Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto , ml. art. 50 yleisten asioiden neuvosto Suomea edustaa kokouksessa valtiosihteeri Samuli Virtanen. Neuvoston puheenjohtaja antaa neuvostolle tilannekatsauksen monivuotisen rahoituskehysehdotuksen käsittelytilanteesta. Neuvoston kokouksen jälkeen puheenjohtaja jatkaa nk. neuvottelulaatikkoasiakirjan mahdollisten elementtien määrittelyä. Neuvottelulaatikko-asiakirjan pohjalta käydään varsinaiset rahoituskehysneuvottelut. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Suomi on tyytyväinen puheenjohtajan pragmaattiseen käsittelytapaan rahoituskehysvalmistelussa. Valtioneuvoston kannat komission rahoituskehysehdotukseen on tuotu esille E 29/2018 -kirjeessä sekä U 45/2018 -kirjelmässä. Neuvosto käy keskustelun lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta, jonka aiheita ovat muuttoliike, sisäinen turvallisuus ja ulkosuhteet. Neuvostossa käsiteltävä päätelmäluonnos jaetaan jäsenmaille maanantaina Muuttoliikkeen osalta Suomi pitää keskeisenä Eurooppa-neuvoston linjausten toimeenpanoa. Suomi pitää tärkeänä, että alueellisten maihinnousupisteiden ja EU:n alueella sijaitsevien valvottujen keskusten kehittämistyö etenee ja toimien toteuttamiseen osoitetaan riittävät resurssit. Suomi pitää tärkeänä, että päätelmissä huomioidaan hybridi- ja kyberuhat. Jäsenmaiden ja EU:n kykyä reagoida ja tunnistaa hybridi- ja kyberuhkia tulee vahvistaa. Neuvosto saa tilannekatsauksen Puolan oikeusvaltiotilanteesta. Suomi rohkaisee edelleen komissiota ja Puolaa etsimään ratkaisuja. Olennaista on, että Puolan tilanteen käsittely neuvostossa jatkuu. Puheenjohtaja antaa neuvostossa tilannetietoja koskien Euroopan parlamentin antamaa Unkaria koskevaa EU-sopimuksen (SEU) 7 artiklan 1 kohdan mukaista perusteltua ehdotusta. Neuvoston kannanmuodostus ei ole vielä ajankohtaista. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. On keskeistä, että SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely antaa neuvostolle vankan pohjan arvioida tilannetta ja tarkoituksenmukaista etenemistapaa. Menettelyn pohjana tulee olla asianmukainen, objektiivinen, luotettava ja todennettavissa oleva tieto. Komissiolla on runsaasti asiantuntemusta, jota voitaisiin hyödyntää tässä prosessissa. Suomi täsmentää kantojaan tarvittavilta osin käsittelyn edetessä ja tietopohjan laajentuessa. EU27-kokoonpanossa neuvosto valmistelee lokakuun Eurooppa-neuvostoa (art. 50). EU:n tavoitteena on päästä Eurooppa-neuvostoon mennessä UK:n kanssa yhteisymmärrykseen erosopimuksen tekstistä. Tulevan suhteen puitteita koskevan poliittisen julistuksen osalta pyritään pääsemään vähintäänkin otsikkotasolla yhteisymmärrykseen julistuksen rakenteesta ja listaamaan alat, joilla keskusteluja on jatkettava. Suomi tukee pyrkimystä päästä vielä ennen lokakuun Eurooppa-neuvostoa yhteisymmärrykseen erosopimuksen kaikista avoimista kohdista Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen ja neuvoston neuvotteluohjeiden puitteissa. Mikäli EU:n ja Suomen kantojen täsmentäminen osoittautuu tarpeelliseksi, käsitellään asia erillisessä E-jatkokirjelmässä.

2 Asialista: 2(27) Yleisten asioiden neuvosto Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Monivuotinen rahoituskehys Tilannekatsaus s. 3 Muut kuin lainsäädäntöasiat Eurooppa-neuvoston 18. lokakuuta 2018 pidettävän kokouksen valmistelu: päätelmät s.6 Keskustelu Eurooppa-neuvoston jatkotoimet s. 8 Tilannekatsaus Oikeusvaltioperiaate Puolassa / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus s. 10 Tilannekatsaus Unionin arvot Unkari SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus s. 15 Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Muut asiat *** Yleisten asioiden neuvosto (art. 50) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat Eurooppa-neuvoston (50 art.) 18. lokakuuta 2018 pidettävän kokouksen valmistelu s. 23 Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen Luonnos sopimukseksi Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta EU:sta ja Euroopan atomienergiayhteisöstä Ehdotus yhteiseksi poliittiseksi julkilausumaksi Muut asiat

3 3(27) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Kaunisvaara Johanna(VNK), Tikkanen Joanna(VNK) Asia YAN-neuvosto ; Monivuotinen rahoituskehys ; Puheenjohtajan tilannekatsaus Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvoston puheenjohtaja antaa yleisten asioiden neuvostossa tilannekatsauksen monivuotisen rahoituskehysehdotuksen tähänastisesta käsittelytilanteesta. Kyseinen asiakohta käsitellään neuvoston julkisessa käsittelyssä. Puheenjohtaja ei tavoittele laajaa keskustelua neuvoston kokouksessa. Rahoituskehys on myös esillä neuvoston epävirallisella lounaalla. Lokakuun YAN-neuvoston jälkeen puheenjohtaja jatkaa nk. neuvottelulaatikko-asiakirjan mahdollisten elementtien määrittelyä. Neuvottelulaatikko-asiakirjan pohjalta käydään varsinaiset rahoituskehysneuvottelut. Tähän mennessä käsitellyt neuvottelulaatikko-asiakirjan elementit ovat esillä Coreperkokouksessa osana yleisten asioiden neuvoston valmistelua. Puheenjohtajan tavoitteena on antaa säännöllisesti tilannekatsaus kehyskäsittelystä yleisten asioiden neuvostossa (seuraavan kerran ). Suomi ottaa puheenjohtajan katsauksen tiedoksi. Suomi on tyytyväinen puheenjohtajan pragmaattiseen käsittelytapaan rahoituskehysvalmistelussa. Valtioneuvoston kannat komission rahoituskehysehdotukseen on tuotu esille E 29/ kirjeessä sekä U 45/2018 -kirjelmässä. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajan tilannekatsaus on jaettu neljään osaan. Johdanto-osassa puheenjohtaja summaa kehyskäsittelyä neuvoston työryhmä- ja Coreper-tasolla edellisen (18.9.) yleisten asioiden neuvoston jälkeen. Toisessa osiossa kuvataan kehyskäsittelyä otsakekohtaisesti (horisontaaliset asiat, otsakkeet 1, 3, 5 ja 7) sekä omiin varoihin liittyen. Tilannekatsauksen

