Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto Suomea edustaa kokouksessa pysyvä edustaja Marja Rislakki. Neuvoston on tarkoitus hyväksyä EU:n vaalisäädöksen muuttamista koskeva kompromissiteksti. Aiheesta on saavutettu yhteisymmärrys Coreperissa lukuun ottamatta yhtä jäsenvaltiota, joka on ilmoittanut, että se ei voi tukea puheenjohtajan kompromissitekstiä äänikynnystä koskevan muutosehdotuksen (3 artikla) osalta. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiehdotuksen. Neuvottelujen edetessä ehdotus on kehittynyt Suomen kannalta toivottavaan suuntaan (ks. U 4/2016 vp ja UJ 31/2016 vp). Vaalisäädöksen uudistaminen tällä hetkellä neuvotteluissa esillä olevalla tavalla ei aiheuttaisi muutospaineita Suomen vaalilainsäädäntöön tai siihen, miten vaalit Suomessa toimitetaan. Suomi pitää jatkossakin tärkeänä, että vaalisäädöksessä jätetään jäsenvaltioille riittävästi liikkumatilaa ja korostetaan avoimuutta sekä vaalien tehokasta toimittamista. Ehdotettu muutos 3 artiklaan ei koske Suomea, koska pakollisen 2 5 prosentin äänikynnyksen asettamista ehdotetaan ainoastaan listavaalitapaa käyttäville jäsenvaltioille, joilla on vähintään 36 paikkaa Euroopan parlamentissa. Lisäksi neuvosto saa tilannekatsauksen liittyen Puolan oikeusvaltiotilanteeseen. Komissio antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Komissio esitteli päätösehdotuksensa neuvostolle ja antoi tilannekatsauksen neuvostossa. Neuvoston kannanmuodostus ehdotukseen ei ole vielä ajankohtaista. Komissio on ilmoittanut, että se on valmis harkitsemaan ehdotustaan uudelleen, jos Puola toimeenpanee komission esittämät oikeusvaltiosuositukset. Puola vastasi komission neljänteen oikeusvaltiosuositukseen asetetussa määräajassa Komissio ei ole vielä esittänyt arviotaan tilanteesta. Suomi pitää tärkeänä, että komission ja Puolan välisissä keskusteluissa tapahtuu edistystä ja että Puola ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin. Mikäli riittävää edistystä ei tapahdu, on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. Muissa asioissa komissio esittelee neuvostolle vuotuisen laajentumispakettinsa. Komission on määrä hyväksyä laajentumispaketti samana päivänä neuvoston kokouksen kanssa. Kyse on komission tiedotusasiasta, eikä varsinaista keskustelua odoteta. Neuvosto palaa aiheeseen kesäkuussa 2018 laajentumispaketista laadittavien neuvoston päätelmien yhteydessä.

2 2(13)

3 Asialista: 3(13) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Vaalisäädöksen uudistus Hyväksyminen SIVU 3 Muut kuin lainsäädäntöasiat Oikeusvaltioperiaate Puolassa / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus Tilannekatsaus SIVU 6 Muut asiat Laajentumispaketti Komission tiedotusasia Erityinen lainsäätämisjärjestys

