Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vastineet YHTEENVETO. Tähän tarvittaessa otsikko. talousjohtaja Juha Hörkkö

Transkriptio

1 Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vastineet Tähän tarvittaessa otsikko YHTEENVETO talousjohtaja Juha Hörkkö

2 Yhteenveto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta tilivuodelta 2017 Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitetyt selvityspyynnöt: 1) Investoinnit: Kuntatekniikka on kommentoinut hankkeiden seurannan kehittämistä omassa vastausosiossaan jäljempänä. Lisäksi on annettu tarkempi selvitys hankkeesta 4074 Haapiorinne. 2) Perusturva on selvittänyt omassa osiossaan tarkastuslautakunnan pyytämiä selvityksiä toimintatuottojen vähenemisestä, toimintakulujen kasvusta sekä selvitys toteutuman ja muutetun talousarvion välillä.

3 Perusturva Arviointikertomus on käsitelty Perusturvalautakunnassa Lautakunnan vastineet: Perusturvapalvelujen toimintatuotot vuonna 2016 olivat euroa ja vuonna 2017 puolestaan euroa. Toimintatuotot pienenivät siis euroa eli 17,1 prosenttia. Ylivoimaisesti merkittävin syy muutokselle oli perustoimeentulotuen siirtyminen alkuvuodesta kunnalta Kelan myöntämäksi. Tämän myötä perusturvan tuloista poistui 2,3 miljoonaa euroa perustoimeentulotuen valtionosuuksia. Ikäihmisten hyvinvointipalveluissa tapahtui myös rakenteellinen muutos, kun oma sairaalatoiminta lakkautettiin. Tulopuolella tämä ei kuitenkaan vaikuttanut suuntaan eikä toiseen, kun omasta terveyskeskussairaalasta saadut maksutuotot pienenivät euroa ja ostopalveluista saadut maksut kasvoivat vastaavat euroa. Kuntouttavassa työtoiminnassa tulot pienenivät edelliseen vuoteen nähden euroa mm. valtiolta saadun työllistämistuen pienenemisen myötä.

4 Perusturva Merkittävimpiä kasvukohteita tulopuolella olivat puolestaan pakolaishuolto, jossa saadut tuet ja avustukset kasvoivat edelliseen vuoteen nähden , suun terveydenhuolto, jossa maksutuotot kasvoivat ja ikäihmisten kotona selviytymistä tukevat palvelut, jossa maksutuotot kasvoivat euroa. Perusturvapalvelujen toimintakulut vuonna 2016 olivat euroa ja vuonna 2017 puolestaan euroa. Toimintakulut kasvoivat siis euroa eli 1,1 prosenttia. Merkittävimmät rakenteelliset muutokset toimintakulujen osalta olivat perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan myöntämäksi, joka pienensi perusturvan toimintakuluja 4,9 miljoonaa euroa, työmarkkinatuen kuntaosuuden siirtyminen konsernihallinnon alle, joka pienensi kuluja 2,1 miljoonaa euroa sekä oman sairaalatoiminnan korvaaminen ostopalveluilla, jonka myötä oman sairaalan kulut laskivat 2,9 miljoonaa euroa, mutta samalla ostopalveluissa tapahtui 4,3 miljoonan euron kasvu.

5 Perusturva Muut merkittävät kasvukohteet olivat erikoissairaanhoito, lastensuojelun ostopalvelut sekä vammaispalvelujen ostopalvelut. Erikoissairaanhoidossa kustannukset kasvoivat 2,5 miljoonaa euroa. Eniten kasvua tapahtui kirurgian sekä lastentautien erikoisaloilla. Lastensuojelussa kasvua edelliseen vuoteen nähden tuli 2,4 miljoonaa euroa ja vammaispalveluissa 1,0 miljoonaa euroa. Vammaispalveluissa eniten kasvoivat kehitysvammaisten palvelujen ostot sekä henkilökohtaisen avun kustannukset. Korjattuun talousarvioon nähden perusturvan vuoden 2017 toimintakate alittui euroa. Marraskuussa tehty arvio perusturvan oman toiminnan lisämäärärahan tarpeesta ilman erikoissairaanhoitoa osui varsin hyvin kohdalleen, mutta erikoissairaanhoidossa loppuvuosi toteutui selkeästi ennustettua paremmin. Tämän myötä toimintakatteeseen syntyi em. alitus korjattuun talousarvioon nähden.

