Insinöörityöohjeet. Marjo-Riitta Näyhö. Kari Laukkanen. Tämän ohjeen kopioiminen on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinöörityöohjeet. Marjo-Riitta Näyhö. Kari Laukkanen. Tämän ohjeen kopioiminen on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty."

Transkriptio

1 Insinöörityöohjeet Marjo-Riitta Näyhö Kari Laukkanen 7., uudistettu painos, 2005 Oppimateriaalit, D: Marjo-Riitta Näyhö, Kari Laukkanen ja Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Tämän ohjeen kopioiminen on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty.

2 Sisällys 1 Insinöörityön tekeminen Ohjeista Insinöörityön tavoitteet, aihe, sisältö ja laajuus Työn järjestelyt ja ohjaus Työn kulkujärjestys ja aikataulu Opinnäytetyön tekniikkaa Insinöörityön etiikka Suullinen esittely ja raportin luovutus Insinöörityön arvostelu 10 2 Raportointiohjeet Insinöörityöraportin rakenne Tekstin asettelu ja otsikointi Kannet, nimiösivu, tiivistelmät, sisällysluettelo ja liitteet Lähdeviitteet ja lähdeluettelo Kielenkäyttöohjeita 22 3 Kypsyyskoeohjeet 33 Kirjallisuutta 35 Liitteet Liite 1: Tietokantaohje 36 Liite 2: Insinöörityön edistymisen seurantalomake 37 Liite 3: Kannen ohjeet 38 Liite 4: Nimiösivun malli 40 Liite 5: Tiivistelmän mallit 41 Liite 6: Englanninkielisen tiivistelmän malli 43 Liite 7: Sisällysluettelon esimerkit 44 Liite 8: Lähdeluetteloesimerkki: numeroviitejärjestelmä 46 Liite 9: Lähdeluetteloesimerkki: nimi-vuosijärjestelmä 47

3 3 1 Insinöörityön tekeminen 1.1 Ohjeista Näihin ohjeisiin on koottu asioita, jotka tulee ottaa huomioon EVTEKammattikorkeakoulussa insinöörityötä tehtäessä. Koulutusohjelmissa voi olla lisäksi muitakin ohjeita. Ohjeista poikkeamisesta on aina sovittava työn valvojien kanssa. Opinnäytetyöopintojaksoon kuuluu työn tekemisen sekä sen suullisen ja kirjallisen raportoinnin lisäksi myös kypsyyskokeen hyväksytty suorittaminen. Kypsyyskoetta varten on ohje luvussa 3. Insinöörityöstä tulee myös luovuttaa sähköistä tietokantaa varten tiivistelmätiedot liitteen 1 ohjeen mukaisesti. 1.2 Insinöörityön tavoitteet, aihe, sisältö ja laajuus Insinöörityö on laajahko itsenäinen harjoitustyö. Tarkoituksena on valmentaa valmistuva insinööri työskentelemään johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti tekemään yhteistyötä etsimään ja käyttämään oikein lähdeaineistoa yhdistelemään opetuksen eri osien antamia tietoja käyttämään tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä tekemään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja ja päätelmiä harjaantumaan hyvään kirjoitus-, kuva- ja puheilmaisuun. Työllä pyritään yhdistämään toisiinsa teoreettinen opiskelu ja käytännön työelämä sekä helpottamaan opiskelijan siirtymistä insinöörin tehtäviin. Insinöörityön tulisi olla tyypillinen insinöörin työtehtävä. Se voi olla esimerkiksi tuotteen tai palvelun kehitystehtävä valmistusmenetelmän valinta- tai kehitystehtävä tietokoneohjelman tai ohjelmasovelluksen laadinta

4 4 projektin, tuotantolinjan, laadun, organisaation, työmaan tm. kehittämis- tai suunnittelutehtävä tutkimus- tai selvitystyö. Työnsä aiheen opiskelija hankkii yleensä itse. Useimmiten aihe saadaan yritykseltä tai muulta yhteisöltä. Ellei opiskelija onnistu aiheen hankinnassa, ammattikorkeakoulu antaa aiheen. Valitun aiheen tulee liittyä opiskelijan koulutusohjelman alaan. Työn aiheen hyväksyy koulutusohjelmanjohtaja. Insinöörityö vastaa laajuudeltaan vähintään kahden ja puolen kuukauden tiivistä kokopäivätyöskentelyä (15 opintopistettä). Työhön on varattu tilaa neljännen opiskeluvuoden ohjelmassa. Työ tehdään usein aiheen antaneen yrityksen tiloissa sen välineillä. Työn aihe pyritään jo alun perin rajaamaan mahdollisimman tarkoin. Työn edetessä aihetta voidaan tarvittaessa täsmentää. Tekijä antaa työlle sen sisältöä kuvaavan nimen. Insinöörityön kulkua seurataan mm. insinöörityöseminaarissa, johon osallistuminen on pakollista. Työhön kuuluvat varsinainen työsuoritus, kirjallisen, tavallisesti sivua pitkän dokumentin laadinta ja työn suullinen esittely seminaaritilaisuudessa, johon osallistuu opiskelijoita ja opettajia. Opintojaksoon kuuluu lisäksi kypsyyskoe. Kukin opiskelija tekee työnsä itsenäisesti. Jos tehtävän kokonaisuus ja laajuus vaativat, työ voidaan antaa kahden tai kolmen opiskelijan ryhmälle. Työssä ja raportin kirjoittamisessa on silti oltava selvä työnjako. Jokainen ryhmän jäsen vastaa omasta osuudestaan. 1.3 Työn järjestelyt ja ohjaus Insinöörityöstä tehdään suunnitelma. Jos aihe on yrityksen antama, yrityksen on nimettävä ohjaaja, joka huolehtii työn välittömästä ohjauksesta. Ohjaaja antaa työstä lausunnon arvostelua varten. Koulutusohjelmanjohtaja määrää ennen työn aloittamista työlle valvojan. Raportin ulkoasua ja kielenkäyttöä valvovat lisäksi kielenopettajat.

