s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 3 s. 22 Karjaan asema on seitsemän palveluneuvojan työpaikka Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8

2 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 4 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 Suurten linjojen äärellä Tarja Turtiainen kehottaa RVL:n osastoja valmistautumaan tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin mennessä on sovittava nykyisen tessin viimeisen palkankorotuserän suuruudesta: - Ellei sopimusta palkankorotuksen tasosta ole saavutettu em. ajankohtaan mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään Syksyllä on hyvä alkaa valmistautua myös ensi kevään isompaan neuvotteluvaiheeseen. 8 Etelä-Suomen liikenteenohjaus muutti Pasilaan Etelä-Suomen liikenteenohjaus muutti huhtikuussa uusiin tiloihin Pasilaan. Samalla Helsingin kauko-ohjausjärjestelmä Helka vaihtui Etelä-Suomen kauko-ohjaukseen Eskoon. Tiloihin moni liikenneohjaaja on tyytyväinen, mutta laitteet ja ohjelmat kaipaavat hienosäätöä. Ensimmäinen tosi koitos on edessä syksyn lehtikelien aikaan. Harri Berg 13 Tosiasioiden hyväksyminen on muutoksen alku Kun työtoveri tai työtovereita on irtisanottu, omat tehtävät ovat muuttuneet tai on joutunut itse irtisanotuksi, mikä auttaa selviytymään? Muun muassa tähän kysymykseen vastaa työhyvinvoinnin ja ihmisten johtamiseen perehtynyt professori Marja- Liisa Manka Tampereen yliopistosta. Hän korostaa viestinnän ja tunteiden käsittelyn merkitystä. Hän suosittelee asioiden laittamista kahteen koriin: mihin voin itse vaikuttaa ja mihin en: - Tosiasioiden hyväksyminen on muutoksen alku. 16 Luvut ovat toiminnan ja ajattelun välineitä Tammikuun alussa työnsä RVL:n talousvastaavana aloittaneen Anne Lappeteläisen mielestä täsmällisyys talousasioissa konkretisoituu, kun tapahtumat muuttuvat luvuiksi ja luvut muuttuvat tapahtumiksi: - Luvut ovat toiminnan ja ajattelun välineitä. 18 VR:n talousyksikössä kehitetään yhteisiä toimintamalleja VR-konsernin taloushallinnon uudistuksen tavoitteena on työn tuottavuuden parantaminen ja liiketoimintojen parempi palvelu: - Rutiini- ja manuaalitöihin haetaan tehokkaampia ratkaisuja, kertoo ulkoisen laskennan palvelujen johtaja Riitta Lankinen. Taloushallinnon muutos aloitettiin 2009 ja konserniorganisaatio luotiin Muutoksessa yhtenäistetään taloushallinnon prosessit ja toimintatavat sekä uudistetaan perustietojärjestelmiä. 21 Työsuojeluvaalit RVL:n liittovaltuusto hyväksyi työsuojelun yhteistoimintasopimuksesta VR:n kanssa saadun neuvottelutuloksen. Uusi sopimus astuu voimaan heinäkuun alussa ja on voimassa vuoden 2014 loppuun. Samalla toimintansa aloittaa uusi työsuojeluorganisaa- niillä työpaikoilla, joissa ns. sopuvaalia ei syntynyt: - Nyt on tärkeää, että henkilöstö osallistuu aktiivisesti vaaleihin, kehottaa RVL:n valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila.

3 22 Karjaan asema on seitsemän palveluneuvojan työpaikka Marianne Stenvall ja Kaj Nieminen PÄÄKIRJOITUS Osallisuus kunniaan SAK:n edustajakokouksessa päätettiin SAK:n tavoiteohjelma vuosille murantti ensimmäinen kierros ja toinen Kataisen johtama kierros alkanut. Samaan aikaan keskustellaan yleisesti myös ammattijärjestöjen ja erityisesti keskusjärjestöjen roolista ja tulevaisuudesta. Puheenjohtaja Lauri Lyly peräänkuulutti edustajakokouspuheessaan muun muassa ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyttä. Hän painotti, että jos perinteinen ay-liikkeen toimintatapa, vahvempi auttaa heikompaansa katkeaa, suomalaisesta ammattiyhdistysliikkeestä tulee vain omien pienryhmien etujen ajaja. Toivottavasti vain omien (pien)ryhmien etujen ajaminen ei ratkaise Suomen hallituksen kokoonpanoa ja ohjelmaa. radan varrella oleva Karjaan asema on pääkaupunkiseudun lähiliikennejunien pääteasema, joka otettiin käyttöön Vaikka tilat lökunta elää tätä päivää muuttuvassa työelämässä. Sopeutumista ja kehittämistä vaativat edelleen uudet työvuorot: - Työn mielekkyys ei ole silti muuttunut mihinkään, Marianne Stenvall toteaa. 24 Me-henki johdattelevana voimana työssä ja vapaa-ajalla Viimeiset kymmenen vuotta 47:stä VR:n työvuodesta Riitta Lätti on työskennellyt lipunmyyjänä Jyväskylässä. Hän arvostaa sitä, että VR on antanut hänen pienelle perheelleen leivän ja muuta nannaa. Toisaalta hän pitäisi hienona asiana, jos työnantaja arvostaisi vanhoja sitoutuneita työntekijöitään ottamalla huomioon myös heidän toiveitaan. Me-henki on Riittaa johdatteleva voima sekä työssä että vapaaajalla. Hän on muun muassa aktiivinen ammattiyhdistystoimija: - Ilman ay-tukea olemme kuin orvot mierolaiset. SAK:n tavoiteohjelman mukaan järjestön tehtävänä on työn tekijöiden hyvinvoinnin, toimeentulon ja osallisuuden parantaminen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen. Osallisuus tässä yhteydessä tarkoittaa sekä mahdollisuuksia vaikuttaa että olla yhdenvertainen ja aktiivinen kansalainen niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin ay-liikkeessäkin. Työpaikoilla työntekijällä tulisi olla vähintään mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä tekemiseen. Käytännössä se tarkoittaa vaikuttamista muun muassa erilaisissa kehittämistyöryhmissä, tiimipalavereissa ja projektiryhmissä. Vaikuttamisen tulisi näkyä myös päätöksissä. Usein ammattijärjestöt edustavat jäsenistöä esimerkiksi työpaikkojen eri työryhmissä. Siksi onkin erittäin tärkeätä, että jäsenet käyttävät ay-vaaleissa äänivaltaansa ja osallistuvat osastotoimintaan. Viesteille ja tahdonilmaisuille löytyy kanavat, kun vain on itse hiukan aktiivinen. Tarvitsemme osallisuuden kulttuuria, jotta esimerkiksi työssä saadaan toivottavia tuloksia ja koetaan työniloa. Osallisuuden kulttuuri edellyttää luottamuksen ja arvostamisen ilmapiiriä, josta vastuussa olemme me kaikki. Kuitenkin heillä, joilla on työnjohtooikeus, on myös valtaa. Heidän tahtotilansa, osaamisensa ja inhimillisyytensä varassa vahvistetaan työpaikkojen kivijalkaa ja viimeistellään kate. Hyvää kesäaikaa kaikille lukijoillemme. päätoimittaja 3

4 puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Suurten linjojen äärellä Tätä kirjoitettaessa SAK:n edustajakokouksen alkutahdit ovat juuri kajahtaneet. Edustajakokous pidetään joka viides vuosi. Siellä luodaan linjat sak-laiseen tulevaisuuteen, käsitellään ennätysmäärä jäsenliittojen esityksiä ja tietysti tehdään henkilövalinnat. Mukaan mahtuu juhlaakin. Suomen hallitusneuvottelujen pattitilanne heijastunee voimakkaasti puheissa. Sak-lainen tulevaisuus herättänee paljon keskustelua. SAK:n sisältäkin on tuotu voimakkaasti esiin, että keskusjärjestön toiminta nykyisellään on aika jäykkä ja hierarkkinen. On huomattu, että tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, jotka houkuttelisivat erityisesti nuoria mukaan toimintaan. Tässä tietysti sosiaalinen media on avainsana. Nuoret ovat sen kaikkien mahdollisuuksien kanssa sinuja, mutta toimintamuotona ammattijärjestössä se on hyvin vähän käytetty. Syy on ilmeinen. Jos päätökset tehdäänkin kokouksen sijasta esimerkiksi internetissä, kontrollin luonne tämäntyyppisessä päätöksenteossa muuttuu. Perinteet ovat hieno asia, mutta erityisesti vanhojen, yli sata vuotta toimineiden kansanliikkeiden on ilmeisesti kaikkein vaikeinta muuttaa toimintaansa. Miten vastaamme haasteeseen, siinä pähkinää kerrakseen. Ennustajan taitoja ei juurikaan tarvita tähän näkemykseen: jäsenliittojen esityksistä syntyy runsas ja värikäs keskustelu. Kuljetusliitoista PAU on tehnyt kolme esitystä ja AKT yhden. PAUn esitykset liittyvät sak-laisten jäsenliittojen sopimusrajojen selkeyttämiseen, työttömyyskassojen toiminnan yhdistämiseen, sak-laisen viestinnän kehittämiseen ja SAK:n strategian selkeyttämiseen. AKT:n esitys tähtää SAK:n säilymiseen voimakkaana kansanliikkeenä jatkossakin. Henkilövalinnoissa selvää on myös se, että Lauri Lyly jatkaa SAK:n puheenjohtajana. Kauan odotettu sopimus ja oikeuspäätös Melkein vuosi sitten saatiin työnantajalta yllättävä työsuojelun yhteistoimintasopimuksen irtisanomisilmoitus. Neuvottelut uuden sopimuksen aikaansaamiseksi alkoivat viime vuoden syksyllä ja jatkuivat ja jatkuivat ja jatkuivat. Vihdoin tekstit ja työsuojeluorganisaatio olivat valmiit ja RVL:n valtuusto hyväksyi ne toukokuun lopussa. Uusi sopimus on voimassa kolme ja puoli vuotta. Vaalitkin järjestetään vielä ennen kesälomakautta. Vielä pitempään on kestänyt oikeuskäsittely, jossa VR purki vuonna 2008 RVL:n jäsenen työsuhteen väittäen tämän olleen luvattomasti poissa työpaikaltaan. RVL vei asian oikeuskäsittelyyn ja nyt huhtikuussa saatiin oikeuden päätös. VR hävisi asian ja se velvoitettiin suorittamaan ao. henkilölle kuuden kuukauden irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus, irtisanomisajalta saamatta jäänyt lomakorvaus ja lomaraha sekä korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä yli euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi VR velvoitettiin suorittamaan ao. henkilölle oikeudenkäyntikuluista yli euroa viivästyskorkoineen ja työttömyysvakuutusrahastolle yli euroa viivästyskorkoineen. Ole valmis, neuvottelut alkavat RVL:n työehtosopimuksen viimeisim- 4

