Mitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin.
|
|
- Jaana Marja-Leena Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FYSE300 Elektroniikka 1 Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä: Työ 1: (osa A) Työ 2: (osa B) Peruskomponentit: vastus, diodi ja zenerdiodi. Tutkitaan vastuksen käyttöä osana virtapiiriä, mitataan diodien ominaiskäyrät, rakennetaan diodin avulla rajoitinpiiri ja käytetään zeneriä jännitevakavoinnissa. Mitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin. Työohjeet sisältävät: - Esitehtäviä, jotka tulee olla tehtyinä ennen mittausten aloittamista (E) - Mittaukset (M) - Mittausten analysointitehtäviä (T) Mittauksissa huomioitavia asioita: Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. Levyn sivulla olevat liittimet (V1-3 ja maa ) eivät ole valmiiksi kytkettynä mihinkään. Joten jos käytät niitä, pitää ne aina tuoda erillisillä johtimilla levylle haluamaasi kohtaan. Kytkentälevy koostuu kolmesta samanlaisesta, mutta erillisestä osasta, joissa rivi A on kokonaisuudessaan samaa potentiaalia. Tämän rivin alla ovat sarakkeittain (1-47) samaa potentiaalia B-F ja G-K. Näiden alla on rivi L, joka on kytketty kuten rivi A. V1 A B D E V2 G H I J K L A akenna mahdollisimman yksinkertaiset kytkennät = johtimien lukumäärä minimiin. Johtimien liikapituusdestakaan ei ole hyötyä. Piirikaavioihin ei ole merkitty tarvittavia mittareita, on vain ilmoitettu mitä suureita pitää mitata. Mittalaitteena käytetään joko oskilloskooppia (näkee jännitteen muodon) tai yleismittaria (helpompi tulkita). Mittaajalle on jätetty osittain omaan harkintaan myös mittausalueiden ja -arvojen valinnat. Jännitteet mitataan aina maapotentiaalia vasten. Huom. Jännite otetaan ja navoista (EI maan ja :n väliltä) 1
2 Jos piiri ei toimi haluamallasi tavalla, niin tarkasta mittauskytkentä ja mittalaitteiston / jännitelähteiden asetukset. Tämän jälkeen toista edellinen tarkastus uudestaan. Jos ei vieläkään löytynyt vikaa, niin kokeile onko mahdollisesti komponenttien tai mittausjohtimien vaihtamisella vaikutusta. MAXOM-9300 sisältää säädettävän tasajännitelähteen (myös kiinteitä), funktiogeneraattorin ja yleismittarin. Toisena säädettävänä tasajännitelähteenä käytä GW:tä, joka on työpöydän yläpuolella olevassa panelissa. Töissä tarvittavat komponentit löytyvät laboratoriossa olevasta lokerikosta omilta paikoiltaan sinunkin mittaustesi jälkeen! Tarkasta varmuuden vuoksi vastusten resistanssiarvot! Muistathan: Virtamittari aina sarjaan ja jännitemittari aina rinnan mitattavan komponentin kanssa. virtamittari 0 ja jännitemittari V Z A Z Työselostusta koskevat samat säännöt kuin cum laude -töitä yleensä (katso ohjeet laboratorion wwwsivuilta). Virheanalyyseissä saa käyttää (ja joskus myös suotavaa) omaa harkintaa eli virhekaavojen johtaminen ei ole tarpeellista. Työselostuksessa tulee verrata saatuja tuloksia valmistajan ilmoittamiin spesifikaatioihin aina, kun se on mahdollista (esim. zenerjännitteet). Laboratoriossa olevaan kansioon on kerätty mittauksissa käytettävien komponenttien datasivuja, mutta löydät ne tuotetunnuksen perusteella myös valmistajien www-sivuilta. Liitä työselostukseen myös esitehtävien vastaukset. Kumpikin työ arvostellaan pistein 1-12, joka on osa kurssin kokonaispistemäärää. Seuraavassa on listattu kirjoja, joista saattaa olla apua töitä tehdessä:.j Smith: Electronics ircuit & Devices V. Volotinen: Analogiaelektroniikka (laboratoriossa) Horenstein, Wassermann: Microelectronic circuit and devices (laboratoriossa) Muutamien komponenttivalmistajien www-osoitteita:
3 TYÖ 1 Peruspiirejä ja -mittauksia E1.1 Lisää kuvan 1.1 kytkentään virtamittari, jolla voit mitata vastuksen 2 läpi kulkevaa virtaa sekä lähtönapoihin kuormavastus L. V V out V 2 Kuva 1.1: Vastuspiiri E1.2 Tutustu tyypilliseen diodin ominaiskäyrään. Etsi datoista diodin BAS216 maksimiestojänniteet (V ja V M ) sekä maksimi myötävirrat (I F ja I FM ). Mikä merkitysero on eri maksimiarvoilla? Mihin käyttöön tämä diodi on suunniteltu? E1.3 Etsi datasivuilta zenerdiodin BZX795V1 zenerjännite, jännitteen maksimitoleranssi, maksimi tehohäviö, maksimi zenervirta ja kotelon tyyppi. E1.4 Kerro miten zenerdiodilla toteutettu kuorma-ja tulojännitevakavointi toimii (kuva 1.7). 1.1 Virran jakautuminen ja superpositioteoreema akenna kohdassa E1.1 piirtämäsi kytkentä, jossa 1 = 390 Ω, 2 = 680 Ω ja L = 560 Ω. M1.1 Mittaa vastuksen 2 läpi kulkeva virta seuraavissa tapauksissa: 1. V 1 on oikosulussa ja V 2 = 5 V 2. V 2 on oikosulussa ja V 1 = 10 V 3. V 1 = 10 V ja V 2 = 5 V 3
4 1.2 Jännitteen jako, Thevenin teoreema Muuta rakentamasi kytkentä kuvan 1.2 mukaiseksi. Korvaa vastus L potentiometrillä (100kΩ). M1.2 Mittaa vastuksen 2 yli oleva jännite V o virran I o funktiona (potentiometrin ääriasennosta toiseen), kun V 1 = 10 V. I0 1 V 1 V0 2 L Kuva 1.2: Jännitteenjakokytkentä 1.3 Diodin ominaiskäyrän mittaus M1.3 Mittaa diodin 1N4007 ominaiskäyrä V d = f (I d ) myötä- ja estosuunnassa kuvan 1.3 mukaisella kytkennällä. Nosta jännitettä V S portaittain nollasta lähtien ja lue kutakin jännitteen V d arvoa vastaava virran arvo. Virran I d voit mitata jännitteenä vastuksen = 1 kω yli. Käytä GW tasajännitelähdettä ja sen finesäätöä. Estosuunnan saat mitattua kätevimmin kääntämällä jännitelähteen navat. Älä ylitä vastuksen (1/4 W) tehonkestoa (P = U I )! V S V V d Kuva 1.3: Diodin ominaiskäyrän mittauskytkentä 4
5 1.4 ajoittimet Käytä edelleen diodia 1N4007 ja nyt 2k2 (2.2kΩ) suuruista vastusta. akenna näistä sarjarajoitin (kuva 1.4,a). Ota sisääntulojännite funktiogeneraattorista (maxcomin output -liittimestä 50Ω/600Ω) ja säädä se niin, että siniaallon huipusta huippuun arvo (V p-p ) on 20 V ja taajuus n. 1 khz. M1.4 Mittaa oskilloskoopilla lähtöjännitettä (v out ). Piirrä lähtö- ja tulojännite samaan kuvaajaan. Huom: oskilloskooppi kytketään aina samoin kuin jännitemittari! M1.5 Mitä tapahtuu, kun taajuutta kasvatetaan ja miksi? Piirrä ulostulojännitteen kuvaaja, kun f 15 khz. Lisää kytkentään tasajännitelähde (taajuus jälleen 1kHz). M1.6 Kokeile tasajännitteen suuruuden vaikutusta ulostuloon. Piirrä lähtö- ja tulojännite samaan kuvaajaan, kun V 1 = 5V. V 1 V in V out v in v out (a) (b) Kuva 1.4: Sarjarajoittimet Muuta kytkentä rinnakkaisrajoittimeksi (kuva 1.5 a). Käytä samoja komponentteja ja mittausasetuksia. V in V out V in V out V 2 (a) (b) Kuva 1.5: innakkaisrajoittimet M1.7 Mittaa (= piirrä) molempien (a ja b) rinnakkaisrajoittimien lähtö-ja tulojännitteet, kun V 2 = 5V. Huom. diodin suunta on vaihdettu b-kohdassa! 5