6 Sivistystoimi Arviointikertomus on käsitelty Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnassa Arviointikertomus ei sisältänyt sivistys- ja vapaa-aikatoimen osalta erityisiä selvitystä vaativa asioita. Kuitenkin kertomuksen kohdassa 5.2 todettiin yleisesti: Talousarvion laadintavaiheessa tulee edelleen kiinnittää huomiota suoritteiden ja mittareiden luomiseen niin, että ne antavat mahdollisimman hyvän kuvan palveluiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitemittareiden tulee mitata toimialojen ja tehtäväalueiden ydintoimintoja. Tärkeää on myös, että tilinpäätöksen ja talousarvion esittämistavat ovat yhteneväiset. Talousarvion kytkentä kuntastrategiaan pitäisi edelleen selkeyttää sekä painottaa toimintakertomuksen esittämistavassa. Toiminnan mittaristoa täytyy kyetä selkeyttämään sekä käyttämään. ja että talousarviossa asetettujen sitovien tavoitteiden toteutumista analysoidaan tilinpäätöksessä johdonmukaisesti. Näin ei nyt ole toteutunut. Tarkastuslautakunta haluaa selvityksen mitkä ovat seuraavien talousarviopoikkeamien syyt. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaoston kohde: 7599 Kalustaminen Sjökulla Käytetty Budjetoitu 0. Vastine: määräraha oli varattu väärälle projektinumerolle 3462 Sjökulla skola, peruskorjaus, käytetty 0. Sivistys- ja vapaa-aikatoimi on johtanut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kunnan strategiasta. Tänä vuonna suoritemuutoksia on alettu vertaamaan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

7 Sivistystoimi Arviointikertomus on käsitelty Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusjaoston kokouksessa Arviointikertomus ei sisältänyt sivistystoimen osalta erityisiä selvitystä vaativa asioita. Kuitenkin kertomuksen kohdassa 5.2 todettiin yleisesti: Talousarvion laadintavaiheessa tulee edelleen kiinnittää huomiota suoritteiden ja mittareiden luomiseen niin, että ne antavat mahdollisimman hyvän kuvan palveluiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitemittareiden tulee mitata toimialojen ja tehtäväalueiden ydintoimintoja. Tärkeää on myös, että tilinpäätöksen ja talousarvion esittämistavat ovat yhteneväiset. Talousarvion kytkentä kuntastrategiaan pitäisi edelleen selkeyttää sekä painottaa toimintakertomuksen esittämistavassa. Toiminnan mittaristoa täytyy kyetä selkeyttämään sekä käyttämään. ja että talousarviossa asetettujen sitovien tavoitteiden toteutumista analysoidaan tilinpäätöksessä johdonmukaisesti. Näin ei nyt ole toteutunut. Sivistys- ja vapaa-aikatoimi on johtanut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kunnan strategiasta. Tänä vuonna suoritemuutoksia on alettu vertaamaan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

8 Sivistystoimi Arviointikertomus on käsitelty Ruotsinkielisessä opetus- ja varhaiskasvatusjaoston kokouksessa

9 Sivistystoimi Arviointikertomus on käsitelty Vapaa-aikajaoston kokouksessa Arviointikertomus ei sisältänyt sivistystoimen osalta erityisiä selvitystä vaativa asioita. Kuitenkin kertomuksen kohdassa 5.2 todettiin yleisesti: Talousarvion laadintavaiheessa tulee edelleen kiinnittää huomiota suoritteiden ja mittareiden luomiseen niin, että ne antavat mahdollisimman hyvän kuvan palveluiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitemittareiden tulee mitata toimialojen ja tehtäväalueiden ydintoimintoja. Tärkeää on myös, että tilinpäätöksen ja talousarvion esittämistavat ovat yhteneväiset. Talousarvion kytkentä kuntastrategiaan pitäisi edelleen selkeyttää sekä painottaa toimintakertomuksen esittämistavassa. Toiminnan mittaristoa täytyy kyetä selkeyttämään sekä käyttämään. Sivistys- ja vapaa-aikatoimi on johtanut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kunnan strategiasta. Tänä vuonna suoritemuutoksia on alettu vertaamaan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

10 Kuntatekniikka Arviointikertomus on käsitelty Kuntatekniikan lautakunnan kokouksessa Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitetyt havainnot: Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessaan, että kuntatekniikan lautakunnan taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet käyttötalouden osalta ovat pääosin toteutuneet. Kunnan investointien osalta tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hankkeiden seurantaan ja peräänkuuluttaa analyyseissä enemmän johdonmukaisuutta ja tietoa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että merkittävät investointihankkeet toteutuvat suunniteltua hitaammin. Tarkastuslautakunta pyytää tarkempaa selvitystä kuntatekniikan lautakunnan vastuualueen osalta investointiosan hankkeesta 4074 Haapiorinne (kunnan infra), jossa 2017 toteutuneet kustannukset olivat 787 t ja budjetoitu 110 t.

11 Kuntatekniikka Lautakunnan vastineet: Investointien budjetoinnin ja seurannan kehittäminen, investointiosan sitovuustaso Kuntatekniikan toimiala yhteistyössä talousyksikön kanssa kehittää investointien budjetointikäytäntöjä sekä investointien toteutumisen raportointia tarkastuslautakunnan huomioiden mukaisesti. Kuntatekniikan lautakunnan vastuulla olevien investointien osalta talousarvion sitovuustaso on ollut hankeryhmätaso (Liikenneväylät ja puistot). Aikataulujen viivästyminen Kunnallistekniikan investointien aikataulujen viivästyminen talousarvioon verrattuna johtuu pääosin siitä, että investointiohjelma pohjautuu talousarvion laadintahetken tilannetietoon mm. asemakaavoituksen etenemisestä ja valtion päätöksistä yhteishankkeiden osalta, ja talousarviovuoden aikana aikataulu tai tilanne on näiden osalta muuttunut. Lähtökohtana on, että uusien alueiden katujen suunnittelu ja kaava-alueiden rakentaminen voidaan aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman.

