Vuosikertomus Kiinteistöliitto Kotisi asialla. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2013. Kiinteistöliitto Kotisi asialla. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Kiinteistöliitto Kotisi asialla 1

2 Vuosikertomus 2013 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Toimitusjohtajan katsaus 4 Edunvalvonta 6 Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Europa House Neuvontapalvelut 8 Lakineuvonta Tutkimus- ja kehityspalveluiden (T&K) neuvonta Talous- ja veroneuvonta Järjestötoiminta ja hallinto 10 Jäsenmäärä kasvoi Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset vuoden 2014 alusta lukien: Kiinteistöliiton liittokokous Hämeenlinnassa Tutkimus- ja kehitystoiminta 12 Tutkimus- ja kehityspalveluiden hankkeet Viestintä- ja koulutustoiminta 16 Viestintä Koulutus Uudet oppaat ja työkalut Tilaisuudet ja tapahtumat 23 Korjaushanke haltuun -kiertue Energiaviisas asuintalo -kiertue Kiinteistö messut Taloyhtiö tapahtuma Helsingissä Vuoden putkiremontti kilpailu Neuvottelupäivät KIRA-mediatapaaminen KIRA-foorumi 2013 Henkilöt liiton toiminnassa Hallitus Asunto-osakeyhtiötoimikunta Järjestötoimikunta Korjausrakentamistoimikunta Vaalitoimikunta Veroasioiden toimikunta Vuokratalovaliokunta Liiton toimihenkilöt Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2013 myöntämät ansiomerkit 31 Viranomaislausunnot 32 Henkilöstö ja talous 20 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 21 Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Talokeskus Oy ( Talokeskus Yhtiöt Oy) Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Kiinteistöliitto kokoaa valtakunnallisena vaikuttajana yhteen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, asuinvuokratalojen omistajat sekä yksityiset vuokranantajat. Jäsentensä yhdyssiteenä Kiinteistöliitto valvoo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja. Tavoitteena on huolehtia asunto- ja muiden kiinteistöjen omistamisen edellytyksistä, nostaa kiinteistöalan arvostusta, kehittää alan yleistä kilpailukykyä sekä edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämistä ja ylläpitämistä Suomessa. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuonna 2013 Kiinteistöliiton muodostivat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Toimintavuonna Kiinteistöliiton jäsenmäärä nousi yli :een. Liiton jäsentaloyhtiöissä asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä oli lähes 7000 vuokranantajaa, joilla on yhteensä yli vuokra-asuntoa. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä sekä Suomen Tilaajavastuu Oy:ssä. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Toimintavuosi 2013 oli Kiinteistöliiton vuonna 2007 hyväksytyn Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja -strategian kuudes täysi toteuttamisvuosi. Toimintavuonna käynnistettiin strategian päivittäminen ja tavoitteena on hyväksyä uusi strategia liittokokouksessa Kiinteistöliittoyhteisön vahva kasvu jatkui: kiinteistöyhdistyksien nettojäsenkasvu oli 822, mikä merkitsee noin 3,5 prosentin nettokasvua. Suomen Vuokranantajat ry:n nettojäsenmäärän kasvu oli yli 1 300, mikä on yhdistyksen historian suurin jäsenmäärän kasvu yhden vuoden aikana. Jäsenmäärän kasvu kertoo, että Kiinteistöliittoyhteisön tarjoamat neuvonta-, edunvalvonta- ja koulutuspalvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Asunto-osakeyhtiölainsäädännön uudistuminen ja korjausrakentamisen kysynnän kasvu ovat lisänneet kiinnostusta jäsenyyttä kohtaan. Vuonna 2013 liitto toteutti kaksi laajaa koulutuskiertuetta: Energiaviisas asuintalo ja Korjaushanke haltuun. Asunto-osakeyhtiölain kouluttamista jatkettiin myös laajasti. Liiton talous säilyi vakaana vuonna Jäsenyhdistyksien voimakas kasvu on vahvistanut liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Liiton osakkuusyhtiöiden toiminnassa ja tuloksissa näkyi vuoden 2008 kansainvälisestä finanssikriisistä alkaneet talousvaikeudet. Suomen kannalta tärkeän Euroopan unionin talous supistui toisena vuonna peräkkäin. Maailman muut keskeiset taloudet sen sijaan kasvoivat, joskin edellisvuotta hitaammin. Suomen bruttokansantuote supistui noin prosentin verran. Euroopan unionin velkakriisissä vallitsi tyyni vaihe ja rahoitusmarkkinat olivat vakaat keskuspankkien tarjottua rahoitusjärjestelmään käytännössä rajoittamattoman määrän likviditeettiä ja laskettua ohjauskorkonsa miltei nollaan. Edelleen kuitenkin vallitsee melko paljon epävarmuutta pankkijärjestelmän kyvystä rahoittaa asiakkaitaan. Suomessa teollisuuden ja kuluttajien luottamus oli alkuvuonna nousussa, mutta kesän jälkeen näkymät heikentyivät uudelleen. Aivan vuoden lopulla molempien osalta virisi varovaista optimismia, joka välittyi myös luottamusindikaattoreiden tuloksiin. Suomen teollisuuden luottamusindikaattori oli vuoden lopulla EU-maiden vertailun kolmanneksi heikoimmalla tasolla. Suomalaisten kuluttajien luottamus on eurooppalaista keskiarvoa korkeampi, ja vuoden 2013 lopun luottamusindikaattorin taso oli Suomessa pitkän ajan keskimääräistä luokkaa. Suomen kansantalous supistui toista vuotta perättäin. Ainoastaan julkinen kulutus ja investoinnit kasvoivat jonkin verran. Pitkään talouden veturina ollut yksityinen kulutus supistui lievästi. Yksityisissä investoinneissa pudotus oli muutaman prosentin luokkaa. Teollisuustuotanto supistui ennakkotietojen mukaan noin kaksi prosenttia ja kauppa hieman tätä vähemmän. Rakentaminen supistui Rakennusteollisuus RT:n lokakuun ennusteen mukaan noin kolme prosenttia vuonna 4

5 2013. Talojen uudisrakentamisen arvioidaan vähentyneen seitsemän prosenttia, mutta korjausrakentamisen arvioidaan kasvaneen edelleen runsaat kaksi prosenttia. Supistumista oli sekä asunto- että liikerakentamisessa. Asuntoaloitukset supistuivat noin asuntoon edellisvuoden noin asunnosta. Alkanut asuntotuotanto vastaa pidemmän aikavälin tarve-ennustetta ( asuntoa/vuosi), mutta tuotannon kohdentuminen ei vastaa markkinoiden kysyntään. Vähenemistä on erityisesti kasvukeskuksien vapaarahoitteisessa rakentamisessa ja pienissä asunnoissa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) mukaan valtion ns. ARA tuotantoa käynnistyi noin asuntoa eli hieman enemmän kuin vuonna Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osuus ARA-tuotannosta kasvoi, ja tuotanto kohdistui edellisvuotta enemmän pääkaupunkiseudulle. Vapaarahoitteisen asuntorakentamisen hiljentymisen johdosta ARA-tuotannon kustannustaso säilyi vuoden 2012 tasolla. Kotitalouksien ottamien asuntoluottojen kannan kasvu miltei puolittui edellisvuoteen verrattuna. Vuoden lopulla vuotuinen kasvu oli noin 3,5 prosenttia. Kannan koko oli 88 miljardia euroa. Asuntolainojen keskikorko laski lainamarginaalien lievästä noususta huolimatta vuoden alun runsaasta 1,6 prosenttiyksiköstä vuoden lopun hieman alle 1,5 prosenttiyksikköön. Pankkien taloyhtiöille tarjoamien korjaushankelainojen marginaalit olivat nousussa loppukesään saakka, jonka jälkeen nousu pysähtyi. Kiinteistöliiton syksyn 2013 korjausrakentamisbarometrin tulosten mukaan lainaa oli edelleen taloyhtiöille saatavilla, mutta ehtoihin povattiin vielä kiristymistä. Keskimääräinen korjauslainojen marginaali barometrissa oli 1,7 prosenttiyksikköä. Nousua oli vuodessa 0,5 prosenttiyksikköä. Suomen Pankin tilastojen mukaan asunto-osakeyhtiöiden luottokanta oli syksyllä 2013 runsaat yhdeksän miljardia euroa. Yhtiölainakannan kasvu on ollut henkilökohtaisen asuntolainakannan kasvua nopeampaa. Vanhojen asuntojen hintojen nousu pysyi hitaana vuonna Vuosikeskiarvona tarkastellen hinnat nousivat ennakkoarvioiden mukaan noin 1,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat muuta maata enemmän. Myös reaalihinnat nousivat pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa reaalihinnat laskivat hieman. Asunto-osakkeiden kauppojen lukumäärä supistui n. 19 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asuntokaupan välitysketju muodosti aiempaa enemmän pullonkaulaa. Talouden epävarmuus näkyi ostajien käyttäytymisessä ja pankit kiristivät ns. välirahoituksen tarjontaa. Pääkaupunkiseudulla pienet asunnot menivät hyvillä hinnoilla kaupaksi, mutta isojen ja kalliiden asuntojen kauppa kävi nihkeästi. Tilastokeskuksen mukaan vuokrien nousuvauhti nopeutui hieman ja oli 3,8 % (v ,5 %). Vapaarahoitteiset ja valtion tukemien ARA -asuntojen vuokrat nousivat saman verran. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat nousivat 4,4 % ja muualla Suomessa 3,3 %. ARA -asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,6 %, ja muualla maassa 3,8 %. V solmituissa uusissa vapaarahoitteisissa vuokrasopimuksissa vuokrat nousivat keskimäärin 3,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uusista vuokrasuhteista 45 % solmittiin yksiöihin, ja tyypillisin vuokranantaja oli yksityishenkilöt tai kuolinpesä (67,4 % sopimuksista). Kiinnostus vuokra-asuntosijoittamiseen vahvistui, ja toi markkinoille uusia sijoitusmuotoja. Ensimmäinen suomalainen REIT-muotoinen kiinteistörahasto Orava Asuntorahasto listattiin Helsingin pörssiin. Rahasto toimii kiinteistörahastolain ja asuntokiinteistörahastojen toimintaa sääntelevän veronhuojennuslain mukaan. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin nousuvauhti hidastui lievästi vuonna Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli edellisvuodesta 2,9 prosenttia korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalon indeksissä nousu oli 3,4 prosenttia. Koko vuoden osalta keskimääräiset vauhdit tulevat olemaan ennakkoarvioiden perusteella edellisen vuoden suuruisia. Kaukolämmön hinta oli Kiinteistöliiton Indeksitalovertailun mukaan syyskuussa keskimäärin seitsemän prosenttia edellisvuotta kalliimpaa, mutta vuoden lopulla saatu informaatio osoittaa vuodelle 2014 jopa hienoisia hinnanlaskuja joissakin kaupungeissa. Sähkön markkinahinta oli vakaa vuonna Nousua oli edellisvuoden loppuun nähden vain lievästi. Maaliskuussa 2014 Harri Hiltunen toimitusjohtaja 5