5 5 Jos päättötyö tehdään palkattuna työnä, opiskelijan ja työn teettäjän on sovittava palkkauksesta keskenään. Päättötyöt ovat julkisia. Opetusministeriön ohjeen mukaan opinnäytetöihin ei tule sisällyttää salassa pidettävää aineistoa ja opinnäytteiden tulee olla julkisia heti, kun ne on hyväksytty (Opinnäytetöiden julkisuus. Opetusministeriön kirje yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ). Suomenkielisen koulutusohjelman opinnäytetyö tehdään suomeksi. Koulutusohjelman johtaja voi anomuksesta poikkeuksellisesti antaa luvan työn tekemiseen englanniksi. Silloin työn teettäjäyrityksen on korvattava ammattikorkeakoululle englannin kielen seurannasta aiheutuvat kulut. Yrityksessä tapahtuva kielentarkistus ei vapauta tästä velvoitteesta. EVTEKin laitteita ja henkilökuntaa käyttäen voidaan tehdä palvelutoimintana päättötyöhön liittyviä tutkimuksia. Tästä on sovittava erikseen ammattikorkeakoulun kanssa. Kustannuksina veloitetaan sovittavia laitevuokria ja palkkamenoja. Työn valvoja antaa neuvoja ja kielenvalvoja seuraa ja ohjaa kielenkäyttöä. Sisällön ja kielen korjaukset tekee ja niistä on vastuussa opiskelija itse. 1.4 Työn kulkujärjestys ja aikataulu Insinöörityö kuuluu neljännen opintovuoden ohjelmaan, mutta monet aloittavat sen suunnittelun ja tekemisenkin jo kolmannen opintovuoden harjoittelujaksolla tai kesätyössä. Siksi koulutusohjelmanjohtaja järjestää kolmantena opintovuonna kolmen tunnin aloitusseminaarin, johon osallistuminen on edellytyksenä sille, että työ otetaan ammattikorkeakoulussa valvottavaksi. Työn kulku on suurin piirtein taulukossa 1 esitettävän kaltainen.

6 6 Taulukko 1. Insinöörityön vaiheet, seuranta ja arvostelu Työn vaihe Seminaari Seuranta Päätös aloitusseminaari (3. vuosi; 3 h) aiheen valinta ja hyväksytys ohjaaja koulutusohjelmanjohtaja taustaan perehtyminen sekä aikataulun ja menetelmien ohjaaja, valvoja suunnittelu työn tekeminen ja raportin aiheen ja menetelmien ohjaaja, luonnostelu raportin kirjoittaminen raportin viimeistely raportin korjaaminen kypsyyskoe raportin luovuttaminen kansissa arvosteltavaksi työn hyväksyminen esittely työn kulun ja ongelmien esittely työn ja sen tulosten suullinen raportointi valvoja ohjaaja, valvoja ohjaaja, valvoja valvoja, kielenvalvoja valvoja, kielenvalvoja koulutusohjelmanjohtaja (ohjaajan ja valvojien lausuntojen pohjalta) Koulutusohjelmanjohtaja antaa aloitusseminaarissa työn suositusaikataulun. Omaan työaikatauluun kannattaa varata myös valvojien lukuajat. Aloitusseminaarissa jaetaan myös insinöörityön edistymisen seurantalomake (ks. liite 2), jonka opiskelija toimittaa insinöörityöraportin mukana kulloisellekin valvojalle. Raportti on ehdottomasti luovutettava valmiina valvojalle toukokuun 8. päivään mennessä, jotta se ehditään arvostella niin, ettei insinöörintutkinnon suorittaminen viivästy.