4 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM DKY Huotarinen Heini(OM) JULKINEN 4(13) Asia Yleisten asioiden neuvosto; EU:n vaalisäädöksen muutoksen hyväksyminen Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Yleisten asioiden neuvoston on tarkoitus hyväksyä EU:n vaalisäädöksen muuttamista koskeva kompromissiteksti. Aiheesta saavutettiin yhteisymmärrys Coreperissa lukuun ottamatta yhtä jäsenvaltiota, joka ilmoitti, että se ei voi tukea puheenjohtajan kompromissitekstiä äänikynnystä koskevan muutosehdotuksen (3 artikla) osalta. Puheenjohtaja haluaisi löytää vaadittavan yksimielisyyden viemällä asian neuvostokäsittelyyn. Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiehdotuksen. Neuvottelujen edetessä ehdotus on kehittynyt Suomen kannalta toivottavaan suuntaan. Näyttää siltä, että vaalisäädöksen uudistaminen tällä hetkellä neuvotteluissa esillä olevalla tavalla ei aiheuttaisi muutospaineita Suomen vaalilainsäädäntöön tai siihen, miten vaalit Suomessa toimitetaan. Suomi pitää jatkossakin tärkeänä, että vaalisäädöksessä jätetään jäsenvaltioille riittävästi liikkumatilaa ja korostetaan avoimuutta sekä vaalien tehokasta toimittamista. Ehdotettu muutos 3 artiklaan ei koske Suomea, koska pakollisen 2 5 prosentin äänikynnyksen asettamista ehdotetaan ainoastaan listavaalitapaa käyttäville jäsenvaltioille, joilla on vähintään 36 paikkaa Euroopan parlamentissa. Suomi on valmis pohtimaan keinoja, joilla europarlamenttivaalien tunnettavuutta ja tehokasta toimeenpanoa edelleen edistetään.

5 5(13) Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi päätöslauselman (2015/2035(INL)) Euroopan unionin vaalilain (s.o. EUvaalisäädös, 76/787/EHTY, ETY, Euratom) uudistamisesta. Päätöslauselman liitteenä on ehdotus neuvoston päätökseksi, jolla EU-vaalisäädöstä muutettaisiin. Euroopan parlamentti lähetti päätöslauselman liitteineen neuvostolle Ehdotusta on käsitelty yleisten asioiden työryhmässä vuosien aikana. Neuvotteluissa on kehitetty kompromissimuotoiluja, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon jäsenvaltioiden vähäinen liikkumavara. Neuvoston oikeuspalvelu antoi maaliskuussa 2016 ehdotuksesta lausunnon (7038/16), jossa esitetyt huomiot ovat vaikuttaneet kompromissitekstin laadintaan. Monet Euroopan parlamentin alkuperäiset ehdotukset eivät olleet neuvoston oikeuspalvelun lausunnon mukaan toteuttamiskelpoisia. Laajasta päätöslauselmaehdotuksesta on jäljellä enää seitsemän kompromissikohtaa, jotka koskevat pääosin melko teknisluonteisia kysymyksiä kuten ehdokasasettelun määräaikaa, eurooppalaisten puolueiden näkyvyyttä vaalilipuissa, vaalimenettelyä ja kahteen kertaan äänestämisen rangaistavuutta. Puheenjohtajan kompromissiteksti sisältää myös ehdotuksen muissa kuin kansalaisuusvaltiossaan asuvien äänioikeudesta ja suurille jäsenvaltioille ehdotuksen äänikynnyksestä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston päätöksen oikeusperustana toimisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 223 artiklan 1 kohta. Kyseisen kohdan mukaan Euroopan parlamentti laatii esityksen tarvittavista säännöksistä jäsentensä yleisten ja välittömien vaalien toimittamiseksi yhdenmukaista menettelyä noudattaen kaikissa jäsenvaltioissa tai kaikille jäsenvaltioille yhteisten periaatteiden mukaisesti. Neuvosto vahvistaa tarvittavat säännökset yksimielisesti erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Säännökset tulevat voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi päätöslauselman (2015/2035(INL)) Euroopan unionin vaalilain (s.o. EUvaalisäädös, 76/787/EHTY, ETY, Euratom) uudistamisesta. Päätöslauselman liitteenä on ehdotus neuvoston päätökseksi, jolla EU-vaalisäädöstä muutettaisiin. Euroopan parlamentti lähetti päätöslauselman liitteineen neuvostolle