6 Edunvalvonta Strategiamme mukaisesti valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja perusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen asuntopoliittinen ohjelma valmistui keväällä 2012 asiaa valmistelleen työryhmän ehdotusten pohjalta. Ohjelman toimeenpano jatkui vuonna 2013 ensin asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun, ja myöhemmin asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen johdolla. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen Niin sanotun ARA-tuotannon ehtoihin liittyvä säädösvalmistelu jatkui tuloksettomana koko vuoden. Erityisesti sosiaalisen vuokra-asuntokannan vuokrien tasausjärjestelmä, peruskorjauksiin ennalta varautuminen, ja yleishyödyllisyyssäädöksien ulkopuolelle kaavailtu 20 vuoden korkotukilainamalli ovat olleet keskustelun kohteena. Omistusasumisen verotuen heikentämistä jatkettiin leikkaamalla asuntolainojen korkovähennysten osuus 80 prosenttiin. Heikentäminen jatkuu tulevina vuosina. Asunto-osakkeiden varainsiirtovero korotettiin toimintavuonna kahteen prosenttiin ja veropohjaan sisällytettiin samalla yhtiölainojen velkaosuus. Uusi energiatodistuslaki tuli voimaan Lain soveltaminen tapahtuu siirtymäaikoja käyttäen. Rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin perustuva laskennallinen energiatodistus ulotettiin koskemaan myös erillistaloja ja pieniä rivitaloja. Uudistettu laatimistapa synnytti voimakkaasti kritiikkiä mm. laatimismenettelyn ja käytettävien primäärienergiakertoimien osalta. Asiasta tehtiin kansalaisaloite, joka etenee eduskunnan käsittelyyn vuonna Osa pankeista päätti korottaa asunto-osakeyhtiöille myöntämiensä yhtiölainojen marginaaleja. Korotuksia perusteltiin sekä valmistautumisella pankkeja koskeviin uusiin vakavaraisuus- ja pääomavaatimuksiin että pankkiveron kustannuksilla. Samalla uusien yhtiölainojen laina-aikoja pyrittiin lyhentämään, mikä uhkasi nostaa osakkaiden kuukausittain maksamia rahoitusvastikkeita. Kiinteistöliitto jäsenyhdistyksineen vaikutti sekä aktiivisen viestinnän että pankkitapaamisten kautta pankkien toimintaan. Vaikuttamisella pystyttiin sekä kohtuullistamaan marginaalikorotuksia että turvaamaan pitkäaikaisten yhtiölainojen tarjonta. Rakennusmarkkinoiden elvyttämiseksi pääministeri Kataisen hallitus päätti syksyllä 2013 ottaa käyttöön käynnistysavustukset lähiöiden asuinrakennusten peruskorjaukseen. Kiinteistöliitto esitti asian valmistelun yhteydessä kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin ja osakkaiden rahoitusvastuulla oleviin korjauksiin. Huolimatta esityksen julkisuudessa osakseen saamasta laajasta kannatuksesta, sitä ei toteutettu. Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakennuttamisen kehittämiseksi liitto selvitti mahdollisuuksia käynnistää neuvottelut Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) uudistamiseksi vastaamaan paremmin asunto-osakeyhtiöiden tarpeita korjausurakoiden tilaajina. Muut sopimusosapuolet eivät olleet valmiita uudistamisneuvotteluihin. Lisäksi YSE-ehtojen avaamiseen liittyi epävarmuus kilpailuviranomaisten suhtautumisesta uudistustyöhön, joten todettiin, ettei tässä vaiheessa ole edellytyksiä YSEn uudistamiselle. Liitto käynnisti Korjaushanke haltuun -viestintä- ja koulutuskiertueen valmistelun. Tavoitteena on parantaa asunto-osakeyhtiöiden tietotaitotasoa korjaushankkeiden tilaajina. Koulutusaineisto sisältää myös opastusta asioista, joissa asunto-osakeyhtiötilaaja voi harkita tarjouspyynnöissä ja urakkasopimuksissa YSE-ehdoista poikkeamista. Vastaavaa menettelyä käyttävät useat rakennuttajat ja tilaajat. Kiinteistöliiton edunvalvonnan keskiössä oli asumiskustannuksiin, asunto-osakeyhtiöiden korjauksien rahoittamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyviin asioihin vaikuttaminen. Finanssikriisin jälkihoitoon liittyvä Euroopan unionin vakaussopimus ja jäsenmaiden talouksien uudistamiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu olivat vahvasti esillä myös Euroopan kiinteistöfederaatiossa (EPF). Aktiivista yhteistyötä Kiinteistöliitto toteutti jäsentensä edunvalvontaa myös toimimalla yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) muodostavat kolmetoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä. KIRA kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. KIRA kokoaa ja välittää tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja käynnistää tavoitteidensa toteutumista edistäviä erillisprojekteja. Foorumin neuvottelukunnassa liittoa on edustanut puheenjohtaja Matti Inha, johtoryhmässä toimitusjohtaja Harri Hiltunen, viestintäryhmässä viestintäpäällikkö 6

7 Marjukka Vainio ja sihteeriryhmässä johdon assistentti Jaana Kuoppala. KIRA-foorumin toiminta toteutetaan jäsenyhteisöjen voimin ja ostopalveluna. Liitto päätti osallistua Arkadia valmennusohjelmaan. Arkadia on yhteiskunnallinen valmennusohjelma tulevaisuuden vaikuttajille ja keskustelufoorumi Suomen tulevaisuudesta. Vuosille ajoittuva valmennusohjelma antaa osallistujille kattavat tiedot kotimaisen omistamisen, kaupan-, energia- ja media-alojen sekä kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden haasteista. Koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujalle monipuolinen katsaus yhteiskuntamme ajankohtaisista ja tulevista haasteista. Arkadia ohjelmaan on valittu 180 yhteiskunnallisesti aktiivista tulevaisuuden vaikuttajaa. Osallistujia on koko Suomesta ja kaikista eduskuntapuoleista sekä kumppanuusorganisaatioista. Kiinteistöliitto ja Rakennusteollisuus RT järjestivät yhteistyössä Rakennetun ympäristön ja asumisen teemapäivän Arkadia ohjelmalle joulukuussa Helsingissä. Tilaisuuden puhujina toimivat Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja kansanedustaja Tapani Mäkinen sekä isäntinä toimineiden Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n asiantuntijat. Teemaa käytiin läpi kunnan, valtion ja Euroopan unionin tasoilla. Tulevaisuuden yhteiskunnallisten vaikuttajien kouluttamista asumisen ja rakentamisen asioihin jatketaan tulevissa tapahtumissa. arkadia2015.fi Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten järjestöjen vuonna 1997 perustama Rakentamisen Laatu RALA ry:n tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALA noudattaa toiminnassaan ehdotonta puolueettomuutta ja luottamuksellisuutta. RALAn tuottama tieto on luotettavaa ja ajan tasalla. Liiton edustajana RALAn hallituksessa on ollut kehityspäällikkö Jari Virta (varajäsenenä energia-asiantuntija Petri Pylsy). Vuonna 1987 perustetun Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n jäseniä ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Isännöintiliitto. ISA ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoi isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. Toiminnallaan ISA edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä pitkäjänteistä kiinteistöjen ylläpitoa. Vuoden 2012 alusta lähtien ISA on keskittynyt pelkästään isännöintiyhteisöjen auktorisointiin ja auditointiin. Auditoinin toteuttaa Det Norske Veritas. Tällä varmistetaan toiminnan läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus kaikkialla Suomessa. Auditointi tapahtuu joka kolmas vuosi. Vuoden 2013 lopussa ISAan kuului 195 isännöintiyritystä ja -toimipaikkaa. Kiinteistöliittoa ISAn hallituksessa ovat edustaneet varapuheenjohtajana kiinteistöneuvos Paavo Marttila (varalla toiminnanjohtaja Kai Haarma) sekä hallituksen jäseninä vanhempi lakimies Kristel Pynnönen (varalla toimitusjohtaja Harri Hiltunen) ja hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus (varalla hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro). ISAn auktorisointitoimikunnassa edustajana on ollut toiminnanjohtaja Kai Haarma. Edunvalvontaa toteutettiin myös osallistumalla työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön, Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n, Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:n ja Rakennustietosäätiön asettamien työryhmien, toimikuntien ja lautakuntien toimintaan. Kiinteistöliiton edustajat ovat tavanneet myös Rakennusteollisuus RTn ja Suomen Isännöintiliiton johtoa. Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Kansainvälistä edunvalvontaa toteutettiin Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) kautta. Edunvalvonnan kohteina olivat Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Effeciency EED), EU-maiden talouksien ohjaus (Economic governance), Euroopan ympäristömerkki (EU Eco-label) ja Ympäristövaikutusten arviointi (Environmental Impact Assessment). Kiinteistöliitto osallistui tiiviisti EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) valmistelutyöhön EPF:n toimielimissä ja Suomessa viranomaistyöryhmissä. Liitto osallistui työ- ja elinkeinoministeriön asettaman epävirallisen EED-direktiivin seurantaryhmän työhön. EPF:n hallitus kokoontui vuonna 2013 kolme kertaa. Järjestön vuosikokous pidettiin kesäkuussa 2013 Milanossa. Kokouksissa Kiinteistöliittoa edusti toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sijaisenaan pääekonomisti Jukka Kero. EPF:n asettamassa Energia ja ympäristökomiteassa (Energy & Environment Committee) Kiinteistöliittoa ovat edustaneet pääekonomisti Jukka Kero ja kehityspäällikkö Jari Virta sekä energia-asiantuntija Petri Pylsy. Komitea on toiminut EPF:n asiantuntijana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisessa. EPF on valmistellut myös maankäyttö-ja rakennuslainsäädäntöön liittyviä asioita, joissa Kiinteistöliiton asiantuntijoina ovat olleet pääekonomisti Jukka Kero ja päälakimies Jenni Hupli. 7

