Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Pietarinen Päivi(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) Asia Oikeusvaltiotilanne Puolassa; komission ehdotus neuvoston päätökseksi - komission esittely Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Komissio on kuitenkin valmis harkitsemaan uudelleen tekemäänsä ehdotusta, jos Puola toimeenpanee komission antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa esitetyt toimenpiteet asetetussa määräajassa (kolme kuukautta suosituksen vastaanottamisesta). Komission on tarkoitus esitellä päätösehdotuksensa yleisten asioiden neuvostossa Käsittelyssä ei ole vielä tarkoitus tehdä päätöksiä eikä myöskään käydä substanssikeskustelua. Komission Puolan toimenpiteille asettama kolmen kuukauden määräaika on edelleen meneillään. Ennen neuvoston kannanmuodostusta Puolaa kuullaan. Neuvoston kannanmuodostus päätösehdotukseen ei siten ole vielä ajankohtaista. EU perustuu länsimaisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita EU:n perussopimusten noudattamiseen ja näihin arvoihin. Unionin yhteisten arvojen noudattaminen tulee varmistaa. EU-sopimuksen 7 artiklan mukainen mekanismi ja komission toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi mahdollistavat tehokkaan menettelyn oikeusvaltioperiaatetta koskevaan järjestelmätason uhkaan puuttumiseksi. On hyvä, että komissio on ottanut mekanismin tehokkaasti käyttöön. On kuitenkin tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen

2 Pääasiallinen sisältö 2(10) kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Suomi toimii aloitteellisesti, jotta unionin tason ennakollisia ja muita mekanismeja kehitettäisiin ja tehostettaisiin. Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa, mukaan lukien EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan 1 mukaisen menettelyn käynnistämisen arviointi. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. Suomi luottaa siihen, että komissio on arvioinut perinpohjaisesti ja asiantuntevasti tilannetta ehdottaessaan EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan aktivoimista. Komissio on ilmoittanut, että se on valmis harkitsemaan ehdotustaan uudelleen, jos Puola toimeenpanee komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen mukaisesti esittämät suositukset. Puola on tärkeä jäsenvaltio EU:lle ja Suomelle. On positiivista, että komission ja Puolan dialogi on tiivistynyt ja Suomi rohkaisee jatkamaan sitä. Suomi pitää tärkeänä, että komission ja Puolan välisissä keskusteluissa tapahtuu edistystä ja että Puola ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin. Mikäli riittävää edistystä ei tapahdu, on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. Kyse on myös EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen soveltaminen Puolaan Komissio hyväksyi vuonna 2014 oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen. Se sisältää ns. varhaisvaroitusjärjestelmän tilanteisiin, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu tietyssä jäsenvaltiossa järjestelmätason uhka. Toimintakehys sisältää kolmivaiheisen menettelyn (1. arvio ja lausunto, 2. suositus, 3. seuranta). Menettelyssä keskeistä on komission ja kyseessä olevan jäsenvaltion jatkuva oikeusvaltiodialogi. Tarkoituksena on löytää komission ja jäsenvaltion välillä yhteinen ratkaisu ja ennaltaehkäistä tarve turvautua EU-sopimuksen 7 artiklan mukaiseen menettelyyn. Puolan tilanne on ensimmäinen tapaus, jossa komissio on käyttänyt oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevaa toimintakehystä. Komissio käynnisti menettelyn Komissio on antanut Puolalle