6 1.5 Zenerdiodin estosuunnan ominaiskäyrän mittaaminen Kokoa kuvan 1.6 kytkentä, jossa zenerdiodi on tyyppiä BZX795V1 ja vastuksen resistanssiarvo on 100Ω. M1.8 Mittaa zenerdiodin estosuuntainen ominaiskäyrä V Z (I Z ). Käytä GW jännitelähdettä ja sen fine-säätöä. Nosta jännitettä V nollasta lähtien portaittain ja kirjaa ylös kutakin jännitteen V Z arvoa vastaavat virran arvot. Virran I Z voit mitata jännitteenä V vastuksen yli. Mittaa tarkasti muutosalue, jolla virta kasvaa jyrkästi. V = 0 7 V V V Z Kuva 1.6: Zenerdiodin ominaiskäyrän mittauskytkentä 1.6 Zenerdiodin päästösuunnan ominaiskäyrän mittaaminen Käännä zenerdiodi BZX795V1 päästösuuntaiseksi. M1.9 Mittaa päästöjännitteen arvo 10 ma:lla (vain yksi arvo, jota verrataan tavallisen diodin vastaavaan arvoon). 6
7 1.7 Jännitevakavointi zenerdiodilla Zenerdiodin yleisin käyttökohde on jännitteen vakavointi. Tasajännitelähteen yhteydessä käytettävän jännitteen vakavoijan tehtävänä on pitää lähtöjännite vakiona riippumatta kuormitusvirran tai tulojännitteen muutoksista. akenna tyypillinen zenerillä toteutettu rinnakkaisvakavoija kytkentä, joka on kuvassa 1.7. Zenerdiodi on kytketty estosuuntaan tulojännitteeseen V S nähden. Käytä seuraavia komponentteja: L = 330, S = 220 ja zenerdiodi on tyyppiä BZX795V1. S V S L V out Kuva 1.7: Yksinkertainen jännitevakavointikytkentä M1.10 Mittaa virtamittarilla zenerdiodin estosuuntainen virta I Z zenerin yli olevan jännitteen funktiona (V Z = V out ), kun tasajännitettä V S kasvatetaan 0 12 V. Mittaa samalla myös sekä V out että V S tarkasti jännitemittareilla. Tihennä mittausväliä zenerjännitealueen läheisyydessä. Aseta tulojännitteeksi 10 V. M1.11 Mittaa lähtöjännitettä V out ja kuormavirtaa I L, kun kuorman suuruutta muutetaan ( L 0 10 kω). Käytä kuormavastuksena 10k potentiometriä. Virran jakautuminen ja superpositioteoreema T1.1 Johda yhtälö vastuksen 2 kautta kulkevalle virralle I 2 (mittaus M1.1). T1.2 Vertaa mittauksessa M1.1 saatuja virran I 2 arvoja laskettuihin tuloksiin. Jännitteen jako, Thevenin teoreema T1.3 Piirrä mittaamasi kuormitussuora. T1.4 Esitä kuorman L näkemä Thevenin ekvivalenttikytkentä, jossa V th ja th on laskettu vastuksien 1, 2 arvoista ja jännitteestä V 1. T1.5 Vertaa arvoja mittaustuloksien perusteella saatuihin V th :n ja th :n arvoihin. Selitä miten V th ja th määritetään saamastasi kuvaajasta. 7
8 Diodin ominaiskäyrän mittaus T1.6 Piirrä mittaustulosten perusteella diodin ominaiskäyrä ja määritä rakentamasi kytkennän toimintapiste, kun käyttöjännite on 3V. T1.7 Määritä diodin dynaaminen resistanssi piirtämästäsi ominaiskäyrän kuvaajasta, kun I d on noin 8mA. Dynaaminen resistanssi määräytyy ominaiskäyrän kulmakertoimesta halutussa toimintapisteessä (I d = 8mA). ajoittimet T1.8 Päättele saamastasi kuvaajasta, miten sarjarajoittimessa (kohta b) lähtöjännite muuttuu, kun