8 EPF:n presidenttinä toimi tanskalainen John F. Frederiksen ja hallituksen puheenjohtajana W. Joseph Houlihan, (Cohen & Steers Europe, Belgia) sekä pääsihteerinä Michael MacBrien (Belgia). Suomesta federaation toiminnassa on nyt mukana Kiinteistöliiton lisäksi tutkimus- ja koulutusyhteisöjäsenenä Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO. Europa House Liitto osallistuu kansainväliseen asumista ja asuntorakentamista edistävään Europa House -yhteistyöhön. Liki 20 vuotta sitten perustetun Europa Housen osapuolet tulevat Suomen lisäksi Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta. Suomessa Kiinteistöliiton aiemmin koordinoimaa toimintaa hoitaa nyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Neuvontapalvelut Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. Jäsentyytyväisyyskysely 2012 toi esille, että nykyiset jäsenet eivät ole tietoisia kaikista neuvonta- ja muista jäsenpalveluista, joita heidän käytettävissään on. Siksi Kiinteistöliitto julkaisi helmikuussa 2013 Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut oppaan, joka toimitettiin jäsenkorttien mukana jäsentalojen puheenjohtajille ja isännöitsijöille. Neuvontapalvelujen esittely oli oppaassa tärkeässä roolissa. Lakineuvonta Vuosi 2013 oli edellisvuosien tapaan liittoyhteisön lakimiehille työntäyteinen. Liiton lakineuvonnan puhelumäärät kasvoivat edelleen, etenkin asunto-osakeyhtiölakiin liittyvän suuren neuvontatarpeen ja toisaalta jäsenmäärän kasvun vuoksi. Jäsenille tehdyn lakineuvonnan toimivuuskyselyn perusteella liittoyhteisön lakimiehet ovat onnistuneet myös kuluvana vuonna jalkauttamaan asunto-osakeyhtiölakia jäsenkunnalle. Kyselyn mukaan jäsenet pitivät lakineuvonnan antajia osaavina ja palveluhaluisina. Liiton lakimiehet tekivät neuvontaa tunnollisesti ja neuvontaan lisättiin resursseja tarpeen vaatiessa; erityisesti yhtiökokousaika ennakoitiin lisäämällä miehitystä. Yhtiökokousaikaan puhelut koskivat yhtiökokouksia ja niiden järjestämistä sekä toiminnantarkastusta. Kunnossapitovastuuta koskevien puhelujen määrä pysyi suurin piirtein ennallaan. Hallituksen jäseniä neuvottiin hallituksen kokousten järjestämisessä ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Maksullinen puhelinneuvonta koettiin edelleen tarpeelliseksi. Palvelu Oy:n tarjoamaan neuvontaan tuli noin 150 puhelua kuukaudessa. Lakipalvelut saivat toimintavuonna 109 uutta jäsenlausuntopyyntöä, ja lausuntoja valmistui 80. Lausuntojen kohteena olevat ongelmatilanteet ovat monimutkaistuneet, mikä on kasvattanut lausuntojen sivumäärää, ja pidentänyt toimitusaikaa (v viikkoa.) Lisäksi Lakipalvelut tekivät yhdessä Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy:n lakimiesten kanssa n. 140 tuotevalikoimaan kuuluvaa toimeksiantoa, joista enemmistö oli yhtiöjärjestysmuutoksia. 8

9 Ruotsinkielisen lakimiehen palvelut koettiin erittäin tarpeellisiksi ja neuvonnan tarve lisääntyi toimintavuoden aikana. Palvelun tarpeen määrään vaikuttivat erityisesti Kiinteistöliitto Uusimaan Ahvenanmaalta hankkimat jäsenet. Liiton ruotsinkielinen lakimies laati myös useille yhtiöille ruotsinkielisiä yhtiöjärjestyksiä. Syksyllä liittoon palkattiin myös toinen ruotsinkieltä taitava lakimies. Kristel Pynnönen erbjuder Valmiudet ruotsinkielisten tehtävien tjänster också på svenska. hoidon jakamiseen ovat siten olemassa. Korjaushankkeet ja maksukyvyttömyysmenettelyjen lisääntyminen näkyivät lakineuvonnassa Korjaushankkeiden lisääntymisen vuoksi rakentamiseen liittyvät sopimus- ja vastuukysymykset puhuttivat neuvonnassa. Korjaushankkeisiin liittyvää valtavaa tiedontarvetta pyrittiin tyydyttämään Korjaushanke haltuun -kiertueella, jossa korjaushankkeiden juridiikkaa käsittelivät vanhempi lakimies Jaana Sallmén ja vanhempi lakimies Kristel Pynnönen. Lisätietoa korjaushankkeista tarjottiin myös kiertuemateriaalin sekä kiertueeseen liittyen ajankohtaistiedotteiden avulla. Neuvonnassa esiintyi lisääntyvässä määrin myös erilaisia maksukyvyttömyystilanteisiin liittyviä juridisia ongelmia. Monia taloyhtiöitä askarruttavat perinteisen saatavien perinnän ja hallintaanottomenettelyn lisäksi vuokralaisten ja osakkaiden konkurssin, velkajärjestelyn taikka yrityssaneerauksen vaikutukset. parantaviin korjauksiin. Neuvonnasta vastasi energia-asiantuntija Petri Pylsy. Kysytyimpiä aihepiirejä ovat olleet aikaisempien vuosien tapaan energiatodistus, vesimittareiden asentaminen putkiremonttien yhteydessä ja lämmitystapaan liittyvät asiat. Tutkimus- ja kehitysyksikkö antoi neuvontaa jäsenyhdistyksien toiminnanjohtajille. Suurin neuvontatarve kohdistui märkätila- ja putkistokorjauksiin. Talous- ja veroneuvonta Liitto tarjosi myös kiinteistöalan talous- ja veroneuvontaa. Neuvonta ja opastus on suunnattu jäsenkiinteistöjen isännöitsijöille, hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille. Palvelua tarjosi kokenut talousja veroasiantuntija Tapio Tikkanen maanantaisin ja keskiviikkoisin klo Tutkimus- ja kehityspalveluiden (T&K) neuvonta Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitysyksikkö palveli toimintavuonna jäsenkiinteistöjen edustajia antamalla kiinteistönpitoon liittyvää tietoa mm. asuinkiinteistöjen hoitokuluista, energian- ja vedenkulutuksesta, isännöinti- ja kiinteistönhoitopalveluiden ostamisesta sekä korjausrakentamisesta ja kunnossapidosta. Liittoyhteisön insinööreillä on tekninen sähköpostirinki, jossa käsitellään taloyhtiöiden ylläpitoon ja korjausrakentamiseen liittyviä ongelmia. Liitto antoi energianeuvontaa puhelimitse. Neuvontapalvelu tarjosi tietoa taloyhtiöiden toimijoille liittyen energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokuutta 9

10 Järjestötoiminta ja hallinto Jäsenmäärä kasvoi Kiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan vuonna Jäsenyhdistyksiin liittyi 977 uutta jäsentä, ja erosi 155, joten nettokasvu oli 822 jäsentä (+ 3,5 %). Yhdistysten yhteisjäsenmäärä oli vuoden lopussa Uusien jäsenten yhteiskuutiomäärä oli noin 5 miljoonaa kuutiota. Jäsenmäärän kasvun taustalla on jäsentalojen tarpeisiin vastaava toiminta sekä onnistunut jäsenhankinta kattavasti koko Suomessa. Suomen Vuokranantajiin liittyi uutta jäsentä, ja erosi 321 jäsentä, eli nettokasvu oli Sen jäsenmäärä oli vuoden lopussa eli kasvua oli 24 prosenttia. Lukumääräisesti eniten uusia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiömuotoisia jäseniä liittyi Kiinteistöliitto Uusimaahan (307), Kiinteistöliitto Varsinais-Suomeen (135), Kiinteistöliitto Pirkanmaahan (78), Kiinteistöliitto Päijät-Hämeeseen (68), ja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistykseen (67). Kiinteistöyhdistyksistä 17:ään liittyi yli kymmenen uutta jäsentä. Jäsenyhdistyksissä jatkettiin ns. alajäsenten ohjaamista normaalijäseniksi. Jäsenhankinnan tehostamiseksi liitto tuotti ja ylläpiti jäsenyhdistyksille www-sivupalvelua. Jäsenhankinnassa hyödynnettiin myös Taloyhtio.net-portaalia, koottiin yhdistysten käytettäväksi potentiaalisten jäsenten yhteystietoja sekä tehtiin suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Jäsenhankintaan kannustettiin jäsenhankintapalkkioilla ja lahjakirjoilla. Jäsenyhdistykset käyttivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuonna 2013 yhtenäistä markkinointinimeä, joka muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittävästä toiminta-alueen nimestä. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta. Useat yhdistykset ovat muuttaneet virallisenkin nimensä yhtenäisen nimimallin mukaiseksi. Vuonna 2013 nimimuutoksen rekisteröintiä valmisteli lisää yhdistyksiä. Jäsenet Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä vuonna 2013 oli 24 yhdistystä. Alueellisia yhdistyksiä oli 23 sekä yksi toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö etenivät. Alueellisen toiminnan kehittämisessä ja jäsenpalvelujen tuottamisessa palvelukeskukset olivat toimivia ja tuloksellisia. Tavoitteena on ollut parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa palveluita omien jäsentensä lisäksi Porvoon kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän kiinteistöyhdistyksen sekä ruotsinkielisen Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenille. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin, Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistysten jäsenille. Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. 10