4 4(27) kolmannessa osassa kuvataan kehyskäsittelyä suhteessa muihin instituutioihin, erityisesti Euroopan parlamenttiin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan. Neljännessä osassa kuvataan kehyskäsittelyn seuraavat askelmerkit. Edellisen yleisten asioiden neuvoston keskustelua seuraten puheenjohtaja on aloittanut neuvottelulaatikko-asiakirjan mahdollisten elementtien määrittelyn työryhmätasolla (AHWP MFF; neljä kokousta) sekä jatkanut omiin varoihin liittyvien ehdotusten käsittelyä (WPOR, kaksi kokousta). Työryhmätasolla on käsitelty tähän mennessä neuvottelulaatikon mahdollista rakennetta ja kehysehdotuksen horisontaalisia kysymyksiä sekä otsakkeita 1 (sisämarkkinat, innovointi, digitaalitalous), 3 (luonnonvarat ja ympäristö), 5 (turvallisuus ja puolustus) sekä 7 (EU:n yleinen hallinto). Kehyskäsittely on ollut myös esillä Coreperkokouksissa ja Puheenjohtajan tavoitteena on tarjota kattava yleiskuva kaikista kysymyksistä ja mahdollisista vaihtoehdoista, joista tulee keskustella poliittisella tasolla. Puheenjohtaja korostaa, että neuvottelulaatikko-asiakirjan mahdollisten elementtien laatiminen ja kehittäminen ovat yksinomaan puheenjohtajan vastuulla eivätkä ne sido jäsenvaltioita. Puheenjohtaja toteaa, että horisontaalisiin kysymyksiin liittyen jatkokäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota mm. oikean tasapainon löytämiseen nykyisten ja tulevien haasteiden sekä poliittisten painopisteiden välille. Puheenjohtajan tilannekatsauksen mukaan jäsenvaltioiden näkemykset jakautuvat myös kehyksen joustoinstrumentteihin liittyen. Puheenjohtaja näkee, että otsakkeen 1 osalta keskusteluja tulee jatkaa mm. Euroopan Horisontti -ohjelman excellence-periaatteesta. Otsakkeen 3 jatkokeskustelussa tulee puheenjohtajan tilannekatsauksen mukaan keskittyä esim. tilakohtaisiin tukikattoihin ja maaseudun kehittämisen yhteisrahoitukseen. Otsakkeen 5 osalta puheenjohtaja toteaa, että tähänastinen keskustelu on keskittynyt EU:n ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahoitukseen. Otsakkeeseen 7 liittyen puheenjohtaja summaa, että jäsenvaltiot ovat korostaneet läpinäkyvyyttä sekä tehostamis- ja säästötarpeita. Omien varojen työryhmäkäsittelyyn liittyen puheenjohtaja toteaa tilannekatsauksessaan muun muassa, että työryhmätyöskentelyn tueksi komissio on tarjonnut täydentävää tietoa omia varoja koskevien ehdotusten mahdollisista vaikutuksista. Lisäksi puheenjohtaja toteaa, että komissiolta odotetaan vielä lisätietoa liittyen kansallisten maksuosuuksien tarkempaan arviointiin. Puheenjohtaja toteaa myös, että jäsenmaiden näkemykset eroavat esimerkiksi kantopalkkioiden alentamisehdotuksen osalta. Puheenjohtaja toteaa jatkaneensa näkemystenvaihtoa Euroopan parlamentin edustajien kanssa yleisten asioiden neuvoston yhteydessä. Puheenjohtajan tilannekatsauksen mukaan EP olisi äänestämässä marraskuun puolivälissä rahoituskehysmietinnöstä. Seuraavien askelmerkkien osalta puheenjohtaja toteaa aikomuksenaan olevan jatkaa samaa lähestymistapaa, yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, neuvottelulaatikko-asiakirjan mahdollisten elementtien määrittelyssä, keskustelussa ja täsmentämisessä. Lopuksi puheenjohtaja toteaa, että rahoituskehykset ovat aiheena jälleen seuraavassa yleisten asioiden neuvostossa EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän.