6 6(13) Parlamentti on ollut kiinnostunut neuvottelujen etenemisestä ja puheenjohtaja on neuvottelujen edetessä ylläpitänyt epävirallista keskusteluyhteyttä parlamentin kanssa. Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Päätöslauselmasta pyydettiin lausunnot puolueilta vuoden 2015 lopussa. Asiaa on käsitelty institutionaalisen jaoston kirjallisessa menettelyssä ja Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Asiaa on käsitelty eduskunnassa U-kirjelmällä U 4/2016 vp ja jatkokirjeellä UJ 31/2016 vp. Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnot PeVL 7/2016 vp ja PeVL 50/2016 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Vaalisäädöksen uudistaminen kompromissiehdotuksessa kuvatulla tavalla ei aiheuttaisi muutospaineita Suomen vaalilainsäädäntöön tai siihen, miten Suomessa vaalit toimitetaan. Taloudelliset vaikutukset Kompromissiehdotuksilla ei ole vaikutusta valtiontalouteen. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Coreperissa saavutettiin yhteisymmärrys muissa kuin kansalaisuusvaltiossaan asuvien äänioikeudesta. Äänikynnystä vastustaa tässä vaiheessa enää yksi jäsenvaltio. 7328/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Heini Huotarinen, OM, Heli Siivola, VNK, EUTORI-tunnus Liitteet

7 Viite 7(13)

8 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) (13) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; Oikeusvaltiotilanne Puolassa; tilannekatsaus Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Komissio on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan uudelleen tekemäänsä ehdotusta, jos Puola toimeenpanee komission antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa esitetyt toimenpiteet asetetussa määräajassa, mennessä. Komissio esitteli päätösehdotuksensa ja antoi tilannekatsauksen yleisten asioiden neuvostossa. Asia on esillä yleisten asioiden neuvostossa tilannekatsauksena. Epävirallista keskustelua toimista, joilla voitaisiin tehostaa oikeusvaltioperiaatteen turvaamista, käydään EU:ssa laajemminkin. Esillä on ollut muun muassa ajatuksia EU-rahoituksen ehdollisuuden vahvistamisesta tulevissa rahoituskehyksissä. EU perustuu länsimaisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita EU:n perussopimusten noudattamiseen ja näihin arvoihin. Unionin yhteisten arvojen noudattaminen tulee varmistaa. EU-sopimuksen 7 artiklan mukainen mekanismi ja komission toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi mahdollistavat tehokkaan menettelyn oikeusvaltioperiaatetta koskevaan järjestelmätason uhkaan puuttumiseksi. On hyvä, että komissio on ottanut mekanismin tehokkaasti käyttöön. On kuitenkin tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen

9 Pääasiallinen sisältö 9(13) kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Suomi toimii aloitteellisesti, jotta unionin tason ennakollisia ja muita mekanismeja kehitettäisiin ja tehostettaisiin. On myös tärkeää löytää keinoja vahvistaa EU:n rahoituksen ja EU:n perusarvojen noudattamisen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, välistä yhteyttä. Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa, mukaan lukien EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämisen arviointi. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. Suomi luottaa siihen, että komissio on arvioinut perinpohjaisesti ja asiantuntevasti tilannetta ehdottaessaan EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan aktivoimista. Komissio on ilmoittanut, että se on valmis harkitsemaan ehdotustaan uudelleen, jos Puola toimeenpanee komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen mukaisesti esittämät suositukset. Puola on tärkeä jäsenvaltio EU:lle ja Suomelle. On positiivista, että komission ja Puolan dialogi on tiivistynyt ja Suomi rohkaisee jatkamaan sitä. Suomi pitää tärkeänä, että komission ja Puolan välisissä keskusteluissa tapahtuu edistystä ja että Puola ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin. Mikäli riittävää edistystä ei tapahdu, on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. Kyse on myös EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Puola vastasi komission neljänteen oikeusvaltiosuositukseen määräajassa Puola myös esitti näkemyksensä oikeusvaltiotilanteestaan päivätyssä ns. valkoisessa kirjassa. Siinä perustellaan Puolassa tehtyjä oikeudenhoitojärjestelmän muutoksia. Puola täydensi asiakirjaa Oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan komission toimintakehyksen soveltamista Puolaan ja komission perusteltua päätösehdotusta kuvataan E-kirjeessä 7/2018 vp. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