11 Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhdistysten palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Kiinteistöliitto Pirkanmaan että Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan jäsenille. Lounais-Suomessa keskinäisessä yhteistyössä ovat mukana Rauman ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykset sekä Kiinteistöliitto Satakunta. Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys tuottaa jäsenpalveluja omien jäsentensä lisäksi osittain myös Kemin kiinteistöyhdistyksen jäsenille. Eri tilaisuuksien järjestämisessä on tehty yhteistyötä kiinteistöyhdistysten ja Suomen Vuokranantajien kesken. Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset vuoden 2014 alusta lukien: Suomen Vuokranantajat ry Helsinki Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli Finlands Svenska Fastighetsförening rf Helsinki Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hyvinkää Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry Seinäjoki Kiinteistöliitto Kanta-Häme ry Hämeenlinna Kiinteistöliitto Lappi ry Rovaniemi Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry Tampere Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry Lahti Kiinteistöliitto Satakunta ry Pori Kiinteistöliitto Uusimaa ry Helsinki Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Oulu Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku Kiinteistöliiton liittokokous Hämeenlinnassa Kiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari pidettiin Hämeenlinnan Aulangolla. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyssä seminaarissa luennoivat Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo isäntäkaupungin kiinteistöhankkeista ja keskustan elinvoimaisuudesta. Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina kertoi Hämeestä asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Professori Harry Edelmanin videoluennon aiheena olivat kestävä rakentaminen ja kehitys. FL Liisa Koskelainen luennoi aiheesta Kaupunkikuvan kulisseissa - Kiinteistöliitto Kanta-Häme 120 vuotta. Yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen pureutui kierrätysyhteiskunnan rakentamiseen ja liiton energia-asiantuntija Petri Pylsy kertoi energiaviisaasta asuintalosta miten se on mahdollista toteuttaa. Kiinteistöliiton puheenjohtajana valittiin jatkamaan rahoitusneuvos Matti Inha. Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Pertti Satopää Varsinais-Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen Pirkanmaalta sekä everstiluutnantti Pekka Kouri Uudeltamaalta. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä. Hallitus valitsi liittokokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Matti Inhan, varapuheenjohtajat Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Pekka Kourin sekä hallituksen jäsenet Janne Heiliön, Veijo Hyvärisen, Jouni Lehtisen, Tero Matsisen ja Harri Sepän. 11

12 Tutkimus- ja kehitystoiminta massa vertailussa, joiden tulokset julkistettiin marraskuussa. Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistönsä tarpeisiin hyödyntäen hankkimaansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnässään ja jäsenkoulutuksessaan. Perinteinen talousarvio-ohje laadittiin taloyhtiöiden tulevan vuoden budjetoinnin avuksi lokakuun alussa. Päivitys toteutettiin heti tammikuun alussa Syksyllä työstettiin myös taloyhtiöiden ns. hoitokulutilastojen pohjalta grafiikka-aineistoja. Tutkimus- ja kehityspalveluiden hankkeet Ryhmäkorjaus taloyhtiössä Hankkeen tavoitteena on tuottaa ryhmäkorjaushankkeiden käynnistämiseen ja niiden läpivientiin liittyvää markkinointi- ja koulutusmateriaalia. Hankkeeseen osallistuvat Kiinteistöliiton lisäksi Isännöintiliitto, Rakennusteollisuus RT ja ympäristöministeriö. Hanke alkoi keväällä 2013 ja se päättyy kesällä Hankkeessa liittoa edustaa Jari Virta. Kiinteistöliiton T&K-palveluja tuottavat kehityspäällikkö Jari Virta, pääekonomisti Jukka kero ja energia-asiantuntija Petri Pylsy Toimintavuonna tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) painopistealueita olivat asuinkiinteistökannan korjausrakentaminen, ryhmäkorjaaminen, hyvä kiinteistönpitotapa, energiankäytön tehostaminen ja asumiskustannusten kehitys. Tutkimus- ja kehitysyksikön henkilöitä kutsuttiin ministeri Viitasen nimeämän Remonttiryhmän kuultavaksi loppuvuodesta Liiton edustajista kuultavina kävivät Jari Virta ja Jukka Kero. T&K-palvelut laati Indeksitalo-selvityksen 48 kaupungin aineistosta syyskuussa. Eniten kallistuivat edellisvuodesta kaukolämpö ja vesihuolto. Jälleen kerran Indeksitalo-aineistolla herätettiin laajasti keskustelua kuntakohtaisten verojen ja maksujen kehityksestä ja eroista. Kiinteistöliiton toimisto ja alueelliset kiinteistöyhdistykset tekivät entistä tuloksekkaammin yhteistyötä aineiston keräämisessä ja julkistamisessa. Korjausrakentamisbarometri julkaistiin vuonna 2013 touko- ja marraskuussa. Korjausrakentamisen laajuuden ja kustannusten lisäksi toimintavuoden barometreissa käsiteltiin erityisteemoina huoltokirjaa, rakennusurakan sopimusehtoja sekä ryhmäkorjausta. Putkistoremontteja koskevat vastausaineistot olivat aiempaa laajem- Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman yhteistyöryhmä Ohjelman yhteistyöryhmän tavoitteena on edistää Ikääntyneiden asumisen -kehittämisohjelman toteuttamista ja toimia ohjelman yhteistyöfoorumina. Yhteistyöryhmän tehtävänä on: edistää ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutusta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti tehdä kehittämisohjelman toimenpiteisiin ja muuhun toteutukseen liittyviä aloitteita toimia yhteistyöfoorumina ohjelman toteutuksessa eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä toimia ohjelman viestinnän ja tiedotuskampanjan tukena. Ohjelman kick off -tilaisuus pidettiin Säätytalossa syyskuussa. Yhteistyöryhmän toimikausi on Liittoa yhteistyöryhmässä edustaa Jari Virta. 12

13 Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti (ENERSIS) Hankkeen tavoitteena on luoda korjausrakentamiseen konsepteja, joilla varmistetaan, että energiatehokkuusvaatimusten mukaiset korjaukset eivät alenna sisäympäristön laatua, eivätkä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta. Lopputuloksena on kokonaisvaltainen toimintamalli energiatehokkuus- ja kosteusvauriokorjaukseen, sekä korjaushankkeen mukana täydentyvä Internet-pohjainen tarkistusasiakirja korjauksesta. Liittoa hankkeessa edustivat Jari Virta ja hänen varamiehenään Petri Pylsy. Hankkeen päävetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy keväällä Uudistava korjausrakentaminen asuntoyhteisöissä (ApRemodel) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää menettelyitä, joilla edistetään ja tuetaan kerrostaloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamista. Hankkeen vetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi lokakuussa Hankkeen lopputuloksena syntyi asuntoyhteisöjen uudistamiseen sekä lisä- ja täydennysrakentamiseen soveltuvia korjauskonsepteja. Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Advancing the Method of TES Energy Facade (Smart TES) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää esivalmistettuihin elementteihin integroitavia ratkaisuja, joilla parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja sisäilmaston laatua sekä nopeutetaan korjausrakentamisprosessia. Hankkeen päävetovastuu on Münchenin teknillisellä korkeakoululla. Hankkeeseen osallistuu saksalaisten lisäksi suomalaisia ja norjalaisia. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi syksyllä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta ja hänen varamiehenään Petri Pylsy. Smart TES -hanke palkittiin kansainvälisellä palkinnolla Lisätietoa palkinnosta: Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut (KORMA) Hankkeen tavoitteena on julkaista korjausrakentamista varten analysoituja, toimivia malliratkaisuja ja suunnitelmia mallipiirustuksineen. Kohteena ovat luvuilla valmistuneet tyypilliset asuinkerrostalot, rivitalot ja omakotitalot ja niiden rakenneratkaisut. Tuotettavaa materiaalia on tarkoitus käyttää kosteusturvallisen korjausrakentamisen oppaassa sekä valmisteltaessa korjausrakentamisen määräyksiä. Hankkeen vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Hankkeeseen osallistuu useita osapuolia. Hanke alkoi 2010 ja se päättyi joulukuussa Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Kosteus- ja hometalkoot Kosteus- ja hometalkoot on valtakunnallinen, viisivuotinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on saattaa alkuun suomalaisen rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Talkoiden avulla tuodaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön ja rakennusten koko elinkaareen sekä vaikutetaan laajasti asenteisiin. Kosteus- ja hometalkoita johdetaan ympäristöministeriöstä, mutta talkoita tehdään läheisessä yhteistyössä mm. muiden ministeriöiden ja valtionhallinnon toimijoiden sekä kuntasektorin ja yritysmaailman kanssa. Kosteus- ja hometalkoille on tehty viisivuotissuunnitelma, joka toteutetaan yhdessä rakennus- ja kiinteistöalan, sosiaali- ja terveysalan sekä koulutus- ja tutkimussektoreilla toimivien tahojen kanssa. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta ja hankkeen viestintäryhmässä Marjukka Vainio. Märkätilojen rakenteet Hankkeen tavoitteena oli päivittää Märkätilojen rakenteet -ohjekortti. Hanke alkoi marraskuussa 2012 ja se päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Kuntoarviokortiston uudistus Hankkeen tavoitteena oli kuntoarviokortiston uudistus käytännöllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyi kesäkuussa Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Huoltokirjaohjeiston uudistus Hankkeen tavoitteena on kiinteistöjen ylläpitoon soveltuvan huoltokirjaohjeiston uudistaminen käytännöllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se päättyy joulukuussa Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Taloyhtiöiden suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Hankkeen tavoitteena on taloyhtiöiden suunnitelmallisen kiinteistönpidon tason ja arvostuksen kohottaminen. Hanke alkoi elokuussa 2012 ja se päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta, Jukka Kero, Petri Pylsy ja Jaana Sallmén. 13