5 Rahoituskehysasetus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom-sopimus) 106a artiklaan. Käsittely Euroopan parlamentissa EP:n yleisesittelijöinä toimivat Jan Olbrycht (EPP, PL) sekä Isabelle Thomas (S&D, FR). EP:n on määrä hyväksyä monivuotisen rahoituskehysehdotuksen osalta mietinnön (Interim Report) marraskuussa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotuksilla ei ole välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotuksen taloudelliset vaikutukset kuvataan tarkemmin valtioneuvoston U 45/2018 -kirjelmässä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Puheenjohtajan tilannekatsaus, (12838/18); Multiannual Financial Framework (MFF) : State of Play Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 5(27) Joanna Tikkanen, EU-erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia, , joanna.tikkanen@vnk.fi Johanna Kaunisvaara, EU-avustaja, valtioneuvoston kanslia, , johanna.kaunisvaara@vnk.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

6 6(27) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Koskinen Anniina(VNK) Asia YAN; Lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnos Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvosto käy keskustelun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta, jonka aiheita ovat muuttoliike, sisäinen turvallisuus ja ulkosuhteet. Neuvostossa käsiteltävä versio päätelmäluonnoksesta jaetaan jäsenmaille maanantaina Muuttoliikkeen osalta Suomi pitää keskeisenä Eurooppa-neuvoston linjausten toimeenpanoa. Suomi pitää tärkeänä, että alueellisten maihinnousupisteiden ja EU:n alueella sijaitsevien valvottujen keskusten kehittämistyö etenee ja toimien toteuttamiseen osoitetaan riittävät resurssit. Suomi pitää tärkeänä, että päätelmissä huomioidaan hybridi- ja kyberuhat. Jäsenmaiden ja EU:n kykyä reagoida ja tunnistaa hybridi- ja kyberuhkia tulee vahvistaa. Kysymys on kokonaisturvallisuudesta, jota tulee edistää myös EU-tasolla. Muuttoliike Eurooppa-neuvoston tarkoituksena on arvioida kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanoa. Päätelmäluonnoksessa korostetaan lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävää yhteistyötä sekä ihmissalakuljetuksen torjunnan tärkeyttä. Itävallan liittokansleri antaa katsauksen yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Sisäinen turvallisuus Päämiehet kävivät keskustelua sisäisestä turvallisuudesta EU-johtajien asialistan pohjalta syyskuussa Salzburgissa järjestetyssä epävirallisessa päämiestapaamisessa. Lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksessa todetaan tarve panna jo sovitut, turvallisuutta parantavat toimet kokonaan täytäntöön.

7 7(27) Päätelmäluonnoksessa tuomitaan kyberhyökkäys Kemiallisten aseiden kieltojärjestöä vastaan ja korostetaan EU:n vahvistavan kriisinkestokykyään ja kapasiteettiaan torjua kyber- ja hybridiuhkia sekä kemiallisia, biologisia ja säteilyyn ja ydinaineisiin liittyviä uhkia. Eurooppa-neuvosto kehottaa päätelmissään toimiin, jotka vahvistavat EU:n kyberturvallisuutta, suojelevat unionin demokraattista järjestelmää sekä taistelevat disinformaatiota vastaan. Päätelmäluonnoksessa todetaan, että terrorismin ja radikalisaation ehkäisyn kannalta tärkeissä komission ehdotuksissa tulisi päästä sopuun. Päätelmissä todetaan, että jäsenvaltioiden viranomaisille ja Europolille tulisi tarjota riittävät resurssit torjua uuden teknologian tuomat haasteet. Eurooppa-neuvosto aikoo myös korostaa tiedonvaihdon tärkeyttä ja kehottaa saamaan päätökseen neuvottelut unionin pelastuspalvelumekanismista vuoden loppuun mennessä. Ulkosuhteet Eurooppa-neuvosto käsittelee myös mahdollisia asialistalle nousevia ulkosuhdeaiheita. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 11817/18 LIMITE CO EUR-PREP 39 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNEUS/Koskinen Liitteet Viite

8 8(27) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Koskinen Anniina(VNK) Asia YAN; Eurooppa-neuvoston seuranta Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvosto saa yhteenvedon Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanosta erityisesti lokakuun Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen. Suomi ottaa yhteenvedon tiedoksi. Suomi pitää tarpeellisena tehostaa unionin päätösten toimeenpanoa. Tällä edistetään EU:n legitimiteettiä ja uskottavuutta. Tarvitaan jäsenvaltioiden ja instituutioiden vahvempaa sitoutumista toimeenpanon varmistamiseen. Eurooppa-neuvoston rooli toimeenpanon tehostamisessa on keskeinen. Eurooppaneuvoston päätelmien tulisi tarpeen mukaan sisältää selkeä vastuunjako kunkin asiakysymyksen seurannan, monitoroinnin ja raportoinnin osalta. Keskeisiä asiakokonaisuuksia koskeva seurantamekanismi olisi hyödyllinen. Sihteeristöllä tulisi olla keskeinen rooli tämän osalta jatkuvuuden turvaamiseksi. YAN:lla on tärkeä rooli seurannan varmistamisessa, erityisesti horisontaalisten kysymysten osalta. Sektorineuvostojen tulisi vastaavasti varmistaa keskeisten sektorikohtaisten asiakysymysten seurantaa. Eurooppa-neuvoston, yleisten asioiden neuvoston ja sektorineuvostojen välisen vuorovaikutuksen on oltava koordinoitua ja tehokasta. Toimeenpanon tehostaminen edellyttää myös, että komissio tekee tarvittavat aloitteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, että EU:n lainsäädäntömenettelyssä tuotetaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä ja että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa EUsääntelyn oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta ja oikeasta soveltamisesta. Komission tulisi hyödyntää täysimääräisesti EU-sääntelyn täytäntöönpanon ja soveltamisen valvontaan liittyvät välineet, mukaan lukien rakentava dialogi jäsenvaltioiden kanssa.