5 RVL:n toimiston väki kesälomalla heinäkuun Valtakunnallisen pääluottamusmies Henry Kulin, , ja valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila, , Hyvää kesäaikaa! P.S. Jäsen, olethan muistanut käydä tutustumassa RVL:n extranet-palveluun osoitteessa mästä palkankorotuserästä kirjattiin sopimukseen seuraavaa: Palkkoja korotetaan alkaen tai sitä seuraavan työjakson alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus sovitaan mennessä. Ellei sopimusta palkankorotuksen tasosta ole saavutettu em. ajankohtaan mennessä, voidaan työehtosopimus tällöin irtisanoa päättymään Neuvotteluissa on nyt mukana uusi työnantajajärjestö Palta. Ensimmäiset tapaamiset Paltan ja kunkin rautatiejärjestön välillä on käyty. Kesäkuun 21. päivä on sovittu yhteiskokous Paltan ja rautatiejärjestöjen kanssa ja siinä selviää, miten ja koska neuvottelut alkusyksynä käydään. Seuraavana päivänä on RVL:n hallituksen kokous ja siinä valmistellaan syksyn neuvottelujen kulkua. Vaikka kysymys on yhdestä korotuksesta, osastoissa pitää valmistautua kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Jokaisen yksittäisen jäsenen on myös muistettava, että neuvotteluissa saatetaan tarvita tukea. Syksyllä on hyvä alkaa valmistautua myös ensi kevään isompaan neuvotteluvaiheeseen. Ajattelemisen aihetta ja totta toinen puoli Talouselämälehdessä on aina silloin tällöin hyviä kolumneja, joissa hauskasti kirjoitetussa jutussa on kuitenkin sisällä ajattelemisen aihetta. Yksi tällainen juttu koski sähköpostietikettiä. Kun sähköpostin piti nopeuttaa ja helpottaa kaikenlaista yhteydenpitoa, niin jokainenhan meistä kiroaa säännöllisesti viestien kanssa painiessaan. Kolumnin ytimekäs neuvo oli, että ei vastata enää. Lehtijuttu kehottaa esimerkiksi laittamaan automaattivastauksen, joka kertoo, että suuresta viestimäärästä johtuen kaikkiin viesteihin ei tule vastausta. Voi myös todeta, että on joutunut priorisoimaan asioita ja pyytää ymmärtämystä asialle. Loukkaavaako? Jutussa todetaan, ettei ole olemassa lakia, jonka mukaan viestiin on pakko vastata. Me voimme itse päättää sähköpostin käytöstämme. Nerokasta?! No ehkä ei, mutta miten hyvä renki muuttui huonoksi isännäksi? Edellä mainituista neuvoista huolimatta aion edelleen vastata kaikille asiallista sähköpostia lähettäville. Enkä myöskään tarkoita vihjata, ettei RVL:stä saapuviin viesteihin tarvitse vastata. Toisen jutun otsikko väitti, että kahvitauko paljastaa työpaikan hengen. Onko työpaikalla kahvirauha, kahvisota vai kahvilakko? Jotain kiehuu pinnan alla silloin, kun kahvipaussi ei kiinnosta. Juttuun oli haastateltu työterveyslaitoksen edustajaa, jonka mukaan työntekijät pystyvät latautumaan tauolla, kun kahvihuoneessa vallitsee vapautunut tunnelma. Jos työpaikan henki taas on huono, osa ei käy kahvilla ollenkaan tai kahvittelu tehdään pienemmissä kuppikunnissa. Lisäksi jutussa oli pikatesti. Jos vastaat väittämiin kyllä, työyhteisössä pitäisi tehdä jotain. 1. Kukaan ei juo kahvia yhdessä. 2. Vain pieni klikki kahvittelee kimpassa. 3. Katsot tarkkaan, kuka on kahvilla ennen kuin liityt joukkoon. 4. Jotkut valittavat toisten olevan liian kauan kahvilla. Lomakausi on alkanut ja toivottavasti kesäloma tuo jokaiselle virkistystä ja lepoa. Kukin nauttikoon tavallaan, mutta jokainen unohtakoon työasiat loman ajaksi. 5

6 SAK:n 18. edustajakokous Lauri Lyly jatkaa puheenjohtajana SAK:n jäsenliittojen edustajat valitsivat yksimielisesti Lauri Lylyn jatkamaan SAK:n puheenjohtajana seuraavan viisivuotiskauden. Hän on toiminut SAK:n puheenjohtajana vuodesta Varapuheenjohtajana jatkaa vuodesta 2004 tehtävää hoitanut Matti Huutola. SAK:n hallitukseen valittiin puheenjohtajan lisäksi 19 muuta jäsentä aikaisemman 22 sijaan. Näin keskusjärjestön organisaatio vastaa paremmin SAK:laisessa ammattiliittokentässä tapahtunutta yhdistymiskehitystä. RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen voi osallistua puheoikeuksin SAK:n hallituksen kokouksiin yleisvarajäsenenä. Edustajakokouksen tunnus oli Oma työ, yhteiset oikeudet. Viiden vuoden välein pidettävään kolmipäiväiseen kokoukseen osallistui 270 jäsenliittojen nimeämää edustajaa. Rautatievirkamiesliiton kokousedustaja oli liittosihteeri Seppo Juselius. Vuodesta 2001 SAK:n valtuuston puheenjohtajana toiminut JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori valittiin jatkamaan tässä tehtävässä. Jäsenliitot saivat SAK:n uuteen valtuustoon yhteensä 119 edustajaa. RVL:n valtuuston puheenjohtaja Karri Peltola valittiin SAK:n valtuustoedustajaksi Karri Peltola si Harri Lahti. Hyvinvointi rakentuu työstä Edustajakokous uusi SAK:n tavoiteohjelman viideksi vuodeksi. Tavoiteohjelmassa määritellään SAK:n edunvalvon- 6

7 nan ja toiminnan päämäärät sekä keskusjärjestön tehtävät. Ohjelmassa päivitetään SAK:n strategia ja arvot vastaamaan nykyajan työelämää. Edustajakokouksen määrittelemät ydinarvot ovat ihmisarvo työssä, yhdenvertaisuus ja heikomman puolustaminen. Työelämää pitää muuttaa inhimillisemmäksi, jotta ihmiset jaksaisivat. SAK torjuu voimakkaasti kaikenlaisen syrjinnän. Kaikilla on oikeus työhön, työntekijöitä on arvostettava ja kohdeltava yhdenvertaisesti. Yritysten tulosta pitää jakaa tasaisemmin johtajien ja työntekijöiden kesken. SAK ei hyväksy lakko-oikeuteen puuttumista; se on työntekijöiden luovuttamaton, kansainvälisten sopimusten vahvistama oikeus. SAK korostaa, että julkisten palvelujen rahoitus pitää turvata, ettei yhteiskunnasta syrjäytettyjen osuus kasva. Hyvinvointi rakentuu työstä. Edustajakokouksessa vahvistettiin, että SAK ei hyväksy eläkeiän nostamista vaikka työurien pitää pidentyä: - Siihen ainoa kestävä keino on työelämän laadun parantaminen. Eriarvoisuuden poistaminen ay-liikkeen työn ytimeen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kiinnitti edustajakokouspuheessaan erityistä huomiota tulo- ja varallisuuserojen sekä kansalaisten välisten terveyserojen kasvamiseen Suomessa. - Hyvinvointiyhteiskunnan onnistumista voidaan mitata vain sillä, miten se kohtelee heikompiaan. Tuloerojen ja köyhyyden kasvussa on kysymys poliittisista valinnoista. Köyhyyden torjumisessa on Lylyn mukaan olennaista nuorten tulevaisuuden turvaaminen, pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien lisääminen sekä ansio- ja perusturvan parantaminen. - Viime vuosina yritysten ylimmän johdon palkitseminen on karannut käsistä. Palkat, palkkiot, osingot ja muut etuudet eivät ole enää missään suhteessa työn vastuuseen ja vaativuuteen. Pitää kysyä, mistä yrityksen varallisuuden kasvu on syntynyt? Pääosin se syntyy yritykseen koko henkilökunnan ponnistelujen tuloksena. Johtajien palkitsemista pitää tarkastella kriittisesti jatkossa. Lyly peräänkuulutti puheessaan myös ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyttä. - Perinteisesti on sanottu, että ay-liike on niin vahva kuin sen heikoin lenkki on. Tätä voisi tarkastella toisinkin päin eli niin, että ammattiyhdistysliike on juuri niin vahva kuin sen vahvin osa. Tällä tarkoitan sitä ammattiyhdistysliikkeen perinteistä toimintatapaa, että vahvempi auttaa heikompaansa, Lyly painotti. - Jos ja kun me olemme vahvoja, me voimme ja meidän pitää myös uskaltaa tarttua vaikeisiinkin asioihin. Me emme saa olla pelkkä ei-liike. Suomen oltava vahva sopimusyhteiskunta Lylyn mukaan ay-liikkeen yhteistyötä ja yhtenäisyyttä koettelevat pirstaleisiksi menneet sopimuskierrokset: - Tupojen jälkeen sopimuskierroksemme ovat olleet ajallisesti hajallaan ja neuvottelutoiminta on jakaantunut satoihin eri sopimuspöytiin. - Suomen on jatkossakin oltava vahva sopimusyhteiskunta. Sillä mallilla on kyetty muuttamaan maailmaa ja muuttumaan maailman mukana. Nyt olisi korkea aika vahvemmalle kolmikantayhteistyölle. Keskiössä on oltava työllisyys, tuottavuus ja ostovoima. - Tässäkin mallissa liittojen käsissä olisi tietysti työmarkkinoiden yksittäisten työehtojen sopiminen, mutta yhteistä raamia tai kehystä hyödyntäen. Lyly painotti, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on työehtosopimusten tekeminen, johon yhtenä oleellisena osana kuuluu palkoista päättäminen. - SAK:n tavoiteohjelmassa on tarjolla kolme eri vaihtoehtoa sopimuspolitiikan ohjaamiseen ja koordinoimiseen. Niistä tai niiden yhdistelmistä voidaan luoda kulloinkin ajettavien asioiden mukaan ja kuhunkin tilanteeseen sopivin neuvottelu- ja koordinaatiovaihtoehto. 7

8 Etelä-Suomen liikenteenohjaus muutti Pasilaan Tilat ovat mukavat, laitteet ja ohjelmat kaipaavat hienosäätöä Pitkään odotettu Etelä-Suomen liikenteenohjauksen muutto Linnunlaulusta Pasilan Opastinsillan remontoituihin tiloihin toteutui huhtikuussa. Samalla Helsingin kaukoohjausjärjestelmä Helka vaihtui Etelä-Suomen kauko-ohjaukseen Eskoon. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Ville Immosen mielestä Etelä-Suomen liikenteenohjauksen muutto Pasilaan oli hyvä asia. 8