3 3(10) toimintakehyksen puitteissa lausunnon sekä suositukset 27.7., , ja Komissio ja Puola ovat esittäneet näkemyksiään dialogin puitteissa menettelyn käynnistämisestä lähtien. Tiiviimpi poliittisen tason dialogiyhteys on ollut käynnissä tammikuusta 2018 lähtien. Komissio on tiedottanut oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksensä soveltamistilanteesta Puolaan yleisten asioiden neuvostossa ja Tällöin laaja enemmistö jäsenvaltioista antoi tukensa komission roolille ja pyrkimyksille ratkaista kysymys. Puolaa ja komissiota kannustettiin jatkamaan keskustelua asian ratkaisemiseksi. Komission perusteltu päätösehdotus Päätösehdotuksen (COM(2017) 835 final) perustelujen mukaan komissio on koko prosessin ajan perustellut huolenaiheensa puolueettomasti ja perusteellisesti. Komissio viittaa erityisesti Euroopan neuvoston alaisen ns. Venetsian komission arvioihin. Komissio toteaa, että sen käsityksen mukaan ehdotuksessa kuvattu Puolan oikeusvaltiotilanne merkitsee sitä, että on olemassa selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti EU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettua oikeusvaltioperiaatetta. Kahden vuoden aikana Puolassa on peräjälkeen säädetty enemmän kuin 13 lakia, jotka vaikuttavat Puolan oikeudenhoitojärjestelmään. Lainsäädäntömuutosten ja niiden yhteisvaikutusten seurauksena oikeuslaitoksen riippumattomuus ja valtioelinten välinen vallanjako joutuvat Puolassa vakavaan vaaraan. Komissio huomauttaa, että lainsäädäntötyö on toteutettu kuulematta asianmukaisesti sidosryhmiä, noudattamatta valtioelinten vilpittömän yhteistyön henkeä ja riippumatta lausunnoista, joita monet eurooppalaiset ja kansainväliset järjestöt ovat antaneet. Komission mukaan perustuslakituomioistuimen riippumattomuus ja legitimiteetti on vakavasti heikentynyt, eikä Puolan lakien perustuslainmukaisuutta voida enää tehokkaasti turvata. Kansallisesta tuomarineuvostosta, korkeimmasta oikeudesta, Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta sekä yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetut lait lisäävät merkittävästi oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa, erityisesti yhteisvaikutuksensa takia. Puolan hallituksen ja parlamentin enemmistöjäsenten toimet ja julkiset lausunnot, jotka ovat kohdistuneet Puolan tuomioistuimia ja tuomareita vastaan, ovat vahingoittaneet luottamusta oikeudenhoitojärjestelmään. Komission mukaan Puola on jättänyt huomiotta komission esittämät huolet. Puolan kanssa kahden vuoden ajan käyty vuoropuhelu ei ole johtanut tuloksiin, vaan tilanne on heikentynyt entisestään. Siksi on komission mukaan tarpeellista ja oikeasuhteista siirtyä vuoropuhelussa uuteen vaiheeseen, johon Euroopan parlamentti ja neuvosto osallistuvat virallisesti. Perustelujen mukaan komissio on valmis tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa harkitsemaan uudelleen perusteltua ehdotusta, jos Puola panee