9 9(27) Tilannekatsauksen taustana on neuvoston sihteeristön laatima yhteenveto Eurooppaneuvoston päätelmistä. Työdokumentissa käydään läpi tilanne muun muassa muuttoliikkeen, turvallisuuden ja puolustuksen, digitaalisen Euroopan ja kauppapolitiikan osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat WK 12005/2018 INIT LIMITE Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/Koskinen EUTORI-tunnus Liitteet Viite

10 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) (27) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; Oikeusvaltiotilanne Puolassa; Komission ehdotus neuvoston päätökseksi; Tilannekatsaus Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus E 7/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Puolaa kuultiin EUsopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn ensimmäisen vaiheen mukaisesti yleisten asioiden neuvostossa ja Yleisten asioiden neuvostossa on tarkoitus saada tilannekatsaus. EU perustuu yhteisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita EU:n perussopimusten noudattamiseen ja näihin arvoihin. Unionin yhteisten arvojen noudattaminen tulee varmistaa. EU-sopimuksen 7 artiklan mukainen mekanismi ja komission toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi mahdollistavat puuttumisen oikeusvaltioperiaatetta koskevaan uhkaan. On hyvä, että komissio on ottanut mekanismin käyttöön. On kuitenkin tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Suomi toimii aloitteellisesti, jotta unionin tason ennakollisia ja muita mekanismeja kehitettäisiin ja tehostettaisiin. On myös tärkeää löytää keinoja vahvistaa EU:n rahoituksen ja EU:n perusarvojen noudattamisen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, välistä yhteyttä. Suomi arvioi komission tätä koskevaa toukokuussa 2018 antamaa ehdotusta myönteisessä hengessä. Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa, mukaan lukien EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämisen arviointi. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. Suomi luottaa siihen, että komissio on arvioinut perinpohjaisesti ja asiantuntevasti tilannetta ehdottaessaan EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan aktivoimista ja kyseisen artiklan mukaista Puolan kuulemista.

11 Pääasiallinen sisältö 11(27) Komission asettama määräaika toimenpiteille päättyi jo maaliskuussa. Suomi rohkaisee edelleen komissiota ja Puolaa etsimään ratkaisuja. Puola on tärkeä jäsenvaltio EU:lle ja Suomelle. On huolestuttavaa, mikäli riittävää edistystä ei tapahdu. Tällöin on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. Jäsenvaltion kuuleminen on olennainen osa EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä ja edellytys menettelyn asianmukaiselle etenemiselle. Suomi on tukenut etenemistä kuulemiseen. On keskeistä, että kuulemisesta saadaan neuvostolle vankka pohja arvioida tilannetta ja tarkoituksenmukaista etenemistapaa. Kuuleminen on tärkeää toteuttaa siten, että menettely on asianmukainen kaikkien osapuolten osalta. Kuulemisen pohjalta Suomi arvioi jatkomenettelyn. Olennaista on, että Puolan tilanteen käsittely neuvostossa jatkuu. Kyse on myös EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen soveltaminen Puolaan ja komission perusteltu päätösehdotus Komissio hyväksyi vuonna 2014 oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen. Se sisältää ns. varhaisvaroitusjärjestelmän tilanteisiin, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu tietyssä jäsenvaltiossa järjestelmätason uhka. Toimintakehys sisältää kolmivaiheisen menettelyn (1. arvio ja lausunto, 2. suositus, 3. seuranta). Menettelyssä keskeistä on komission ja kyseessä olevan jäsenvaltion jatkuva oikeusvaltiodialogi. Tarkoituksena on löytää komission ja jäsenvaltion välillä yhteinen ratkaisu ja ennaltaehkäistä tarve turvautua EU-sopimuksen 7 artiklan mukaiseen menettelyyn. Puolan tilanne on ensimmäinen tapaus, jossa komissio on käyttänyt oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevaa toimintakehystä. Komissio käynnisti menettelyn Komissio on antanut Puolalle toimintakehyksen puitteissa lausunnon sekä suositukset 27.7., , ja Komissio ja Puola ovat esittäneet näkemyksiään dialogin puitteissa menettelyn käynnistämisestä lähtien. Menettely jatkuu edelleen. Komissio antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Komissio on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan uudelleen tekemäänsä ehdotusta, jos Puola toimeenpanee komission antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa esitetyt toimenpiteet asetetussa määräajassa, mennessä. Komission perusteltua päätösehdotusta kuvataan E-kirjeessä 7/2018 vp.

12 12(27) Komissio esitteli päätösehdotuksensa ja antoi tilannekatsaukset yleisten asioiden neuvostossa 20.3., ja Komissio totesi kesäkuussa 2018, että Puolassa on tehty joitain lainsäädäntömuutoksia, mutta komissio oli edelleen huolestunut Puolan tilanteesta ja katsoi, että neuvoston tulisi edetä EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen menettelyyn kuuluvaan kuulemiseen Puolan osalta. Puolaa kuultiin yleisten asioiden neuvostossa ja Käsittelyn kohteena olivat komission perustellussa ehdotuksessa käsitellyt asiakokonaisuudet. Puolan oikeusvaltiotilanteen neuvostokäsittelyssä jäsenvaltioiden näkemyksissä on ollut havaittavissa painotuseroja. Tilannekehityksestä Puolassa syksyllä 2018 Puolassa ryhdyttiin keväällä 2018 tiettyihin lainsäädäntö- ja hallinnollisiin muutoksiin Puolan ja komission välisen oikeusvaltiodialogin myötä. On esitetty arvioita, että toimet eivät olisi sisällöllisesti niin merkittäviä, että ne vastaisivat komission esittämiin huoliin. Puolassa aiemmin toteutettujen lainsäädäntömuutosten perusteella korkeimman oikeuden yli 65-vuotiaat jäsenet, mukaan lukien sen presidentti, joutuivat jäämään eläkkeelle , elleivät he olleet pyytäneet virkakautensa jatkamista tasavallan presidentiltä. Maaliskuussa 2018 korkeimman oikeuden jäsenten määrää nostettiin 93 jäsenestä 120 jäseneen. Edellä mainittu lainsäädäntömuutos muutos koski 27 tuolloisista korkeimman oikeuden jäsenistä. Virkakauden jatkamista koskevan pyynnön esitti tasavallan presidentille yhdeksän tuomaria. Komissio on nostanut lainsäädäntömuutoksen esille oikeusvaltiosuosituksissaan ja päätösehdotuksessaan neuvostolle. Komissio nosti syyskuussa kanteen EU:n tuomioistuimessa muutosta koskien. Komissio pyysi tuomioistuinta määräämään välitoimia, joilla Puolan korkeimman oikeuden tilanne palautettaisiin sellaiseksi kuin se oli ennen kyseessä olevien uusien säännösten hyväksymistä. Komissio pyysi asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä. Puolan korkein oikeus on tehdyt elokuussa 2018 EU:n tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön (C-522/18), joka liittyy edellä mainittuun tuomareiden eläkeiän alentamista koskevaan lakiin. Se on myös lykännyt korkeinta oikeutta koskevan lain soveltamista tietyiltä osin. Puolan korkein oikeus pyysi asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely KOM(2014) 158 lopullinen, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle uusi toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Kyse on komission toimintakehyksestä, jossa Euroopan parlamentilla ja neuvostolla ei ole päätöksentekoasemaa. Tiedonanto perustuu keskeisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan, jossa määrätään unionin arvoista. Sillä on myös yhteys SEU 7 artiklaan, jossa määrätään menettelyistä arvojen turvaamiseksi. Komissio on esittänyt SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen ennaltaehkäisevän menettelyn aktivoimista. SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen (ennaltaehkäisevä vaihe) ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen (sanktiomahdollisuus). SEU 7 artiklan