9 Muutto sujui rauhallisesti ja huomaamattomasti, niin kuin oli tarkoituskin, kertoo ohjauspalvelupäällikön sijainen Heikki Silvennoinen. - Kun Turun liikenteenohjaus siirtyy Pasilaan, on Etelä-Suomen kaikki toiminnot keskitetty yhteen pisteeseen ja henkilökunnan vahvuus 119. Heistä liikenneohjaajia on 89 ja alueohjaajia kuusi. Päivävuoroissa työskentelee kerrallaan 15 liikenneohjaajaa tauottajineen sekä kaksi infohenkilöä, öisin hieman vähemmän. Pasilasta ohjataan rantaradan välit Helsinki Inkoo ja Huopalahti Vantaankoski sekä pääradan välit Helsinki Riihimäki, Kerava Vuosaari sekä Kerava Sköldvik (Kilpilahti). Lisäksi väli Hyvinkää Hanko pois lukien Karjaa. Liikenneohjaajien tauottajana toimivan Risto Leinon mielestä uudet tilat ovat erittäin mukavat, laite ja ohjelmat kaipaavat hienosäätöä. Linnunlaulusta ohjataan välit Karjaa Piikkiö ja ajoittain Karjaa Turku Uusikaupunki. Turussa ohjataan väli Turku Uusikaupunki. Pasilasta ohjataan arkisin yli junaa vuorokaudessa sekä lisäksi vilkas huoltoliikenne Helsingin ja Ilmalan välillä. - Esko-järjestelmän myötä saamme ulos enemmän informaatiota. Esko on myös joustavampi ohjauskuvien suhteen ja tarvittaessa ohjausalue voidaan jakaa ja ottaa käyttöön esimerkiksi lisätyöpiste. Toki järjestelmä vielä kehittyy, Silvennoinen sanoo. Muuttoa jo odotettiin Ville Immonen ohjaa väliä Käpylästä Korsoon: - Muutto oli positiivinen asia; on hienoa huomata, että vanhakin oppii uutta. Harri Bergille riitti 20 vuoden työskentely Linnunlaulussa. Hän on muutokseen tyytyväinen. Hän ohjaa pääradalla väliä Kerava-Hyvinkää. Björn-Olof Malmberg ja Kim Rautelius siirtyivät Hangosta Pasilaan ja totuttelevat tiuhempaan liikenteeseen. Heidän mielestään Esko toimii nyt aika hyvin alun manuaaliohjausvaiheen jälkeen. Björn-Olof Malmberg ja Kim Rautelius totuttelevat Hangon jälkeen tiuhempaan liikenteeseen. Tuomas Mokko hoitaa Etelä-Uudenmaan kauko-ohjausta. Hän on ammatinvaihtaja ja työskennellyt reilun vuoden liikenneohjaajana: - Aiemmin toimin matkatavarakäsittelijänä Vantaalla. Hänen mielestään työympäristö on hyvä ja työkaverit miellyttäviä: - Sinänsä siirtyminen tänne oli minulle helppoa, kun kaikki tässä työssä on vielä uutta eikä vanhaa rutiinia vielä ollut. Risto Leinolla on ns. ruokkijavuoro eli hän toimii tauottajana. Hän odotti jo muutosta työskenneltyään Linnunlaulun tornissa vuodesta Tilat ovat erittäin mukavat, laitteet ja ohjelmat kaipaavat vielä hienosäätöä. Uskon, että noin vuoden tai puolentoista vuoden päästä nähdään, miten toiminta sujuu. Ensimmäinen tosi koitos on edessä syksyn lehtikelien aikaan. Kaikkia välejä ei vielä ohjata Eskon avulla. Hannu Puustinen ohjaa Mipron järjestelmällä Hanko Hyvinkään liikennettä (ei Karjaa). Linnunlaulussa väli Karjaa Piikkiö, ajoittain Karjaa Turku Helkalla. Hannu-Jukka Piekkari toimii alueohjaajana ja on Esko-järjestelmän pääkäyttäjä. Alueohjaaja toimii liikenteen- 9

10 ohjauksen operatiivisena esimiehenä ja pitää yhteyttä sidosryhmiin. Työhön kuuluu myös esimerkiksi vikailmoitusten tekeminen: - Sidosryhmiä ovat muun muassa Liikenneviraston Rataliikennekeskus, VR:n operaatiokeskus ja Ilmalan huolto. Junanumerot paremmin näkyviin Vaikka tiloihin ja Eskoon ollaankin melko tyytyväisiä, suurin epäkohta Siemensin toimittamassa järjestelmässä on näytöllä junien numerot. - Numerot on merkitty väärämuotoisella fontilla ja se on jopa jonkinlainen turvallisuusriski. Junanumerokenttään tarvittaisiin suurempi tai lihavoitu fontti, pohtii Harri Berg ja saa asialleen kannatusta monelta työtoverilta. Pientä korjausta on tullut juuri jutuntekopäivää edeltävänä yönä. Klikkaamalla junanumeroa, se tulee näkyviin isompana ja lihavoituna. Ongelma on, että kiireisissä tilanteissa ei ehdi klikkailemaan ja jos kuvaa suurentaa, jää osa ohjattavasta alueesta näkymättömiin. Yleisnäkymää tarvitaan Tähän liittyy yleisesti todettu toinen epäkohta. Pasilan tiloissa ei ole käytössä ohjausalueesta yleisnäkymää kuten oli Lin- Tuomas Mokko on toiminut reilun vuoden liikenneohjaajana. Hänen mielestään työympäristö on hyvä ja työkaverit miellyttäviä. nunlaulussa: - Tämä puute korostuu häiriötilanteissa. Kun käytössä on yleisnäkymä, pystyy tilanteita ennakoimaan paremmin, toteaa Tuomas Mokko. Yleisnäkymää kaipaavat myös infon työntekijät, jotka päivittävät asemilla olevien näyttöjen tekstit ja kuuluttavat asemilla. - Täällä tietoa on hankalampi kerätä kuin Linnunlaulussa. Tiedonkulkua pitää kehittää muutenkin; infoon vyöryy monen muun toiminta, johon emme voi vaikuttaa, sanoo Tero Kesti. Teron lisäksi matkustajainfoa hoitaa yhdeksän muuta henkilöä. Yleisnäkymää varten on Pasilassa varattu paikka näytöille, joista voi tulevaisuudessa seurata junien kulkuteitä ja junia. Lisäksi toiveissa on saada ilmastointi tasaisemmaksi niin, että vetoa ei tunnettaisi. Alueohjaaja tarkkailee muun muassa juna-akselien lämpötiloja: - Hälytys voi tulla esimerkiksi siitä, että laakerissa on vikaa, jolloin kyseinen juna pysäytetään, kertoo Hannu-Jukka Piekkari. 10

11 Luottamuksella Kuuntelemisen jalo taito Pohjois-Suomen aluepääluottamusmies Kun kymmenen luottamusmiestä kertoo muutaman sadan palveluneuvojan lähettämänä, että ruokatunnit ovat lisänneet rasitusta ja heikentävät työssä jaksamista, siihen vastataan: - Ei se niin ole. Ruokatauot ovat hyvä asia jaksamisen kannalta. Tämä on vain yksi, mutta kuvaava esimerkki siitä, miltä yhteistoiminta on viime aikoina tuntunut. Siis se oikea yhteistoiminta, minkä pitäisi olla osa päivittäistä toimintaa. Yt-menettely nykymuodossaan on asia erikseen. On selvää että muutoksia tarvitaan ja niitä tulee. Totta on sekin, ettei yrityksen toiminnan pyörittäminen ole mikään huutoäänestys. Silti aina on useampia tapoja saada muutos tai esimerkiksi jokin uusi järjestelmä toimimaan. Yhteistoimintalakikin lähtee siitä, että henkilöstö on mukana hankkeissa alusta alkaen. Henkilöstöllä on sen itsensä valitsemat edustajat, luottamusmiehet. Me emme siis edusta itseämme. Kuitenkin tuntuu, että kun halutaan tietää kentän ajatuksista tai jaksamisesta, palkataan konsultti, järjestetään henki- löstötutkimus tai kysely, vaikka juuri tätä varten on olemassa valmis työkalu. Tämä ei tarkoita, etteikö saisi kysellä ja tutkia. Hyvähän se sekin on. Ilmeisesti on jotenkin vastenmielistä ottaa luottamusmies mukaan suunnitteluun, ideointiin ja tarpeiden määrittelyyn. Ja jos otetaankin, mielipiteet ammutaan alas johdonmukaisesti, jos ne poikkeavat vähänkään omasta käsityksestä. Toki tätä ongelmaa on ollut aina, mutta ei suunta ainakaan parempaan ole. Poikkeuksia on sentään olemassa; kyllä me joskus pääsemme vaikuttamaan johonkin. Vaikka alkuvaiheessa tulisi viivästystä ja kustannuksia silloin, kun haetaan yhteistä näkemystä, maksavat ne myöhemmin itsensä takaisin. Ei ole yhtään tehokkaampaa tuoda valmista pakettia käyttöön ja ruveta sen jälkeen tinkaamaan ja tulkitsemaan työntekijöiden kanssa, mitä pitäisi tehdä, kuka tekee ja missä, kun tämmöinenkin asia pääsi unohtumaan tai ei ollut tiedossa. Kannattaisi muistaa että kaikesta, mitä työpaikoilla tehdään, on olemassa vankka tieto jollakin. Mutta ei kenelläkään yksin. Kysymällä selviää yllättävän paljon. Ja sitten se vasta mahtavaa on, jos malttaa myös kuunnella. Nyt eduskuntavaalien jälkeen on selvää, että tämä jalo taito on hukassa laajemminkin. Tulos siitä on vähintään mielenkiintoinen, mutta ansaittu. Viimeisin VR:n henkilöstötutkimus osoittaa ilmapiirin huonontuneen todella jyrkästi. Tämä on jo saanut toimintaa aikaan. Iloinen asia on, että henkilöstöä palkitaan ja muistetaan - meidän talossa jopa historiallisella tavalla ja laajuudella. Surullista on jos tutkimuksen tulos on niin huono, että oli pakko tehdä jotakin, kun voitaisiin tehdä yhdessä joka päivä. Ei tarvitse sammuttaa tulipaloa kerralla, jos kukaan ei sitä sytytä. On sitten tutkittu tämäkin ilmiö: pätkätyöt ovat hieno juttu. Tutkimuksen teetti Vuokratyönantajat. Ei täällä tekeminen lopu! 11

12 12

13 Tosiasioiden hyväksyminen on muutoksen alku Kun työtoveri tai työtovereita on irtisanottu, omat tehtävät ovat muuttuneet tai on joutunut itse irtisanotuksi, mikä auttaa selviytymään? Muun muassa tähän kysymykseen vastaa työhyvinvointiin ja ihmisten johtamiseen perehtynyt professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta. Hän toteaa, että jokaisella meistä on mielessään eräänlainen rajaviiva, jonka tällä puolella on kaikki tuttua ja turvallista: - Se on meidän mukavuusalueemme, jolla on helppo elää. - Tuon viivan toisella puolella on kaikki epävarmaa ja hankalaa, koska emme tiedä, mitä sieltä löytyy. Kuitenkin elämän kaikki suuret mahdollisuudet ovat mukavuusalueemme ulkopuolella. Joudumme elämässämme luopumaan monta kertaa vanhasta: - Tutkijoiden mielestä jopa kiihtyvällä vauhdilla. Kek- sintöjen syntymisen kiihtyvä tahti takaa sen, ettei paikalleen voi jäädä niin yksilöinä kuin työpaikkanakaan, Manka sanoo. - Siksi meidän on ylitettävä tuo rajaviiva moneen kertaan elämämme aikana. Toisaalta se voi olla onnenpotkukin, koska yllättävän muutoksen avulla voimme saada uskallusta ja uutta energiaa sellaisten ratkaisujen tekemiseen, joista emme ole tohtineet edes unelmoida. - Tuttuun saattaa nimittäin liittyä usein myös huonoja puolia, joihin olemme vain tottuneet ja joita olemme oppineet sietämään. Tarvitaan viestintää ja tunteiden käsittelyä Organisaatiomuutoksen johtamisessa on tärkeätä vastata kysymykseen, miksi muutos on tarpeellinen. - Silloin selviää jokaiselle, myös irtisanotulle, ettei se ole minun omaa syytäni, Manka toteaa. - Mitä paremmin henkilöstö ymmärtää muutostarpeen, sitä helpompi on lähteä muutokseen mukaan ja kääntää katse tulevaisuuteen tai sitten ymmärtää myös se, ettei kaikille käy tässä tilanteessa hyvin. Marja-Liisa Manka toimii työhyvinvoinnin ja ihmisten joh ohta - misen professorina Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergossa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa: - Keksin viisi vuotta sitten työrauhanjulistuksen iltalenkillä yrittäessäni rat- kaista parin jumiutuneen työyhteisön ongelmia. Niissä oli jo klikkiydytty ja puhuminenkin tuotti vaikeuksia. Muutin tänä vuonna nimeksi työnilonjulistus, jolla haluan viestiä sitä, että jo kain inen voi vaikuttaa työhyvinvointiinsa. - Henkilöstö saa muutostilanteissa mielestään tiedon liian hitaasti ja siksi vanhentuneena tai ainakin vaillinaisena. Mikään välitöntä informaatiota vähempi ei tunnu riittävän epävarmaksi koetussa tilanteessa. - Siksi viestintää tarvitaan koko ajan ja mieluummin liikaa kuin liian vähän. Jos sitä ei saa, sitä voi pyytää omalta esimieheltä. 13