jännitelähteen V 1 napaisuus vaihdetaan. Piirrä kuvaaja. T1.9 Päättele saamastasi kuvaajasta, miten rinnakkaisrajoittimen (kohta b) lähtöjännite muuttuu, kun diodin napaisuus vaihdetaan. Piirrä kuvaaja. Zenerdiodin estosuunnan ominaiskäyrän mittaaminen T1.10 Piirrä Zener-diodin ominaiskäyrä V Z (I Z ) eli jännite virran funktiona samaan kuvaajaan. Kuinka suuri on diodin mitattu zenerjännite? T1.11 Määritä kyseisestä ominaiskäyrästä zenerin dynaaminen resistanssi käyrän lineaarisella osuudella eli kun jännite on yli zenerjännitteen. Zenerdiodin päästösuunnan ominaiskäyrän mittaaminen T1.12 Vertaa tuloksia tavallisen piidiodin (esim. 1N4007) vastaavaan arvoon. Jännitevakavointi zenerdiodilla T1.13 Piirrä tulojännitteen vakavointikäyrä V out (V S ) ja määritä siitä tulojännite V S, jonka kohdalla zenerdiodi alkaa vakavoimaan. Onko tämä jännite sama kuin zenerjännite? T1.14 Kun zenerdiodi johtaa, mitä tapahtuu zenerin virralle I Z tulojännitteen V S edelleen kasvaessa? T1.15 Määritä laskennallisesti, millä välillä syöttöjännite saa vaihdella kuvan 1.7 kytkennässä, jotta lähtöjännite vielä pysyy vakiona. Zenervirta ei saa alittaa arvoa 5mA (koska muuten vakavointi ei toimi kunnolla) eikä zenerin tehohäviö ylittää arvoa 500mW. Mikä olisi etuvastuksen tehohäviö tällä syöttöjännitteellä? Zenerdiodin dynaaminen resistanssi oletetaan nollaksi. T1.16 Piirrä kuorman vakavointikäyrä V L (I L ). T1.17 Kuinka suuri kuormitusvirta kytkennästä maksimissaan saadaan vakavoinnin vielä toimiessa? Mikä rajoittaa kuormitusvirran suuruutta? T1.18 Määritä laskennallisesti resistanssialue, jolla kuorman resistanssi saa vaihdella zenerin hajoamatta ja ulostulon jännitteen silti pysyessä nimellisarvossaan 5,1 V (komponenttien arvot samat kuin kohdassa 1.7). Käyttöjännite pysyy vakiona V S = 30V. Zenervirta ei saa alittaa 5mA ja Zenerdiodin dynaaminen resistanssi oletetaan nollaksi. Jännitevakavointi suoritetaan usein regulaattorilla (esimerkiksi LM140 /340 /7800) T1.19 Etsi komponenttivalmistajan datasivuilta regulaattorille tyypillisiä ominaisuuksia. Miten regulaattoreita luokitellaan ja mitä tietoa saadaan niiden tuotetunnuksista? 8
9 TYÖ 2 Transistorit E2.1 Minkä tyyppinen transistori on BS170? Selvitä kotelon TO-92 pinnijärjestys (G,D,S). Etsi suurin sallittu jatkuva hilajännitte V GS ja virta I DS. E2.2 Selvitä transistorin 2N2222 pinnijärjestys (TO-18). Mikä on tämän transistorin suurin sallittu kollektori-emitteri jännite ja kollektorivirta? E2.3 Tutustu transistoreiden ominaiskäyriin. Mitä tarkoittavat cutoff-, saturaatio- ja lineaarinen toiminta-alue bipolaaritransistoreilla? Mikä on FETien saturaatioaluetta? Miten komponentit toimivat kullakin alueella? E2.4 Mikä tehtävä kytkennässä 2.3 on vastuksilla 1, 2, E ja? Mikä hyöty kytkennän kannalta saavutetaan kondensaattoreilla 1 ja 2? Entäs kondensaattorilla E? 2.1 Kanavatransistorin (FET) ominaiskäyrästön mittaus Etujännite V GS kytketään FET:n hilalle G jännitelähteen V G avulla. Jännitejaon vaikutuksesta hilalle pääsee vain osa napaan V G kytketystä jännitteestä (estää FET:n tuhoutumisen liian suurella hilajännitteellä). Transistorin