13 13(27) 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia. SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja. Tämän jälkeen neuvosto voi päättää sanktioista. Asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa, voidaan pidättää väliaikaisesti. Unionin arvoista määrätään SEU 2 artiklassa. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on käsitellyt Puolan oikeusvaltiotilannetta seuraavasti: Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan tilanteesta (2015/3031(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin (2016/2774(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (2017/2931(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma komission päätöksestä käynnistää SEUsopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta (2018/2541(RSP)). EU-ministerivaliokunta E 7/2018 vp jatkokirjeineen. Muun muassa VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 66/2018 vp). Ks. myös E 66/2013 vp ja E 106/2017 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan. Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

14 Taloudelliset vaikutukset 14(27) Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komissio antoi asetusehdotuksen EU:n talousarvion suojaamiseksi (COM(2018) 324 final). Komissio esittää ehdotuksessaan ehdollisuuden luomista EUvarojen vastaanottamisen ja käytön sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille. Ehdotuksesta on laadittu U-kirjelmä 40/2018 vp, jota eduskunta parhaillaan käsittelee. Euroopan parlamentti päätti , että se pyytää neuvostoa käynnistämään menettelyn, jossa neuvosto voisi todeta, että on selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin yhteisiä arvoja (EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely). - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Pietarinen, VNEUS, paivi.pietarinen@vnk.fi, Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, Terhi Bunders, UM, terhi.bunders@formin.fi, Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, Marketta Henriksson, VM, marketta.henriksson@vm.fi, EUTORI-tunnus EU/2017/1820 Liitteet Viite

15 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) (27) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; Oikeusvaltiotilanne Unkarissa; Euroopan parlamentin ehdotus neuvoston päätökseksi Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan parlamentti antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi sen toteamiseksi, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja. Puheenjohtajan on tarkoitus antaa tilannetietoja yleisten asioiden neuvostossa Käsittelyssä ei ole vielä tarkoitus käydä substanssikeskustelua eikä tehdä päätöksiä. Neuvoston kannanmuodostus ei siten ole vielä ajankohtaista. EU perustuu yhteisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita EU:n perussopimusten noudattamiseen ja näihin arvoihin. Unionin yhteisten arvojen noudattaminen tulee varmistaa. EU-sopimuksen 7 artiklan mukainen mekanismi ja komission toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi mahdollistavat puuttumisen oikeusvaltioperiaatetta koskevaan uhkaan. 7 artiklan mukainen mekanismi kattaa 2 artiklassa tarkoitetut yhteiset arvot. On kuitenkin tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Suomi toimii aloitteellisesti, jotta unionin tason ennakollisia ja muita mekanismeja kehitettäisiin ja tehostettaisiin. On myös tärkeää löytää keinoja vahvistaa EU:n rahoituksen ja EU:n perusarvojen noudattamisen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, välistä yhteyttä. Suomi arvioi komission tätä koskevaa toukokuussa 2018 antamaa ehdotusta myönteisessä hengessä. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. Oikeusvaltioperiaatteen noudattamista unionissa koskevia kysymyksiä tulisi lähestyä kokonaisvaltaisesti, hyödyntäen tehokkaasti kaikkia olemassa olevia välineitä. On keskeistä, että Unkaria koskeva EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely antaa neuvostolle vankan pohjan arvioida tilannetta ja tarkoituksenmukaista