14 Viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmät (VISIKO) Hankkeen tavoitteena on tuottaa kansalliset ohjeet viemäreiden sisäpuolisiin korjauksiin. Hanke alkoi syksyllä 2012 ja se päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta ja Jaakko Laksola (Kiinteistöliitto Uusimaa). Kestävät lähipalvelut asuinalueiden hyvinvoinnin lujittamiseksi (SUSECON) Hankkeessa yhdistetään korkeatasoinen osaaminen palvelujen kehittämisessä, kestävässä rakentamisessa ja asumisen liiketoiminnoissa. Hanke tuottaa konkreettisia tuloksia lähialueiden kestävien palvelumallien mahdollisuuksista ja liiketoimintapotentiaalista. Lähtökohtana on, että monimuotoiset lähipalvelut ovat kestävän yhdyskuntarakenteen olennainen edellytys. Hankkeen toisena lähtökohtana on, että hyvien lähipalvelujen varmistamiseksi sekä tarjonnan että kysynnän kannalta tarvitaan uusia liiketoimintamalleja, verkottumisen malleja ja asukastoiminnan malleja. Hanke alkoi 2011 ja se päättyi syksyllä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY) Hankkeessa haetaan keinoja energia- ja ekotehokkuuden parantamiseksi rakennuskannassa ja yhdyskuntarakenteessa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hankkeen kehittämiskohteita ovat kiinteistöjen energiatehokkuus, jätehuolto, kierrätys sekä älykäs talotekniikka. Hankkeen piiriin kuuluvat sekä uudisettä korjausrakentaminen. Hankkeen tuloksena syntyy pk-yrityksille uutta liiketoimintaa, hanke aktivoi omistajia ja käyttäjiä toimenpiteisiin ja tuottaa tutkimusta käytäntöjen parantamiseksi. Tuloksena syntyy esimerkiksi pitkän aikavälin kiinteistönpidon suunnitelma, joka hyödyntää projektissa testattuja malleja. Hankkeen vetovastuu on Lahden Tiedeja yrityspuisto Oy:llä. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Lähiöiden käyttäjälähtöinen korjauskonsepti (KLIKK) Hankkeen tavoitteena on kehittää käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen. Hankkeen vetovastuu on Oulun yliopistolla. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se päättyy kesällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. CO2OL Bricks (Climate change, cultural heritage & energy efficient monuments) Kiinteistöliitto osallistui EU:n Baltic Sea Region ohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen, jossa Kiinteistöalan Koulutuskeskus oli varsinaisena kansallisena osapuolena. Hanketta koordinoi Hampurin kaupungin organisaatio ja osallistujia on yhdeksästä Itämeren ympärysmaasta. Hankkeessa kehitettiin menettelytapoja suojeltavien ja muuten kulttuuriperintöä edustavien rakennusten energiatalouden kohentamiseen rakennusten historiallisia ominaisuuksia turmelematta. Suomeen oli koottuna taustaryhmä kiinteistö- ja rakennusalan organisaatioista. Kiinteistöliitosta hankkeeseen osallistui Markku Rantama. Hankkeet Pellervon taloustutkimuksen kanssa Liitto osallistui edelleen Pellervon taloustutkimuksen alueellisia asuntomarkkinoita koskevaan analyysityöhön ohjausryhmässä. Kiinteistöliitto jatkoi Suomen Omakotiliiton ja Pellervon taloustutkimuksen kanssa Asumismenot-selvitysten laatimista. Työn osana jatkettiin kahtena edellisenä vuotena laaditun laskentamallin kehittämistä. Kaupunkikohtaisten asumismenojen vertailun lisäksi tällä kertaa olivat erityisteemoina kiinteistöjen maksamat verot ja tyyppiremonttien kustannukset ja rahoituskustannukset. Kaupunkien määrä kasvatettiin nyt 21:een, kaikkiin niihin, joista saa riittävän kattavat vuokra- ja asuntojen hintatilastot. Aineisto julkaistiin elokuussa, ja julkistus sai jälleen kerran innostuneen vastaanoton. Aineistoa käytettiin edunvalvonnan ja koulutusaineistojen pohjana. Asumismenot-projektin aineistosta työstettiin myös Suomen Vuokranantajien tarpeisiin alueellisen vuokra-asuntosijoitusten tuottovertailuja. Myös ne saivat erittäin runsaan julkisuuden. Aineisto toimitettiin myös OECD:n Suomen yksityisen vuokramarkkina-analyysia tekevän OECD-mission käyttöön marraskuussa. Selvitystyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää tulevina vuosina. Liittoa hankkeessa edustaa Jukka Kero. Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen (IV-kuntotutkimus) Kiinteistöliitto on ollut laatimassa asuinrakennusten ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimusohjeistusta osana Suomen LVI-liiton toteuttamaa laajempaa IV-kuntotutkimusmenettelyn kehityshanketta. Taloyhtiöissä on olemassa selkeä tarve ilmanvaihdon 14

15 todellisen tilan selvittämiselle ja mahdollisten korjausja kunnostusratkaisujen toteuttamiselle niin energiatalouden kuin sisäilmaston parantamisen näkökulmasta. Tämä ohjeistus auttaa sekä tilaajaa että kuntotutkijaa kuntotutkimuksen hankinnassa ja laadinnassa. Ohjeistus tulee maksuttomasti kaikkien taloyhtiöiden saataville internet-sivustolle. Hanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Hankkeen toteuttamisesta Kiinteistöliitossa vastasi energia-asiantuntija Petri Pylsy. Rakennuskannan korjausmahdollisuudet Ympäristöministeriön käynnistämässä hankkeessa käsitellään rakennuskannan kehittämistä ja korjausrakentamista kokonaisvaltaisesti. Energiatehokkuusdirektiivin artiklan 4 toimeenpano tapahtuu myös tämän hankkeen avulla. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös kansallisten tavoitteiden määrittämisessä ja saavuttamisessa. Hanke jakaantuu viiteen työpakettiin: rakennuskanta, Deep Renovation -käsite ja korjauskonseptit, politiikkatoimenpiteet, kannustaminen korjauksiin ja todennetut todelliset kohteet. Hankkeen vetovastuu on VTT:lla ja se alkoi kesäkuussa ja päättyy huhtikuussa Liittoa hankkeessa edustaa energia-asiantuntija Petri Pylsy. Ekotehokkuutta kotitalouksien arkeen ja muutostilanteisiin (Ekokoti) KULTU-pilottihankkeisiin kuuluvassa Ekokoti-hankkeessa edistetään kestävää asumista ja arkea viisaiden valintojen ja tapojen avulla yhteistyössä aktiivisten asukkaiden sekä asiantuntevien korjaus-, kunnossapito- ja huoltopalveluiden kanssa. Hankkeessa kokeillaan uusia tapoja mitata kotitalouksien kulutusta ja hyödyntää tietoa paremman arjen ja valintojen omaksumisessa. Asumisen palveluiden, huollon ja korjausten ammattilaisten osaamista kehitetään vastaamaan kiristyviä säännöksiä ja asukkaiden odotuksia. Kokeilut toteutetaan yhdessä kotitalouksien, asunto-osakeyhtiöiden ja korjausrakentamisen ammattilaisten kanssa. Hanke toteutetaan vuosina ja sen vetovastuussa on SYKE. Liittoa hankkeessa edustaa Petri Pylsy. ENTRANZE (Policies to ENforce the TRAnsition to Nearly Zero-Energy buildings in Europe) Hankkeen tavoitteena on edistää melkein nollaenergiatason peruskorjauksia tukemalla kansallisia politiikkatoimia skenaariotyön avulla. Hankkeessa selvitetään erityisesti rakennusten omistajien ja käyttäjien roolia tavoitteiden saavuttamisessa. Hanke alkoi vuoden 2012 huhtikuussa ja se päättyy syyskuussa Entranze on EU-hanke ja Suomessa sitä koordinoi Kuluttajatutkimuskeskus. Liittoa hankkeessa edustaa Petri Pylsy. EU-GUGLE EU-hankkeessa viedään läpi energiatehokkuutta parantavat korjaushankkeet kahdeksassa eri kaupungissa. Pilottihankkeiden avulla etsitään toteutusratkaisuja energia- ja kustannustehokkaisiin korjauksiin. Suomessa pilottitaloyhtiöt tulevat sijaitsemaan Tampereella Tammelan alueella. Hankkeen vetovastuu on VTT:llä ja Tampereen kaupungilla. Liittoa hankkeessa edustaa Petri Pylsy. FInZEB Rakennusteollisuus RT:n, LVI-talotekniikkateollisuuden ja ympäristöministeriön käynnistämässä FInZEB-hankkeessaselvitetään, kuinka lähes nollaenergiarakentamisen kansalliset vaatimukset pitää asettaa riittävän haasteellisesti, mutta kustannustehokkaasti direktiivien täyttämiseksi, rakenteiden turvallisuus ja hyvät sisäolosuhteet huomioiden. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2013, ja se päättyy keväällä Kiinteistöliiton Petri Pylsy on kutsuttu asiantuntijajäseneksi hankkeen ohjausryhmään. ERA17- Kustannustehokkaita ratkaisuja energiakorjauksiin Kiinteistöliitto otti vetovastuun ERA17-yhteistyön Painopiste 3 -alueesta Kustannustehokkaita ratkaisuja energiakorjauksiin. Työryhmän tavoitteena on lisätä tilaajapuolen osaamista vaatia energiatehokkaita korjausrakennusratkaisuja ja taloyhtiöiden ymmärrystä energiatehokkuuden merkityksestä korjausrakentamisessa. Lisäksi hanke pyrkii edesauttamaan sitä, että tuottajat tarjoavat ja toteuttavat kustannustehokkaita ja energiatehokkuutta parantavia korjausrakentamisen ratkaisuja. Työskentelyn yhteydessä viedään koulutuksien ja seminaarien avulla kentän toimijoille korjausrakentamisen uusien määräysten ja energiatodistuslainsäädännön keskeinen sisältö. Kiinteistöliitto ja Tekes järjestivät taloyhtiöiden remontteja ja energiatehokkuutta koskevan kyselytutkimuksen syyskuussa. Kasaan saatiin runsaan tuhannen vastaajan aineisto remonttien päätöksenteon vaikuttimista sekä tutkimuksen, koulutuksen ja viestinnän suuntaamisen tarpeista. Keskeiset tulokset esiteltiin ERA17-vuosipäivän tilaisuudessa Kuntatalolla lokakuun lopulla. Yhteistyöryhmän toimintaan osallistuivat Kiinteistöliiton lisäksi toimintavuonna Aran, Energiateollisuuden, Rakennusteollisuuden, RAKLIn, Tekesin ja ympäristöministeriön edustajat. Ryhmä jatkaa ainakin vuoden Kiinteistöliiton edustajina toimivat Jukka Kero, Petri Pylsy ja Hanna Riihimäki. 15