14 Toisaalta Manka sanoo, että pelkkä informaatio ei riitä, vaan tunteitakin pitäisi pystyä käsittelemään. - Parasta olisikin, jos muutoksen herättämiä tunteita voitaisiin puida turvallisessa ympäristössä oman esimiehen kanssa. - Hyvin usein jäljellejääneiden terveys on enemmän uhattuna kuin irtisanotuilla, koska ensinnäkin työ on tehtävä, usein vähemmällä väellä, mutta myös jonkinlaista syyllisyyttä saattaa esiintyä työpaikan säilyttämisestä. Manka kannustaa käsittelemään tilannetta myös lähtemään joutuvien kanssa, koska he ovat tehneet pitkän työrupeaman ja ovat antaneet työpanoksensa työnantajalle. - Entiset työkaverit pitäisi voida hyvästellä, irtisanominen ei tarkoita sitä, että olisi huono työntekijä. - Oman hyvinvoinnin kannalta ei kannattaisi jäädä negatiiviseen tunnetilaan, vaikka se on ihan normaalia muutostilanteissa. Liikunta, luonto ja muut harrastukset saavat ajatukset hetkeksi muualle, jolloin näkökulmakin muutokseen voi vaihtua. Miten oppia näkemään muutokset mahdollisuutena? - On aivan normaalia, että kapinoimme muutoksia vastaan, varsinkin silloin, kun ne yllättävät emmekä itse ole voineet niihin vaikuttaa. Kuka nyt ehdoin tahdoin haluaisi itselleen ikävyyksiä! Manka arvelee. Siinä tilanteessa sortuu helposti kysymään, miksi minulle kävi näin: - Tätä kysymystä ei kannata pohtia liian kauan, koska se suuntautuu menneisyyteen ja syyllisten hakemiseen eikä sillä kysymyksellä pitkälle pötkitä. Mankan mukaan vastarinnan tai mielensä pahoittamisen voi selättää sillä, että miettiikin tulevaisuuttaan. - Mitä minä tässä tilanteessa haluan elämältäni? Minkälaisia vahvuuksia minulla on? Miten voisin paikata puutteitani hankkimalla vaikkapa uusia taitoja ja tietoja? Jos ei itse osaa vastata kaikkiin kysymyksiin, voi hakea tukea ja apua lukuisilta asiantuntijoilta. Manka suosittelee asioiden laittamista kahteen koriin: mihin asioihin voin itse vaikuttaa ja mihin en. Tosiasioiden hyväksyminen on muutoksen alku. - Hankalat asiat eivät ole pahinta, mitä meille voi tapahtua. Pahinta on, ettei meille tapahdu mitään, koska elämä ilman ponnisteluja on ikävää. - Muutoksen kautta avautuu uusia portteja ja oppiminen virkistää. Tämä päivä voi olla yksi niistä menneisyyden kaltaisista päivistä, joita voit sitten vanhana muistella, Manka sanoo. Tarvitaan ihmisiksi olemisen taitoja Manka rohkaisee aktiivisuuteen ja ottamaan työpaikalla puheeksi havaitsemiaan kehittämisen tarpeita: - Näin voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiin. Esimiehellä on siinä kuitenkin isompi rooli jo työturvallisuuslain mukaan. - Laki velvoittaa esimiehen huolehtimaan työntekijöidensä henkisestä ja fyysisestä kuormittuneisuudesta ja tarvittaessa tarttumaan asiaan. - Esimiehellä saattaa olla kuitenkin paljon alaisia, joten myös itse voi ottaa puheeksi hyvinvoinnin tarpeensa. Manka rohkaisee myös miettimään työporukan kanssa yhdessä, mikä lisäisi työhyvinvointia ja toimimaan niin, että toiveet täyttyisivät. - Työhyvinvoinnin kehittäminen ei monestikaan tarvitse rahaa, vaan ihmisiksi olemisen taitoja. 14

15 Työnilonjulistus 2011 Meillä on olemassa suositus, miten pitäisi liikkua, jotta pysyisi terveenä. Meillä on olemassa suositus, miten pitäisi syödä, vaikka pieni epätietoisuus vallitseekin rasvojen ja hiilihydraattien osuudesta. Meiltä puuttuu kuitenkin suositus iloita ja nauttia työstä, vaikka hyvä mieli lisäisi tutkimusten mukaan työntekijöiden hyvinvointia ja kasvattaisi työpaikan tuloksellisuutta. Kehotammekin niin työnantajia kuin työntekijöitä miettimään yhdessä oman työpaikan työnilon reseptiä, kirjaamaan tärkeimmät toimenpiteet sekä sitoutumaan toteuttamaan ne vuoden loppuun mennessä. Vahvistakaamme työn tekemisen voimia johtamista, porukkahenkeä ja työn mielekkyyttä kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvin eikä vain siihen, mikä on vialla. Tämä ei tarkoita silmien sulkemista ongelmilta, mutta se, mihin huomiomme kiinnittyy, valtaa mielen. Myönteiset tunteet laajentavat näkökykyämme, lisäävät suorituskykyä ja vaikuttavat jopa terveyteemme. Nostakaamme siis viikon mittaan esille työn tähtihetkiä, onnistumisia asiakkaiden ja toistemme kanssa. Johtakaamme työntekijöitä taitavasti. Esimiehen kuuluu huolehtia, että työntekijöiden on turvallista ja selkeää toteuttaa omaa perustehtäväänsä. Myös palaute, kannustaminen ja optimismin vahvistaminen löytyvät hyvän johtamisen toivomuslistalta. Hyvä henki, työpaikan sosiaalinen pääoma, kasvaa vastavuoroisuudesta, ei siitä, että noukitaan omenoita hampailla ämpäristä kerran vuodessa virkistyspäivänä. Yhteisöllisyyden rakentamiseen riittävät arkiset taidot: tervehtiminen, kuunteleminen auttaminen ja lupausten pitäminen. Työyhteisötaitojaan voi harjoitella kiittämällä ja kehumalla työkaveriaan ja jopa esimiestäänkin. Ottakaamme myös ongelmat heti puheeksi ja suoraan asianosaisten kanssa, ei selän takana. Ristiriidat kuuluvat normaaliin elämään, mutta kenenkään etu ei ole, että ne jäävät ratkaisematta. Puheeksi otettaessa on tarpeen etsiä toiveita ja ehdotuksia asian korjaamiseksi, ei syyllistäen. Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Työn mielekkyys lisääntyy tarpeellisuuden ja onnistumisen tunteista, ei rahasta tai titteleistä. Sananvalta oman työn tekemisen tapoihin lisää hallinnan tunnetta. Liikenneohjauksessakin on siirrytty monin paikoin kiertoliittymään, joka on liikennevaloja tehokkaampi. Hyöty syntyy siitä, että jokainen ohjautuu liittymään itse ja kulkee samaan suuntaan. Kaikkien on kuitenkin tunnettava liikennesäännöt. Työpaikalla ei kuitenkaan riitä, että vilkutetaan, kun poistutaan työstä. Pelisäännöistä sopiminen helpottaa arjen sujumista. Katsokaamme myös peiliin miettimällä, mitä itse voisin tehdä työnilon ja terveyteni edistämiseksi? Itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys ovat hyvän mielen rakennusaineita, joita voidaan oppia läpi elämän. Stressikin voi olla positiivista, koska se panee meidät liikkeelle. Liika stressi vaarantaa kuitenkin terveyttä, kiristää pinnaa ja tekee kyyniseksi. Elämässä on syytä olla muutakin kuin työtä. Meissä ei ole akkua, jonka voisimme ladata kesälomalla seuraavaksi työvuodeksi. Siksi jokaisen on huolehdittava voimiensa päivittäisestä elvyttämisestä. Jo muutama minuutti luonnossa rauhoittaa. Fyysinen kuntokin on tärkeä, sillä sen hankkiminen mieluisalla liikunnalla parantaa mielialaa ja jopa kehittää muistia. Harrastuksiakaan ei ole syytä unohtaa. Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset, joita voidaan havainnoida tekemisen meiningistä, naurusta, rentoudesta ja läsnäolosta sairauspoissaolojen sijaan. Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena menestystekijänä ja huolehtikaamme työnilon mahdollistavasta henkilöstöpolitiikasta, koska innostuneissa, aloitekykyisissä ja sitoutuneissa työntekijöissä piilee tulevaisuuden menestys. Toivotamme kaikille työniloa! Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu 15

16 RVL: n talo lous ha llin noss ssa on teh ehty iso ja muu uuto tok- si a ja Ann en teh ehtä tävä vänä on lu oda toim ivat pro ro- sess ssit työ n teke kemi mise seen en. RVL:n talousvastaava Anne Lappeteläinen Luvut ovat toiminnan ja ajattelun välineitä Teksti ja kuvat: Soile Olmari 16

17 - Täsmällisyys talousasioissa konkretisoituu, kun tapahtumat muuttuvat luvuiksi ja luvut muuttuvat tapahtumiksi. Luvut ovat toiminnan ja ajattelun välineitä. Näin Anne Lappeteläinen kiteyttää mielenkiintonsa talousasioihin. Anne aloitti tammikuun alussa työn Rautatievirkamiesliiton talousvastaavana. Internetistä löytynyt työnhakuilmoitus herätti kiinnostuksen monipuoliseen tehtävään. Viiden kuukauden kokemuksen perusteella työ on Annen mielestä vastannut sitä, mitä haastattelussa käytiin läpi. Järjestöä työpaikkana hän arvostaa edunvalvonnan takia: - On hyvä, että jotkut haluavat ajaa asioita toistenkin puolesta. - Muutamassa edellisessä työpaikassani on ollut tosi vaikeata toimia henkilöstöasioissa, kun ei ole ollut luottamusmiestä, hän toteaa. Annen aloitteesta niissä järjestettiin luottamusmiesvaalit ja valittiin näin työntekijöille edunvalvojia. Ennen RVL:ään tuloaan Anne toimi seitsemän vuotta digitaalisessa kirjapainossa talous-, hallinto- ja henkilöstövastaavana ja sitä ennen lähes kaksi vuotta järjestösihteerinä Paikallisliikenneliitossa. Hänellä on myös seitsemän vuoden kokemus Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan taloussihteerin tehtävistä. Uudenlainen toimenkuva Anne aloitti työnsä RVL:ssä vaiheessa, jossa tehtäviä ja toimenkuvia järjestettiin uudelleen. Taloussihteerinä 25 vuotta toiminut Eeva Pohjolainen siirtyy eläkkeelle ja osa tehtävistä siirrettiin tilitoimistolle. Talousvastaavan tehtäviin yhdistettiin lisäksi entisiä toimistosihteerin tehtäviä. Anne vastaa muun muassa tilitoimistoyhteistyöstä sekä yhteyksistä ja raportoinneista kahteen varainhoitosopimusyritykseen: - Toimitan tilitoimistoon esimerkiksi palkanlaskenta-aineiston. RVL:ssä otettiin uutena toimintona käyttöön sähköinen laskujenkiertojärjestelmä, mutta laskut käsitellään liitossa: - Hoidan esimerkiksi talvi- ja kesäpäivien laskuttamiset ja käsittelen matkalaskut tilitoimistoa varten. Anne hanskaa liiton talousarviokokonaisuuden ja talousseurannan, laitteiden ja koneiden hankinnan, hoitaa liittovaltuuston ja hallituksen kokousjärjestelyjä sekä toimii Vanhainkotisäätiön sihteerinä ja taloudenhoitajana. Jäsenrekisterin ylläpito on yksi tärkeä työsarka: - Vaikka jäsenet hoitavat jäsenasiansa kirjallisesti osastojen kanssa, päivitän jäsenrekisterimuutokset osastoilta ja VR:ltä tulleiden tietojen avulla, Anne kertoo. Hän on myös Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan asiamies: - Esimerkiksi työtön jäsen lähettää ensimmäisen työttömyyskorvaushakemuksensa minulle ja minä toimitan sen eteenpäin kassaan. Seuraavat hakemukset työtön jäsen lähettää suoraan työttömyyskassaan. Kalliolla kiipeilyä Kemiönsaaressa Anne asuu miehensä kanssa Espoon Tapiolassa: - Käytännössä olemme viikosta neljä yötä kaupungissa ja kolme yötä vapaa-ajan asunnossamme Kemiönsaaressa. Kemiönsaari on Ahvenanmaan jälkeen Suomen toiseksi suurin meressä oleva saari: - Paikkaa hankittaessa kallioinen luonto ja meri vetivät puoleensa. Lisäksi tontti oli tarpeeksi pieni niin, että rahat riittivät sen hankkimiseen, Anne naurahtaa. Vapaa-ajan asunnolla ja sen ympäristössä on myös oivat harrastusmahdollisuudet talvella lumikenkäilyyn, kesällä melontaan ja kallioilla kiipeilyyn sekä sauvakävelyyn. Anne lukee myös paljon ja harrastaa maalaamista akvarellista piirtämiseen ja öljyvärimaalaukseen. - Kaupungissa katsellaan taidetta ja Kemiönsaaressa tehdään. Anne Lappeteläinen sai RVL:ssä taloussihteerinä 25 vuotta toimineelta Eeva Pohjolaiselta hyvät eväät talousvastaavan tehtäviinsä. 17