16 16(27) etenemistapaa. Menettelyn pohjana tulee olla asianmukainen, objektiivinen, luotettava ja todennettavissa oleva tieto. Komissiolla on runsaasti asiantuntemusta, jota voitaisiin hyödyntää tässä prosessissa. Suomi on tukenut komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa ja valvonnassa EU:ssa. Kyse on myös EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Suomi täsmentää kantojaan tarvittavilta osin käsittelyn edetessä ja tietopohjan laajentuessa. Pääasiallinen sisältö Euroopan parlamentin päätösehdotus Euroopan parlamentti hyväksyi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla sen toteamiseksi, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja. Esitys hyväksyttiin äänin 448 puolesta, 197 vastaan ja 48 tyhjää. Tämä on ensimmäinen kerta, kun parlamentti tekee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen ehdotuksen neuvostolle. Päätösehdotuksen taustalla on Euroopan parlamentin pitkään jatkunut huoli Unkarin oikeusvaltio- ja demokratiatilanteesta. Euroopan parlamentin mukaan merkittävimpiä huolenaiheita ovat oikeuslaitoksen itsenäisyys, sananvapaus, korruptio sekä vähemmistöjen, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeudet. Euroopan parlamentin esittämät huolet ovat laaja-alaisia ja niitä kuvataan jäljempänä yksityiskohtaisemmin Euroopan parlamentin päätösehdotuksen jaottelun mukaisesti. Euroopan parlamentti on päätösehdotuksen perustelujen mukaan pannut merkille, että Unkari on jatkuvasti ollut valmis keskustelemaan kaikkien yksittäisten toimenpiteiden laillisuudesta, mutta jättänyt toteuttamatta parlamentin aiemmissa päätöslauselmissa suosittelemat toimet. Päätösehdotuksessa kuvataan eri tahojen esittämiä huolia, mutta toisaalta tuodaan samalla esille myös Unkarissa tapahtunutta myönteistä kehitystä. Päätösehdotuksen 1 artiklan mukaan on olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja. Päätösehdotuksen 2 artiklassa ehdotetaan, että neuvosto suosittaisi, että Unkari toteuttaisi artiklassa luetellut toimenpiteet kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Suositukset on jätetty päätösehdotuksessa avoimiksi. Perustuslakijärjestelmän ja vaalijärjestelmän toimivuus Päätösehdotuksen perusteluissa kuvataan mm. Venetsian komission sekä YK:n ihmisoikeuskomitean huolia Unkarin perustuslakiin ja vaaleihin liittyen. Perusteluissa todetaan, että viime vuosina Unkarin hallitus on käyttänyt kansallisia kuulemisia ja viitataan mm. komission tätä koskeviin huomioihin.

17 Oikeuslaitoksen ja muiden elinten riippumattomuus ja tuomareiden oikeudet Päätösehdotuksen perusteluissa kuvataan mm. GRECOn raportissaan esittämiä näkemyksiä kansallisesta oikeusvirastosta ja perustuslakituomioistuimesta. Kahdessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiossa (Gaszó v. Unkari ja Baka v. Unkari) on katsottu muun ohella loukatun oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Venetsian komissio ja GRECO ovat lausuneet myös Unkarin syyttäjälaitosta koskien. Korruptio ja eturistiriidat Päätösehdotuksen perusteluissa kuvataan mm. GRECOn näkemyksiä Unkarin parlamentin jäsenten eturistiriitojen välttämiseksi tarvittavista toimista. Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston rajoitetun vaalitarkkailuvaltuuskunnan kertomuksessa on käsitelty kampanjarahoitusta. Perusteluissa viitataan Unkarin saamaan unionin rahoitukseen ja petostentorjuntaviraston (OLAF) toimiin Unkarin osalta. Seitsemännen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen mukaan hallinnon tehokkuus Unkarissa on huonontunut ja sen laatu on unionin keskiarvon alapuolella. Komission EU:n korruptiontorjuntakertomuksen mukaan korruption katsotaan olevan Unkarissa laajalle levinnyttä. Yksityisyyden suoja ja tietosuoja Päätösehdotuksen perusteluissa viitataan mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioon (Szabó ja Vissy v. Unkari), jonka mukaan oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen on loukattu kansallisen turvallisuuden nimissä toteutettuihin salaisiin valvontajärjestelyihin liittyvässä asiassa. YK:n ihmisoikeuskomitea on ilmaissut huolensa siitä, että valvontajärjestelyt mahdollistaisivat viestien laajamittaisen sieppauksen eikä niihin liittyisi riittäviä oikeussuojatakeita. Sananvapaus Päätösehdotuksen perusteluissa kuvataan mm. Venetsian komission ja YK:n ihmisoikeuskomitean Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä koskevia lausumia, joissa on edellytetty muutoksia kyseiseen lainsäädäntöön. Perusteluissa viitataan myös muihin tahoihin, jotka ovat tuoneet esiin samankaltaisia huolia. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on esittänyt erityisesti sananvapauteen liittyviä huomioita. Akateeminen vapaus Päätösehdotuksen perusteluissa kuvataan mm. Venetsian komission kansallisesta korkeaasteen koulutuksesta esittämiä näkemyksiä, joiden mukaan aiempaa tiukempien sääntöjen käyttöönotto ilman vahvoja perusteita Unkariin jo asettautuneille ulkomaisille yliopistoille olisi ongelmallista oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kannalta. YK:n ihmisoikeuskomitea on tuonut esille vastaavia huolia. Komissio on nostanut EU:n tuomioistuimessa rikkomuskanteen kansallista korkea-asteen koulutusta koskevasta laista. Komission mukaan laki rajoittaa suhteettomasti muiden unionin ja kolmansien maiden yliopistojen toimintaa. Uskonnonvapaus 17(27)