12 Kuntatekniikka Haapiorinteen urakan kustannukset Urakoitsijaa valittaessa kunkin kohteen urakkatarjouksen mukaiset kokonaiskustannukset ovat tiedossa sekä arvioidaan tarvittava lisä- ja muutostyövaraus. Urakoiden maksuerätaulukot perustuvat työsuorituksiin ja hankkeen rahallinen toteutusaste seuraa käytännön aikaansaannosta. Haapionrinteen kunnallistekniikan urakoitsijavalinta tehtiin palvelutuotannon lautakunnassa tarjoushinnalla ,00, alv 0 %, josta kunnallistekniikan osuus oli ,00 ja vesihuollon osuus ,00. Urakkasopimus allekirjoitettiin Hankkeelle oli budjetoitu ilman vesihuollon rakentamista, joka budjetoitiin Vesihuoltolaitoksen talousarviossa vuodelle ja vuodelle , yhteensä Vuoden 2017 ylitys selittyy sillä, että urakoitsija aloitti työt kohteessa myöhään syksyllä Tämän vuoksi suurin osa hankkeelle varatuista vuoden 2016 määrärahoista jäivät käyttämättä ja laskutuksen painopiste siirtyi vuodelle Urakan lopullinen kustannus oli yhteensä ,72, josta kunnallistekniikkapalvelujen osuus oli ,44 ja vesihuollon osuus ,28 Kunnallistekniikan urakan lisätöitä oli yhteensä ,44 ja vesihuollon lisätöitä ,28. Suurimmat kunnallistekniikan lisätyöt olivat suunnitelmista poiketen lisääntyneet louhinnat, joiden osuus oli ,00. Lisäksi urakan yhteydessä päätettiin urakan lisätyönä täyttää kunnan omistamat myytäväksi tulleet omakotilatotontit. Tonttien täytön lisätyö oli yhteensä ,00. Vesihuollon lisätöistä suurin oli lisälouhinnat, yhteensä ,00. Kuntatekniikan lautakunta on käsitellyt hankkeen taloudellisen loppuselvityksen

13 Kuntatekniikka Arviointikertomus on käsitelty Palvelutuotannon jaoston kokouksessa Palvelutuotannon jaosto antaa seuraavan vastineen arviointikertomukseen: Arviointikertomus ei sisälllä selvityspyyntöjä palvelutuotannon jaostolle. Kuntatekniikan toimiala yhteistyössä talousyksikön kanssa kehittää investointien budjetointikäytäntöjä sekä investointien toteutumisen raportointia tarkastuslautakunnan huomioiden mukaisesti. Talonrakennushankkeiden osalta talousarvion sitovuustaso on ollut yli miljoonan euron hankkeissa hankekohtainen. Urakoitsijaa valittaessa hankkeen urakkatarjouksen mukaiset kokonaiskustannukset ovat tiedossa sekä arvioidaan tarvittava lisä- ja muutostyövaraus. Urakoiden maksuerätaulukot perustuvat työsuorituksiin ja hankkeen rahallinen toteutusaste seuraa käytännön aikaansaannosta. Vuoden 2018 talousarvion tavoitteena jaostolla on mm. ajantasainen tilannekuva kunnan kiinteistöjen kunnosta ja sisäilmaongelmista.

14 Kirkkonummen Vesi -liikelaitos Arviointikertomus on käsitelty Kirkkonummen Vesi liikelaitoksen johtokunnan kokouksessa Vesilaitoksen investoinnit Haapionrinne (6074) Haapionrinteen kunnallistekniikan urakoitsijavalinta tehtiin palvelutuotannon lautakunnassa tarjoushinnalla ,00, alv 0 %, josta kunnallistekniikan osuus oli ,00 ja vesihuollon osuus ,00. Urakkasopimus allekirjoitettiin Hankkeelle oli budjetoitu vesihuollon rakentamiseen vuodelle ja vuodelle , yhteensä Vuoden 2017 ylitys selittyy sillä, että urakoitsija aloitti työt kohteessa myöhään syksyllä Tämän vuoksi suurin osa hankkeelle varatuista vuoden 2016 määrärahoista jäivät käyttämättä ja laskutuksen painopiste siirtyi vuodelle Urakan lopullinen kustannus oli yhteensä ,72, josta kunnallistekniikkapalvelujen osuus oli ,44 ja vesihuollon osuus ,28 Kunnallistekniikan urakan lisätöitä oli yhteensä ,44 ja vesihuollon lisätöitä ,28. Suurimmat vesihuollon lisätyöt olivat suunnitelmista poiketen lisääntyneet louhinnat, joiden osuus oli ,00.