16 Viestintä- ja koulutustoiminta Viestintä Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti. Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistöalaan voimakkaasti viestinnän keinoin. Näkyvyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin M-Brainin-seurantapalvelulla marraskuun loppuun asti. Joulukuun alusta Kiinteistöliittoyhteisö otti käyttöön STT mediaseurantapalvelun, koska M-Brainin osumat tulivat hitaasti ja verkkomedian seuranta oli puutteellista. STT mediaseurantapalvelu seuraa printtilehtiä, verkkomediaa, keskeisiä blogeja ja keskustelufoorumeja sekä sosiaalista mediaa. Jo edellisvuonna liitto aloitti STT:n tiedotepalvelun käyttämisen. Kiinteistöliitto näkyi vuonna 2013 yhteensä 160 eri mediassa. M-Brainin kautta osumia kertyi ennätykselliset 1536 ja STT:n seurantapalvelulla joulukuun aikana 93. Huhtikuun puolesta välistä alkaen median yhteydenotot, toimittajien nimet ja yhteystiedot sekä juttutyypit ja -aiheet kirjattiin Plazaan (SharePoint). Yhteydenottoja kertyi huhtikuun puolen välin ja joulukuun lopun välisenä aikana yhteensä 126. Liiton nettisivuilla kävi vuoden 2013 aikana yksilöityä henkilöä (edellisvuonna ). Kävijämäärä oli yhteensä eli enemmän kuin vuonna Kiinteistöliiton jäsentaloilleen tarjoamia yhtiökohtaisia, maksuttomia nettisivuja oli perustettu vuoden 2013 loppuun mennessä Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita julkaistiin vuoden aikana 45 kappaletta. Viikkotiedote lähetetään järjestön henkilöstölle ja luottamusmiehille sekä julkaistaan Taloyhtio.netin jäsensivuilla. Loppuvuonna alettiin suunnitella viikkotiedotteen uudistamista, joka päätettiin toteuttaa vuonna Taloyhtio.net Alan suositun tietoportaalin, Taloyhtio.netin käyttäjämäärä jatkoi kasvuaan, vaikkakin käyntien määrä laski hieman. Rekisteröityjen käyttäjien määrä kasvoi 1500:llä, edellisen vuoden :sta henkilöön. Taloyhtio.netissä kävi vuonna 2013 yhteensä eri henkilöä. Kaikkiaan sivustolla vieraili kävijää ja näytettyjen sivujen määrä oli Toimittajat kylässä Tekniikan toimittajat (PRESSTEK ry) vierailivat Kiinteistöliitossa helmikuussa. Viestintäpäällikkö Marjukka Vainio esitteli Anna Kalevan kiinteistön historiaa ja AnnaK:n taidetta, neuvontainsinööri Jari Hännikäinen kertoi käytännön havaintoja taloyhtiöiden kosteus- ja homeremonteista, energia-asiantuntija Petri Pylsy valotti energiaviisaita valintoja ja kehityspäällikkö Jari Virta suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Maaliskuussa Petri Pylsy ja Marjukka Vainio tutustuivat eri medioiden toimituksiin Sanomatalolla, jossa työskentelee 300 toimittajaa. Lisäksi liiton asiantuntijat tapasivat toimintavuoden aikana eri yhteyksissä lukuisia toimittajia, muun muassa Kaupunkitoimittajat ry:n. Helsingin Sanomien toimittajat vierailivat runsaslukuisesti Kiinteistöliitossa kesäkuussa. Vierailun aikana Marjukka Vainio esitteli Kiinteistöliiton, Jukka Kero ja Harri Hiltunen sekä KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva kertoivat, millaista asumiseen liittyvää tietoa, tunnuslukuja ja laskentakehikoita Kiinteistöliitolla ja KTI:llä on tarjota toimittajille. Helsingin Sanomien kysymys-vastauspalsta Kiinteistöliitto ja Helsingin Sanomat jatkoivat yhteistyötä lehden Koti-teemasivujen kysymys-vastauspalstan tuottamisessa. Erityisesti liiton lakimiehet vastasivat lukijoiden oikeudellisiin kysymyksiin ahkerasti. Sosiaalinen media Kiinteistöliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa lisääntyi toimintavuonna. Erityisesti keskityttiin Facebookin hyödyntämiseen, jossa toimi liiton ja Taloyhtio.netin sivujen lisäksi myös Energiaviisas asuintalo -kiertueen sivut keväällä ja Korjaushanke haltuun -kiertueen sivut syksyllä. Facebookissa julkaistiin ajankohtaisia uutisia, tietoa tapahtumista ja vinkkejä asumiseen. Twitteriä hyödynnettiin ajankohtaisten uutisten, lakiuudistusten ym. jakamiseen sekä myös Kiinteistöliiton tapahtumista tiedottamiseen. 16

17 Energiatehokkuus, asuminen ja korjausrakentaminen otsikoissa Vuoden 2013 suurimmat viestinnälliset haasteet olivat energiatehokkuus ja korjausrakentaminen. Energiaviisas asuintalo -kiertue vieraili alkuvuodesta viidellä paikkakunnalla ja päättyi helmikuussa Kotkaan. Korjaushanke haltuun -kiertue starttasi lokakuun alussa Helsingistä ja se järjestettiin toimintavuonna seitsemällä paikkakunnalla. Molempien kiertueiden paikkakuntakohtaisiin tiedotustilaisuuksiin kutsuttiin laajasti kaikki alueen mediat ja jokaista tilaisuutta varten kirjoitettiin ajankohtaiset tiedotteet. Uudistuneesta energiatodistuslainsäädännöstä liitto viesti yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Yksi medialle suunnatuista viesteistä oli se, että asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden omakoti- ja paritalojen energialuokka alkaen. Energiatodistus vaaditaan asunnon vuokraus- ja myyntitilanteissa. Marraskuussa liitto järjesti toimittajille Korjausrakentaminen saa ensi kertaa omat määräykset -mediainfon, joka houkutteli paikalle 18 toimittajaa. Vuoden toinen suuri mediatapaus oli Asumisen menot -tutkimuksen julkistus, joka keräsi paikalle peräti 23 toimittajaa. Tutkimus poiki mediassa noin parisataa osumaa. Laajaa julkisuutta mediassa sai myös perinteisen Korjausrakentamisen barometrin sekä niin sanotun Indeksitalovertailun julkistaminen. Taloyhtiö.Nyt-lehti Helsingin Sanomien välissä julkaistiin Taloyhtiö.Nyt-teemalehti, jonka kustantajana toimi Kiinteistöalan Kustannus Oy. Teemana oli Korjaushanke haltuun. Kiinteistölehti vastasi lehden tuottamisesta, mutta liiton asiantuntijat osallistuivat edelleen vahvasti lehden sisällön tuottamiseen. Osa liiton jäsenyhdistyksistä julkaisi Taloyhtiö.Nyt-lehteä omien alueidensa valtalehtien välissä. tiedote pureutui sähkölaitteiden suojaamiseen ja viimeinen koski lämmityksen säätämistä. Kiinteistöliiton lisäksi kampanjan toteuttivat RAKLI, Suomen Omakotiliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ja Tukes. Toukotalkoot-kampanjassa liittoa edustaa Marjukka Vainio. ERA17- viestintäryhmä ERA17-toimenpideohjelman viestintäryhmä kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Viestintäryhmän tarkoituksena on viestiä toimenpiteistä, tuoda ERA17-käsitettä tunnetuksi ja suunnitella tilaisuuksia. Toimintavuoden aikana keskityttiin kehittämään ERA17-verkkosivuja; rakennetta tehtiin selkeämmäksi ja toimenpiteet jaettiin uusien painopisteiden mukaisesti. Viestintäryhmä järjesti syksyllä toimittajille suunnatun taustatilaisuuden sekä ERA17-vuosipäivän, joka keräsi noin 150 osallistujaa Kuntatalolle. Kiinteistöliittoa ERA17-viestintäryhmässä edusti Hanna Riihimäki. Kiinteistöalan viestijät Kiinteistö- ja rakennusalan viestijätapaaminen on epävirallinen verkosto, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa kiertävällä isännyydellä. Mukana on sekä KIRA-järjestöjen että rakennuttaja- ja kiinteistöpuolen yritysten sekä rakennusyhtiöiden viestijöitä. Alkuvuodesta viestijät vierailivat SATO HotelliKodissa asiakkuus- ja viestintäjohtaja Monica Aron vieraana. Syksyn emäntänä toimi viestintäpäällikkö Johanna Kaalikoski RAKLIssa. Kiinteistöliittoa viestintäryhmässä edustavat Marjukka Vainio ja Hanna Riihimäki. Sisäisen viestinnän ryhmä Ryhmän tehtävänä on liittoyhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen sekä osaamisen parantaminen, yhteisön viestijöiden keskinäinen verkostoituminen ja tietojen sekä kokemusten vaihto. Keskeistä on viestinnän ja markkinoinnin oppiminen toisilta, uusien ideoiden testaus ja sparraus. Sisäisen viestinnän ryhmässä on edustettuna Kiinteistöliitto, osakkuusyhtiöt, Kiinteistöliitto Uusimaa sekä Vuokranantajat. Ryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Toukotalkootkampanja 2013 Toukotalkoissa tehtiin vuonna 2013 neljä mediatiedotetta avaustiedote käsitteli kodin turvallisuuden ja asumismukavuuden parantamista, toinen tiedote kehotti pitämään huolta omasta talosta, kolmas 17