4 4(10) täytäntöön komission antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa suositellut toimet suosituksessa määritellyssä määräajassa (kolme kuukautta suosituksen vastaanottamisesta). Komission päätösehdotuksen johdanto-osassa viitataan komission esittämiin huoliin perustuslainmukaisuuden riippumattoman ja legitiimin tarkistuksen puuttumisesta Puolassa sekä siihen, että Puolan parlamentin hyväksymät korkeimmasta oikeudesta, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta, kansallisesta tuomarineuvostosta ja Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annetut lait sisältävät säännöksiä, jotka herättävät vakavan huolen oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, valtioelinten välisestä vallanjaosta ja oikeusvarmuudesta. Johdanto-osassa viitataan siihen, että Puola ei ole toteuttanut toimenpiteitä, joita komissio on suositellut oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvan järjestelmätason uhan poistamiseksi eikä vuoropuhelu, jota komissio on käynyt Puolan kanssa oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen mukaisesti, ole hälventänyt huolenaiheita. Johdanto-osassa viitataan Euroopan parlamentin päätöslauselmaan , jonka mukaan nykyinen tilanne Puolassa merkitsee selvää vaaraa EU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen vakavasta loukkaamisesta. Lisäksi lukuisat Euroopan ja kansainvälisen tason toimijat ovat ilmaisseet syvän huolensa Puolan oikeusvaltiotilanteesta, mukaan lukien Venetsian komissio, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivinen neuvosto, YK:n ihmisoikeuskomitea, tuomareiden ja lakimiesten riippumattomuutta käsittelevä YK:n erityisraportoija, EU:n korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto, Euroopan tuomarineuvostojen verkosto sekä EU:n asianajajaliittojen neuvosto. Johdanto-osan mukaan riippumatta siitä, minkä tyyppisen oikeudenhoitojärjestelmän jäsenvaltio on valinnut, EU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltioperiaate edellyttää oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, valtioelinten väliseen vallanjakoon ja oikeusvarmuuteen liittyvien vaatimusten noudattamista. Äskettäin hyväksyttyjen lakien myötä Puolan oikeudellinen järjestelmä ei enää näytä täyttävän näitä vaatimuksia, mikä herättää suurta huolta. Päätösehdotuksen 1 artiklan mukaan on olemassa selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksen 2 artiklassa ehdotetaan, että neuvosto suosittaisi, että Puola toteuttaisi artiklassa luetellut toimenpiteet kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Artiklan mukaan Puolan tulee palauttaa perustuslakituomioistuimen riippumattomuus ja legitiimiys Puolan perustuslain takaajana ja tällöin varmistaa, että perustuslakituomioistuimen tuomarit, presidentti ja varapresidentti valitaan ja nimitetään lainmukaisesti sekä panna täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 3. ja antamat tuomiot. Lisäksi Puolan tulee julkaista ja panna täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 9.3., ja antamat tuomiot. Puolan tulee varmistaa, että korkeimmasta

5 5(10) oikeudesta, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta, kansallisesta tuomarineuvostosta sekä Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annettuja lakeja muutetaan sen varmistamiseksi, että lait ovat niiden vaatimusten mukaisia, jotka liittyvät oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, valtioelinten väliseen vallanjakoon ja oikeusvarmuuteen. Puolan tulee lisäksi varmistaa, että oikeuslaitoksen uudistukset valmistellaan tiiviissä yhteistyössä oikeuslaitoksen ja eturyhmien kanssa, mukaan lukien Venetsian komissio. Puolan tulee myös pidättäytyä sellaisista toimista ja julkisista lausumista, jotka voisivat heikentää entisestään perustuslakituomioistuimen, korkeimman oikeuden, yleisten tuomioistuinten, yksittäisten tuomareiden, tuomarikunnan tai oikeuslaitoksen legitiimiyttä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 7 artiklan 1 kohta, jossa osaltaan määrätään menettelyistä unionin arvojen turvaamiseksi. SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen. SEU 7 artiklan menettelyä on pidetty käytännössä viimekätisenä keinona ja sen soveltamiskynnystä korkeana. Sitä ei ole ennen Puolan tilannetta sovellettu kertaakaan. SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia. Neuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen olemassa. SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja. Tämän jälkeen neuvosto voi päättää sanktioista. Asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa, voidaan pidättää väliaikaisesti. Unionin arvoista määrätään SEU 2 artiklassa. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti on käsitellyt Puolan oikeusvaltiotilannetta seuraavasti: Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan tilanteesta (2015/3031(RSP)).

6 Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin (2016/2774(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (2017/2931(RSP)). Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) hyväksyi päätöslauselmaluonnoksen komission Puolaa koskevasta perustellusta ehdotuksesta. Päätöslauselmaluonnosta käsitellään tämänhetkisten tietojen mukaan Euroopan parlamentin täysistunnossa helmi maaliskuun vaihteessa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Institutionaalisten kysymysten jaosto, kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta Suomen kantoja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi EU:ssa on mm. valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa 2018 (E 106/2017 vp). VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 68/2017 vp) VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 34/2017 vp) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan. Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 6(10) Komission perustellun ehdotuksen ja neljännen oikeusvaltiosuosituksen jälkeen tapahtunut kehitys