yli vaikuttava jännite V DS, voidaan katsoa olevan suunnilleen käyttöjännitteen V D suuruinen, koska vastuksessa 1 tapahtuva jännitehäviö on hyvin pieni. akenna kuvan mukainen kytkentä, jossa 1 = 10 Ω, 2 = 1 kω, 3 = 20 kω ja 4 = 100 kω. V G V D 4 I D 1 D 3 2 G V GS S Kuva 2.1: FET:n ominaiskäyrän mittauskytkentä Alkuviritykset: - Säädä trimmeri yläasentoon siten, että V GS on maksimissaan: V GS,max [ 3 /( 3 4 )]*V G. - Säädä V D :n jännite 15 volttiin. - Nosta V G varovasti arvoon, jolla I D on maksimissaan 20 ma. - Laskea V D jännite alas 9
10 Nyt olet säätänyt hilajännitteelle tässä mittauksessa sallitun maksimiarvon. Tämän jälkeen hilajännitettä V GS jännitettä säädetään VAIN trimmerillä 3. M2.1 Mittaa (V DS, I D ) ominaiskäyrästö viidellä haluamillasi V GS arvoilla. Sopivat V GS arvot löytyvät väliltä 1,5 3V riippuen siitä, millä jännitteellä fetti alkaa johtamaan. Mittaa jokaisen käyrän kohdalla I D samoilla V DS :n arvoilla: 1V, 5V, 10V ja 15V. Virran I D voi mitata jännitteenä vastuksen 1 yli. Suurilla virroilla fetti lämpiää, joten laske V D alas heti mittaussarjasi jälkeen. Käytä tarvittaessa jäähdytystä. (FETin päälle asetettavia jäähdytysripoja löydät komponenttilokerikossa.) 2.2 Bipolaaritransistorin ominaiskäyrästön mittaus Tehtävänä on mitata 2N2222 tyyppisen npn-transistorin lähtökäyrästö I (V E ) kuvan 2.2 mukaisella kytkennällä. 10 I V 100 k 1k V BB I B Kuva 2.2: Bipolaaritransistorin ominaiskäyrän mittauskytkentä Kytke transistorille positiivinen kollektori-emitterijännite V. Vastuksessa tapahtuu vain pieni jännitehäviö, joten transistorin yli olevan jännitteen V E voidaan olettaa olevan saman suuruinen käyttöjännitteen V kanssa. Jännitelähteellä V BB määrätään kantavirran I B B suuruus. Kantavirran I ja BB kollektorivirran I voi mitata yleismittarilla vastuksien 1 kω ja 10 Ω yli. M2.2 Mittaa (V E, I ) -pisteparit viidellä valitsemallasi I B B :n arvolla (I = BB 5-50 μa). Mittauksen kulku: - Säädä kantavirta I B B haluamasi suuruiseksi ja mittaa VE /I pisteparit. - Käytä kaikilla mittauskerroilla V :n (=V E ) arvoina samoja jännitteitä (esim. 3, 5, 10, 15 ja 20 V). - Muuta I B B :n arvoa ja toista mittaus. Suorita mittaus ripeästi ja laske V E alas heti, kun olet saanut yhden sarjan tulokset kirjattua. Suuret virrat lämmittävät transistoria ja voivat siten aiheuttaa vääristymiä mittaustuloksiisi. 10
11 2.3 Yhteisemitterivahvistin Yhteisemitterikytkentä on yleisin tapa rakentaa transistorivahvistin. Kyseessä on pienjännitevahvistin (v in = 0,001 5 V) ja samalla pientaajuusvahvistin, jota voidaan käyttää taajuusalueella 30 Hz-1MHz. Käytössäsi on levy, jossa on valmiina kuvan 2.3 mukainen yhteisemitterikytkentä. Käytä samaa transistoria kuin edellisessä tehtävässä. V 1 I X 1 V B V 2 v out v S v in V E Y 2 E E Kuva 2.3: Yhteisemitterivahvistin Lue värikoodeista kytkennässä olevien vastusten arvot (voit tarkastaa tulokset mittaamalla). M2.3 Kytke käyttöjännitteeksi (V ) 20V ja mittaa jännitteet V B B,VE ja V sekä lepovirta I Q, kun v S = 0 V. Virta I Q voidaan mitata jännitteenä vastuksen yli. Kytke 1 kω kuormavastus L kiinni lähtönapoihin ja