18 Koulutus Liiton asiantuntijat toimivat aktiivisesti luennoitsijoina jäsenyhdistyksien koulutustilaisuuksissa ja liiton valtakunnallisissa koulutuskiertueissa. Lisäksi asiantuntijaluentoja pidettiin mm. Kiinkon koulutuksissa. Liiton lakimiehet, tekniset asiantuntijat ja muut asiantuntijat toimivat luennoitsijana noin sadassa koulutuspäivässä (jäsenyhdistyksien tilaisuudet ja liiton valtakunnalliset kiertueet) ja pitivät noin 300 koulutusluentoa. Lakimiehet kouluttautuivat Kaikki liittoyhteisön lakimiehet jatkoivat kouluttautumista asunto-osakeyhtiölakiin käymällä läpi ja linjaamalla lain tulkintoja. Liiton, Uudenmaan yhdistyksen, Varsinais-Suomen yhdistyksen sekä Keski-Suomen yhdistyksen lakimiehet ja/tai lakimiestaustaiset toiminnanjohtajat tekivät tiiviisti yhteistyötä. Toimintavuoden aikana Kiinteistöliiton lakiyksikössä tapahtui henkilövaihdoksia, joiden johdosta lakimiesten koulutustarve jakautui aiempaa korostuneemmin perus- ja toisaalta erityiskysymysten hallintaan. Liittoyhteisön lakimiehille järjestettiin kaksi kokopäivän koulutustilaisuutta (sisältäen KIINKOn Kiinteistöjuridiikkapäivän ) ja yksi puolen päivän tilaisuus, joissa asunto-osakeyhtiölain tulkinnoista keskusteltiin innokkaasti. Lakimiehet tekivät myös tulkintoja ja jakoivat osaamista yhteisessä sähköpostiringissä, viikoittaisessa juristipalaverissa ja pienryhmissä päivittäin. Haasteita aiheuttivat erityisesti äänileikkurin soveltaminen, osakkaan esteellisyys ja yksittäisen taloyhtiön lunastuslausekkeen sekä vastikemääräysten soveltaminen rinnan lain kanssa. Lisäksi pohdittiin asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 :ssä säädetyn hyvityksen käytännön laskemistapaa. Lakimiehiä osallistui myös muihin alan koulutuksiin kuten 3D-kiinteistönmuodostukseen. Perjantaiaamujen juristipalaverikäytäntöä muutettiin informatiivisempaan suuntaan lisäämällä tiedotusta lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä sekä käymällä läpi opetustarkoituksessa vaativampia neuvonta- tai lausuntokysymyksiä. Perjantaiaamun juristipalavereissa vieraili 2013 kouluttamassa myös hissiasiamies Simo Merilä Helsingin hissiasioista sekä yleisistä hisseihin liittyvistä kysymyksistä ja Sähköinfon Ville Reinikainen määräyksen 65/2013 Mukaisista sisäverkoista. Toiminnanjohtajapäivät ja yhdistyssihteerien koulutus Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin toiminnanjohtajapäiviä aiempien vuosien tapaan. Usein päivien yhteydessä pidettiin myös järjestötoimikunnan kokous. Yhdistyssihteerien koulutuksia järjestettiin JTJ-klinikan yhteydessä. OK-opintokeskuksen koulutukset Kiinteistöliitto ja jäsenyhdistykset toteuttivat osan koulutuksistaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Vuonna 2013 OK:n kanssa toteutettiin yhteensä 87 koulutustilaisuutta, joiden yhteistuntimäärä oli yhteensä 320 tuntia. Sisäiset koulutukset Toiminnanjohtajapäivä Rakennusalan yleiset sopimusehdot -koulutus Henkilöstön kehityspäivät Jäsentietojärjestelmäklinikka Toiminnanjohtajapäivä Jäsentietojärjestelmäklinikka Lakipalveluiden virkistyspäivä Henkilökunnan työhyvinvointipäivät Viestintäkoulutus yhteistyössä Omakotiliiton kanssa Lakikoulutus Lakipalveluiden yksikköpäivä Tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikköpäivä Viestintä- ja yhteyspalveluiden yksikköpäivä Johtoryhmän suunnittelupäivä Jäsentietojärjestelmäklinikka Lakipalveluiden toimintasuunnitelmapäivä & Lakiseminaari Toiminnanjohtajapäivä Johtoryhmän suunnittelupäivä Jäsentietojärjestelmäklinikka 18

19 Uudet oppaat ja työkalut Korjaushanke haltuun hallituksen pikaopas Kiinteistöliiton asiantuntijat kirjoittivat korjaushankkeita toteuttavien taloyhtiöiden hallitusten avuksi Korjaushanke haltuun hallituksen pikaopas teoksen. Oppaassa kerrotaan käytännön toimenpiteistä, jotka taloyhtiön johdon on ymmärrettävä ja osattava korjaushankkeen onnistumiseksi. Taloyhtiön on hahmotettava korjaushankkeen kulku aina lähtötilanteesta korjaustyön takuuajan kysymyksiin asti. Oppaassa käsitellään korjaushanketta tyypillisimmän urakkamuodon eli pääurakkamuodon (kokonaisurakka tai jaettu urakka) näkökulmasta. Pääurakkamuotoisessa hankkeessa tilaaja hankkii suunnittelun ja urakoinnin erillisillä sopimuksilla. Taloyhtio.net-sivuilla julkaistun oppaan kirjoittivat vanhempi lakimies Jaana Sallmén ja kehityspäällikkö Jari Virta. Energiaeksperttimateriaalin uudistaminen Motiva Oy tilasi Kiinteistöliitolta taloyhtiöiden energiaeksperttimateriaalien päivittämisen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Motiva Oy hyödyntää aineistoa kuluttajien energianeuvonnassa ja liitolla on oikeus käyttää aineistoa omassa neuvonta- ja koulutustyössään. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Petri Pylsy ja hankkeeseen osallistui myös Timo Tossavainen. Hanke alkoi lokakuussa 2012 ja valmistui lokakuussa Hankkeessa oli mukana myös Suomen Isännöintiliitto ry. Tuotettua aineistoa voi mikä tahansa taloyhtiö käyttää tiedon lähteenä pohtiessaan arkisia keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Vapaaehtoisella energiaeksperttitoiminnalla pyritään kannustamaan ottamaan energiatehokkuus osaksi asumisen arkea Lisätietoja eksperttitoiminnan käynnistämisestä ja itse energiaeksperttiaineisto on luettavissa osoitteessa koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttitoiminta Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut -opas Jäsentyytyväisyyskysely 2012 toi esille, että nykyiset jäsenet eivät ole tietoisia kaikista neuvonta- ja muista jäsenpalveluista, joita heidän käytettävissään on. Siksi Kiinteistöliitto julkaisi helmikuussa 2013 Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut -oppaan, joka toimitettiin jäsenkorttien mukana jäsentalojen puheenjohtajille ja isännöitsijöille. Neuvontapalvelujen esittely oli oppaassa tärkeässä roolissa. Vakuuta oikein -opas Kiinteistöliiton perustama projektiryhmä julkaisi Vakuuta oikein -aineiston Taloyhtio.net -sivuilla. Raportin tarkoituksena oli tuottaa taloyhtiöiden hallitusten käyttöön taloudellisten riskien hallinnan työkaluja. Työryhmään kuuluivat neuvontalakimies Miia Lavonen, myyntijohtaja Antero Miikki Colemont Finland Oy:stä ja pääekonomisti Jukka Kero. 19

20 Henkilöstö ja talous Liiton strategian tavoitteena on vahvistaa toiminnan jäsenmaksuperusteisuutta ja ottaa jäsenmaksutasojen määrityksessä huomioon toteutuva yleinen ansiotason kehitys. Tavoitteena on, että jäsenmaksutuloilla voidaan kattaa noin 75 prosenttia liiton toimintamenoista. Kiinteistöliiton toimisto on jaettu kolmeen palveluyksikköön: lakipalveluihin (päälakimies Jenni Hupli), viestintä- ja yhteyspalveluihin (yhteysjohtaja Timo Tossavainen) sekä tutkimus- ja kehityspalveluihin (pääekonomisti Jukka Kero). Yhteysjohtaja Timo Tossavainen on toiminut toimitusjohtajan sijaisena. Henkilöstön kehityspäivät pidettiin tammikuussa. Lisäksi järjestettiin palveluyksiköiden omat kehityspäivät. Henkilöstötyytyväisyyskyselyn ja kehityspäivien perusteella uudistettiin liiton toimiston ja palveluyksiköiden työskentely- ja toimintatapoja. Toimintojen ja tiedonhallinnan kehittämisessä on hyödynnetty myös Plazaa (LiittoPlaza ja ToimielinPlaza), joka on toteutettu Share- Point-palvelualustalla. Plazan uudistamistyö käynnistettiin marraskuussa Henkilöstön osaamistasoa on kehitetty ja ylläpidetty sekä sisäisellä koulutuksella että osallistumalla ulkopuoliseen koulutukseen. Sisäisiin koulutuksiin on kutsuttu myös jäsenyhdistyksien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Henkilökunnan työkyvyn ylläpitämiseksi on järjestetty mm. työhyvinvointipäivät Vierumäellä, tuettu liikunnan- ja kulttuurin harrastamista, osallistuttu kuntoilukampanjoihin sekä henkilökunnan yhteisiä tapahtumia. Liiton lakineuvontojen toimivuutta ja neuvontaresurssien riittävyyttä on seurattu keräämällä neuvontoihin tulleiden puheluiden määriä keväällä (maalis-huhtikuussa). Lakineuvonnan kehittämiseksi toteutettiin keväällä lakineuvonnan asiakastyytyväisyyskysely neuvontapalvelua käyttäneille toisen kerran. Liiton tärkeimpiä investointeja olivat Malmin asematie 6:ssa sijaitsevan liiketilan peruskorjaaminen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n uudeksi toimitilaksi lähtien sekä Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kalevassa toteutetut korjaukset (mm. pihaovet). Liiton toiminnan taloudellinen perusta pysyi vahvana vuonna Jäsenyhdistyksien jäsenmäärän kasvu vahvisti liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Liiton jäsenmaksutuotot olivat euroa (v. 2012: euroa). Kun jäsenmaksutuloista vähennetään Suomen Kiinteistölehden tilausmaksut, yhdistyksille maksetut jäsenhankintapalkkiot sekä Kiinteistöpalvelut ry:lle välitettävät jäsenmaksut, oli nettotuotto noin euroa (v. 2012: euroa). Nettojäsenmaksutuotoilla katettiin n. 60 % liiton varsinaisen toiminnan kuluista. Toimintavuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia alentaa jäsenlehtitilauksista maksettavaa arvonlisäveroa (10 % lisäkustannus). Selvityksen tuloksena päätettiin jatkaa nykykäytäntöä, jossa liitto tilaa Suomen Kiinteistölehden jäsenetuna jäsenyhdistyksiensä jäsenille ja maksaa tilauksista 10 prosentin arvonlisäveron. Tilikauden tappio oli euroa (v. 2012: euroa). Tilikauden tappio johtui pääasiassa Malmin asematie 6:ssa tehdyistä korjausinvestoinneista, jotka kirjattiin kokonaan kuluksi tilinpäätöksessä. Tytär- ja osakkuusyhtiöistä liitto sai osinkotuottoja euroa (v. 2012: euroa). Osinkotuottojen taso johtui erityisesti siitä, että Suomen Talokeskus ei maksanut toisena vuotena peräkkäin lainkaan osinkoa. Lisäksi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n maksama osinko laski. 20

Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely

Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely Kevät Yhteenveto: Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry KTI KIINTEISTÖTIETO OY KTI KIINTEISTÖTALOUDEN INSTITUUTTI RY LUOTTAMUKSELLINEN TAUSTATIEDOT Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Jäsentyytyväisyyskysely 2012

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 Jäsentyytyväisyyskysely KIINTEISTÖLIITTO Yhteenveto: Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys LUOTTAMUKSELLINEN.. TAUSTATIEDOT Tässä raportissa on esitetty Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitystoiminta 2011

Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitystoiminta 2011 Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitystoiminta 2011 23.08.2011 Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät, Hämeenlinna Mauri Marttila, Jukka Kero Jari Virta, Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimus

Lisätiedot

Vuosikertomus 2012. Asiantuntevuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki

Vuosikertomus 2012. Asiantuntevuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Vuosikertomus 2012 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto 1 Vuosikertomus 2012 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

JÄSENTYYTYVÄISYYS 2015

JÄSENTYYTYVÄISYYS 2015 JÄSENTYYTYVÄISYYS 2015 Yhteenveto: Kiinteistöliitto Kanta Häme 1 Jäsentyytyväisyyskyselyn tavoitteena oli selvittää - millaisena jäsenet kokevat Kiinteistöliiton / jäsenyhdistysten nykyisen toiminnan ja

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 VUOSIKERTOMUS 2014 11.4.2015

VUOSIKERTOMUS 2014 VUOSIKERTOMUS 2014 11.4.2015 VUOSIKERTOMUS 2014 11.4.2015 VUOSIKERTOMUS 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus 0307769-5 www.kiinteistoliitto.fi 00100 Helsinki Nordea 127030-60512 www.taloyhtio.net Puh. (09) 1667 6761

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Vuosikertomus 2011. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto.

Vuosikertomus 2011. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto. Vuosikertomus 2011 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Kiinteistö liitto 1 Vuosikertomus 2011 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta SKH-Isännöinti Oy:n koulutustilaisuus 25.5.2016, Helsinki Pääekonomisti Jukka Kero Sisältö Esittäytyminen Talousnäkymät 2016-2017 Hoito- ja ylläpitokustannusten

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

PÄÄTÖS 9.4.2016 Suomen Kiinteistöliitto ry

PÄÄTÖS 9.4.2016 Suomen Kiinteistöliitto ry PÄÄTÖS 9.4.2016 Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus 0307769-5 www.kiinteistoliitto.fi 00100 Helsinki Nordea 127030-60512 www.taloyhtio.net Puh. (09) 1667 6761 IBAN FI3612703000060512 Faksi

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä

Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä Tervetuloa! Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Jari Virta, kehityspäällikkö, Suomen Kiinteistöliitto Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Lähdetään ratkomaan ensimmäistä: Kaksi haastetta: 1) Alueen osat ovat erilaisia. Yksiselitteisiä ohjeita

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Julkaistavissa 6.5.2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA RY:N STRATEGIA Päivitys 03-2013

KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA RY:N STRATEGIA Päivitys 03-2013 1 KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA RY:N STRATEGIA Päivitys 03-2013 Neuvonta-Viestintä-Koulutus-Edunvalvonta 1) Johdanto Strategia on linjaus siitä, mitkä ovat Kiinteistöliitto Uusimaan tavoitteet ja miten yhdistys

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto.

Vuosikertomus 2010. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto. Vuosikertomus 2010 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Kiinteistö liitto 1 Vuosikertomus 2010 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

RAKSA Foorumi 2014. Kestävä asuminen ja ympäristö - K-EASY loppuseminaari

RAKSA Foorumi 2014. Kestävä asuminen ja ympäristö - K-EASY loppuseminaari RAKSA Foorumi 2014 Kestävä asuminen ja ympäristö - K-EASY loppuseminaari Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Juha Salmi, toimitusjohtaja, Suomen Asuntotietokeskus Oy 13.05 Rakennetun ympäristön elinkaari -

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Energiatodistus tutuksi

Energiatodistus tutuksi 1 2014 24.2.2014 Energiatodistus tutuksi Kiinteistöliitto Lappi ry YHTEYSTIEDOT Rovakatu 26 A 11 96200 Rovaniemi taru.palokangas@kiinteistoliitto.fi, p. 0400-965040 Mikä energiatodistus on? Energiatodistus

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asunto- ja ympäristöjaosto

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan ympäristövaliokunta 11.10.2013 Harri Hiltunen

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Linkki esityksiin lähetetään osallistujille seminaarin jälkeen WLAN Sibeliustalo Käyttäjätunnus: Salasana: Vähähiilinen maankäyttö

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011 1 (8) 16.11.2010. Työvaliokunta 9.11.2010 Hallitus 16.11.2010. Järjestötoiminta. Neuvonta. Edunvalvonta. Viestintä & koulutus

Toimintasuunnitelma 2011 1 (8) 16.11.2010. Työvaliokunta 9.11.2010 Hallitus 16.11.2010. Järjestötoiminta. Neuvonta. Edunvalvonta. Viestintä & koulutus Toimintasuunnitelma 2011 1 (8) 16.11.2010 Työvaliokunta 9.11.2010 Hallitus 16.11.2010 Neuvonta Järjestötoiminta Edunvalvonta Viestintä & koulutus Tutkimus & kehitys 1) Johdanto...2 2) Edunvalvonta...2

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Taloyhtiöiden antenniverkkojen tilanne - miten tavoittaa päättäjät? 29.10.2015 Rantasipi Sveitsi Yhteysjohtaja Timo Tossavainen

Taloyhtiöiden antenniverkkojen tilanne - miten tavoittaa päättäjät? 29.10.2015 Rantasipi Sveitsi Yhteysjohtaja Timo Tossavainen Taloyhtiöiden antenniverkkojen tilanne - miten tavoittaa päättäjät? 29.10.2015 Rantasipi Sveitsi Yhteysjohtaja Timo Tossavainen Asunto-osakeyhtiöt & tavoitettavuus Suuri määrä taloyhtiöitä Suomessa = haaste

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Toiminnantarkastus, miten se tehdään?

Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Taloyhtiötapahtuma 6.4.2016, Messukeskus Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Suomen Kiinteistöliitto Tutkimus- ja kehityspalvelut Kiinteistöliitossa 2 T&K-palvelut

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

LVI-Tekniset Urakoitsijat. Toimiala- ja työnantajaliitto LVI-TU 2015

LVI-Tekniset Urakoitsijat. Toimiala- ja työnantajaliitto LVI-TU 2015 LVI-Tekniset Urakoitsijat Toimiala- ja työnantajaliitto LVI-TU 2015 LVI-alan palveleva asiantuntija LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on LVI-asennusalan toimiala- ja työnantajajärjestö sekä palveleva

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Tavoitteellinen energianhallinta. taloyhtiössä. Matti Hellgrén. Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija

Tavoitteellinen energianhallinta. taloyhtiössä. Matti Hellgrén. Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Tavoitteellinen energianhallinta ja ylläpito taloyhtiössä Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriö Julkisivumessut 12.10.2011 Helsinki Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus Korjausrakentamisen strategia 2007-2017

Lisätiedot

Katsaus liittoyhteisön nykytilaan ja järjestön tulevaisuuteen Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät 23.-24.8.2011, Hämeenlinna Harri Hiltunen

Katsaus liittoyhteisön nykytilaan ja järjestön tulevaisuuteen Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät 23.-24.8.2011, Hämeenlinna Harri Hiltunen Katsaus liittoyhteisön nykytilaan ja järjestön tulevaisuuteen Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät 23.-24.8.2011, Hämeenlinna Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry Jäsenkehitys jatkuu hyvänä Jäsenkehitys

Lisätiedot

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa?

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Uuden Jyväskylän kunnalliset vuokratalot Energiatodistuksia

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ

KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ TkT Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto jari.virta@kiinteistoliitto.fi Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014 1 (13) 19.11.2013. Työvaliokunta 12.11.2013 Hallitus 19.11.2013. Sisällys

Toimintasuunnitelma 2014 1 (13) 19.11.2013. Työvaliokunta 12.11.2013 Hallitus 19.11.2013. Sisällys Toimintasuunnitelma 2014 1 (13) 19.11.2013 Työvaliokunta 12.11.2013 Hallitus 19.11.2013 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Edunvalvonta... 2 3. Neuvontapalvelut... 3 4. Järjestötoiminta ja hallinto... 4 5. Tutkimus-

Lisätiedot