18 18(27) Päätösehdotuksen perustelujen mukaan lainsäädäntömuutoksilla on tarkistettu useiden uskonnollisten järjestöjen oikeushenkilön asemaa. Laillisesti tunnustettujen kirkkojen määrää on vähennetty. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja Venetsian komissio ovat lausuneet laista. Kansainväliseen vaikuttamiseen vastatakseen Unkari laajensi tunnustettujen kirkkojen lukumäärää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut tuomiossaan (Magyar Keresztény Mennonita Egyház ja muut v. Unkari), että Unkari on omantunnon- ja uskonnonvapauden valossa rikkonut yhdistymisvapautta. Yhdistymisvapaus Päätösehdotuksen perusteluissa todetaan mm., että Unkarin parlamentti käsitteli vuonna 2017 ulkomailta tukea saavien järjestöjen avoimuutta koskevaa lakiesitystä. Mm. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu esitti huolia lakiesityksestä. Parlamentti hyväksyi lakiesityksen muutettuna vuonna Venetsian komission mukaan muutokset eivät lieventäneet huolta siitä, että laki merkitsisi suhteetonta puuttumista yhdistymis- ja sananvapauteen sekä yksityisyydensuojaan ja loukkaisi syrjintäkieltoa. Komissio on päättänyt käynnistää rikkomusmenettelyn Unkaria vastaan kyseisen lain vuoksi. Komission mukaan Unkari on rikkonut mm. perusoikeuskirjassa määrättyjä yhdistymisvapautta sekä oikeutta yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Perustelujen mukaan Unkarin hallitus antoi 2018 lainsäädäntöpaketin, jonka osalta mm. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu esitti huolensa yhdistymisvapauden kunnioittamisesta. Useat tahot toivat esille näkemyksenään, että laki voisi johtaa yhdistymisvapauden ja sananvapauden aiheettomiin rajoituksiin. Venetsian komissiolta on pyydetty lausuntoa. Perustelujen mukaan Unkarin hallitus antoi 2018 lakiesityksen, jossa mm. ehdotetaan rikosoikeudellisia seuraamuksia laittoman maahanmuuton helpottamisesta. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu on esittänyt, että ehdotus peruutettaisiin. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on tuonut esiin huolensa. Venetsian komissiota pyydettiin lausumaan uudesta ehdotuksesta, mutta laki hyväksyttiin ennen lausunnon antamista. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu on arvostellut menettelyä. Mm. Venetsian komissio katsoo, että rikosvastuuta koskeva säännös voisi haitata suojeltua järjestö- ja sananvapaustoimintaa ja rikkoa oikeutta yhdistymisvapauteen ja sananvapauteen. Se olisi kumottava. Komissio on lähettänyt Unkarille virallisen huomautuksen tähän uuteen lakiin liittyen. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun Päätösehdotuksen perusteluissa viitataan mm. YK:n ihmisoikeuskomitean lausumiin naisten asemasta Unkarissa sekä syrjintään ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyviin huoliin. Vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet Päätösehdotuksen perusteluissa tuodaan esille eri tahojen näkemyksiä mm. rasismista ja suvaitsemattomuudesta, etenkin romanivastaisuudesta, sekä romanien syrjinnästä ja epätasa-arvosta. Esille tuodaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio (Horváth ja Kiss v. Unkari), joka liittyi romanilasten oikeuteen saada syrjinnästä vapaata koulutusta. Useat tahot ovat lausuneet mm. romanien pakkohäädöistä ja antisemitismistä. Muuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten perusoikeudet

19 19(27) Päätösehdotuksen perusteluissa viitataan mm. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun ja YK:n ihmisoikeuskomitean esittämiin huoliin turvapaikkalainsäädännöstä ja menettelystä. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu, Euroopan neuvosto ja Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto ovat lausuneet, että Unkarin tulisi pidättäytyä toimista, jotka edistäisivät suvaitsemattomuutta ja pelkoa ja lisäisivät muukalaisvihaa. Perustelujen mukaan useat tahot ovat lausuneet mm. koskien säilöönottoa, pidätyksiä ja palautuksia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut asiassa O.M. v. Unkari antamassaan tuomiossa, että oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen oli rikottu pidätyksen yhteydessä. Perustelujen mukaan EU:n tuomioistuin hylkäsi tuomiossaan (C-643/15 ja C-647/15) mm. Unkarin kanteen turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja koskevasta neuvoston päätöksestä. Unkari ei ole tuomion jälkeen noudattanut ratkaisua ja komissio on nostanut tätä koskevan rikkomuskanteen EU:n tuomioistuimessa. Komissio on nostanut rikkomuskanteen myös koskien sitä, ettei Unkarin turvapaikka- ja palauttamislainsäädäntö vastaa unionin oikeutta. Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet Päätösehdotuksen perusteluissa viitataan YK:n ihmisoikeuskomitean, YK:n erityisraportoijien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun lausumiin asunnottomuudesta ja kodittomuudesta. Päätösehdotuksen perustelujen mukaan lakot ovat olleet joulukuusta 2010 lähtien periaatteessa laittomia Unkarissa. Perustelujen mukaan YK:n lapsen oikeuksien komitean raportissa on käsitelty lapsien erottamista perheistään. Perusteluissa nostetaan esille myös komission ja neuvoston Unkarin vuoden 2018 kansallisessa uudistusohjelmassa sekä Unkarin vuoden 2018 lähentymisohjelmassa taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia koskien toteamat seikat. Euroopan parlamentin päätösehdotuksen käsittelystä neuvostossa Puheenjohtajan on tarkoitus antaa tietoja päätösehdotuksesta yleisten asioiden neuvostossa Käsittelyssä ei ole vielä tarkoitus käydä substanssikeskustelua eikä tehdä päätöksiä. Epävirallisesti on arvioitu, että Euroopan parlamentin Unkarin tilannetta koskeva ehdotus kattaisi merkittävästi laajemman kokonaisuuden kuin komission Puolan tilannetta koskeva perusteltu ehdotus, ja tämä asettaisi myös Unkaria koskevan ehdotuksen neuvostokäsittelylle uudenlaisia vaatimuksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 7 artiklan 1 kohta, jossa osaltaan määrätään menettelyistä unionin arvojen turvaamiseksi. SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen. SEU 7 artiklan menettelyä on pidetty käytännössä viimekätisenä keinona ja sen soveltamiskynnystä korkeana. Artiklaa on ensi kertaa sovellettu joulukuussa 2017, kun komissio teki perustellut ehdotuksen neuvoston päätökseksi 7 artiklan 1 kohdan soveltamisesta Puolan oikeusvaltiotilanteeseen.