10 10(13) KOM(2014) 158 lopullinen, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle uusi toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Kyse on komission toimintakehyksestä, jossa Euroopan parlamentilla ja neuvostolla ei ole päätöksentekoasemaa. Tiedonanto perustuu keskeisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan, jossa määrätään unionin arvoista. Sillä on myös yhteys SEU 7 artiklaan, jossa määrätään menettelyistä arvojen turvaamiseksi. Komissio on esittänyt SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen ennaltaehkäisevän menettelyn aktivoimista. SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen (ennaltaehkäisevä vaihe) ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen (sanktiomahdollisuus). SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti on käsitellyt Puolan oikeusvaltiotilannetta seuraavasti: Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan tilanteesta (2015/3031(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin (2016/2774(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (2017/2931(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma komission päätöksestä käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta (2018/2541(RSP)). Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta E 7/2018 vp. VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 18/2018 vp). VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 68/2017 vp).

11 VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 34/2017 vp). 11(13) Ks. myös E 66/2013 vp ja E 106/2017 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan. Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Tilannekatsaus. Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Tilannekehityksestä maalis huhtikuussa 2018 Komission ja Puolan yhteydenpito eri tasoilla on jatkunut. Muun muassa komission 1. varapuheenjohtaja Timmermans vieraili Varsovassa Yleisten asioiden neuvostossa liki kaikki jäsenvaltiot käyttivät puheenvuoron. Niissä tuettiin komissiota ja korostettiin oikeusvaltioperiaatteen merkitystä EU:n toiminnalle ja uskottavuudelle. Puolaa ja komissiota kannustettiin jatkamaan dialogia. Useat jäsenvaltiot myös korostivat, että dialogin tulee johtaa pian konkreettisiin tuloksiin ja että asiaan tulee palata seuraavassa neuvostossa. Esille nostettiin myös, että komission asettama määräaika Puolan vastaukselle oli vielä kesken ja että vastaus tulee analysoida huolellisesti. Vaikka komission ehdotuksen käsittely neuvostossa ei ole vielä alkanut, on ennakoitavissa, että jäsenvaltioiden kannoissa tullee olemaan painotuseroja. Puolan parlamentti on saanut käsiteltäväkseen maaliskuun lopulla kaksi lakiehdotusta tietyistä muutoksista perustuslakituomioistuimen tuomioiden julkaisua sekä tuomareiden eläkkeelle siirtymistä, virasta vapauttamista ja nimittämistä koskevaan lainsäädäntöön. Puolan parlamentille annettiin myös lakiehdotus kolmen perustuslakituomioistuimen aiemmin julkaisemattoman tuomion julkaisemisesta, mutta merkinnöin, ettei niillä ole oikeudellista merkitystä. On kuitenkin esitetty arvioita, että toimet eivät olisi sisällöllisesti niin merkittäviä, että ne vastaisivat komission esittämiin huoliin. Komission tilannearviota odotetaan.

12 12(13) Irlantilainen tuomioistuin on maaliskuussa 2018 pyytänyt EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua liittyen henkilön luovuttamiseen eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla Puolaan. Ennakkoratkaisupyyntö koskee sitä, miten eurooppalaista pidätysmääräystä tulisi soveltaa Puolaan tilanteessa, jossa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta kyseisessä maassa on esillä epäilyjä. Kyse on konkreettisista vaikutuksista oikeusalan yhteistyöhön EU:ssa. Asian käsittely on kesken EU:n tuomioistuimessa, joka harkitsee parhaillaan, käsitelläänkö ennakkoratkaisupyyntö kiireellisessä menettelyssä. Kyseisessä menettelyssä on muun muassa lyhennetty eräitä määräaikoja. Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Pietarinen, VNEUS, paivi.pietarinen@vnk.fi, Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, Terhi Bunders, UM, terhi.bunders@formin.fi, Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, Marketta Henriksson, VM, marketta.henriksson@vm.fi, EUTORI-tunnus EU/2017/1820 Liitteet Viite

13 13(13) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Oikeusvaltioperiaate, vaalit, YAN Yleisten asioiden neuvosto, laajentuminen OM, SM, UM, VNK ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VTV, YM