tuo sisäänmenoon (v S ) signaaligeneraattorista sinisignaali, jolla v in on amplitudiltaan 60 mv P-P. (Lisää tarvittaessa vastukset X = 100 Ω ja Y = 10Ω.) M2.4 Mittaa oskilloskoopilla vahvistimen tulojännitettä v in ja lähtöjännitettä v out taajuuden funktiona. [Huom. Aloita riittävän pienillä taajuuksilla ja mittaa jännitettä v in ei v S :ää] Ota tämän jälkeen pois emitterivastuksen ohituskondensaattori E = 470 μf. M2.5 Mittaa oskilloskoopilla ulostulojännitettä v out taajuuden funktiona. Miten vahvistus muuttui (f = 10kHz)? Vahvistimen anto- ja ottoresistanssit voidaan mitata säädettävän vastuksen avulla. Käytä sisääntulossa riittävän suurta taajuutta (> 2 khz), jotta piirin vahvistus on maksimissaan. 11
12 M2.6 Antoresistanssin o mittaus (kytkentään lisätty takaisin kondensaattori E ). - mittaa antojännitettä (v out ) aluksi ilman kuormaa ( L = ). - laita kuormaan potentiometri L (10k0) - säädä sitten L arvoon, jossa antojännite (v out ) on pudonnut puoleen. Nyt L :n arvo on sama kuin o. Vaihda potentiometri vastuksen X paikalle ja poista Y kokonaan (kuva 2.4). Lisää ulostuloon takaisin vastus L (=1k0). X V S v 1 v 2 1 Kuva 2.4: Ottoresistanssin mittaus M2.7 Mittaa jännitettä potentiometrin X navoista ja säädä X :ää siten, että v 2 on ½ v 1. Nyt X on yhtä suuri kuin ottoresistanssi i. 12
13 Kanavatransistorin (FET) ominaiskäyrästön mittaus T2.1 Piirrä (V DS, I D ) -käyrästö valitsemillasi jännitteen V GS arvoilla. T2.2 Määritä saaduista tuloksista FET:n siirtokonduktanssi g m ja antoimpedanssi r d. Bipolaaritransistorin ominaiskäyrästön mittaus T2.3 Piirrä mittaamasi ominaiskäyrästö. T2.4 Piirrä siirtokäyrä I (I B ) B kolmella käyttämälläsi VE :n arvolla. (esim. 3, 5 ja 10 V) T2.5 Määritä piirtämästäsi ominaiskäyrästöstä transistorin staattinen vahvistus h FE (= β ) pisteessä, jossa kollektorivirta on 10 ma ja kollektori-emitterijännite on 10 V. Vertaa tulosta datakirjassa ilmoitettuun tasavirtavahvistukseen h FE. T2.6 Voidaanko ominaiskäyristä selvittää muita transistorin h-parametrejä (h ie, h oe ja h re )? Miten? T2.7 Bipolaaritransistorien ja FET:ien ominaiskäyrästöt muistuttavat paljon toisiaan, mutta mikä merkittävä toiminnallinen ero on näillä kahdella puolijohdekomponentilla? Yhteisemitterivahvistin T2.8 Laske teoreettiset arvot jännitteille V B B,VE ja V sekä lepovirralle I Q. atkaise ensimmäiseksi kantavirran I BB suuruus (esim. silmukkamenetelmällä). Käytä laskuissasi aikaisemmin määrittelemääsi β:n arvoa. T2.9 Piirrä dc- ja ac-kuormitussuorat aikaisemmin mittaamaasi transistorin ominaiskäyrästöön, kun käyttöjännite on 20V. T2.10 Piirrä mittaamasi taajuusvaste logaritmisella asteikolla ja määritä siitä vahvistimen 3dB alaja ylärajataajuudet. Kuinka suuri on piirin ac-jännitevahvistus? T2.11 Laske kytkennän jännite- (A v ) ja virtavahvistuksen (A i ) teoreettiset arvot, kun A v h = h fe L ( ) ie L ja A i = h fe h ie B ( ) B L h ie ja h fe löytyvät transistorin datasivuilta ja ne otetaan (arvioidaan) lepovirran I Q kohdalta. T2.12 Piirrä emitterivahvistimen piensignaalimalli ja määritä sen perusteella likiarvot anto- ja ottoresistanssien arvot. T2.13 Miksi anto-ja ottoresistanssin määritys voidaan tehdä näin? Liitä työselostukseesi yleisiä huomioita töistä, korjauksia ja myös parannusehdotuksia. 13
Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.
FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan
LisätiedotFyse302 Zenerdiodi, bipolaaritransistori ja yhteisemitterivahvistin
Tiia Monto Työ tehty: 8.4. ja 11.4. 2011 tiia.monto@jyu. 0407521856 Fyse302 Zenerdiodi, bipolaaritransistori ja yhteisemitterivahvistin Assistentti: Arvostellaan: Abstract Tutkimuksessa tarkasteltiin BZX7951-mallista
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät
Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotFysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori
Tiia Monto Työ tehty:.3. ja 8.3.00 tiia.monto@jyu. 040758560 FysE30/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori Assistentti: Arvostellaan: Abstract Työssä tutkittiin vastusta, diodia ja transistoria.
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LisätiedotUNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ LABORATORY WORKS. For analog electronics FYSE400 Loberg D E P A R T M E N T O F P H Y S I C S
UNIVESITY OF JYVÄSKYLÄ LABOATOY WOKS For analog electronics FYSE400 Loberg 2010 D E P A T M E N T O F P H Y S I C S 2 P a g e 3 P a g e 4 P a g e Contents 1 Shortly about Multisim... 7 2 Ominaiskäyrästön
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen
LisätiedotVASTUS, DIODI JA KANAVATRANSISTORI
FYSE301 VASTUS, DIODI JA KANAVATRANSISTORI Elektroniikka 1:n laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan suorittavat
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotFYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN
FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
Lisätiedot20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotTYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotIIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
LisätiedotC 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat
S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotIMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotVASTUKSEN JA DIODIN VIRTA-JÄNNITEOMINAISKÄYRÄT
1 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Opit mittaamaan digitaalisella yleismittarilla tasajännitettä ja -virtaa sekä vastuksen resistanssin. isäksi
LisätiedotMITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
LisätiedotPynnönen SIVU 1 KURSSI: Opiskelija Tark. Arvio
Pynnönen SIVU 1 ELEKTRONIIKKA & SÄHKÖOPPI SÄHKÖTEHO JA LÄMPÖ KURSSI: pvm Opiskelija Tark. Arvio Työ tavoite Opiskelija osaa arvioida sähkötehon tai oikeammin sähköenergian lämmittävän vaikutuksen komponenttiin/komponentteihin
LisätiedotOSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ
FYSP110/K2 OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ 1 Johdanto Työn tarkoituksena on tutustua oskilloskoopin käyttöön perusteellisemmin ja soveltaa työssä Oskilloskoopin peruskäyttö hankittuja taitoja. Ko. työn
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 4.5.2009: tehtävät,,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.) laskin, (MAO)..
