaus, mahdollisesti työpaikan kuvaus, tutkimus- tai työmenetelmä, välineet, aineet (osa ehkä jo johdannossa) työn tai tutkimuksen suoritus, tehdyt havainnot ja laskelmat, saadut tulokset tulosten luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden sekä työn tavoitteiden saavuttamisen arviointi tulosten sovellusmahdollisuuksien selvittäminen sekä tulosten teknisen ja taloudellisen merkityksen arviointi. Päätäntöosassa luodaan lyhyt katsaus työhön sekä sen ongelmiin, tuloksiin ja päätelmiin. Mitä ei tiedettäisi, ellei tätä työtä olisi tehty? Mitä jäi selvittämättä? Miten tutkimusta voisi jatkaa? Miten työtä hyödynnetään? Käsittelyosassa mainittuja arviointeja voidaan sijoittaa päätäntöosaankin. 2.2 Tekstin asettelu ja otsikointi Seuraavia tekstin asettelun ja otsikoinnin ohjeita on noudatettu myös tätä ohjetta kirjoitettaessa. Leipäteksti Insinöörityö kirjoitetaan A4-kokoisille arkeille, vain paperin toiselle puolelle. Reunuksiksi jätetään kaikilla tekstisivuilla ylös 3,5 cm alas 2,5 cm vasemmalle 4 cm oikealle 2 cm.

13 13 Näin palstan leveydeksi tulee 15 cm, ja sopiva rivinväli on 1,5. Tästä asettelusta poikkeavat vain nimiösivu, tiivistelmät ja liitesivut, joiden asettelun ohjeet annetaan erikseen luvussa 2.3. Sivunumero merkitään oikeaan yläkulmaan, 1 cm:n päähän paperin yläreunasta ja 2 cm:n päähän paperin oikeasta reunasta. Sivuja aletaan laskea nimiösivulta lähtien, mutta ensimmäinen numero merkitään näkyviin vasta johdantosivulle. Yhtenäinen sivunumerointi jatkuu myös liitesivuilla. Kirjasinlajiksi sopii jokin selkeä, helppolukuinen kirjasin, esimerkiksi Times New Roman, jota tässä ohjeessa on käytetty. Suositeltava pistekoko on yleensä 12. Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Ensimmäistä riviä ei sisennetä. Kappaleesta ei ole syytä tehdä riviä pitempää, ettei sisällön hahmottaminen vaikeudu. Kappaleiden pituutta kannattaa kuitenkin vaihdella; se tekee tekstin rytmin sujuvammaksi. Kappaleen alusta tai lopusta ei jätetä yhtä riviä yksin edelliselle tai seuraavalle sivulle (ns. leski- ja orporivit). Tekstiä voi tehostaa monin keinoin, muun muassa alleviivaamalla, kursivoimalla, lihavoimalla tai sisentämällä, mutta näitä keinoja kannattaa käyttää säästeliäästi ja johdonmukaisesti ja vain yhtä kerrallaan. Otsikot Otsikot alkavat vasemmassa reunassa samasta kohdasta kuin teksti. Ensimmäinen numeroitu pääotsikko on johdanto, se on luku 1, ja viimeinen numeroitu luku on päätäntö, esimerkiksi otsikolla yhteenveto. Numerottomia pääotsikoita ovat Tiivistelmä, Sisällys, Lähteet ja Liitteet. Otsikoissa kannattaa käyttää tekstinkäsittelyohjelman otsikkotyylejä, jolloin sisällysluettelonkin saa tehtyä automaattisesti: pääotsikot ( otsikko 1 tekstinkäsittelyohjelman tyyleissä): Times New Roman, 14 pt, lihavoitu