7 7(10) Komissio antoi perustellun ehdotuksensa sen jälkeen, kun siinä ja samaan aikaan annetussa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa mainitut lait korkeinta oikeutta ja kansallista tuomarineuvostoa koskien oli hyväksytty Puolan parlamentissa. Puolan presidentti allekirjoitti lait Korkeinta oikeutta koskeva laki tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua julkaisusta Kansallista tuomarineuvostoa koskeva laki tuli voimaan Tämän jälkeen on käynnistetty tuomarineuvoston uusien jäsenten valintaprosessi. Puola on pitänyt komission ehdotusta valitettavana ja puutteellisiin tietoihin perustuvana, mutta on ilmaissut valmiutensa keskusteluihin. Keskusteluja on käyty muun muassa pääministerin ja komission puheenjohtaja Junckerin sekä ulkoministerin ja komission 1. varapuheenjohtaja Timmermansin kesken sekä oikeusvaltioperiaatteesta vastaavan komissaari Jourovan kanssa. Asiantuntijatason kontaktit jatkuvat ja 1. varapuheenjohtaja Timmermans on kutsuttu Varsovaan. Puola on ilmoittanut toimittavansa näkemyksensä komissiolle ja neuvostolle mennessä. Puola on todennut, että kansallisen ja EU-lainsäädännön yhteensopivuus tulisi ratkaista EU:n tuomioistuimessa. Puolaa koskeva rikkomusmenettely ja Venetsian komission lausunnot ym. Komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn Puolan alempia oikeusasteita koskevasta laista ja antoi perustellun lausunnon syyskuussa Perusteena on sukupuolten välisen tasa-arvon loukkaaminen (naistuomarien eläkeikä 60, miestuomarien 65) sekä oikeusministerin päätösvalta tuomarien toimikausista. Komissio on todennut, että muitakin oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä huolia Puolan suhteen on nousemassa, kuten Białowieżan ikimetsän hakkuut, tiedotusvälineiden keskittyminen (valmisteilla oleva medialaki) sekä sukupuolten tasa-arvo (yleinen eläkelaki, jossa miehille ja naisille asetetaan eri eläkeikä). Useat tahot, mukaan lukien EU:n instituutiot sekä eurooppalaiset ja kansainväliset toimijat, ovat ilmaisseet huolensa Puolan tilanteesta. Euroopan neuvoston Venetsian komissio on antanut lausunnot Puolan perustuslakiuudistuksista (11.3. ja ). Lisäksi se antoi kriittisen lausunnon Puolan oikeuslaitosta koskevista lakiesityksistä ja esitti lukuisia muutosehdotuksia. Venetsian komissio katsoi lausunnossaan, että lakiesitysten yhteisvaikutus yhdessä yleistä syyttäjälaitosta koskevan lakiuudistuksen kanssa saavat aikaan vakavan riskin Puolan oikeuslaitoksen itsenäisyydelle. Venetsian komission puheenjohtaja antoi julkilausuman, jossa tuotiin esille huoli perustuslakituomioistuimen tilanteen heikentymisestä ja julkilausuman liittyen Puolan oikeuslaitosta koskeviin lainsäädäntöuudistuksiin. Jälkimmäisessä korostettiin oikeuslaitoksen riippumattomuutta, oikeusvaltion keskeistä elementtiä, joka on vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Julkilausumassa