18 VR:n talousyksikössä kehitetään yhteisiä toimintamalleja VR-konsernin taloushallinnon uudistuksen tavoitteena on työn tuottavuuden parantaminen ja liiketoimintojen parempi palvelu: - Rutiini- ja manuaalitöihin haetaan tehokkaampia ratkaisuja, kertoo ulkoisen laskennan palvelujen johtaja Riitta Lankinen. Teksti ja kuva: Soile Olmari Riitta Lankinen kertoi VR:n taloushallinnon uudistuksista ja työtilanteesta RVL:n hallituksen ja pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä. Hän totesi muun muassa, että säännölliset tapaamiset luottamusmiesten kanssa ovat olleet hyviä. 18

19 Taloushallinnon muutos aloitettiin 2009 ja konsernitasoinen organisaatio luotiin Muutoksessa yhtenäistetään taloushallinnon prosessit ja toimintatavat: - Tietyt prosessit ovat hyvin samanlaisia riippumatta, mistä liiketoiminnan osasta on kysymys. Tekemisessä ei kannata noudattaa monia erilaisia toimintatapoja, Lankinen toteaa. Muutoksessa uudistetaan myös perustie- yhteisiä toimintamalleja liiketoiminnan kanssa. Uudistuksiin liittyy myös henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen. - SAP-kirjanpitojärjestelmän käyttöönottoa on jouduttu siirtämään, koska olemme riippuvaisia matkustajaliikenteen Teemajärjestelmästä. Lopullisesti ei ole lyöty lukkoon, otetaanko SAP käyttöön tämän vai ensi vuoden puolella. Lankinen arvioi, että SAP:sta on tulossa ihan hyvä työkalu: - Järjestelmä tulee helpottamaan meidän työtämme; rinnakkaisjärjestelmiä poistetaan käytöstä. Virhemahdollisuus pienenee, kun nyt tehtävät manuaaliset kirjanpidon vaiheet eri osien välillä jäävät pois. Järjestelmän testausvaihe on meneillään. - Järjestelmään ei liitetä osia, joita siihen ei alun perin suunniteltu. Myyntiosiot muodostavat oman projektinsa SAP SD:n. Sitä ei ole kuitenkaan vielä aloitettu ja siihen tulee omat resurssinsa. Lankinen kertoo, että ennen SAP:in tuotantoon ottoa ja juuri sen aikana työntekijöitä ei vähennetä siihen liittyvistä tehtävistä luonnollista poistumaa lukuunottamatta: - SAP:sta on pyritty tekemään perusratkaisu, mutta ympäröivät järjestelmät pitää saada toimimaan sen kanssa eli meidän haasteemme ovat liittymät. Ongelmiakin on ollut: - Viime vuonna käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen aikaan ei ollut tiedossa ostolaskun kierrätysjärjestelmän päivityksessä ilmenneet ongelmat tilausjärjestelmäyhteyksissä: - Kaikki Vetahe-laskut menivät manuaalikäsittelyyn, kun normaalisti neljännes menee läpi automaattisesti. Tuolloin käsittelemättömien laskujen jono vastasi pahimmillaan kuukautta, Lankinen kertoo. Hän mainitsee, että tehtyjä yt-toimia ei olisi toteutettu kokonaisuudessaan vuoden lopulla, mikäli ongelmat olisivat olleet tiedossa: - Jouduimme kutsumaan henkilöitä takaisin töihin purkamaan jonoja. Nyt toivomme, että järjestelmät toimivat normaalisti. IT-puoli tekee parhaansa, että yllätyksiä ei enää tulisi. Palvelukeskus palvelee koko taloa Meneillään on myös Palvelukeskus-hanke: - Me tulemme tarjoamaan palveluita koko talolle. Palveluista tehdään kuvaukset ja henkilökunta mitoitetaan oikeille paikoilleen. Tämä vaikuttaa osan henkilöstön toimenkuviin. Onnistumisen ydin on henkilöstöosaamisessa ja motivaatiossa, Lankinen sanoo. Keskittäminen tuo taloushallinnon ammattilaiset yhteen yksikköön omiin ryhmiinsä, kuten ulkoisen laskennan palvelut, rahoitus ja controlling: - Yksi liiketoiminnan kehitystä tukeva ajatus on ammattitaidon lisäksi muuntautumiskyky. Kun toiminta on keskitettyä voimme paremmin mukautua. Keskittäminen ei tarkoita toimintaa vain Helsingissä: - Olemme tavoittelemassa nykyisen 13 sijasta kolmea paikkakuntaa: Helsinki, Tampere ja Kouvola. Ongelma hajaorganisaatiossa on muun muassa se, että esimiehet ovat kaukana ja töiden osaaminen on huomattavasti rajautuneempaa. - Osaamiskartoitusten tekeminen on suunnitelmissa ja SAP vaatii paljon koulutusta; se on iso muutos. Ostolaskut-ryhmä jaetaan kolmeen noin kymmenen hengen ryhmään. Uusille alaryhmille valitaan kaksi uutta ryhmänvetäjää. Valinnoissa korostetaan sopivuutta ihmisten ohjaamiseen. Talousyksikkö vastaa talousprosessien tehokkaasta toimivuudesta ja talouden yhteisten toimintamallien jatkuvasta kehittämisestä VR-konsernissa: - Selkeät taloushallinnon ja laskutuksen kokonaisuudet hoidetaan talousyksikössä. - Meillä on myös välimuotoja, kuten Massatavaralogistiikan ryhmä Kouvolassa, jonka tehtävänä on rahtikirjojen tallennus. Siitä muodostuu asiakaslaskutus automaattisesti. Vastaavan tyyppisiä tehtäviä löytyy myös liiketoiminnan puolelta ja tapauskohtaisesti pohditaan, mihin toiminto sijoitetaan. Oma taloushallinnon organisaationsa on Corenetissa ja Avecralla, Lankinen kertoo. Käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen työnantaja arvioi, että tämän ja ensi vuoden aikana työt loppuvat 50 henkilöltä: - Ulkoisen laskennan palveluissa työskentelee nyt vähän päälle 80 henkilöä, myyntilaskuissa kuissa. Kun kaikki projektit ovat päättyneet, ryhmämme on arvion mukaan puolittunut alkuperäisestä noin sadasta hengestä. - Ostolaskut-ryhmän koko riippuu töiden automatisoinnista, mutta tämä vuosi tulee menemään aika maltillisesti. Kun ihmisiä siirtyy eläkkeelle, uusia ei palkata. Ryhmien välillä siirretään jonkun verran henkilöitä. Henkilöstön tyytyväisyys iso haaste Turun skannauspalveluista on menossa kilpailutus: - Me pyrimme keskittymään ydintoimintoihin. Skannaukseen löytyy erittäin hyviä palvelutarjoajia. Meidän ei ole järkevää investoida laitteisiin kovasti. Jos kilpailutuksen tulos on järkevä, kyllä me siihen menemme, Lankinen arvelee. - Mitään henkilöstöratkaisuja ei Turun osalta ole vielä tehty, kun emme vielä tiedä ajankohtaa. Kilpailutuksen ratkaisu menee joka tapauksessa kesään ja mahdollinen palvelun aloitus kesän yli. Lankinen korostaa, että henkilöstön tyytyväisyys on iso haaste: - Järjestäytynyt johtamisjärjestelmä laitetaan tänä vuonna kuntoon. Se tarkoittaa, että jokaisessa ryhmässä on säännöllisiä henkilöstön kokoontumisia, tiedonkulkua parannetaan ja kehityskeskustelujen toteutumista seurataan. Ryhmien säännölliset tapaamiset liittyvät muun muassa niihin henkilöstöpalautteisiin, joiden mukaan uusien järjestelyjen myötä kaikkia ihmisiä ja ihmisten tehtäviä ei tunneta: - Alkuvuosi on käyty läpi, mitä töitä kukin tekee ja sitä jatketaan. - Pienemmistä ryhmistä on tullut hyvää palautetta. Toimintaa kehitetään edelleen ja haetaan keinoja työtyytyväisyyden parantamiseksi. Johtoryhmä kokoontuu vakioaikaan keskiviikkoisin, Lankinen tiedotti. 19

20 Työsuojeluvalvonnan resurssit turvattava Teksti: SAK Uuden hallituksen ohjelmassa on varmistettava työsuojeluvalvonnalle riittävät henkilöstöresurssit, rahoitus ja toimintaedellytykset. Se on SAK:n mukaan välttämätöntä, jotta työsuojeluviranomaiset pystyvät täyttämään lakisääteiset tehtävänsä. Määrärahojen supistamisen myötä työsuojeluviranomaisten henkilöstöä on vähennetty ja aluehallinnon uudistus saattaa vaarantaa työsuojeluvalvonnan riippumattomuuden, jota kansainvälisetkin sopimukset edellyttävät. - Työpaikoilla tarvitaan vahvaa työsuojeluosaamista ja työsuojeluvalvontaa. Uuden hallituksen pitäisi selvittää, toteutuuko työsuojeluvalvonta nyt laadukkaasti ja tehokkaasti sekä kansainvälisten sopimusten mukaisesti, sanoo SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki. - Sen lisäksi työterveyshuoltolain valvonta on nostettava samalle tasolle kuin muun työsuojelulainsäädännön. Tällä hetkellä mikään viranomainen ei valvo työterveyshuoltolain noudattamista. Työterveyshuolto on avainasemassa työkyvyttömyyden ehkäisemisessä. Työterveyshuollon tekemiä työpaikkaselvityksiä on tehostettava ja toimenpiteet on kohdennettava esimerkiksi työkyvyn ylläpitämiseen ja oikea-aikaiseen tukeen työkyvyn alentuessa. Olennaista on myös työkyvyttömyyteen johtavien kuormitustekijöiden vähentäminen ja työtapaturmien ennaltaehkäisy. - Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan useammin työntekijäammateissa kuin asiantuntija-ammateissa. Syynä ovat useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Perimäki sanoo. - Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien kohdalla ammattiryhmien välinen ero ei ole niin selvä, koska masennukseen voi liittyä muita tekijöitä kuten työttömyys. Perimäen mukaan myös työtapaturmien lukumäärä on jälleen nousussa. Vuosittain työtapaturmaan joutuu yli työntekijää. Suurin osa heistä työskentelee SAK:laisilla aloilla. - Hyvät työpaikat, joilla työsuojeluasiat ovat kunnossa, eivät ole lisääntyneet toivottavassa määrin. Mukaan mahtuu vielä liian paljon tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä siitä, miten työntekijöiden terveys ja turvallisuusriskit ovat hallinnassa. Siksi työsuojeluvalvontaa on tehostettava, Perimäki painottaa. 20