14 14 väli- ja alaotsikot ( otsikko 2 ja otsikko 3 ) Times New Roman, 12 pt, lihavoitu. Otsikot numeroidaan hierarkkisesti, ja numero ja otsikko erotetaan kahdella välilyönnillä. Numeron loppuun ei merkitä pistettä. Otsikot erotetaan toisistaan ja edeltävästä tai seuraavasta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä. Jokaisen pääluvun voi halutessaan aloittaa uudelta sivulta. Jos pääluvussa on numeroituja alalukuja, niistä ensimmäinen alkaa aina heti luvun pääotsikon alta. Pääotsikon alle ei siis ole tarpeen kirjoittaa yleistä esittelyä tai johdantoa. Jos luvussa on alaotsikko, esimerkiksi 2.2.1, pitää olla myös 2.2.2, eli vältetään numerosarjassaan yksinäistä otsikkoa. Tekstiä ei tule pilkkoa otsikoilla kovin pieniin osiin, ja kolmea numeroa syvempää numerointia olisi vältettävä. Numeroitujen otsikoiden lisäksi voi tarvittaessa käyttää kevyempiä, niin sanottuja ohjaavia otsikoita, jotka ovat numeroimattomia ja jotka eivät näy sisällysluettelossa. Otsikon pitää kertoa lukijalle luvun keskeinen aihe ja sisältö informatiivisesti ja tiiviisti. Otsikon jälkeen tulevan tekstin alussa ei tule viitata otsikkoon, eli tekstin tulee olla ymmärrettävää, vaikka otsikon jättäisi poiskin. Kuvat, taulukot ja yhtälöt Tekstiä kannattaa havainnollistaa kuvien, kaavioiden, piirustusten, kaavojen ja yhtälöiden, luetteloiden ja taulukkojen avulla. Ne sijoitetaan tekstin yhteyteen, jos ne liittyvät olennaisesti tiettyyn tekstikohtaan, jos niitä selostetaan tekstissä ja jos niitä ei ole kovin paljoa. Jos tällaista aineistoa on runsaasti tai se on isokokoista, se kannattaa sijoittaa liitteiksi tekstin loppuun. Tekstissä olevat taulukot ja kuvat numeroidaan ja otsikoidaan omina sarjoinaan (kuva 1, kuva 2, taulukko 1, taulukko 2 jne.). Kuvan numero, otsikko ja mahdollinen seloste

15 15 kirjoitetaan kuvan alapuolelle, taulukon numero, otsikko ja seloste taulukon yläpuolelle. Jos kuva tai taulukko on lainattu muualta, otsikon perään merkitään lähdeviite. Kuvien ja taulukoiden otsikot voi esimerkiksi kursivoida ja kirjoittaa pienimmällä rivinvälillä, kuten seuraavissa esimerkeissä on tehty. kosteus (%) / lämpötila ( C) :00 12:00 15:00 18:00 21:00 0:00 3:00 6:00 kosteus läm pötila aika (klo) Kuva 1. Neuvotteluhuoneen sisäilmastomittaukset: ilman lämpötila ja kosteus (8, s. 16). Kuvia ja/tai taulukoita ei kannata sijoittaa peräkkäin, vaan niiden väliin on hyvä kirjoittaa tekstiä, jossa selostetaan seuraavaksi tulevaan kuvaan tai taulukkoon liittyvää asiaa. Taulukko 1. Suunnitellut ilmavirrat. Asunto Tuloilma (l/s) Poistoilma (l/s) Ulkoilma lto:lle (l/s) A A B B C C D D E F Tekstissä on muistettava viitata jokaiseen kuvaan ja taulukkoon sen numero mainiten ja kertoa lukijalle, mitä hänen pitäisi kuvasta tai taulukosta havaita, mitä ne kertovat.

16 16 Kuvissa ja taulukoissa itsessään olevia yksittäisiä sanoja ei ole syytä aloittaa isolla alkukirjaimella, elleivät ne ole erisnimiä tai suuraakkoslyhenteitä tai taulukossa otsikkoasemassa. Taulukossa olevan tekstin voi kirjoittaa samalla kirjaintyypillä ja samalla pistekoolla kuin leipätekstinkin. Tarvittaessa voi käyttää yhtä, enintään kahta pistekokoa pienempää tekstiä, ja joskus voi olla hyvä kirjoittaa taulukon teksti tasavälisellä kirjaintyypillä, esimerkiksi Courierilla. Numerosarakkeet voi tapauksen mukaan tasata vasemmalle, keskelle tai oikealle, tai jos luvuissa on desimaaleja, desimaalipilkun mukaan. Kuvista ja taulukoista ei tarvitse tehdä erillistä luetteloa. Jos työssä on paljon yhtälöitä, ne kannattaa numeroida. Yhtälön numero sijoitetaan kaarisulkeissa saman rivin oikeaan reunaan: a P + P a 1 h = = (1) P o 1 P P P o on pintaan osuvan äänen teho P h on heijastuvan äänen teho P a on absorboituvan äänen teho P 1 on läpi menevän äänen teho. o Tekstissä viitataan yhtälöihin numeron avulla. Yhtälöissä olevien muuttujien ja suureiden tunnuksien selitykset kirjoitetaan yhtälön alle. Selityksissä on parempi käyttää ollaverbiä kuin merkkiä = (yhtä suuri kuin). Jossa-sanan voi yhtälön ja selitysten välistä jättää pois. Kuitenkin silloin, kun yhtälö on kiinteä osa lausetta, jossa-sana on tietysti tarpeellinen, esimerkiksi seuraavanlaisessa yhteydessä: Kun painehäviön kannalta epäedullisin kiertopiiri on selvitetty, tarkistetaan linjaan vaikuttavan linjasäätöventtiilin ja patteriventtiilin vaikutusasteet. Yhtälöstä p1 β =, (2) p + p 1 2 jossa β on vaikutusaste, p 1 on venttiilin painehäviö ja p 2 on säätöpiirin muun osan painehäviö, saadaan vaikutusaste, jonka tulee olla välillä 0,50 0,80.