8 8(10) painotettiin, että tuomareiden erottamattomuus on keskeinen osa tätä riippumattomuutta. Oikeusvaltiokehitykseen liittyvät huolet eräissä muissa jäsenvaltioissa Komissio on ilmaissut huolensa eräiden Unkarin viranomaisten viimeaikaisten toimien yhteensopivuudesta EU:n lainsäädännön ja yhteisten arvojen kanssa ja on käynnistänyt Unkaria koskien useita rikkomusmenettelyitä (muun muassa maan korkea-asteen koulutusta koskeva laki ja kansalaisjärjestöjen ulkomaista rahoitusta koskeva laki). Komissio totesi keväällä 2017 jatkavansa kaikkien perussopimusten mukaisten välineiden käyttämistä Unkarin tilanteeseen. Komissio ei ole kuitenkaan ilmaissut, että se olisi aikeissa soveltaa oikeusvaltioperiaatetta koskevaa toimintakehystään. Euroopan parlamentti hyväksyi keväällä 2017 päätöslauselman, jonka mukaan Unkarin perusoikeustilanne antaa aihetta EU-sopimuksen 7 artiklan aktivointiin. Parlamentti tulee laatimansa raportin pohjalta myöhemmin äänestämään, pyydetäänkö neuvostoa käsittelemään aktivointia. Mietinnön valmisteluaikataulusta ei ole tarkkaa tietoa. Romanian etenemistä oikeuslaitoksen uudistuksissa ja korruptionvastaisessa työssä on tarkasteltu EU-jäsenyyden myötä perustetun oikeus- ja sisäasioihin liittyvän yhteistyö- ja seurantamekanismin (CVM) avulla maan EU-jäsenyyden ajan. Edellisenä kolmena vuotena komissio on raportoinut Romanian edistyneen, mutta muun muassa maan hallituksen vuoden 2017 mittaan tekemien aloitteiden myötä kehityksen on arvioitu taantuneen. Komission puheenjohtaja Juncker ja 1. varapuheenjohtaja Timmermans antoivat yhteisen lausuman, jossa he kannustivat Romanian parlamenttia uudelleenharkitsemaan syksyllä ehdotettuja tuomioistuinlaitosta koskevia lakeja, jotka ovat herättäneet huolta erityisesti tuomioistuimen riippumattomuuden ja korruption torjunnan näkökulmasta. Myös Maltan viime vuosien tapahtumat ovat herättäneet huolta oikeusvaltioperiaatteen tilasta. Huolet liittyvät etenkin vallitsevien rakenteiden heikkouksiin ja maan hallintotapaan. Esiin on nostettu muun muassa lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen riippumattomuus. Euroopan parlamentti on käsitellyt Maltan oikeusvaltiotilannetta kahdesti. Se hyväksyi marraskuussa 2017 päätöslauselman, jossa muun muassa katsottiin, että komission tulisi aloittaa oikeusvaltiodialogi Maltan kanssa. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen varmistamista koskevat kehittämistoimet unionissa Jäsenvaltioiden kesken käydään neuvostossa säännöllisesti vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja turvaamiseksi. Neuvostossa sovittiin syksyllä 2016 vuoropuhelun kehittämisestä. Neuvoston vuoropuhelu arvioidaan uudelleen 2019 loppuun mennessä ja samalla arvioidaan sen muuttamista vuotuiseksi vertaisarvioinniksi. Arviointi osunee Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle. Myös Euroopan

9 9(10) parlamentti on pitänyt tarpeellisena vahvistaa unionin arvojen toteutumista ja tämän seurantaa jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentti teki syksyllä 2016 aloitteen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevasta EU:n järjestelmästä. Parlamentti pyysi komissiolta ehdotusta syyskuuhun 2017 mennessä. Komission vuoden 2018 työohjelman mukaan komissio antaa loka marraskuussa 2018 aloitteen oikeusvaltioperiaatteen valvonnan vahvistamiseksi EU:ssa. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja yhteisten arvojen kunnioittamista edistetään myös Suomen puheenjohtajakaudella Euroopan neuvostossa (marraskuusta 2018 toukokuuhun 2019). Suomi on toiminut kehittämistyössä aloitteellisesti ja aktiivisesti. Valtioneuvosto toimittaa eduskunnalle myöhemmin erillisen E-kirjeen EU:n oikeusvaltioperiaatteen kehittämistoimiin liittyen. Asiakirjat COM(2017) 835 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Pietarinen, VNEUS, Heidi Kaila, VNEUS, Tia Möller, OM, Tanja Leikas-Botta, UM, Tapio Puurunen, SM, Marketta Henriksson, VM, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

10 10(10) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Oikeusvaltioperiaate OM, SM, UM, VNK EUE, OKM, TEM, TULLI, VM, YM