7 7 1.5 Opinnäytetyön tekniikkaa Opinnäytetyöhön kuuluva tutkimus- ja selvitystyö opiskelijan on tehtävä omin voimin, mutta työn ohjaajan ja valvojien neuvoja voi tietenkin käyttää hyväksi. Ensiksi työn tekijän on syytä kriittisesti tutustua aihetta käsitteleviin aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Jo tehtyä työtä ei kannata tehdä uudestaan, ellei siinä ole virheitä. Aiheeseen kuuluvat peruskäsitteet on selvitettävä itselle alan peruskirjallisuudesta. Muina kirjallisuuslähteinä ovat yleensä parhaita alan aikakaus- ja sarjajulkaisut, koska niissä uusi tieto julkaistaan nopeammin kuin esimerkiksi oppikirjoissa. Kannattaa aloittaa uusimmista julkaisuista, koska niissä on viittauksia vanhempiin. EVTEKin kirjasto ja digitaaliset kirjastot ovat hyödyllisiä. Internetistä saa usein uusimman tiedon, mutta siihen tulee suhtautua kriittisesti. Luettaessa on syytä tehdä muistiinpanoja. Todennäköisesti siteerattavista tai muuten tärkeiltä tuntuvista kohdista kannattaa ottaa kopio, etenkin Internetistä, josta lähdeteksti voi muuttua tai poistua melko nopeastikin. Lähdeteoksista kannattaa heti käytettäessä tehdä riittävän tarkat lähdeviitemuistiinpanot (ks. jaksoa Lähdeluettelo), ettei tietoja joudu uudelleen metsästämään. Lähteitä voi etsiä mm. EVTEKin kirjaston kotisivujen avulla tai suoraan käymällä alan kirjastoissa. Mahdollisiin kaukolainauksiin kannattaa varautua ajoissa. EVTEKin kirjastossa ovat luettavissa ammattikorkeakoulun aikaisemmat opinnäytetyöt. Myös suullisista tiedoista on syytä heti merkitä muistiin antajan nimi, tehtävänimike ja yritys sekä saantipäivä. Kirjaston henkilökunta ja informaatikot avustavat tarvittaessa tiedonhaussa. EVTEKin kirjaston kotisivuilta pääsee tekemään tiedonhakuja eri tekniikan alojen tietokannoista ja elektronisista lehdistä. Niitä on hankittu erityisesti insinööritöiden tekijöitä varten. Työn tulokset saadaan omien havaintojen ja kokeiden avulla. Niiden on oltava tarkkoja ja luotettavia. Esimerkiksi koejärjestelyt selostetaan tarkoin. Kokeet pitää voida toistaa annettujen tietojen perusteella. Näytteiden tulee olla riittävän edustavia. Virhemahdollisuudet on pyrittävä poistamaan. Satunnaisvirheet johtuvat

8 8 usein inhimillisistä tekijöistä, ja ne voidaan poistaa uusimalla koe riittävän monta kertaa. Systemaattisten virheiden syyt pyritään selvittämään. Usein insinöörityö kuuluu projektiin, josta lopputulokseksi saadaan jokin laite, järjestelmä tai ohjelmisto. Tällainen kehittämisprojekti jaetaan yleensä seuraaviin päävaiheisiin: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, käyttöönotto ja ylläpito. Useimmiten insinöörityö sisältää nämä kaikki vaiheet, mutta suurissa teollisuuden projekteissa insinöörityö voi liittyä vain joihinkin vaiheisiin. On muistettava, että tulosten ja päätelmien ohella kirjallisessa dokumentissa on esitettävä myös työn kulkua, jopa sattuneita virheitä ja tulosten virhelähteitä. On syytä pitää työpäiväkirjaa, johon tapahtumat, virheet, ongelmat ja lähdeviitteetkin kirjataan. 1.6 Insinöörityön etiikka Insinöörityössä tulee noudattaa ns. hyvää tieteellistä käytäntöä, jonka noudattamiseen EVTEK on sitoutunut. Työn tekemisessä ja raportoinnissa tulee muutenkin noudattaa eettisesti kestäviä periaatteita. Insinöörityön tekijän tulee noudattaa rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta työssä sekä tulosten tallentamisessa ja esittämisessä. Työssä tulee soveltaa tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä avoimuutta tulosten julkistamisessa. Insinöörityön tekijä ottaa asianmukaisella tavalla huomioon muiden työn ja saavutukset sekä antaa niille asiaankuuluvan arvon oman työnsä tuloksia julkistaessaan. Insinöörityö tulee suunnitella, toteuttaa ja raportoida yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Ryhmätyönä tehtävässä insinöörityössä mm. ryhmän jäsenten osuus tekijyydestä on selkeästi määriteltävä. (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen 2002: 3, jossa on asiasta yksityiskohtaisemminkin.) Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia ovat mm. seuraavat: Sepittämistä on tekaistujen havaintojen ja tulosten esittäminen. Havaintojen vääristelyä on alkuperäisten ha-

9 9 vaintojen tarkoituksellinen muokkaaminen tai esittäminen niin, että tulos vääristyy. Tieteellisesti perusteeton tulosten muuttaminen tai valikointi on tulosten vääristelyä. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen. Luvatonta lainaamista eli plagiointia on toisen julkistaman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omana. Anastaminen on työn tekijälle luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai -havaintojen oikeudeton esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä. (Hyvä tieteellinen käytäntö 2002: 4 5.) Insinöörityössä on tarvittaessa otettava huomioon myös ympäristöeettinen näkökulma. Työssä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava kestävän kehityksen periaatteita. Tutkittavan, suunniteltavan tai valmistettavan tuotteen koko elinkaaren aikaiset vaikutukset tulee ottaa huomioon. Mahdolliset ympäristöhaitat tulee raportoida. Vaikka esimerkiksi kirjalliset ja suulliset kysely- ja haastatteluaineistot tulee asianmukaisesti dokumentoida, on joskus tarpeen huolehtia myös tiedonantajien intimiteettisuojasta. Jo haastatteluja suunniteltaessa on harkittava myös eettisiä asioita. 1.7 Suullinen esittely ja raportin luovutus Insinööriyö esitellään sovittuna aikana noin 20 minuutin pituisessa suullisessa esityksessä, jonka kuulijoina on opiskelijoita ja opettajia. Esittelyssä tehdään lyhyesti selkoa työn tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista. Esitystä on hyvä havainnollistaa esimerkiksi selkein kalvoin. Kuulijat voivat esittää kysymyksiä. EVTEKiin, työn valvojalle, luovutetaan insinöörityöraportti kahtena kappaleena ja sidottuna koulutusohjelman ohjeen mukaisesti (kansiohjeet liitteenä 3). Työstä tulee myös syöttää tiedot kirjaston ylläpitämään opinnäytetyötietokantaan liitteen 1 ohjeen mukaan.