17 Kannet, nimiösivu, tiivistelmät, sisällysluettelo ja liitteet Kannet Insinöörityö sidotaan koviin kansiin. Kannen väri on tekniikan kaikissa koulutusohjelmissa tumma sininen ja kanteen painettavien tekstien väri kulta (ks. liite 2). Selkään painetaan ylimmäksi vuosiluku ja sen alle tekijän etu- ja sukunimi. Kannen etuosaan painetaan ylös keskelle kahdelle riville jaettuna teksti Metropolia Ammattikorkeakoulu, keskelle kantta sana Insinöörityö ja alas keskelle tekijän etu- ja sukunimi. Jokainen kanteen painettava sana aloitetaan isolla alkukirjaimella, mutta muuten ei käytetä suuraakkosia. Kanteen painettavan tekstin sijoitteluohje on liitteenä 2. Nimiösivu Nimiösivulla esitetään vasemmassa yläkulmassa ammattikorkeakoulun nimi sekä koulutusohjelma ja tarvittaessa suuntautumisvaihtoehto (2 cm yläreunasta, 4 cm vasemmasta reunasta). Keskelle sivua merkitään tekijän nimi ja työn nimi (pistekoko 14 lihavoituna ja 12 cm yläreunasta, 7 cm vasemmasta reunasta) ja oikeaan alakulmaan sana Insinöörityö sekä päiväys ja ohjaajan ja ohjaavan opettajan nimet (24 cm yläreunasta, 11 cm vasemmasta reunasta). Ohjaajan ja ohjaavan opettajan nimen eteen merkitään tehtävänimike, esimerkiksi tuotantopäällikkö ja yliopettaja. Jos työtä on ohjannut sivutoiminen opettaja, hänen nimensä eteen merkitään oppiarvo, esimerkiksi dipl.ins., fil. maist. tai tekn. lis. Nimiösivun malli on liitteenä 3. Tiivistelmät Tiivistelmä on enintään yhden sivun pituinen itsenäinen, erillinen selostus, josta lukija saa kokonaiskuvan tehdystä työstä tutustumatta varsinaiseen raporttiin. Tiivistelmän paikka on nimiösivua seuraavalla sivulla. Sen alkuun merkitään työn bibliografiset ja muut tarvittavat tiedot (tekijä, otsikko, sivumäärä, päiväys, koulutusohjelma, tutkinto, ohjaaja ja ohjaava opettaja) ja loppuun 3 6 hakusanaa työn tiedonhakujärjestelmään

18 18 sijoittamista varten. Tiivistelmässä kerrotaan lyhyesti (enintään 250 sanaa) insinöörityön aihe, tavoite, käytetyt menetelmät, olennaiset tulokset, tuloksista johdettavat päätelmät sekä tulosten myöhemmät käyttömahdollisuudet ja merkitys. Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin lausein ja passiivimuodossa (selvitettiin, havaittiin) tai 3. persoonan muodossa (tuloksista ilmeni, hajonta oli, mittaukset osoittivat). Tiivistelmän mallit ovat liitteenä 4. Englanninkielinen tiivistelmä sijoitetaan suomenkielisen tiivistelmän jälkeiselle sivulle. Esimerkki on liitteenä 5. Sisällysluettelo Sisällysluettelon otsikoksi merkitään sana Sisällys (pistekoko 14, lihavoitu). Automaattisen sisällysluettelon tyyliksi valitaan selkeä ja pelkistetty, luvussa 2.2 otsikoista annettuja ohjeita noudattava tyyli. Sisällysluettelosivun reunukset ovat samat kuin tekstisivujen. Sisällysluettelon esimerkit ovat liitteenä 6. Liitteet Sellainen aineisto, joka on tarpeellista työn havainnollistamiseksi mutta jota ei ole tarpeen sijoittaa tekstin yhteyteen, sijoitetaan raportin liitteiksi. Esimerkiksi laajat käyttöohjeet, tietokoneohjelmien listaukset ja isokokoinen aineisto sijoitetaan aina liitteiksi. Liitteet numeroidaan siinä järjestyksessä, kuin niihin tekstissä viitataan, ja ne otsikoidaan. Raportin sivunumerointi jatkuu myös liitesivuilla. Liitteen numero ja otsikko (pistekoko 14, lihavoitu) merkitään jokaisen liitesivun yläreunaan sekä raportin sisällysluetteloon. Liitesivuillakin vasempaan reunaan kannattaa jättää noin 4 cm:n reunus, ettei osa tekstistä tai kuvasta jää piiloon, kun työ sidotaan. Yhdessä liitteessä voi olla useita sivuja. Liitesivujen otsikointi on samanlainen kuin tämän ohjeen liitesivujen. Jos liitteessä on muualta lainattua tietoa, kuvia tms., lähdeviitteet merkitään näkyviin. Liitesivuilla olevat kuvat ja taulukot numeroidaan jokaisessa liitteessä erikseen alkaen