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotLABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä
LisätiedotELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla
Chydenius Saku 8.9.2003 Ikävalko Asko ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Työn valvoja: Pekka
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
LisätiedotZENERDIODI JA FET-VAHVISTIN
FYSE302 ZENERDIODI JA FET-VAHVISTIN Elektroniikka 1:n laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan suorittavat
LisätiedotCC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio
CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen
LisätiedotTASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotVASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET
Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotSÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN
FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia
LisätiedotTEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO
TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.103 SÄHKÖTKNKKA 7.5.004 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,5,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
LisätiedotTaitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa
Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia
LisätiedotThéveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2
Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen
LC C21 SÄHKÖTKNKKA JA LKTONKKA Kimmo Silvonen 2. välikoe 8.12.21. Tehtävät 1 5. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut: Kako, [gr.] laskin, [MAOL], [sanakirjan käytöstä on sovittava valvojan kanssa!]
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
Lisätiedot1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotRESISTANSSIMITTAUKSIA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 ESSTNSSMTTUKS 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Harjoittelet digitaalisen yleismittarin käyttöä
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotNÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007
NÄYÖN EÄVÄUVAUS ELERONIIAN JA IEOENIIAN PERUSEE 2007 Yleisohjeita näytöstä. Varsinaisen näytön kohteesta saat dokumentit näyttöpäivänä. Oheisena: Näytön aihearviointilomake, johon suoritat itsearvioinnin
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan analogisen ja digitaalisen yleismittarin tärkeimmät erot ja niiden suorituskyvyn rajat oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen
LisätiedotELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen
2. välikoe.2.207. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite u 2 (t) ajan t 4 t kuluttua kytkimen sulkemisesta. 9 V S 50 Ω, 00 Ω, 50 Ω. t 0 {}}{{}}{ S t 0 u u 2 (t) 2. aske jännite U yhden millivoltin
Lisätiedota) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
LisätiedotTASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ
TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä
LisätiedotElektroniikka ja sähkötekniikka
Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Diodi ja puolijohteet Luento Ideaalidiodi = kytkin Puolijohdediodi = epälineaarinen vastus Sovelluksia, mm. ilmaisin ja LED, tasasuuntaus viimeis. viikolla
Lisätiedot5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A
1 5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A Kuva 5.1.1 Kytkentäkaavio + 15 Vbv Tämä säädin on aivan rutiininomainen tyristoreja (SCR) lukuunottamatta. Transistorit T1 ja T2 muodostavat jännitelähteen laitteen omia
LisätiedotTehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.
Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA LKTONKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu Kimmo Silvonen Tentti 4.5.0: tehtävät,3,4,6,8.. välikoe: tehtävät,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään
LisätiedotElektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä
Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotA. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen
A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotTyö 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN
TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotAnalogiapiirit III. Tentti 15.1.1999
Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.
LisätiedotDiodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi
Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.
LisätiedotOsakäämikoneiden mittausohje
Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 8. Keskiviikko 5.2.2003, klo. 12.15-14.00, TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet 1. Mitoita kuvan 1 2. asteen G m -C
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA KTONKKA Tentti 5.5.008: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
LisätiedotELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
Kimmo Silvonen, Aalto ELEC 2. välikoe 12.12.2016. Saat vastata vain neljään tehtävään! 1. Tasajännitelähde liitetään parijohtoon hetkellä t 0. Lakse kuormavastuksen jännite u 2 (t) hetkellä t 3,1 t ottamalla
Lisätiedot