21 Työturvallisuusuutisia valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Työsuojelun yhteistoimintasopimus RVL:n liittovaltuusto hyväksyi pitämässään kokouksessa työsuojelun yhteistoimintasopimuksesta VR:n kanssa saavutetun neuvottelutuloksen. Uusi sopimus astuu voimaan ja on voimassa saakka. Samalla toimintansa aloittaa myös uusi työsuojeluorganisaatio. Työsuojeluvaalit on sovittu pidettäväksi ns. sopuvaalia ei syntynyt. Nyt on tärkeää, että henkilöstö osallistuu aktiivisesti vaaleihin huolehtimalla äänioikeutensa käyttämisestä. Vaalitoimikunnat ilmoittavat vaaleihin liittyvistä käytännön järjestelyistä henkilöstölle. Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli VR Groupissa Valtakunnallinen sisäilmaryhmä on valmistellut toimintamallin sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi VR Groupissa. Toimintamalli julkaistaan lähiaikoina. Toimitilan laadukas sisäympäristö tukee ja parhaimmillaan edistää terveyttä ja hyvinvointia. Laadukas sisäympäristö lisää viihtyvyyttä, työssä jaksamista ja työn tuottavuutta. Ennaltaehkäisy on paras tapa välttyä sisäympäristöongelmilta, mutta ongelmatilanteiden varalle auttaa ennalta sovittu toimintatapa. Toimintamalli ei muuta normaalia vastuunjakoa. Esimies vastaa turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä ja paikallisen sisäilmaryhmän perustamisesta sekä viestinnästä. Kiinteistön omistaja (VR:n kiinteistöissä Kiinteistöyksikkö) vastaa kiinteistön kunnosta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Paikallinen sisäilmatyöryhmä (työsuojelutoimikunta) vastaa ongelmallisten tilanteiden, selvittelyn ja ratkaisun toimintasuunnitelmasta ja sen toteutumisen seurannasta. Työterveyshenkilöstö ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat oman ammattitaitonsa tuomisesta ongelman havaitsemiseen ja ratkaisuun. Hyvä ja jatkuva viestintä tukee ongelman ratkaisua ja vähentää pelkoja ja epätietoisuutta. Jokainen vaihe on viestittävä henkilöstölle saman sisältöisenä ja avoimesti. Työpaikan esimies vastaa viestinnästä. Työterveyshuoltoa kilpailutetaan VR kilpailuttaa parhaillaan VR - sopimustyöterveyshuollon palveluitaan. Tällä hetkellä työterveyshuollon palveluita on saatavilla 29:lla paikkakunnalla. Toivoa sopii, että kilpailutuksen yhtenä pääkriteerinä on palvelun laadukkuus ja saatavuus. 21

22 Teksti ja kuvat: Soile Olmari Marianne Stenvallin, Kaj Niemisen ja muiden Karjaan asemalla työskentelevien palveluneuvojien asiakkaiden käytössä on kodikas odotustila. 22

23 Raaseporin kaupungissa Helsinki Turku-radan varrella oleva Karjaan asema on pääkaupunkiseudun lähiliikennejunien pääte asema ja seitsemän palvelu neuvojan työpaikka. Yksityisen Hangon Hyvinkään rautatien perustama Karjaan rautatieasema otettiin käyttöön Valtion omistukseen se tuli 1890-luvulla. Aseman lipunmyynti on avoinna arkisin mia ja viemiä asiakkaita kulkee päivit- Palveluneuvoja Marianne Stenvall tuli VR:lle töihin 1974 kiitotavaratoimistoon Karjaan asemalle: - Palasin asemalle lipunmyyntiin Väliin mahtuu työskentelyä muun muassa rakennusmestaritoimistossa, tavaratoimistossa ja kirjauskeskuksessa. Kaj Nieminen on työskennellyt Karjaan asemalla kolmisen vuotta ja sitä ennen kahdeksan vuotta Tammisaaressa: - VR:lle tulin töihin 1978 tavaratoimistoon. Halu palvella asiakkaita Yhteistä haastatteluhetkellä työvuorossa olleille palveluneuvojille on halu palvella asiakkaita: - Tässä työssä on parasta asiakkaiden kohtaaminen; juttelen ja olen tekemisissä ihmisten kanssa mielelläni, Marianne sanoo. Aseman odotustiloissa on kodikas tunnelma viherkasveineen. Vaikka tilat on remontoitu viimeksi -90-luvulla, henkilökunta elää tätä päivää muuttuvassa työelämässä. Sopeutumista ja kehittämistä vaativat edelleen uudet työvuorot ruokataukomuutoksineen: - Työn mielekkyys ei ole silti muuttunut mihinkään, Marianne toteaa. Karjaalla työnkuvaan kuuluu myös asiakaspalvelukeskuksen puhelinpalvelu, joka lisää palveluneuvojien työn monipuolisuutta. Kaikilla palveluneuvojilla on kiertävät lipunmyynti- ja puhelinvuorot. kiksi puhelintyötä. Kun aiemmin työvuoron aikana vastasin noin 70 puhe- Työvuoromuutokset kaipaavat kehittämistä - Meidän omaa aikaamme oleva ruokatauko ei kuitenkaan riitä muualla syömiseen. Lähellä ei ole ruokapaikkoja. Käytännössä syömme siis aseman pikku keittiössä kuten ennenkin, Kaj toteaa. Marianne lisää, että heti kun junat ovat myöhässä, ruokatauon pitämisen unohtaa; halu palvella asiakkaat voittaa. - Koen, että vuorotaulujen aikataulutus on nyt niin tiukkaa, ettei entisenlainen jousto ruokataukojen pitämisessä ole mahdollista. Vaikka työvuoromuutokset ovat tulleet jäädäkseen niiden kehittämiseen voi toivottavasti vaikuttaa; Karjaan palveluneuvojiakin on kuultu. VR:n matkustajaliikenteen kaupallinen johtaja Lassi Rönkkönen ja myyntijohtaja Monna Huvilinna vierailivat äskettäin asemalla ja keskustelivat pari tuntia henkilökunnan kanssa. Karjaalla odotetaan myös VR:n operaatiokeskuksen saavan toimintamallinsa kuntoon: - Juuri äsken järjestin korvaavia kuljetuksia, Kaj kertoo esimerkin operaatiokeskukselle tulevaisuudessa kuuluvasta työstä. Palveluneuvojien havaintojen mukaan lipunmyyntityö on muuttumassa myyntitapahtumasta yhä enemmän palvelun suuntaan; internetin kautta liput saa halvemmalla, mutta asiakkaat tulevat silti asemalle kysymään neuvoja ja opastusta. 23

24 Me-henki johdattelevana voimana työssä ja vapaa-ajalla Riitta kysyy: - Mitä 47:stä VR:n työvuodesta jää käteen? Ja vastaa: - Kyynisesti sanottuna Oiva Toikan lintu. Noin rajuun kyynisyyteen eläkkeelle siirtyvällä Riitta Lätillä ei toki ole aihetta. Viimeiset kymmenen vuotta lipunmyyjänä Jyväskylässä työskennellyt Riitta arvostaa sitä, että VR on antanut hänen pienelle perheelleen leivän, mahdollisuuden hankkia tauluja, matkustella ja muuta nannaa. Entä arvostetaanko uskollisia työntekijöitä? - Arvostus lähtee ensisijaisesti itsestä, mutta olisihan hienoa, jos työnantaja arvostaisi myös meitä vanhoja, sitoutuneita työntekijöitä ottamalla huomioon toiveitamme. Niin yksinkertaista se on, Riitta arvelee. Hän miettii, kuinka VR huolehtii työntekijöistään, voimavarastaan: - On paljon lupauksia, mutta ne pitää myös toteuttaa. VR:llä on julkisena palvelulaitoksena tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Siihen myös poliitikkojen pitää kantaa kortensa kekoon. 24

25 Raavaat miehet huolehtivat Palataan aikojen alkuun. Riittaa viehättää ajatella VR:lle tuloaan : - Olen kolmannen polven rautatieläinen. Isoisäni työskenteli Sortavalassa hevosmiehenä, jonka hommiin kuului puunja hiekanajoa ja kaikenlaista muuta kupsahkehtimista. Isäni oli mukana apupoikana jo lapsena. Isä järjesti Riitan töihin Jämsänkosken-Jyväskylän rautatierakennukselle ylösottajaksi, joka otti ylös kuormaautojen ajamia sora- ym. kuormia niiden ajaessa ratapenkkaan: - Tarkkana piti olla, sillä ylöskirjaamisen perusteella autoilijoille maksettiin palkat. Riitalle polkupyörä on kehon jatke ja taide ilahduttaa sielua. - Pakkasilla meidät työntekijät roudattiin kuorma-autolla Jyväskylän asemalta linjalle, siis ratalinjalle. Me, toimiston siivoojarouva ja minä, saimme itseoikeutetusti matkustaa auton lämpimässä kuljettajankopissa. Se tapa säilyi koko ajan maastossa työskennellessäni. - Aamutuimaan miehet olivat lämmittäneet ylösottajan erkkeri-ikkunaisen kopin. Minun tehtäväkseni jäi vain puiden lisääminen kamiinaan. Raavaat miehet olivat kohteliaan huolehtivaisia nuorta tyttöä kohtaan. Mitä nyt joskus kokeilivat punastelemistani. Riitta eteni ylösottajasta rakennusmestarin toimistoon toimistoapulaiseksi: - Siellä piti opetella vastaamaan myös puhelimeen. Ai, että se jännitti. - Muutamien vuosien jälkeen pääsin hienoon pääkonttoriin. Se ei ollut välttämättä mieleinen ylennys; niin hyvin viihdyin ja niin hyvin minua kohdeltiin oikealla työmaalla. Pitkään ikävöin työkavereitani. Tämän jälkeen Riitta työskenteli onnekseen monenlaisissa tehtävissä ennen lipunmyyjän töitään: - Muutenhan leipääntyminen olisi ollut väistämätöntä. Toisten auttaminen itsestään selvää Riitta arvostaa me-henkeä: - Arvostan ja ihailen mummoani ja äitiäni. Mummolassa ihmisiä kohdeltiin kunnioittavasti ja tasapuolisesti ja sieltä olen ammentanut muun muassa talkoohengen. - Se teki pieneen ihmiseen suuren vaikutuksen. Kyläaukeaman karjalaiset auttoivat toisiaan pientilojensa hoidossa. Toisten auttaminen oli itsestäänselvyys. Talkoita Riitta on saanut tehdä olan takaa: - Pojan Steiner-koulun talkoissa on väsätty eräskin palapeli, hammastikku-suomenlippu, suklaarasia ja kaikkea muuta. Riitan mielestä me-henki on johdatteleva voima myös ammattiyhdistystoiminnassa: - Lähdin ay-toimintaan mukaan Pieksämäen osastossa 1980-luvun alussa. Se oli hienoa aikaa! Oli noususuhdanne ja ay-toiminnan kukoistusaika. - Pennasen Oikan hienotunteisessa, humaanissa suojeluksessa oli miellyttävää, helppoa ja innostavaa toimia. Mielestäni olimme oiva puheenjohtaja-sihteeri-pari. Kun Jyväskylän alue liitettiin Tampereen osastoon Riitasta oli luonnollista jatkaa Tampereen osaston johtokunnassa: - Muutamia vuosia lukuunottamatta olen ollut mukana osaston toiminnassa tiedotussihteerinä, valtuutettuna, liitto- 25