10 Insinöörityön arvostelu Insinöörityön asiasisällön arvostelee työn valvoja. Raportin ja sen suomenkielisen ja vieraskielisen tiivistelmän kieliasun arvostelevat kielenopettajat. Työtä arvostellaan myös sen vielä kestäessä ja raportinteon eri vaiheissa. Työn arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat kymmenen osaamisaluetta: aiheen valinta, tarkoituksenmukaisuus, suunnittelu ja tavoitteet työn toteutus: taustatietojen selvittely, suoritustavat, menetelmät, luovuus tulosten käsittely: tulosten oikeellisuuden ja laadun arviointi, virhearvio, tulkinta johtopäätökset, päätelmät ja diskussio työn vaativuus, tavoitteiden saavuttaminen, työn hyödynnettävyys sekä tulosten paino- ja uutuusarvo kirjallinen raportointi: sisältö, rakenne, ulkoasu, esitystapa ja havainnollisuus kirjallinen raportti: kieliasu ja muotorakenteet työprosessin arviointi suullinen esittely kypsyyskoe. Näiden arvostelujen sekä ohjaajan lausunnon pohjalta lopullisen arvosanan vahvistaa koulutusohjelmanjohtaja. Tutkintotodistukseen merkitään työn aihe, laajuus ja arvosana.

11 11 2 Raportointiohjeet 2.1 Insinöörityöraportin rakenne Insinöörityöraportin osat ovat kannet nimiösivu tiivistelmä vieraskielinen tiivistelmä sisällysluettelo (lyhenne- tai symboliluettelo) johdanto käsittely (aineisto ja menetelmät, työn kulku, tulokset, tulosten tarkastelu) päätäntö (yhteenveto) lähteet liitteet. Varsinainen raportointiosa alkaa johdannolla, joka on työn ensimmäinen pääluku. Johdannon tehtävänä on esitellä lukijalle työn aihe ja tavoitteet ja herättää lukijan kiinnostus. Tarkoituksena on antaa sellaista taustatietoa aiheesta, että itse raporttiosaan on helpompi perehtyä. Yritys, jolle työ on tehty, esitellään johdannossa, ja samalla kerrotaan tiiviisti, mikä on työn arvo yritykselle, miksi juuri tämä aihe valittiin ja mitä uutta se antaa. Yritykselle luovutettavaan kappaleeseen voi halutessaan kirjoittaa myös erilliset kiitokset ohjaajalle ja työnantajalle. Johdannossa ei kerrota työn tuloksista, eikä siinä tehdä yhteenvetoa koko työstä; se esitetään tiivistelmässä. Käsittely on päättötyöraportin varsinainen runko-osa. Käsittelytapa ja -järjestys sekä jako lukuihin riippuvat kulloisenkin raportin sisällöstä. Käsittelyosaan kuuluu seuraavanlaisia asioita: alan aikaisemman tietämyksen esittely tehtävän yleisperiaatteet, tehtävän kuvaus, mahdollisesti työpaikan kuvaus, tutkimus- tai työmenetelmä, välineet, aineet (osa ehkä jo johdannossa) työn tai tutkimuksen suoritus, tehdyt havainnot ja laskelmat, saadut tulokset

12 12 tulosten luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden sekä työn tavoitteiden saavuttamisen arviointi tulosten sovellusmahdollisuuksien selvittäminen sekä tulosten teknisen ja taloudellisen merkityksen arviointi. Päätäntöosassa luodaan lyhyt katsaus työhön sekä sen ongelmiin, tuloksiin ja päätelmiin. Mitä ei tiedettäisi, ellei tätä työtä olisi tehty? Mitä tekijä nyt tekisi toisin, jos aloittaisi työn uudelleen? Mitä jäi selvittämättä? Miten tutkimusta voisi jatkaa? Miten työtä hyödynnetään? Käsittelyosassa mainittuja arviointeja voidaan sijoittaa päätäntöosaankin. 2.2 Tekstin asettelu ja otsikointi Seuraavia tekstin asettelun ja otsikoinnin ohjeita on noudatettu myös tätä ohjetta kirjoitettaessa. Leipäteksti Insinöörityö kirjoitetaan A4-kokoisille arkeille, vain paperin toiselle puolelle. Reunuksiksi jätetään kaikilla tekstisivuilla ylös 3,5 cm alas 2,5 cm vasemmalle 4 cm oikealle 2 cm. Näin palstan leveydeksi tulee 15 cm, ja sopiva rivinväli on 1,5. Tästä asettelusta poikkeavat vain nimiösivu, tiivistelmät ja liitesivut, joiden asettelun ohjeet annetaan erikseen luvussa 2.3. Sivunumero merkitään oikeaan yläkulmaan, 1 cm:n päähän paperin yläreunasta ja 2 cm:n päähän paperin oikeasta reunasta. Sivuja aletaan laskea nimiösivulta lähtien, mutta ensimmäinen numero merkitään näkyviin vasta johdantosivulle. Yhtenäinen sivunumerointi jatkuu myös liitesivuilla.