19 19 kuvasta 1 ja taulukosta 1. Kaikkiin työn liitteisiin tulee viitata raportin tekstissä liitteen numero mainiten. 2.4 Lähdeviitteet ja lähdeluettelo Lähdeviitteet tekstissä Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteitä ei sellaisenaan siteerata, vaan niitä referoidaan niin, että kieli on virheetöntä ja insinöörityön kirjoittajan oma tyyli säilyy yhtenäisenä läpi työn. Vain harvoin on paikallaan käyttää suoria, lainausmerkeissä olevia sitaatteja. Lähteet ilmaistaan sekä itse tekstissä että lähdeluettelossa. Tekstiin merkitään lainatun tiedon kohdalle viite, jonka tarkoitus on ohjata lukija lähdeluettelon oikeaan kohtaan. Tekstiviitteiden merkintätapoja ja lähdeluettelon laadintatapoja on useita erilaisia. Paljon käytettäviä merkintäjärjestelmiä ovat esimerkiksi teknisissä teksteissä tavallinen numeroviitejärjestelmä (Vancouverin järjestelmä) ja nimi-vuosijärjestelmä (Harvardin järjestelmä), joiden kummankin käyttöä esitellään tässä ohjeessa. Valittua tapaa noudatetaan johdonmukaisesti. Numeroviitejärjestelmässä lähteet numeroidaan lähdeluetteloon. Lähteen numero, ja jos mahdollista myös sivunumero, kirjoitetaan tekstin asianomaiseen kohtaan sulkeisiin, esimerkiksi [3, s. 15] tai (3, s. 15). Koko ajan käytetään samanlaisia sulkeita. Jos viitataan useaan lähteeseen, lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä: (3, s. 16; 8, s. 5 8; 12). Nimi-vuosijärjestelmän lähdeluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen. Lähteeseen viitataan tekstissä sukunimellä ja julkaisuvuodella, ja jos mahdollista, myös sivunumero merkitään mutta ilman sivun lyhennettä, esimerkiksi (Nieminen 1989: 15). Jos tekijöitä on kaksi, merkitään kirjoittajien sukunimien väliin &- merkki: (Pekkanen & Viitala 2007: 88 92). Jos tekijöitä on useampia kuin kaksi, merki-

20 20 tään viitteeseen lähteessä ensimmäisenä mainitun tekijän sukunimi ja sen jälkeen lyhenne ym.: [Karajärvi ym. 2008: 134]. Jos viitataan useaan lähteeseen, lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä: [Nieminen 1989: 15; Toivonen ym. 2005: ] Tekstissä olevan viitteen yhteydessä käytetään usein tekijän nimeä seuraavaan tapaan: Numeroviitejärjestelmä: Saarelaisen (4, s. 3) esittelemässä mallissa... Pienimäen ja Arolan (6, s. 11) mukaan... Koposen ym. (9, s. 276) tutkimustulokset osoittavat... Nimi-vuosijärjestelmä: Saarelaisen [2000: 3] esittelemässä mallissa... Pienimäen ja Arolan [2001: 11] mukaan... Koposen ym. [2005: 276] tutkimustulokset osoittavat... Jos viite liittyy vain edeltävään virkkeeseen, viite merkitään sulkeisiin ennen virkkeen loppupistettä. Numeroviitejärjestelmä: Yrityksen tuottavuutta voidaan parantaa myös oikein suunnitellulla ja toteutetulla työvoimastrategialla [15, s. 11]. Nimi-vuosijärjestelmä: Yrityksen tuottavuutta voidaan parantaa myös oikein suunnitellulla ja toteutetulla työvoimastrategialla (Hansen 2005: 11). Jos se taas liittyy useihin edeltäviin virkkeisiin, viite merkitään viimeisen virkkeen pisteen jälkeen ja viitteen loppuun tulee piste sulkeiden sisään. Numeroviitejärjestelmä: Projektia arvioidaan hankkeen aikana yhdestä kolmeen kertaa. Arviointeihin osallistuvat projektipäälliköiden lisäksi esimerkiksi suunnittelijat, eri yhteistyöosapuolet ja työmaapäälliköt. Parhaimmillaan arviointitilaisuus on myös markkinointia asiakkaalle. (8, s. 39.)