26 kokousedustajana ja alueen luottamusmiehenä. Ilman ay-tukea olemme kuin orvot mierolaiset Hän korostaa, että ay-toiminnan tarvetta on turha kyseenalaistaa: - Ilman aytukea olemme kuin orvot mierolaiset. Valitettavasti nykyään me-henki, tärkeä voimavaramme, on hieman kadoksissa. - Muistaako joku vielä sanan solidaarisuus? Lisäksi tämä vanha sukupolvi on aika sovinistista. Senhän aika hoitaa, kun nuoret tulevat mukaan toimintaan. Niin uskon. - Me-henki ja yhteen hiileen puhaltaminen tarkoittaa myös yhteistyötä liiton kanssa. Kritiikkiä saa ja pitää esittää, mutta kysymyksen miksi jälkeen pitää kertoa miten. Helpointa on räksyttäminen esittämättä vaihtoehtoja. Riitta tuo esille sen tosiasian, että liiton jäsenmäärä pienenee tulevina vuosina paljon suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle: - Siitä seuraa luonnollisesti taloudellisia säästöpaineita. - Nyt kun liiton toimiston henkilökunta on supistettu minimiin, en ymmärrä liittovaltuuston päätöstä, jonka mukaan ylimääräinen valtuusto kutsutaan aina koolle työehtosopimusasioista päätettäessä. Valtuuston kokoukset tulevat todella kalliiksi. - Demokratian piikkiin päätöstä on turha laittaa; aito edustuksellinen demokratia toteutuu, kun liiton hallituksen ja osastojen johtokuntien jäsenet hoitavat postinsa huolellisesti. - Demokraattisesti valittujen johtokuntien jäsenten tehtävänä on kysellä mahdollisimman monelta rivijäseneltä päätettävistä asioista ja tuoda mielipiteet johtokuntaan. Tässä luottamusmiehet ovat avainasemassa, Riitta korostaa. Hän kehottaa johtokuntien jäseniä tekemään työnsä tunnollisesti: - Johtokunnan päätös viedään demokraattisesti valittuun hallitukseen ja sen perusteella liiton neuvottelijat neuvottelevat. Tyytyväinen työntekijä on tuottava Riitan mielestä me-hengen pitäisi kuulua myös työnantajan sanavarastoon: - Meistä tulee pitää hyvää huolta myös yksilöinä. - Henkilöstötutkimuksen TRIM-indeksit kertovat karua kieltä. Hävettävän alhaiset lukemat saivat toimitusjohtajankin miettimään, että asioille on tehtävä jotain. Tuli hyvinvointiohjelmaa, muistamisia, palkitsemista, virkistäytymistä, eneneviä tiedotustilaisuuksia, keskijohdon jalkautumista työmaille, viikon kysymyksiä jne. - Hienoa! Arvostan niitä. Mutta, kun meiltä lipunmyyjiltä kyseltiin meille tärkeistä asioista kuten työvuoroista, laitettiin lopputuloksena tunnit tappiin. Tuli mammuttijaksoja, tappovuoroja ja tunnin ruokataukoja, Riitta luettelee. - Tutkimuksissa ja työntekijöiden suulla todetaan, että mitä enemmän työntekijä pääsee ja pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä, sitä tyytyväisempi hän on. Tyytyväinen työntekijä näkyy kauas ja on tuottava. - Emme ole neutreja lukuja tilastoissa, vaan psykofyysisiä kokonaisuuksia, joilla on tunteet. Kaikissa tilanteissa tunteet ovat mukana - halusimmepa tai emme. Vaikka lipunmyyjät pystyvät ja pyrkivät hallitsemaan tunteitaan, on lipunmyyntityö Riitan mielestä myös henkisesti vaativaa: - Siinä vaaditaan vähintään keittiöpsykologin koulutus. Työn vaativuuteen nähden palveluneuvojien työ on täysin alipalkattua. Tärkeätä elämässä Nuorena Riitta haaveili Punaisen Ristin delegaatiksi lähtemisestä: - Auttamisen haluni ei ole vieläkään laantunut. Olen toiminut SPR:ssä reilut 20 vuotta muun muassa keräyspäällikkönä ja viimeiset kymmenen vuotta osastomme puheenjohtajana sekä huhtikuun alusta ystävätoiminnan yhteyshenkilönä. - Innokkaana olen saanut käydä pakolais-, ystävä-, humanitaarisen oikeuden-, henkisen tuen perus- ja jatkokurssit. Niistä on hyvä ammentaa toimintaan. Eläkkeellä Riitta valtaa uusia alueita etsintään ja varamummona olemiseen: - SPR:ssä toimii samanhenkisiä, iloisia ihmisiä. Ydintehtävämme on tietenkin vuosittaiset keräykset. Riitalle tärkeintä elämässä on lapsi, nyt jo aikuinen mies: - Lapsen touhuja oli sykähdyttävä seurata. Aikuisia lapsia meidän vanhempien on tuettava ja osoitettava heille rakkautta. - Tärkeä paikka on mökki - puuhamaa. Joka kevät saan todeta kasvun ihmeen tapahtuneen. Vaikka kasvimaan tuotto ei olekaan kovin suuri, haukia piisaa katiskoissa työkaverillekin nautittavaksi. - Syksyisin sade piiskaa kuistia, ruska kukoistaa ja ympäristö tarjoaa marjoja ja sieniä poimittavaksi. Ja joka talvi on uusi ihme, kun ensilumi peittoaa maan ja sinisen hetken jälkeen tienoo vaipuu yön pimeään, Riitta maalailee. Myös oma koti, josta voi ponnahtaa ulos yhteiskuntaan, on tärkeä paikka: - Olen harrastanut liikuntaa koko ikäni. Polkupyörä on kehoni jatke. Kuljen pyörällä aina - siis aina. No, 25 asteen pakkasessa kävelen. Erilaiset jumpat: coret, pumpit, stretchingit ovat aiheuttaneet jo jonkin asteisen addiktion. - Eläkkeellä minulle vapautuu aikaa keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä. Silloin on mahdollisuus hoitaa paremmin sosiaalisia suhteita. Riitta iloitsee myös erityisesti klassisesta musiikista ja teatterista: - Kesällä toteutuu haaveeni päästä kuulemaan maestro Valeri Gergijeviä Mikkelin musiikkijuhlille. Meillä on treffit maestron kanssa Pietarin valkeisiin öihin. - Pian avataan Helsingin konserttitalo ja Tampereella on erinomainen Tampere Filharmonia ja monipuolinen teatteritarjonta. Ihanaa, eläkkeelle! 26

27 Hotellimme sijaitsee Rautatientorin kulmalla. a. Ludde nro 150, vm Stadi tutuksi! RVL:n kesäpäivien tapahtumat sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan ja päärautatieaseman läheisyyteen. Majoitus on Hotelli Radisson Blue Plazassa Mikonkadulla. Lauantaipäivää vietämme raitiovaunu Ludden kyydissä ja iltajuhlaa Ravintola Kaisaniemessä klo 19 alkaen. Ilmoittautua voi vielä asti. Hinnat ja ilmoittautumislomake on tämän lehden takakannessa ja osoitteessa Tervetuloa kesäpäiville! t. Pääkonttorin osasto pe 5.8. pe 5.8. klo alkaen la 6.8. klo la 6.8 la 6.8. klo Saapuminen Helsinkiin ja majoittuminen hotelliin. Huone järjestyy viimeistään klo Tutustuminen Helsingin asemalla presidentin aulaan ja kellotorniin Kokoontuminen klo raiteen 4 päässä. Ohjelma kestää noin tunnin. Aamiainen Aamiainen sisältyy perjantaina saapuneille huoneen hintaan. Lauantaina saapuvat voivat tilata aamiaisen ilm. lomakkeella hintaan 15, norm. hinta 19,50. Saapuminen Helsinkiin ja majoittuminen hotelliin. Huone järjestyy viimeistään klo 15. Matkatavarasäilytys on hotellin alakerrassa. Ratikka-ajelulle ja lounaalle kahdessa eri ryhmässä Kysymme jokaiselta ryhmätoivetta, mutta Ludde -ratikassa on 64 istumapaikka, joten joudumme ehkä lopuksi asaamaan väen näille reissuille. Saavuthan pysäkille hyvissä ajoin. Ryhmä 1. RATIKKA klo (Länsi-Helsinki) LOUNAS klo (Café Piritta) Ratikka-ajelu alkaa aivan hotellimme vierestä Mikonkadun turistipysäkiltä ja päättyy Ensi linjan turistipysäkille lähelle lounaspaikkaamme. Ryhmä 2. LOUNAS klo (Café Piritta) RATIKKA klo (Itä-Helsinki) Hotellistamme on noin kilometrin matka lounaspaikkaamme Café Pirittaan Tokoinrantaan ja sieltä edelleen noin 300 m Ensi linjan turistipysäkille, josta ratikka-ajelu alkaa. Matka päättyy Mikonkadun turistipysäkille aivan hotellimme viereen. la 6.8. klo su 7.8. klo Iltajuhla Ravintola Kaisaniemessä Tervetuloa, esittelyt, ohjelma, tietokilpailu, tanssiesitys Illallinen menu 50 s, perinteistä kotimaista ruokaa Kahvin yhteydessä esitetään Pieksämäen vuoden 2012 kesäpäiväkutsu Tietokilpailun ratkaisut ja palkinnot Tanssit, KiskoKids Baari on auki Hotelliin sisäänpääsy 24 h Aamiainen sisältyy hotellihuoneen hintaan. Huoneiden luovutus viimeistään klo