13 13 Kirjasinlajiksi sopii jokin selkeä, helppolukuinen kirjasin, esimerkiksi Times New Roman, jota tässä ohjeessa on käytetty. Suositeltava pistekoko on yleensä 12. Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Ensimmäistä riviä ei sisennetä. Kappaleesta ei ole syytä tehdä riviä pitempää, ettei sisällön hahmottaminen vaikeudu. Kappaleiden pituutta kannattaa kuitenkin vaihdella; se tekee tekstin rytmin sujuvammaksi. Kappaleen alusta tai lopusta ei jätetä yhtä riviä yksin edelliselle tai seuraavalle sivulle (ns. leski- ja orporivit). Tekstiä voi tehostaa monin keinoin, mm. alleviivaamalla, kursivoimalla, lihavoimalla tai sisentämällä, mutta näitä keinoja kannattaa käyttää säästeliäästi ja johdonmukaisesti ja vain yhtä kerrallaan. Otsikot Otsikot alkavat vasemmassa reunassa samasta kohdasta kuin teksti. Ensimmäinen numeroitu pääotsikko on johdanto, se on luku 1, ja viimeinen numeroitu luku on päätäntö, esimerkiksi otsikolla yhteenveto. Numerottomia pääotsikoita ovat Tiivistelmä, Sisällys, Lähteet ja Liitteet. Otsikoissa kannattaa käyttää tekstinkäsittelyohjelman otsikkotyylejä, jolloin sisällysluettelonkin saa tehtyä automaattisesti: pääotsikot ( otsikko 1 tekstinkäsittelyohjelman tyyleissä): Times New Roman, 14 pt, lihavoitu väli- ja alaotsikot ( otsikko 2 ja otsikko 3 ) Times New Roman, 12 pt, lihavoitu. Otsikot erotetaan toisistaan ja edeltävästä tai seuraavasta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä. Jokaisen pääluvun voi halutessaan aloittaa uudelta sivulta. Otsikot numeroidaan hierarkkisesti, ja numero ja otsikko erotetaan kahdella välilyönnillä. Numeron loppuun ei merkitä pistettä.

14 14 2 Pääotsikko 2.1 Väliotsikko Alaotsikko Alaotsikko 2.2 Väliotsikko jne. Jos pääluvussa on numeroituja alalukuja, niistä ensimmäinen alkaa aina heti luvun pääotsikon alta. Pääotsikon alle ei siis ole tarpeen kirjoittaa yleistä esittelyä tai johdantoa. Jos luvussa on alaotsikko, esimerkiksi 2.2.1, pitää olla myös 2.2.2, eli vältetään numerosarjassaan yksinäistä otsikkoa. Tekstiä ei kannata pilkkoa otsikoilla kovin pieniin osiin, ja kolmea numeroa raskaammat numeroinnit ovat harvoin tarpeen. Numeroitujen otsikoiden lisäksi voi tarvittaessa käyttää kevyempiä, niin sanottuja ohjaavia otsikoita, jotka ovat numeroimattomia ja jotka eivät näy sisällysluettelossa. Otsikon pitää kertoa lukijalle luvun keskeinen aihe ja sisältö lyhyesti ja tiiviisti. Sellaiset yleisluonteiset otsikot kuin Käsittely, Yleistä, Taustaa tai Mittaukset eivät ole riittävän informatiivisia. Hyvä otsikko ei ole lauseen tai kysymyksen muotoinen. Kuvat, taulukot ja yhtälöt Tekstiä kannattaa havainnollistaa kuvien, kaavioiden, piirustusten, kaavojen ja yhtälöiden, luetteloiden ja taulukkojen avulla. Ne sijoitetaan tekstin yhteyteen, jos ne liittyvät olennaisesti tiettyyn tekstikohtaan, jos niitä selostetaan tekstissä ja jos niitä ei ole kovin paljoa. Jos tällaista aineistoa on runsaasti tai se on isokokoista, se kannattaa sijoittaa liitteiksi tekstin loppuun. Tekstissä olevat taulukot ja kuvat numeroidaan ja otsikoidaan omina sarjoinaan (kuva 1, kuva 2, taulukko 1, taulukko 2 jne.). Jos yhtälöitä on paljon, myös ne kannattaa numeroida. Yhtälön numeron voi sijoittaa kaarisulkeissa saman rivin oikeaan reunaan. Kuvan numero, otsikko ja mahdollinen seloste kirjoitetaan kuvan alapuolelle, taulukon numero,

15 15 otsikko ja seloste taulukon yläpuolelle. Jos kuva, taulukko tms. on lainattu muualta, otsikon perään merkitään lähdeviite. Kuvien ja taulukoiden otsikot voi esimerkiksi kursivoida, kuten seuraavissa esimerkeissä on tehty. kosteus (%) / lämpötila ( C) :00 12:00 15:00 18:00 21:00 0:00 3:00 6:00 kosteus lämpötila aika (klo) Kuva 1. Neuvotteluhuoneen sisäilmastomittaukset: ilman lämpötila ja kosteus Kuvia ja/tai taulukoita ei kannata sijoittaa peräkkäin, vaan niiden väliin on hyvä kirjoittaa tekstiä, jossa selostetaan seuraavaksi tulevaan kuvaan tai taulukkoon liittyvää asiaa. Taulukko 1. Suunnitellut ilmavirrat Asunto Tuloilma (l/s) Poistoilma (l/s) Ulkoilma lto:lle (l/s) A A B B C C D D E F Tekstissä on muistettava viitata jokaiseen kuvaan ja taulukkoon sen numero mainiten ja kertoa lukijalle, mitä hänen pitäisi kuvasta tai taulukosta havaita, mitä ne kertovat. Kuvissa ja taulukoissa itsessään olevia yksittäisiä sanoja ei ole syytä aloittaa isolla alkukirjaimella, elleivät ne ole erisnimiä tai suuraakkoslyhenteitä tai taulukossa otsik-

16 16 koasemassa. Taulukossa olevan tekstin voi kirjoittaa samalla kirjaintyypillä ja samalla pistekoolla kuin leipätekstinkin. Tarvittaessa voi käyttää yhtä, enintään kahta pistekokoa pienempää tekstiä, ja joskus voi olla hyvä kirjoittaa taulukon teksti tasavälisellä kirjaintyypillä, esimerkiksi Courierilla. Numerosarakkeet voi tapauksen mukaan tasata vasemmalle, keskelle tai oikealle, tai jos luvuissa on desimaaleja, desimaalipilkun mukaan. Kuvista ja taulukoista ei tarvitse tehdä erillistä luetteloa. 2.3 Kannet, nimiösivu, tiivistelmät, sisällysluettelo ja liitteet Kannet Insinöörityö sidotaan koviin kansiin. Kannen värinä käytetään koulutusohjelmassa käytössä olevaa värisävyä (ks. liite 3). Selkään painetaan ylimmäksi teksti EVTEK, keskelle tekijän etu- ja sukunimi ja alas vuosi. Kannen etuosaan painetaan ylös vasemmalle teksti EVTEK-ammattikorkeakoulu, keskelle sana Insinöörityö ja alas oikealle tekijän etu- ja sukunimi. Kanteen painettavan tekstin sijoitteluohje on liitteenä 3. Nimiösivu Nimiösivulla esitetään vasemmassa yläkulmassa ammattikorkeakoulun nimi sekä koulutusohjelma ja tarvittaessa suuntautumisvaihtoehto (2 cm yläreunasta, 4 cm vasemmasta reunasta). Keskelle sivua merkitään tekijän nimi ja työn nimi (pistekoko 14 lihavoituna ja 12 cm yläreunasta, 7 cm vasemmasta reunasta) ja oikeaan alakulmaan sana insinöörityö sekä päiväys ja ohjaajan ja valvojan nimet (24 cm yläreunasta, 11 cm vasemmasta reunasta). Ohjaajan (eli työtä yrityksessä ohjanneen) ja valvojan (eli työtä EVTEKissä valvoneen opettajan) nimen eteen merkitään tehtävänimike, esimerkiksi tuotantopäällikkö, yliopettaja jne. Jos työtä on valvonut sivutoiminen opettaja, hänen nimensä eteen merkitään oppiarvo, esimerkiksi dipl.ins., fil. kand. tai tekn. lis. Nimiösivun malli on liitteenä 4.

17 17 Tiivistelmät Tiivistelmä on enintään yhden sivun pituinen itsenäinen, erillinen selostus, josta lukija saa kokonaiskuvan tehdystä työstä tutustumatta varsinaiseen raporttiin. Tiivistelmän paikka on nimiösivua seuraavalla sivulla. Sen alkuun merkitään työn bibliografiset ja muut tarvittavat tiedot (tekijä, otsikko, sivumäärä, päiväys, koulutusohjelma, ohjaaja ja valvoja) ja loppuun 1 6 hakusanaa työn tiedonhakujärjestelmään sijoittamista varten. Tiivistelmässä kerrotaan lyhyesti (enintään 200 sanaa) insinöörityön aihe, tavoite, käytetyt menetelmät, olennaiset tulokset, tuloksista johdettavat päätelmät sekä tulosten myöhemmät käyttömahdollisuudet ja merkitys. Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin lausein ja passiivimuodossa. Tiivistelmän mallit ovat liitteenä 5. Vieraskielinen tiivistelmä yleensä englanninkielinen abstract sijoitetaan suomenkielisen tiivistelmän jälkeiselle sivulle. Sen asettelu ja sisältö ovat samat kuin suomenkielisen. Englanninkielisen tiivistelmän malli on liitteenä 6. Sisällysluettelo Sisällysluettelon otsikoksi merkitään sana Sisällys (pääotsikoiden tyylillä eli pistekoko 14, lihavoitu). Automaattisen sisällysluettelon tyyliksi valitaan selkeä ja pelkistetty, luvussa 2.2 otsikoista annettuja ohjeita noudattava tyyli. Sisällysluettelosivun reunukset ovat samat kuin tekstisivujen. Sisällysluettelon esimerkit ovat liitteenä 7. Liitteet Sellainen aineisto, joka on tarpeellista työn havainnollistamiseksi mutta jota ei ole tarpeen sijoittaa tekstin yhteyteen, sijoitetaan raportin liitteiksi. Esimerkiksi laajat käyttöohjeet, tietokoneohjelmien listaukset ja isokokoinen aineisto sijoitetaan aina liitteiksi. Liitteet numeroidaan siinä järjestyksessä, kuin niihin tekstissä viitataan, ja otsikoidaan. Raportin sivunumerointi jatkuu myös liitesivuilla. Liitteen numero ja otsikko (pistekoko 14, lihavoitu) merkitään jokaisen liitesivun yläreunaan samalle riville kuin sivunumero (1 cm paperin yläreunasta) sekä raportin sisällysluetteloon. Liitesivuillakin vasempaan

18 18 reunaan kannattaa jättää noin 4 cm:n reunus, ettei osa tekstistä tai kuvasta jää piiloon, kun työ sidotaan. Yhdessä liitteessä voi olla useita sivuja. Liitesivujen otsikointi on samanlainen kuin tämän ohjeen liitesivujen. Jos liitteessä on muualta lainattua tietoa, kuvia tms., lähdeviitteet merkitään näkyviin. Kaikkiin työn liitteisiin tulee viitata raportin tekstissä liitteen numero mainiten. 2.4 Lähdeviitteet ja lähdeluettelo Lähdeviitteet tekstissä Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteistä lainatut tiedot yleensä referoidaan, ja vain harvoin on tapana käyttää suoria, lainausmerkeissä olevia sitaatteja. Lähteet ilmaistaan sekä itse tekstissä että lähdeluettelossa. Tekstiin merkitään lainatun tiedon kohdalle viite, jonka tarkoitus on ohjata lukija lähdeluettelon oikeaan kohtaan. Tekstiviitteiden merkintätapoja ja lähdeluettelon laadintatapoja on useita erilaisia. Paljon käytettäviä merkintäjärjestelmiä ovat esimerkiksi teknisissä teksteissä tavallinen numeroviitejärjestelmä (Vancouverin järjestelmä) ja nimi-vuosijärjestelmä (Harvardin järjestelmä), joiden kummankin käyttöä esitellään tässä ohjeessa. Valittua tapaa noudatetaan johdonmukaisesti. Numeroviitejärjestelmässä lähteet numeroidaan lähdeluetteloon. Lähteen numero, ja jos mahdollista myös sivunumero, kirjoitetaan tekstin asianomaiseen kohtaan sulkeisiin, esimerkiksi /3, s. 15/, (3, s. 15) tai [3, s. 15]. Koko ajan käytetään samanlaisia sulkeita. Jos viitataan useaan lähteeseen, lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä: (3, s. 16; 8, s. 5 8; 12).

19 19 Nimi-vuosijärjestelmän lähdeluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen. Lähteeseen viitataan tekstissä sukunimellä ja julkaisuvuodella, ja jos mahdollista, myös sivunumero merkitään mutta ilman sivun lyhennettä, esimerkiksi (Nieminen 1989: 15). Tekstissä olevan viitteen yhteydessä käytetään usein tekijän nimeä seuraavaan tapaan: Numeroviitejärjestelmä: Saarelaisen (4, s. 3) esittelemässä mallissa... Pienimäen ja Arolan (6, s. 11) mukaan... Koposen, Vartian ja Saaren (9, s. 276) tutkimustulokset osoittavat... Nimi-vuosijärjestelmä: Saarelaisen (1997: 3) esittelemässä mallissa... Pienimäen ja Arolan (2001: 11) mukaan... Koposen, Vartian ja Saaren (1999: 276) tutkimustulokset osoittavat... Jos teokseen, jolla on enemmän kuin kaksi tekijää, viitataan tekstissä useita kertoja, voi ensimmäisen mainintakerran jälkeen merkitä myös näin: Koposen ym. (9, s. 300) mukaan... Jos viite liittyy vain edeltävään virkkeeseen, viite merkitään sulkeisiin ennen virkkeen loppupistettä. Numeroviitejärjestelmä: Yrityksen tuottavuutta voidaan parantaa myös oikein suunnitellulla ja toteutetulla työvoimastrategialla (15, s. 11). Nimi-vuosijärjestelmä: Yrityksen tuottavuutta voidaan parantaa myös oikein suunnitellulla ja toteutetulla työvoimastrategialla (Hansen 1995: 11). Jos se taas liittyy useihin edeltäviin virkkeisiin, viite merkitään viimeisen virkkeen pisteen jälkeen ja viitteen loppuun tulee piste sulkeiden sisään.

20 20 Numeroviitejärjestelmä: Projektia arvioidaan hankkeen aikana yhdestä kolmeen kertaa. Arviointeihin osallistuvat projektipäälliköiden lisäksi esimerkiksi suunnittelijat, eri yhteistyöosapuolet ja työmaapäälliköt. Parhaimmillaan arviointitilaisuus on myös markkinointia asiakkaalle. (8, s. 39.) Nimi-vuosijärjestelmä: Projektia arvioidaan hankkeen aikana yhdestä kolmeen kertaa. Arviointeihin osallistuvat projektipäälliköiden lisäksi esimerkiksi suunnittelijat, eri yhteistyöosapuolet ja työmaapäälliköt. Parhaimmillaan arviointitilaisuus on myös markkinointia asiakkaalle. (Virtanen 1999: 39.) Lähdeluettelo Lähdeluettelo (otsikkona Lähteet) tulee varsinaisen tekstin perään. Sivun asettelu on sama kuin tekstisivujen. Lähdeluettelossa mainitaan kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. Sanakirjoja, kielioppaita ja standardeja, joita on käytetty tekstin ulkoasun tai kielen tarkistukseen, ei ole tapana mainita. Jos sen sijaan esimerkiksi sanakirjasta tai standardista otetaan määritelmä, lähde otetaan luetteloon ja siihen viitataan. Vieraskielisten lähteiden tiedot merkitään alkuperäiskielellä. Jos lähteitä on runsaasti, niitä voi ryhmitellä esimerkiksi alaotsikoilla Kirjalliset lähteet, Internet-lähteet, Haastattelut jne. Numeroviitejärjestelmän lähdeluettelossa lähteet luetellaan siinä järjestyksessä, kuin ne on mainittu tekstissä. Lähteet numeroidaan lähdeluetteloon juoksevasti; se lähde, johon tekstissä on ensimmäiseksi viitattu, on numero 1 lähdeluettelossa. Luettelossa (sulkeitta) olevaa numeroa käytetään tekstissä (sulkeissa) lähteeseen viitattaessa. Tämä tapa sopii erityisesti silloin, kun lähteitä on vähän. Jos lähteitä on paljon, numeroviitejärjestelmää voi soveltaa myös niin, että lähteet järjestetään lähdeluetteloon tekijän sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen ja sitten numeroidaan juoksevasti. Nimi-vuosijärjestelmän lähdeluettelossa lähteet luetellaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, saman tekijän teokset aikajärjestyksessä. Jos tekijää ei ole, aakkostetaan teoksen, artikkelin tms. nimen mukaan.

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) FYSIIKAN LABORATORION OPISKELIJAN OHJE 1. Työskentelyoikeus Opiskelijalla on oikeus päästä laboratorioon ja työskennellä siellä vain valvojan läsnäollessa. Työskentelyoikeus

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

DIPLOMITYÖN OHJE. Yleistä diplomityöstä

DIPLOMITYÖN OHJE. Yleistä diplomityöstä 1 DIPLOMITYÖN OHJE Yleistä diplomityöstä Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä koulutusneuvosto

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä Perjantai 30.10.2015 Projektityön tarkoitus Oppia termodynamiikkaa: esim. lämpövarastot, lämmönsiirto, erilaiset syklit,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyöinfo kevät 2016 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt

Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt 20.10.2015 Kuva: Sanna Waris Laturi Oulun yliopistossa Oulun yliopiston kirjasto ottaa syksyllä 2012 käyttöön

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 LINKKEJÄ LINKKEJÄ

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 LINKKEJÄ LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 13 Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa, Jaana, Veikko Launis,

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen 14.2.2013 elina.melkko@etnoteam.fi Sisältö! Yleistä käyttöohjeiden laatimisesta Hyvä käyttöohje Käyttöohjeen kieli! Virkailijan käyttöliittymän ohjeiden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN Julkaisulautakunta 1.8.2013 julkaisusarjojen ohje Julkaisusarja jakaantuu julkaisun sisällön mukaisesti kolmeen alasarjaan, joilla on oma ISSN-numeronsa ja ISSN-L-numeronsa. ISSN-L numero kertoo, että

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 2. Tutkija työssään LINKKEJÄ

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 2. Tutkija työssään LINKKEJÄ TIETEEN ETIIKKA 13 Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä 2012 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn,

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

PL OULUN YLIOPISTO (7) KANDIDAATINTYÖTÄ KOSKEVAT OHJEET

PL OULUN YLIOPISTO (7) KANDIDAATINTYÖTÄ KOSKEVAT OHJEET PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO 10.3.2008 1(7) KANDIDAATINTYÖTÄ KOSKEVAT OHJEET Uuden tutkintorakenteen mukaisesta kandidaatintyöstä määrätään valtioneuvoston asetuksessa

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata Opinto-oppaassa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 1.8.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö Testaus 30.3.2009 Tuntiop. Sami Nikander sami.nikander@helsinki.fi 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, Sami Nikander 30.3.2009 1 Testaus Ohjelman systemaattista tutkimista

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

Pakolliset kurssit yo-kirjoitusaineesta tulee olla suoritettuna ennen kirjallisen kokeen alkua.

Pakolliset kurssit yo-kirjoitusaineesta tulee olla suoritettuna ennen kirjallisen kokeen alkua. Pakolliset kurssit yo-kirjoitusaineesta tulee olla suoritettuna ennen kirjallisen kokeen alkua. Koetilaisuuksiin on saavuttava puoli tuntia ennen kokeen alkua puhelinnumero! Kokeista ei saa myöhästyä.

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen ja Eetu Ahonen 23.1.2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin rakenne tutuksi Tekstin

Lisätiedot