20 SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia. Neuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen olemassa. SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja. Tämän jälkeen neuvosto voi päättää sanktioista. Asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa, voidaan pidättää väliaikaisesti. Unionin arvoista määrätään SEU 2 artiklassa. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on käsitellyt Unkarin oikeusvaltiotilannetta mm. seuraavasti: Euroopan parlamentin päätöslauselma Unkarin tilanteesta (2015/2700(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma Unkarin tilanteesta (2017/2656(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja (2017/2131(INL)). Institutionaalisten kysymysten jaosto, kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta Ks. myös E 66/2013 vp ja E 106/2017 vp. - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan. Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. 20(27)

21 21(27) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Unkarin oikeusvaltiotilanteen kehityksestä Huoli Unkarin oikeusvaltiokehityksestä on ollut esillä myös aiemmin, mm. vuosina Tällöin keskustelun taustalla oli pääministeri Orbánin hallituksen vuonna 2012 voimaan tullut perustuslakiuudistus, jonka pelättiin loukkaavan oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia. Komissio oli huolissaan Unkarin keskuspankin, oikeuslaitoksen ja tietosuojaviranomaisen riippumattomuudesta ja päätti käynnistää kolme rikkomusmenettelyä Unkaria vastaan. EU-tuomioistuin on antanut asiaan liittyen yhden tuomion, samoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Oikeusvaltiotilanne Puolassa Komissio antoi joulukuussa 2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EUsopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Puolaa kuultiin yleisten asioiden neuvostossa kesä- ja syyskuussa Käsittelyn kohteena olivat komission perustellussa ehdotuksessa käsitellyt asiakokonaisuudet. Yleisten asioiden neuvostossa on tarkoitus saada tilannekatsaus. Eduskuntaa on informoitu mm. E-jatkokirjeellä EJ 19/2018 vp. Komission asetusehdotus EU:n talousarvion suojaamiseksi Komissio antoi asetusehdotuksen EU:n talousarvion suojaamiseksi (COM(2018) 324 final). Komissio esittää ehdotuksessaan ehdollisuuden luomista EUvarojen vastaanottamisen ja käytön sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille. Ehdotuksesta on laadittu U-kirjelmä 40/2018 vp, jota eduskunta käsittelee. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen vahvistaminen EU:ssa Oikeusvaltioperiaatteen noudattamista seurataan EU:ssa erilaisilla välineillä. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet käymään neuvostossa säännöllisesti vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja turvaamiseksi. Itävalta aikoo järjestää puheenjohtajakaudellaan neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun. Vuoropuhelua koskien tehdään arvio ennen vuoden 2019 loppua, todennäköisesti Suomen EUpuheenjohtajakaudella. Komission vuonna 2014 antama tiedonanto uudesta EU:n toimintakehyksestä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi (COM(2014) 158 final) sisältää ns. varhaisvaroitusjärjestelmän niitä tilanteita varten, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu jäsenvaltiossa järjestelmätason uhka. Vakavimpia tilanteita varten on käytettävissä SEU 7 artiklan mukainen menettely. EU:ssa on vireillä useita hankkeita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen vahvistamiseksi. Belgia esitti alkuvuodesta 2018 aloitteen jäsenvaltioiden välisestä vertaisarviointimekanismista, jossa tarkasteltaisiin EU:n perussopimuksiin kirjattujen oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien täytäntöönpanoa, turvaamista ja vahvistamista jäsenvaltioissa. Aloitteesta käydään keskustelua jäsenvaltioiden kesken. Komission työohjelmaan vuodelle 2018 merkitty aloite oikeusvaltioperiaatteen valvonnan vahvistamisesta EU:ssa siirtynee annettavaksi vuoden 2019 puolella.

22 22(27) Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja yhteisten arvojen kunnioittamista edistetään myös Suomen puheenjohtajakaudella Euroopan neuvostossa (marraskuusta 2018 toukokuuhun 2019). Eduskuntaa on informoitu mm. E-jatkokirjeellä EJ 18/2018 vp. Asiakirjat 12266/18 FREMP 146 JAI 894 POLGEN 154 AG 22 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Pietarinen, VNEUS, Heidi Kaila, VNEUS, Tia Möller, OM, Terhi Bunders, UM, Tapio Puurunen, SM, Marketta Henriksson, VM, EUTORI-tunnus EU/2018/1565 Liitteet Viite

23 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Leppo Johannes(VNK) (27) Asia Ison-Britannian eroprosessi EU:sta Kokous Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) U/E/UTP-tunnus E 125/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvostossa valmistellaan Eurooppa-neuvoston (Artikla 50) pidettävää työillallista. Erosopimuksen osalta EU:n tavoitteena on päästä Eurooppa-neuvostoon mennessä UK:n kanssa yhteisymmärrykseen sopimuksen kaikkien vielä avoinna olevien kohtien tekstistä. Tulevan suhteen puitteita koskevan poliittisen julistuksen osalta pyritään pääsemään vähintäänkin otsikkotasolla yhteisymmärrykseen julistuksen rakenteesta ja listaamaan alat, joilla keskusteluja on jatkettava. Mikäli riittävää edistystä saavutetaan lokakuussa, voidaan marraskuussa kutsua koolle ylimääräinen Eurooppa-neuvosto erosopimustekstin vahvistamista ja julistustekstin viimeistelyä varten. Komissio pyrkii käymään UK:n kanssa intensiivisiä neuvotteluja koko alkaneen viikon ajan. Konkreettisia tekstiluonnoksia on näillä näkymin luvassa aikaisintaan Komissio ei ole toistaiseksi nähnyt tarvetta neuvottelumandaattinsa täsmentämiseen. Ratkaisut yritetään löytää olemassa olevien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden puitteissa. Suomi tukee pyrkimystä päästä vielä ennen lokakuun Eurooppa-neuvostoa yhteisymmärrykseen erosopimuksen kaikista avoimista kohdista Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen ja neuvoston neuvotteluohjeiden puitteissa. Mikäli EU:n ja Suomen kantojen täsmentäminen osoittautuu tarpeelliseksi, käsitellään asia erillisessä E- jatkokirjelmässä.