28 VR:n henkilöstörahaston sääntöihin tulossa muutoksia uuden lain myötä VR-konsernin henkilöstörahasto perustettiin 2007 henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan neuvottelujen tuloksena. Tavoitteena on lisätä henkilöstön työtyytyväisyyttä ja kiinnostusta omaan työhön sekä parantaa yrityksen kannattavuutta. Henkilöstöä halutaan palkita yrityksen hyvästä tuloksesta. Henkilöstö on perustanut henkilöstörahaston hallinnoimaan yhtiöiden maksamia palkkioita. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmään kuuluu koko VR-Yhtymä Oy:n, VR Track Oy:n ja Corenet Oy:n henkilöstö, pois lukien johdon palkitsemisjärjestelmässä mukana olevat. Rahaston jäsenyys alkaa, kun työsuhde on kestänyt kuusi kuukautta. Maksettava palkkio on sama kaikille, jotka ovat olleet rahaston jäseniä koko kalenterivuoden ajan. Osa-aikaisille maksetaan osaaikaisuusprosentin mukaisesti. Palkitsemisjärjestelmää uudistettu Maksettavat palkkiot ovat perustuneet konsernin liikevoittotavoitteisiin. Ne hyväksyy vuosittain VR-Yhtymän hallitus. Divisioonien ja yhtiöiden vuositavoitteet määritellään yhtiöiden, divisioonien ja tukiyksiköiden johtoryhmissä. Tavoitteet valmistellaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja ne käsitellään yt-kokouksissa. Konsernin liikevoittotavoitteen ylittyessä yhtiöt ovat maksaneet henkilöstölleen tavoitteen saavuttamisesta riippu- joonaa euroa. tui konsernin liikevoittoon, pois luki- - konsernin liikevoittoon, pois lukien Co- siin. Corenetissa ratkaisee sen oma liikevoittotavoite. Vuonna 2010 palkkiojärjestelmän piirissä VR:llä oli kaikkiaan noin työntekijää ja toimihenkilöä. VR-Yhtymä maksaa henkilöstölle palkkiota viime vuodesta yhteensä lähes 3,4 miljoonaa euroa. VR Trackissa ja Corenetissa palkkioita ei maksettu; liikevoittotavoitteet eivät toteutuneet. Tarkempi summa ilmenee kesällä lähetettävästä sähköisestä jäsenkirjeestä. Kunkin omaan jäsenyyteen ja jäsenosuuteen liittyviin kysymyksiin saa vastauksen henkilöstörahaston jäsenpalvelusta numerosta , sähköpostitse tai sähköisestä jäsenkirjeestä jasenpalvelu. Palkitsemisjärjestelmää on uudistettu ja tämän vuoden osalta tavoitteiden asettaminen ja palkkioiden maksu tapahtuu yksiköittäin. Järjestelmä haluttiin tuoda lähemmäs työntekijöitä ja asettaa sellaiset tavoitteet, joihin työntekijät voivat itse toiminnallaan vaikuttaa. Yhtiöt maksavat henkilöstörahastolle keväällä 2012 yksikkökohtaiset palkkiopotit, jotka jaetaan tasan ko. yksikön henkilömäärän kesken henkilökohtaisiin jäsenosuuksiin. Yksikölle maksettavan palkkiopotin suuruuteen vaikuttaa sekä liikevoittotavoitteen että yksikön omien tavoitteiden saavuttaminen. Mikäli henkilöstö ei saa tietoa mittareista omalta yksiköltään, sitä voi kysyä omalta luottamusmieheltä. Uusi laki voimaan vuoden alusta Uusi henkilöstörahastolaki tuli voimaan tämän vuoden alusta. Henkilöstörahastojen on muutettava sääntöjään rahaston valtuuston vuoden 2013 varsinaiseen kokoukseen mennessä. Muutoksen tavoitteena on tehdä rahastoista koko henkilöstön palkitsemiskeinoina nykyistä houkuttelevampia ja kannustavampia. Muutokset vaikuttavat sääntöihin muun muassa seuraavissa keskeisissä asioissa: 1. Henkilöstörahastoon voidaan voittopalkkioiden lisäksi siirtää myös tulospalkkiota, jos niiden kriteerit täyttävät lain määritelmän henkilöstörahastoerästä. 2. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuttaan ilman viiden vuoden karenssiaikaa. 3. Jäsenyyden alkaminen viimeistään 6 kuukauden kuluessa. 4. Rahasto-osuuden nostoon jaksotusaika. Rautatievirkamiesliiton edustajat hen ovat liiton valtuuston puheenjohtaja Karri Peltola, Reijo Karppinen ja Leila Manninen sekä varalla Marja Ahokas, Hannu-Pekka Mäkelä ja Juha Lahtinen. Henkilöstörahaston hallituksessa liittoa edustaa Henry Kulin ja varalla Kari Vähäuski. 29

29 Jutunjuuri Oma tupa, oma lupa Tavallinen, perheen kesken vietetty viikonloppu tai loma on useimpien suomalaisten mielestä mieluisinta aikaa. Sen huomaa, jos perjantaisin sattuu kuuntelemaan radiosta Puhelinlangat laulaa -ohjelmaa. Monet musiikin lomaan lähetykseen soittavat ovat joko menossa mökille tai ovat jo siellä viikonloppua aloittamassa. Arjen rutiineista ja työstä irrottautuakseen nykyihminen tarvitsee kokonaisen ympäristön vaihdoksen. Siispä menoksi vapaa-ajan asunnolle tai muuten muihin maisemiin. Inspiroiva ympäristö Tavallisimmissa toimistotöissä tai palveluammateissa haaveita voi harvoin päästää valloilleen ja toteutumaan. Luovuus on kanavoitava esiin jossain muualla. Mökkeilyssä sille on luonnolliset mahdollisuudet. Vapaalla syntyvät ideat ja keksinnöt pääsevät hyötykäyttöön ja mielenvirkistykseksi. Miehistä ja naisistakin kehittyy nikkareita, pellepelottomia tai muita osaajia. Ideoilla ei rikastu, mutta ne tuottavat onnistumisen ilon, taidon löytää erilaisia vaihtoehtoja. Kunto kohenee puita pilkkoessa ja vesiä kantaessa. Jos vesi juoksee itsekseen putkia pitkin, on hyvä syy pulahtaa uimaan. Olo rentoutuu retkellä kesäteatteriin. Konserttiin pääsee avaamalla oven ja korvat luonnon äänille. Herkut syntyvät tarvittaessa kesäkeittiössä tai grillissä. Tuula Jakonen, RVL:n eläkeläisjäsen Irtiottoja Piilopirttejä ei enää juuri ole. Viestintätekniikka on niin kehittynyt, että on vain itsestä kiinni, haluaako olla koko ajan tavoitettavissa vai tyytyykö vain oman mukavuuden ja turvallisuuden mukaisiin yhteyksiin. Valokuitukaapeliverkkoa tarjotaan sinnekin, jonne postia ei ole kannettu koskaan muuten kuin omin jaloin. Nyt voi valita TV:n katselun, tuleen tuijottamisen tai kesän katselun välillä. Jos haluaa ennakoida säitä, sen kuulee radiosta. Itse olen huomannut, että siinäkin vanhat koetut ennustukset pitävät paikkansa. Kesän kuumat ja talven kylmät tulevat idästä. Kun kääntää selän vastatuuleen, tulee matalapaine vasemmalta ja pouta oikealta. Vastuu tuloksista on kokeilijalla. Meidän mökillä ovat käytössä nelikulmaiset kesähatut, joista voi lukea käyttäjän mielen säätilan. Yhdellä sivulla lukee myrskyvaroitus, toisella tyven, kolmannella pahalla tuulella ja neljännellä hyvällä tuulella. Systeemi toimii, jos ei tee hatun käännöstä nopeampia mielenmuutoksia. Siis meillä ei käännetä takkia vaan hattua. Naputtelen jutunjuurta kesäkodissa. Rentukat kukkivat valtoimenaan kosken rannalla, tuomet tuoksuvat ja koivuissa on pian saunavastaan sopivat lehdet. Käki kukkui tänään ensi kerran tälle kesälle, onneksi kukkui pitkään. Perinteisen mökin sijasta siirtolapuutarha tai puutarhapalsta tarjoaa sosiaalisen ympäristön ja paikan, jossa olla yksin tai porukalla. Karavaanari etsii parkkinsa sieltä, mihin milloinkin mieli tekee. Motoristi tai veneilijä ottaa suunnan vapaille väylille. Ukkospilviä on noussut nopeasti, mistähän? Ei idästä eikä lännestä vaan jostain puiden takaa ja yllättäen. Ensimmäinen ryöppy rakeita ropisee ja vettä tulee kuin kaatamalla. On tullut hämärä, jota halkovat tiheät salamat. Ennen kuin nykäisen pistokkeen seinästä ja suljen ikkunat, toivotan kaikille hyvän myötätuulen kesää. 30

30 Trafi myönsi uudelle rautatieliikenteen harjoittajalle turvallisuustodistuksen Lähteet: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi toukokuussa rautatieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan turvallisuustodistuksen Proxion Train Oy:lle. Kilpailu rautateiden kansallisessa tavaraliikenteessä on ollut mahdollista Suomessa vuoden 2007 alusta. VR-Yhtymä on kuitenkin saanut toimia ainoana rautateiden tavarankuljettajana. Aloittaakseen tavarakuljetukset rautateillä Proxion Train tarvitsee lisäksi toimiluvan liikenne- ja viestintäministeriöltä. Sen on myös tehtävä Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimus ja haettava siltä ratakapasiteetti. Turvallisuustodistus on voimassa viisi vuotta ja sen edellytyksiin kohdistuu jatkuvasti viranomaisen valvontaa. Trafissa on tällä hetkellä vireillä myös toinen mahdollisesti kesällä ratkeava turvallisuustodistushakemus. Turvallisuustodistus koostuu A-osasta ja B-osasta. A-osa koskee rautatieliikenteen harjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmää, joka hyväksytään todistuksen A-osa myönnettäessä. Turvallisuustodistuksen A-osa on voimassa koko EU:n alueella. Jäsenvaltiokohtainen B-osa liittyy liikennöitävää rataverkkoa koskevien sääntöjen ja määräysten hallintaan sekä niiden noudattamiseen. Rautatieliikenteen harjoittaja voi hakea turvallisuustodistusta joko koko rataverkolle tai vain sille osalle, jolla se aikoo liikennöidä. Suomen koko rataverkon pituus on kilometriä, josta on sähköistetty kilometriä. Myös EU:n sisäinen kansainvälinen matkustajaliikenne on avattu kilpailulle vuonna Muutoksilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomessa, koska Suomesta ei ole suoraa henkilöliikenneyhteyttä muihin EU-maihin rautateitse. Liikenne- ja viestintäministeriö (www.lvm.fi) vastaa rautatieliikenteen lainsäädännön valmistelusta sekä kotimaassa että Euroopan Unionissa. Ministeriön alaisen Liikenneviraston (www.liikennevirasto.fi) tehtävänä on huolehtia Suomen rataverkosta ja valvoa sen liikennettä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi (www.trafi.fi) kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta, vastaa sen sääntely- ja valvontatehtävistä sekä edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Proxion (www.proxion.fi) on infrastruktuuriprojektien ja julkishallinnon palveluiden hankinta-, suunnittelu-, rakennuttamis-, ohjelmisto- ja koulutuspalveluihin erikoistunut riippumaton asiantuntijayritys. Proxion Train Oy:n tavoitteena on aloittaa liikennöintipalveluiden tarjoaminen Suomen rataverkossa

31 RVL:n kesäpäivät Stadissa Ilmoittaudu mennessä! Sähköpostilla ilmoittautuminen osoitteella Osallistujan nimi: Osoite ja puhelin: RVL:n osasto / työpiste: Seuralaiset tai huonekaveritoive: Erityisruokavaliot / allergiat: Kesäpäiväpaketti / hlö jäsen jäsen ei-jäsen ei -jäsen la- su pe - su la - su pe - su 2 hengen huone 40,00 e 89,50 e 90,00 e 139,50 e 1 hengen huone 79,50 e 168,50 e Lapset 0-16 v., lisävuode 10,00 e 27,00 e Ilman majoitusta 30,00 e 40,00 e La - aamiaispuhvetti 15,00 e Lauantain 6.8. ratikka-ajelu ja lounas: Valitse vaihtoehto! Ryhmä 1. Ratikka klo (Länsi-Helsinki) + Lounas klo Ryhmä 2. Lounas klo Ratikka klo (Itä-Helsinki) ---- hlöä hlöä Kesäpäiväpaketti sisältää: Majoituksen Hotelli Radisson Blue Plazassa aamiaisella 1 tai 2 vrk, lauantain ratikka-ajelun lounaineen ja iltajuhlan. Hotellihintaan sisältyy sauna. Lasku lähetetään ilmoittautuneille kesäpäiväpostin mukana, eräpäivä Lisätiedot: Markku Raunimaa, VR Pääkonttori, Matkustajaliikenne, h. 280A Vilhonkatu 13, Helsinki, Tervetuloa Stadin fiiliksiin!

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka Työhyvinvointi pienyrityksessä Professori Marja-Liisa Manka Mitä on työhyvinvointi? monille työhyvinvointi käsitteenä vaikea: mitä se pitää sisällään? miten siihen vaikutetaan? työhyvinvointi nähtiin usein

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 Ota talteen! Runsaasti työelämän kehittämiseen, edunvalvontaan ja erilaisia harrastustoimintaan liittyviä koulutuksia. Ilmoittaudu heti! KILJAVAN OPISTON KURSSIT 2015

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot