Kesäkuu Palkkatilastokatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäkuu 2009. Palkkatilastokatsaus"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2009 Palkkatilastokatsaus Vuosi 2008

2 Palkkatilastokatsaus Vuosi 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

3 Tiivistelmä Säännöllisen työajan ansiot nousivat EK:n jäsenyrityksissä vuoden 2008 aikana keskimäärin 5,5 prosenttia. Tästä ansioiden noususta keskimäärin 4,3 prosenttiyksikköä eli noin kolme neljäsosaa aiheutui sopimuskorotuksista. Keskiansiot nousivat useimmilla toimialoilla sopimuskorotuksia enemmän. Säännöllisen työajan ansiot kohosivat teollisuuden työntekijöillä 4,7 prosenttia ja toimihenkilöillä 5,2 prosenttia. Kaupan alalla ansiot nousivat keskimäärin 4,5 prosenttia ja rahoitus- ja vakuutusalalla 7,8 prosenttia. EK:n jäsenyritysten henkilöstön keskiansio oli vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä noin euroa kuukaudessa. Teollisuustyöntekijöiden keskimääräinen säännöllisen työajan tuntiansio oli 15,04 euroa. Teollisuuden kaikkien toimihenkilöiden säännöllisen työajan keskiansio oli euroa kuukaudessa ja kaupan alan koko henkilöstön keskiansio euroa kuukaudessa. Summary Average regular earnings rose 5,5 per cent in EK s member companies in ,3 percentage points of the rise resulted due to collective wage raise agreements. The rise of average earnings exceeded the collective wage raises in most branches. In manufacturing, regular earnings rose 4,7 per cent for hourly paid employees and 5,2 per cent for monthly paid employees. In trade, earnings rose on average 4,5 per cent, and in banking and insurance 7,8 per cent. Average earnings for normal time of work were around euros per month in the fourth quarter In manufacturing, the average hourly wage for blue-collar workers was 15,04 euros and the average monthly earnings for white-collar workers were euros. The average earnings in trade were euros per month. 2 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä/Summary...2 Sisällysluettelo...3 Esipuhe...5 Palkkojen ja työvoimakustannusten kehitys vuonna Ansiokehitys vuosina Palkkojen taso vuonna Palkkojen hajonta...12 Tulospalkkiot...14 Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne vuonna Liitteet: Tilastoliite...19 EK:n palkkatiedusteluiden sisältö...28 EK:n palkkatilastojen palkka- ja ansiokäsitteet...29 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

5 4 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

6 Esipuhe EK:n palkkatilastokatsaus 2008 sisältää tietoja EK:n jäsenyritysten palveluksessa olleiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkoista ja työvoimakustannuksista vuonna Julkaisussa on kuvattu ansioiden ja työvoimakustannusten muutosta, tasoa sekä rakennetta. Tietojen esittämisessä on käytetty pääasiassa suuriin toimialakokonaisuuksiin tai henkilöstöryhmiin perustuvia luokituksia. Tarkemmat sopimusalakohtaisesti luokitellut tiedot löytyvät julkaisun liitteestä. EK:ssa on toteutettu laaja tilastouudistus, jonka tuloksena palkkatilaston tiedot kerätään sähköisesti koko jäsenkentästä. Kuukausipalkkatilaston osalta uudistus otettiin käyttöön jo vuonna 2007, mutta tuntipalkkatilaston osalta uuteen järjestelmään siirryttiin vuoden 2008 neljännen neljänneksen tiedustelussa. Tuntipalkkatiedustelun sisältöön ei tehty olennaisia muutoksia uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Palkkatilastoja julkaistaan myös verkkojulkaisuina, jäsenliittojen tilastoina sekä yrityskohtaisina palautteina. Palkansaajien keskusjärjestöt ja niiden jäsenjärjestöt saavat käyttöönsä EK:n palkkatilaston tulokset yhteistyösopimuksen mukaisesti. EK tekee palkkatilastoa sekä edunvalvonnallisiin tarkoituksiin että osaksi virallista tilastoa. Työmarkkinajärjestöt tarvitsevat tietoja henkilöstön ansiokehityksestä ja -tasosta muun muassa työehtosopimusneuvotteluja varten. Myös jäsenyritykset tarvitsevat vastaavia tietoja palkkapolitiikkansa toteuttamiseksi. Palkkatilastotiedot toimitetaan myös Tilastokeskukselle Suomen virallisen palkkatilaston ja EU:n palkkatilastojen perusaineiston osaksi. Tämän vuoksi EK:n jäsenyritysten ei tarvitse vastata Tilastokeskuksen palkkatiedusteluihin. Helsingissä kesäkuussa 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

7 Palkkojen ja työvoimakustannusten kehitys vuonna 2008 Palkat nousivat yli 5 prosenttia Säännöllisen työajan ansiot nousivat EK:n jäsenyrityksissä vuoden 2007 lopulta vuoden 2008 loppuun keskimäärin viisi ja puoli prosenttia. Sopimuskorotusten osuus ansioiden muutoksesta oli keskimäärin 4,3 prosenttiyksikköä. Ansiokehitys vaihteli useimmilla aloilla neljän ja kahdeksan prosentin välillä. Sopimuskorotukset nostivat ansioita reilut neljä prosenttia Säännöllisen työajan ansioiden noususta vuoden 2007 lopulta vuoden 2008 loppuun keskimäärin 4,3 prosenttiyksikköä aiheutui sopimuskorotuksista. Muu osa ansioiden noususta aiheutui yrityskohtaisista palkankorotuksista ja rakennemuutoksista. Teollisuuden työntekijöillä sopimuskorotukset nostivat ansioita tilastojaksolla 3,9 prosenttia ja teollisuuden toimihenkilöillä 4,5 prosenttia. Palvelualojen työntekijöillä ja toimihenkilöillä sopimusvaikutuksen osuus ansiokehityksestä oli keskimäärin 4,5 prosenttiyksikköä ja rakennusalan työntekijöillä 5,9 prosenttiyksikköä. Palkkoja korotettiin eri ajankohtina vuonna 2008 Vuoden 2007 neuvottelukierroksella solmittujen työehtosopimusten mukaiset toisen vuoden palkankorotukset tulivat suurimmalla osalla aloista voimaan lokakuusta 2008 alkaen. Joillakin aloilla palkankorotukset tulivat kuitenkin voimaan jo keväällä tai kesällä Muutamalla alalla tilastointijaksolle osui kaksi sopimuskorotusta, mikä nosti luonnollisesti myös jakson ansiokehityksen poikkeuksellisen suureksi. Sopimuskorotusten ajoittuminen eri ajankohdille tekee alojen välisen ansiokehitysvertailun aiempaa monimutkaisemmaksi. Ansiokehitys oli nopeinta palveluissa ja liikenteessä Palkansaajien ansiot nousivat useimmilla aloilla sopimuskorotuksia enemmän. Ansioiden nousu vaihteli päätoimialoilla 4,3:n ja 7,9 prosentin välillä. Tilastoituun ansiokehitykseen vaikuttivat eniten sopimuskorotusten suuruus ja niiden voimaantulon ajankohta. Sopimusalakohtaiset ansiokehitystiedot on esitetty julkaisun liitteenä (katso Tilastoliite). Säännöllisen työajan ansiot kohosivat teollisuudessa työntekijöillä 4,7 prosenttia ja teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä 5,7 prosenttia. Rakennusalalla työntekijöiden ansiokehitys oli 5,1 prosenttia. Kaupan alalla palkansaajien ansiot nousivat 4,5 prosenttia ja liikenteessä 6,9 prosenttia. Ansiokehitys oli selvästi keskimääräistä nopeampaa muun muassa vakuutusalan ja televiestintäalan toimihenkilöillä. Näillä aloilla tilastointijaksolle ajoittui kaksi eri sopimuskorotusta, kun taas edelliselle jaksolle ei ollut osunut sopimuskorotuksia lainkaan. Identtisten henkilöiden ansiot nousivat useimmiten enemmän kuin saman alan koko henkilöstön. Identtisten henkilöiden ansiokehitysluvut, joissa ei ole mukana henkilöstön vaihtuvuuden vaikutusta, ylittivät yleensä selvästi myös sopimuskorotusten tuoman ansionnousun. 6 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

8 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

9 Ansiokehitys vuosina Ansiot nousseet noin neljä prosenttia vuodessa Ansiot ovat nousseet EK:n jäsenyrityksissä viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Teollisuudessa keskiansio on noussut vastaavalla ajanjaksolla yli neljä prosenttia ja palvelualoilla vajaat neljä prosenttia vuodessa. Reaaliansiot ovat nousseet vastaavalla ajanjaksolla keskimäärin runsaat kaksi prosenttia vuodessa. Ansiokehitys on ollut nopeinta teollisuuden toimihenkilöillä Viimeisen kymmenen vuoden aikana ansiot ovat nousseet eniten teollisuuden toimihenkilöillä. Teollisuuden kaikilla toimihenkilöillä ansiot ovat nousseet keskimäärin noin 4,6 prosenttia vuodessa. Osaksi tähän on vaikuttanut voimakas muutos toimihenkilöryhmien koostumuksessa. Teollisuuden työntekijöillä ansiokehitys on ollut hitaampaa kuin toimihenkilöillä. Palvelualojen toimihenkilöillä ja työntekijöillä ansiokehitys on ollut keskimäärin hieman hitaampaa kuin teollisuudessa. Henkilöstörakenteen muutos vaikuttaa ansiokehitykseen Mitä suurempia ja epäyhtenäisempiä palkansaajaryhmiä tarkastellaan, sitä todennäköisemmin ansiokehitykseen vaikuttavat henkilöstörakenteessa tapahtuvat muutokset. Yksi merkittävimmistä rakenteellisista muutoksista on ollut ylempien toimihenkilöiden suhteellisen osuuden kasvu, joka on nopeuttanut kaikkien toimihenkilöiden keskimääräistä ansiokehitystä. Teollisuuteen rekrytoiduista uusista toimihenkilöistä huomattava osa on ylempiä toimihenkilöitä. Ylempien toimihenkilöiden määrä on teollisuudessa kasvanut myös sen johdosta, että teknisiä toimihenkilöitä ja konttoritoimihenkilöitä on siirtynyt ylempiin toimihenkilöihin. Uusien toimihenkilöiden ja siirtyjien palkkataso on ollut yleensä matalampi kuin ylempiin toimihenkilöihin pitempään kuuluneilla, joten nämä rakennemuutokset ovat hidastaneet ylempien toimihenkilöiden ansiokehitystä. Ylempien toimihenkilöiden osuus on kasvanut sekä teollisuudessa että palveluissa Vuonna 2008 ylempien toimihenkilöiden osuus oli teollisuuden kaikista toimihenkilöistä 56,9 prosenttia. Ylempien toimihenkilöiden osuuden kasvu on ollut nopeaa: osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 44 prosentista 57 prosenttiin. Teollisuuden koko henkilöstöstä ylempien toimihenkilöiden osuus oli vuonna 2008 noin 27 prosenttia. Toimihenkilörakenteen muutos liittyy teollisuuden henkilöstön tehtävärakenteen muutokseen. Toimisto- ja työnjohtotyöt ovat vähentyneet, ja asiantuntijaja suunnittelutyöt ovat yleistyneet. Myös monilla palvelualoilla ylempien toimihenkilöiden suhteellinen osuus on kasvanut, kun suorittavan työn määrä on muun muassa tietotekniikan kehityksen myötä vähentynyt. Näin on käynyt esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusalalla sekä tietotekniikan palveluissa. Ylempien toimihenkilöiden osuus palvelualojen koko henkilöstöstä oli vuonna 2008 noin 16 prosenttia. Ansioiden noususta kaksi kolmasosaa sopimuskorotuksia Ansioiden noususta viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kaksi kolmasosaa on aiheutunut työehtosopimuksilla sovituista palkankorotuksista (sopimuskorotuksista). Yrityskohtaiset palkankorotukset ja rakennemuutokset selittävät näin ollen noin kolmanneksen toteutuneesta ansioiden noususta. Rakennemuutokset ja yrityskohtaiset palkankorotukset ovat nostaneet ansioita koko EK:n jäsenkentässä viime vuosina hieman yli tai hieman alle prosentin vuodessa. Teollisuudessa niiden osuus ansiokehityksestä on yleensä ollut hieman suurempi kuin palvelualoilla. Reaaliansiot nousseet ripeästi viime vuosina Teollisuuden työntekijöiden sekä palvelualojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden reaaliansiot ovat nousseet viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin runsaat kaksi prosenttia vuodessa. Teollisuuden toimihenkilöiden reaaliansioiden nousuvauhti on ollut keskimäärin noin kaksi ja puoli prosenttia vuodessa. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 reaaliansiot nousivat 0,9 1,9 prosenttia henkilöstöryhmästä riippuen. 8 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

10 Ansiokehitystä mitataan säännöllisen työajan ansioista Palkansaajien ansioiden kehittymistä mitataan yleisimmin säännölliseltä työajalta maksettujen palkkojen kehityksen mukaan. Huomioon ei siten oteta esimerkiksi yli- tai sunnuntaityöstä maksettuja korotuksia. Toimihenkilöillä ja muilla kuukausipalkkaisilla henkilöillä ansiokehitykseen luettiin myös tulospalkkiot vuoteen 2001 tai 2002 saakka alasta riippuen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

11 Palkkojen taso vuonna 2008 Keskiansio noin euroa kuukaudessa Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita oli EK:n jäsenyritysten henkilöstöllä keskimäärin noin euroa kuukaudessa vuoden neljänneksellä. Luvussa ovat mukana myös tuntipalkkaiset työntekijät, joiden tuntiansiot on muutettu laskennallisesti kuukausiansioiksi. Sopimusalakohtaiset tiedot ansiotasoista on esitetty julkaisun liitteessä. Työntekijöiden ansiot korkeimmat talotekniikka-alalla Teollisuuden tuntipalkkaisten työntekijöiden säännöllisen työajan keskiansio oli vuoden neljänneksellä 15,04 euroa tunnissa. Rakennusalan työntekijä ansaitsi vastaavana ajankohtana keskimäärin 15,55 euroa. Teollisuuden työntekijöistä keskiansio oli korkein paperiteollisuudessa, 16,73 euroa tunnissa. Rakentamisessa korkein keskiansio oli talotekniikka-alalla, 17,52 euroa tunnissa. Teollisuuden teknisten ja konttoritoimihenkilöiden ansiotaso oli vuoden 2008 lokakuussa keskimäärin euroa kuukaudessa ja ylempien toimihenkilöiden keskimäärin euroa kuukaudessa. Kaikilla teollisuuden toimihenkilöillä säännöllisen työajan ansioiden taso oli keskimäärin euroa kuukaudessa. Tietotekniikan palveluissa palvelualojen korkein keskiansio Palvelualojen palkansaajista korkein ansiotaso oli tietotekniikan palvelualan henkilöstöllä, jonka säännöllisen työajan keskiansio oli vuoden 2008 lokakuussa euroa kuukaudessa. Toiseksi korkein ansiotaso oli rahoitusalalla, jonka koko henkilöstön keskiansio oli vastaavana ajankohtana euroa kuukaudessa. Kaupan alan koko henkilöstön keskiansio oli vuoden 2008 lokakuussa euroa, ja esimerkiksi kaupan myyjä ansaitsi euroa. Terveys- ja sosiaalipalveluissa koko henkilöstön keskimääräinen kuukausiansio oli euroa, ja hotelli- ja ravintola-alan työntekijä ansaitsi keskimäärin euroa kuukaudessa. Keskiansio on korkein valtiosektorilla Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ennakkotietojen mukaan vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä euroa kuukaudessa. Työmarkkinasektoreista korkein keskiansio oli valtiolla ja matalin kuntasektorilla. Yksityisen sektorin keskiansio oli hieman kaikkien palkansaajien keskiarvoa korkeampi. Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot sisältävät säännöllisen työajan ansion lisäksi tulos- ja voittopalkkiot. Ansiotasojen erilaisuuteen vaikuttavat muun muassa eri sektorien erilaiset työt ja erilainen henkilöstörakenne. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevien osuus palkansaajista on valtiosektorilla suurempi kuin muilla sektoreilla. Palkkatilastot tilastoliitteessä EK:n sopimusalakohtaiset palkkatilastot vuodelta 2008 löytyvät tämän julkaisun tilastoliitteestä. Liitteen taulukossa on esitetty henkilöiden lukumäärät, keskiansiot sekä ansioiden muutokset sopimusaloittain ja palkansaaja- tai ammattiryhmittäin luokiteltuina. 10 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

12 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

13 Palkkojen hajonta Palkkaerot pienenivät teollisuudessa ja kasvoivat palveluissa Palkkaerot pienenivät hieman edellisestä vuodesta teollisuuden suurimmilla henkilöstöryhmillä. Palvelualoilla palkkaerot puolestaan hieman kasvoivat. Euroopan komission ja OECD:n mukaan palkkahajonta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna erittäin pieni. Palkkojen hajonta vaihtelee toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin Palkkahajonnan erot toimialojen ja palkansaajaryhmien välillä johtuvat pääosin siitä, että tehtävien kirjo ja vaativuus vaihtelevat joillakin aloilla ja palkansaajaryhmillä toisia enemmän. Yleensä suurilla toimialoilla ja asiantuntijatehtävissä palkkojen hajonta on suurempi kuin pienillä aloilla ja suorittavan tason tehtävissä. Teollisuudessa ja palvelualoilla palkkahajonta suurin ylemmillä toimihenkilöillä Teollisuudessa korkeimmin palkatun kymmenyksen alin säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita oli vuonna 2008 ylemmillä toimihenkilöillä 103 prosenttia, teknisillä toimihenkilöillä ja konttoritoimihenkilöillä 71 prosenttia ja työntekijöillä 59 prosenttia suurempi kuin matalimmin palkatun kymmenyksen korkein vastaava palkka. Edellisestä vuodesta palkkahajonta pieneni ylemmillä sekä teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä yhden ja työntekijöillä kaksi prosenttiyksikköä. Palvelualoilla ylempien toimihenkilöiden korkeapalkkaisin kymmenys ansaitsi alimmillaan vastaavana aikana 135 prosenttia enemmän kuin matalapalkkaisin kymmenys ylimmillään. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden korkeapalkkaisin kymmenys ansaitsi alimmillaan 98 prosenttia enemmän kuin matalapalkkaisin kymmenys enimmillään. Edellisestä vuodesta palkkahajonta kasvoi palvelualojen ylemmillä toimihenkilöillä sekä Näin palkkahajontaa mitataan Palkkahajonnan mittarina käytetään tässä katsauksessa ylimmän desiilipalkan (D9) ja alimman desiilipalkan (D1) välistä suhdetta, jolloin suhteellista palkkaeroa mitataan suhdeluvulla D9/D1. Ansiokäsitteenä on säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Ylin desiilipalkka tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän ansaitsee 90 prosenttia palkansaajista ja alin desiilipalkka palkkaa, jota vähemmän ansaitsee 10 prosenttia palkansaajista. Mediaanipalkka tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän tai enemmän ansaitsee tasan puolet palkansaajista. Esimerkiksi palvelualojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden ylin desiilipalkka oli vuoden 2008 lokakuussa euroa ja alin desiilipalkka euroa kuukaudessa. Näin ollen ylimmän ja alimman desiilipalkan suhdeluku oli 1,98. Tämä tarkoittaa sitä, että ylin desiilipalkka oli 98 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Palkkahajonnan muutoksia tulkittaessa tulee huomioida se, että hajonta voi tilastoajanjakson aikana muuttua varsin paljon henkilöstörakenteen muuttuessa. Esimerkiksi uusia työntekijöitä palkkaavalla alalla palkkahajonta yleensä kasvaa vanhojen työntekijöiden palkkahajonnan pysyessä kuitenkin ennallaan. toimihenkilöillä ja työntekijöillä viisi prosenttiyksikköä. Rakennusalan ylemmillä toimihenkilöillä säännöllisen työajan ansion ylin desiilipalkka ilman tulospalkkioita oli 82 prosenttia, teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä 77 prosenttia ja työntekijöillä 70 prosenttia alinta desiilipalkkaa suurem- 12 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

14 pi. Edellisestä vuodesta palkkahajonta kasvoi ylemmillä toimihenkilöillä viisi sekä teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä kolme prosenttiyksikköä. Työntekijöillä palkkahajonta sen sijaan pieneni kahdeksan prosenttiyksikköä. Tulospalkkiot lisäävät palkkahajontaa ylemmillä toimihenkilöillä Tulospalkkiot lisäävät palkkahajontaa erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä. Teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä sekä työntekijöillä tulospalkkioiden vaikutus palkkahajontaan oli pienempi tai lähes olematon. Teollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä ylin desiilipalkka tulospalkkioineen oli 115 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Ilman tulospalkkiota ylin desiilipalkka oli 103 prosenttia alinta desiilipalkkaa suurempi. Edellisestä vuodesta pakkahajonta laski yhden prosenttiyksikön molempien ansiokäsitteiden osalta. Rakentamisen aloilla ylemmillä toimihenkilöillä ylin desiilipalkka tulospalkkioineen oli 99 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Ilman tulospalkkiota ylin desiilipalkka oli 82 prosenttia alinta desiilipalkkaa suurempi. Edelliseen vuoteen verrattuna palkkahajonta tulospalkkioineen kasvoi kaksi ja ilman tulospalkkioita viisi prosenttiyksikköä. Palvelualojen ylemmillä toimihenkilöillä vastaavat luvut olivat 148 ja 135 prosenttia. Ansiokehityksen hajonta Ansiokehitys vaihtelee tilastointijaksolla sekä aloittain että palkansaajittain. Aloittaisten ansiokehityserojen syinä ovat erisuuruiset sopimuskorotukset sekä aloittain vaihtelevat yksilölliset palkankorotukset. Myös henkilöstörakenteen muutokset aiheuttavat sopimusalakohtaisia ansiokehityseroja. Tarkasteltaessa palkkatilastoaineistoja yksilötasolla voidaan havaita, että suurimmalla osalla palkkataso kohoaa tilastoajanjaksolla vähintään alakohtaisen sopimuskorotuksen verran. Useilla henkilöillä palkkataso kohoaa tuntuvastikin sopimuskorotusta ja keskimääräistä ansiokehitystäkin enemmän. Joillakin palkkataso voi puolestaan kohota sopimuskorotusta vähemmän ja jopa laskea. Sopimuskorotusta tai keskimääräistä ansiokehitystä hitaamman palkkakehityksen tai ansiotason laskun syinä ovat tavallisimmin esimerkiksi palkkaa alentavat muutokset henkilön tehtävän vaativuudessa, työajassa tai suoritustyön määrässä. Päinvastaiset muutokset voivat puolestaan nostaa palkkaa tuntuvastikin sopimuskorotusta tai keskimääräistä ansiokehitystä enemmän. EK:n jäsenyritysten kaikista kuukausipalkkaisista palkansaajista vajaalla kuudella prosentilla säännöllisen työajan ansio aleni vuoden 2007 lokakuusta vuoden 2008 lokakuuhun. Vastaavalla ajanjaksolla noin 65 prosentilla säännöllisen työajan ansio nousi yli viisi prosenttia, vajaalla 30 prosentilla yli 10 prosenttia ja runsaalla seitsemällä prosentilla peräti yli 20 prosenttia. Yksilötasolla ansiokehityksen hajontaa tarkastellaan identtisillä henkilöillä. Työaikalisät, suorituspalkat ja tulospalkkiot lisäävät ansiokehityksen hajontaa. Palkkatilastoaineistosta voi havaita, että ansiokehityksen hajonta on pienin kiinteän kuukausipalkan ja aikapalkan osalta ja suurin, kun mukaan otetaan kaikki tilastoidut palkkalajit tulos- ja voittopalkkiot mukaan lukien. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

15 Tulospalkkiot Tulospalkkioita sai noin kolmannes palkansaajista Tulospalkkioita maksettiin noin kolmannekselle eli 34 prosentille EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä vuonna Osuus laski hieman edellisestä vuodesta. Tulospalkkiot olivat teollisuudessa yleisempiä kuin palvelualoilla: teollisuudessa 51 prosenttia henkilöstöstä sai tulospalkkioita, kun taas palvelualoilla tulospalkkioita maksettiin joka neljännelle palkansaajalle. Keskimääräinen tulospalkkio oli EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2008 noin 7 prosenttia henkilön kokonaisansiosta, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Tulospalkkiot yleisimpiä teollisuuden toimihenkilöillä Tulospalkkioita maksettiin vuonna 2008 yleisimmin teollisuuden ylemmille toimihenkilöille, joista 74 prosenttia sai tulospalkkioita. Teollisuuden teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä tulospalkkioita saaneiden osuus oli 59 prosenttia ja teollisuuden työntekijöillä 34 prosenttia. Rakennusalalla tulospalkkiot olivat selvästi harvinaisempia kuin teollisuudessa. Tulospalkkioita maksettiin vuonna 2008 työntekijöistä kolmelle prosentille ja toimihenkilöistä 42 prosentille. Palvelualoista tulospalkkiot olivat yleisimpiä rahoitus- ja vakuutusalalla, jonka henkilöstöstä 50 prosenttia sai tulospalkkioita. Kaupan alan yrityksissä tulospalkkioita maksettiin 39 prosentille henkilöstöstä. Terveys- ja sosiaalipalveluissa tulospalkkiot ovat edelleen melko harvinaisia: palkkioita maksettiin seitsemälle prosentille henkilöstöstä. Tulospalkkioita saaneiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta muun muassa teollisuuden ja rakentamisen toimihenkilöillä sekä kaupassa. Sen sijaan muun muassa teollisuuden työntekijöillä sekä rahoitus- ja vakuutusalan henkilöstöllä osuus laski hieman. Tulospalkkiot keskimäärin seitsemän prosenttia kokonaisansioista Vuonna 2008 maksetut tulospalkkiot olivat EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 6,7 prosenttia henkilön kokonaisansioista. Luku on laskettu niistä henkilöistä, joille palkkatilaston mukaan maksettiin tulospalkkioita kyseisenä vuonna. Maksettujen tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista suureni hieman edellisestä vuodesta. Teollisuudessa maksetut tulospalkkiot olivat vuonna 2008 keskimäärin 6,6 prosenttia kokonaisansioista. Työntekijöille maksetut tulospalkkiot olivat keskimäärin 2,7 prosenttia ja toimihenkilöille maksetut tulospalkkiot 7,1 prosenttia kokonaisansioista. Palvelualoilla tulospalkkion osuus kokonaisansioista vaihteli kolmesta prosentista yli kymmeneen prosenttiin toimialasta riippuen. Teollisuuden työntekijöille maksetut tulospalkkiot olivat vuonna 2008 keskimäärin 976 euroa ja teollisuuden toimihenkilöille maksetut tulospalkkiot euroa. Kaupan alalla henkilöstölle maksettu tulospalkkio oli keskimäärin euroa ja rahoitus- ja vakuutusalalla euroa. Suurimmat tulospalkkiot rakennusalan toimihenkilöillä Suurimmat tulospalkkiot maksettiin vuonna 2008 rakennusalan toimihenkilöille, joiden tulospalkkiot olivat keskimäärin 12,0 prosenttia kokonaisansioista. Palvelualojen suurimmat tulospalkkiot maksettiin vuonna 2008 rahoitus- ja vakuutusalan henkilöstölle, jonka tulospalkkiot olivat keskimäärin 10,7 prosenttia kokonaisansioista. Suurimmista työntekijäaloista korkeimmat tulospalkkiot maksettiin rakennustuoteteollisuuden työntekijöille, joiden tulospalkkiot olivat keskimäärin 5,7 prosenttia kokonaisansioista. Vuoden 2008 tulospalkkiot perustuvat edellisen vuoden tuloksiin Vaikka talouskasvu hidastui vuoden 2008 jälkipuoliskolla, joillakin aloilla ja henkilöstöryhmillä tulospalkkiot kasvoivat edelleen vuodesta Yhtenä syynä tähän on se, että vuonna 2008 maksetut tulospalkkiot perustuivat pääosin yritysten tekemiin tuloksiin vuonna 2007, jotka olivat yleisesti hyviä. Toinen syy tulospalkkioiden kasvuun vuodesta 2007 vuoteen 2008 voi olla se, että vuonna 2007 kuukausipalkkatilasto tuotettiin ensimmäistä kertaa uudella sähköisellä tiedonkeruulla, jolloin joidenkin yritysten ilmoittamissa palkkatiedoissa saattoi olla puutteita. 14 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

16 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

17 Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne vuonna 2008 Tehdyn työtunnin hinta 29 euroa Työnantajalle aiheutuva tehdyn työtunnin kokonaiskustannus oli EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2008 keskimäärin 29 euroa. Kokonaistyövoimakustannuksista 17,20 euroa oli tehdystä työstä aiheutuneita välittömiä palkkakustannuksia, 5,80 euroa välillisiä palkkakustannuksia, 5 euroa sosiaalimaksuja ja yksi euro yrityskohtaisia työvoimakustannuksia. Palkan sivukuluja 70 prosenttia EK:n jäsenyritykset maksoivat palkkaan liittyviä sivukuluja vuonna 2008 keskimäärin 11,80 euroa tunnilta. Tämä on 70 prosenttia tehdyltä työajalta maksetuista palkoista. Yksityisen sektorin työnantajan välitön palkkakustannus tehtyä työtuntia kohti oli EK:n arvion mukaan 17,20 euroa. Tämä lisäksi työnantaja maksoi välillisiä palkkakuluja keskimäärin 5,80 euroa, pakollisia sosiaalimaksuja 5,00 euroa ja yrityskohtaisia henkilöstökustannuksia 1,00 euroa. Välillisistä palkkakuluista suurimmat ovat lomapalkat ja vapaapäivien palkat. Myös tulos- ja voittopalkkiot on laskettu välillisiin kuluihin. Sosiaalimaksuista suurimmat ovat työeläkemaksut ja sosiaaliturvamaksu. Taulukossa 2 esitetty kustannusrakenne on suuntaa-antava. Lisäksi on huomattava, että palkka- ja työvoimakustannusten rakenne on erilainen eri toimialoilla ja eri yrityksissä. Teollisuuden työntekijöiden tuntikustannukset 28 euroa Teollisuuden työntekijöiden keskimääräiset kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2008 runsaat 28 euroa tehtyä työtuntia kohti. Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tehdyn työajan palkka oli hieman matalampi, välilliset palkat ja sosiaalimaksut hieman korkeammat ja yrityskohtaiset kustannukset matalammat kuin EK:n edustamilla aloilla keskimäärin. Eri aloilla ja eri yrityksissä tuntikustannukset ja niiden rakenne saattavat poiketa merkittävästi koko teollisuuden keskiarvosta. Taulukossa 3 esitetty kustannusrakenne perustuu palkkojen osalta EK:n tuntipalkkatilastoon vuodelta 2008 ja muiden kustannuserien osalta eri viranomaisten tilastoihin, jotka EK:ssa on arvioitu vuoden 2008 tasolle. Taulukko 2. Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne EK:n jäsenyrityksissä 2008 Palkka- ja työvoimakustannuserä Työnantajan kustannus (netto), euroa / tunti Kustannuserien osuus, % Kokonaispalkoista (palkkasummasta) Tehdyn työajan palkoista Sosiaalimaksut keskimäärin 23 prosenttia palkoista EK:n jäsenyritysten lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut olivat vuonna 2008 keskimäärin 24,2 prosenttia palkkasummasta. Työeläkemaksu oli keskimäärin 16,8 prosenttia, sosiaaliturvamaksu 3,7 prosenttia, työttömyysvakuutusmaksu 2,4 prosenttia ja tapaturmavakuutusmaksu 1,2 prosenttia palkkasummasta. Sosiaaliturvamaksusta oli kansaneläkemaksun osuus 1,4 ja sairausvakuutusmaksun osuus 2,0 prosenttiyksikköä. Ryhmähenkivakuutusmaksu oli 0,1 prosenttia. Luvut perustuvat pääosin viranomaisten tilastoihin, mutta ovat osittain EK:n arvioita. Lakisääteisten sosiaalimaksujen lisäksi yritykset voivat maksaa myös vapaaehtoisia vakuutusmaksuja. Yrityksillä voi olla myös muita työsuhteisiin ja henkilöstöön liittyviä kustannuksia, kuten työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, koulutuksen ja henkilöstöetujen kustan- Kokonaistyövoimakustannuksista Tehdyn työajan palkat 17, Välilliset palkat 5, Sosiaalimaksut 5, Yrityskohtaiset henkilöstökustannukset 1, Työvoimakustannukset yhteensä 29, Lähde: EK:n, Tilastokeskuksen ja eri viranomaisten tilastot. EK:n arvio vuodelle Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

18 Taulukko 3. Teollisuuden työntekijöiden palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne 2008 Palkka- ja työvoimakustannuserät Työnantajan työvoimakustannus, euroa/t, netto Työvoimakustannusten osuus, % Kokonaispalkoista (bruttopalkoista) Tehdyn työajan palkoista Kokonaistyövoimakustannuksista 1. Tehdyn työajan rahapalkat 15,73 100,0 55,7 2. Muut palkkaerät 6,59 41,9 23,3 Tulosperusteiset erät 0,24 1,5 0,8 Vuosilomapalkat 3,18 20,2 11,3 Vapaapäivien palkat 1,57 10,0 5,6 Sairausajan palkat 0,65 4,1 2,3 Muut palkat 0,95 6,0 3,4 3. Kokonaispalkat 22,32 100,0 141,9 79,0 4. Sosiaalivakuutusmaksut 5,49 24,3 34,9 19,4 Työeläkemaksut 3,75 16,6 23,8 13,3 Sosiaaliturvamaksu 0,83 3,7 5,3 2,9 Työttömyysvakuutusmaksu 0,53 2,4 3,4 1,9 Tapaturmavakuutusmaksu 0,31 1,4 1,9 1,1 Muut vakuutusmaksut 0,07 0,3 0,5 0,3 5. Muut työvoimakustannukset 0,46 2,0 2,9 1,6 6. Kokonaistyövoimakustannukset 28,26 126,3 179,7 100,0 Lähde: EK:n palkkatilasto ja EK:n laskelmat Tehdyn työajan rahapalkat + Muut palkkaerät = Kokonaispalkat Kokonaispalkat + Sosiaalivakuutusmaksut + Muut työvoimakustannukset = Kokonaistyövoimakustannukset Kokonaispalkat on esitetty nettomääräisinä, jolloin sairausajan palkoista on vähennetty työnantajan saamat maksunpalautukset. Kokonaispalkkoihin ei ole luettu luontoisetuja, joiden kustannukset on luettu muihin työvoimakustannuksiin. nukset. Näiden osuus palkkasummasta on keskimäärin 3 4 prosenttia. Taulukossa 4 on kuvattu tarkemmin lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen koostumusta. Pienimmissä yrityksissä sosiaalimaksujen osuus palkkasummasta oli vuonna 2008 keskimäärin 21,4 prosenttia. Suurissa yrityksissä osuus oli keskimäärin 26,6 prosenttia. Sosiaalivakuutusmaksujen summa voi kuitenkin olla yrityskohtaisesti näitä osuuksia pienempi tai suurempi, koska työeläkemaksu määräytyy yritys- ja vakuutuskohtaisesti ja tapaturmavakuutusmaksu työnantaja- ja ammattiluokkakohtaisesti. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

19 Muutoksen ajankohta Taulukko 4. Yritysten lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkoista Sosiaaliturvamaksu (sotu) Työeläkemaksu Tapaturmavakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Ryhmähenkivakuutusmaksu Yhteensä I II III Alin Ylin Alin Ylin ,8 4,000 5,600 6,500 1,20 0,90 3,45 0,090 22,990 28, ,8 3,600 5,600 6,500 1,20 0,90 3,45 0,090 22,590 28, ,6 3,600 5,600 6,500 1,20 0,80 3,10 0,095 22,295 27, ,7 3,600 5,600 6,500 1,00 0,70 2,70 0,085 22,085 26, ,7 2,950 5,150 6,050 1,00 0,70 2,70 0,085 21,435 26, ,8 2,964 5,164 6,064 1,00 0,60 2,45 0,081 21,445 26, ,8 2,964 5,164 6,064 1,00 0,60 2,50 0,080 21,444 26, ,8 2,966 5,166 6,066 1,10 0,70 2,80 0,080 21,646 26, ,7 2,958 5,158 6,058 1,10 0,75 2,95 0,080 21,588 26, ,7 2,951 5,151 6,051 1,00 0,75 2,95 0,080 21,481 26, ,8 2,771 4,971 5,871 1,00 0,70 2,90 0,070 21,341 26, ,8 2,801 5,001 5,901 1,00 0,65 2,70 0,070 21,321 26, ,8 2,000 4,201 5,101 1,00 0,65 2,7 0,07 20,520 25,671 Lähde: EK Työeläkemaksusta on esitetty keskimääräinen TEL-maksu ja vuoden 2007 alusta keskimääräinen TyEL-maksu. Sosiaaliturvamaksu koostuu kansaneläkemaksusta ja sairausvakuutusmaksusta. Kansaneläkemaksussa on kolme maksuluokkaa; maksu poistuu asteittain niin, että alkaen maksu alenee 0,801 prosenttiyksikköä ja poistuu loppuosa maksusta. Tapaturmavakuutusmaksusta on esitetty yritysten keskimääräinen maksu. Työttömyysvakuutusmaksusta on esitetty alin maksu, joka maksetaan tietyn palkkasumman osalta ja ylin maksu, joka maksetaan tämän palkkasumman ylittävältä osalta. Mistä työvoimakustannukset koostuvat? Työnantaja maksaa palkkaa paitsi tehdystä työstä, myös suuresta osasta poissaoloja. Lisäksi työnantaja osallistuu sosiaaliturvan rahoitukseen. Työnantajalla voi olla omia yrityskohtaisia henkilöstökuluja. Ei-tehdyltä työajalta maksetut palkat koostuvat vuosilomapalkoista (mukaan lukien lomakorvaukset ja lomarahat), vapaapäivien palkoista (työajan lyhennysvapailta, vuorovapailta, arkipyhistä ja sopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä maksetut korvaukset), sairausajan palkoista (sairausajalta ja äitiysvapaalta maksetut palkat) ja muista palkoista (muun muassa varallaolokorvaukset). Ei-tehdyltä työajalta maksettuihin palkkoihin on tässä luettu myös tulospalkkiot. Sosiaalimaksut koostuvat lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Niistä lakiin perustuvia ovat työeläkemaksu, sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja tapaturmavakuutusmaksu. Ryhmähenkivakuutusmaksu perustuu työehtosopimuksiin. Yrityskohtaiset työvoimakustannukset koostuvat vapaaehtoisista eläkemaksuista ja muista vakuutusmaksuista sekä muun muassa koulutukseen, työterveyshuoltoon, työpaikkaruokailuun ja erilaisiin henkilökuntaetuihin liittyvistä kustannuksista. 18 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

20 Tilastoliite Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

21 20 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

22 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 1 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät ,04 4,7 5,0 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,7 6,7 Ylemmät toimihenkilöt ,6 6,6 Elintarviketeollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät ,53 5,9 6,9 Kuukausipalkkaiset työntekijät ,5 4,2 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,4 6,5 Ylemmät toimihenkilöt ,5 7,0 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Työntekijät ,45 5,0 5,3 Toimihenkilöt ,3 5,7 Ylemmät toimihenkilöt ,4 5,1 Nahka- ja kenkäteollisuus Työntekijät ,64 5,3 5,6 Toimihenkilöt ,9 4,3 Ylemmät toimihenkilöt ,0 4,3 Saha- ja levyteollisuus Työntekijät ,56 5,6 4,3 Toimihenkilöt ,5 8,3 Ylemmät toimihenkilöt ,9 7,4 Paperiteollisuus Työntekijät ,73 3,1 2,8 Toimihenkilöt ,1 4,9 Ylemmät toimihenkilöt ,6 6,3 Puusepänteollisuus Työntekijät ,35 4,1 3,8 Toimihenkilöt ,3 9,7 Ylemmät toimihenkilöt ,1 9,1 Graafinen teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät ,10 4,1 5,9 Lehdistön toimituksellinen henkilöstö ,4 6,4 Tekniset toimihenkilöt ,0 8,7 Konttoritoimihenkilöt ,8 9,0 Ylemmät toimihenkilöt ,4 7,6 Kustannustoimittajat ,0 6,7 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

23 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 2 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä / t / kk (1 Ansioiden muutos % Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Kemianteollisuus Työntekijät ,67 4,2 5,1 Toimihenkilöt ,3 6,6 Ylemmät toimihenkilöt ,5 6,6 Öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuus Työntekijät ,67 2,4 4,3 Toimihenkilöt ,0 7,8 Ylemmät toimihenkilöt ,8 6,8 Kemian perusteollisuus Työntekijät ,35 7,4 7,7 Toimihenkilöt ,9 5,0 Ylemmät toimihenkilöt ,8 6,6 Muovi- ja kemian tuoteteollisuus Työntekijät ,93 2,8 3,7 Toimihenkilöt ,7 6,9 Ylemmät toimihenkilöt ,8 6,6 Kumiteollisuus Työntekijät ,33 5,1 3,6 Toimihenkilöt ,5 6,0 Ylemmät toimihenkilöt ,2 6,0 Lasikeraaminen teollisuus Työntekijät ,24 5,4 4,3 Toimihenkilöt ,9 4,2 Ylemmät toimihenkilöt ,9 6,6 Rakennustuoteteollisuus Työntekijät ,41 5,6 6,3 Toimihenkilöt ,9 8,6 Ylemmät toimihenkilöt ,6 7,6 Teknologiateollisuus Työntekijät ( ,46 5,0 5,4 Toimihenkilöt ,8 6,7 Ylemmät toimihenkilöt ,7 6,5 Pahvi- ja paperituoteteollisuus Työntekijät ,04 0,4 6,8 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,1 11,0 Ylemmät toimihenkilöt ,5 8,2 Energiateollisuus Työntekijät ,18 3,7 4,2 Toimihenkilöt ,0 5,8 Ylemmät toimihenkilöt ,9 6,3 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 22 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2) Ei sisällä malmikaivoksia.

24 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 3 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Rakentaminen Työntekijät ,55 5,1 6,9 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,9 6,6 Ylemmät toimihenkilöt ,7 6,6 Talonrakennusala Työntekijät ,17 3,3 4,9 Toimihenkilöt ,5 6,2 Ylemmät toimihenkilöt ,0 6,3 Maa- ja vesirakennusala Työntekijät ,99 5,2 7,2 Toimihenkilöt ,6 7,2 Ylemmät toimihenkilöt ,1 7,3 Talotekniikka-ala Työntekijät ,52 6,7 9,0 Toimihenkilöt ,8 8,1 Ylemmät toimihenkilöt ,7 6,5 Maalausala Työntekijät ,96 3,6 5,5 Vedeneristys- ja tienpäällystysala Työntekijät ,96 7,3 7,9 Toimihenkilöt ,5 6,6 Ylemmät toimihenkilöt ,0 8,3 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

25 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 4 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Kuljetus ja varastointi Rautatie-, ilma- ja vesiliikenne Kaikki kuukausipalkkaiset ,8 9,8 Autoliikenne Työntekijät ,40 7,0 7,0 Toimihenkilöt ,6 6,1 Huolinta-ala Huolinnan konttori, suorittava taso ,8 6,8 Tullaajat ja huolintatyönjohtajat ,1 8,1 Varastoterminaalityöntekijät ,2 9,1 Ahtausala Konttoritoimihenkilöt ,8 7,3 Ylemmät toimihenkilöt ,6 8,3 Viestinvälitys- ja logistiikka-ala Tuntipalkkaiset ,37 5,8 6,6 Kuukausipalkkaiset ,7 6,5 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 24 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

26 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 5 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä / t / kk (1 Ansioiden muutos % Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Palvelut Kauppa Myyjät ,3 5,7 Myymälän- ja osastonhoitajat ,0 7,0 Varastotyöntekijät ,5 6,0 Varastoesimiehet ,6 6,3 Kaupan automiehet ( ,1 6,3 Huoltoasemien työntekijät ,6 5,6 Huoltoasemien hoitajat ,9 6,9 Konttori, suorittava taso ,3 6,7 Autoala Työntekijät ,54 7,8 7,9 Toimihenkilöt (varaosa, konttori) ,9 9,2 Tekniset toimihenkilöt ,0 8,0 Apteekkiala Farmaseutit ,6 9,8 Proviisorit ,1 10,4 Apteekin työntekijät ,9 6,2 Majoitus- ja ravitsemisala Majoitus- ja ravitsemisala yhteensä ,7 4,8 Kiinteäpalkkaiset työntekijät ,8 3,9 Esimiehet ,8 5,8 Rahoitusala Rahoitusala yhteensä ,3 7,1 Suorittava taso ,5 6,6 Esimiestaso ( ,9 7,4 Johtotaso ( ,2 8,2 Vakuutusala Konttori Konttori yhteensä ,3 10,4 Suorittava taso ,5 10,5 Esimiestaso ,4 10,5 Johtotaso ,9 9,5 Kenttä Kenttä yhteensä ,3 10,0 Suorittava taso ,2 8,9 Esimiestaso ,7 12,4 Johtotaso ,3 9,3 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 3) Sisältää kaupan ja erityisalojen automiehet. 4) Rakennemuutos henkilöstön ryhmittelyssä tehtävätasoille. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

27 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 6 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Televiestintä (5 Tuntipalkkaiset ,95 7,9 5,7 Toimihenkilöt ,9 13,2 Ylemmät toimihenkilöt ,6 13,3 Tietotekniikka ( ,0 6,6 Ammattitehtävät ,9 8,1 Vaativat ammattitehtävät ,8 6,5 Asiantuntijatehtävät ,3 6,4 Vaativat asiantuntijatehtävät ,0 5,5 Johtotehtävät ,5 6,3 Tilitoimistot ,4 5,4 Suunnittelu- ja konsulttiala Toimihenkilöt ,1 10,5 Ylemmät toimihenkilöt ,7 9,8 Arkkitehtitoimistot ,2 4,6 Matkatoimistot ,5 4,4 Vartiointiala Kuukausipalkkaiset työntekijät ,0 2,6 Kiinteistöpalveluala Tuntipalkkaiset siivoojat ,14 5,4 5,8 Konttori, suorittava taso ,0 8,0 Kiinteistönhoitajat ,3 5,8 Kopio- ja tulostusala Kuukausipalkkaiset työntekijät ,3 5,4 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 5) Sisältää Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn ICT-alan. 6) Sisältää Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikan palveluyritykset. 26 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

28 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 7 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Opetusala Opetushenkilöstö ,5 10,1 Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö ,0 9,4 Autokoulut Liikenneopettajat ,3 11,0 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Opetushenkilöstö ,2 10,5 Terveyspalveluala Terveyspalveluala yhteensä ,2 3,7 Terveyspalvelualan suorittava taso ,0 3,3 Johto- ja esimiestaso ,7 5,1 Sosiaaliala Järjestöt ,8 5,8 Yksityinen sosiaalipalveluala ,6 6,1 Neuvonta-ala ,8 6,4 Kotieläinjalostusala ,6 4,4 Metsätyönjohtajat ,0 5,2 Metsäala ,9 11,9 Tekstiilihuoltoala Työntekijät ,54 10,6 13,2 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,7 5,7 Ylemmät toimihenkilöt ,1 5,4 Palvelualojen konttori (7 Suorittava taso ,4 6,5 Esimiestaso ,8 7,3 Johtotaso ,6 7,6 Palvelualojen Toimialaliiton toimihenk. Toimihenkilöt ,8 7,8 Ylemmät toimihenkilöt ,7 11,9 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 7) Sisältää kaupan, majoitus- ja ravitsemisalan sekä erityispalvelujen konttorihenkilöstön. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

29 EK:n palkkatiedusteluiden sisältö EK:n palkkatiedustelut Elinkeinoelämän keskusliitto toteuttaa vuosittain useita palkkatiedusteluja. Päätiedustelut ovat tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkatiedustelu neljänneltä neljännekseltä sekä kuukausipalkkaisten (teollisuuden ja rakentamisen toimihenkilöt sekä useimpien palvelualojen henkilöstö) palkkatiedustelu lokakuulta. Osa tiedusteluista sisältää tietoja myös koko vuodelta. Lisäksi tehdään työntekijöiden palkkatiedustelu toiselta neljännekseltä. Palkkatiedusteluihin vastaaminen Palkkatiedusteluihin vastaaminen on EK:n sääntöjen mukaan pakollista kaikille jäsenyrityksille. Joillakin aloilla pienimmille yrityksille ja toimipaikoille on kuitenkin annettu mahdollisuus jättää vastaamatta palkkatiedusteluun. Tiedustelun kattavuus vaihtelee tällöin aloittain eri tiedusteluissa. Palkkatilastoinnin kohdentuminen Palkkatiedustelut kohdistetaan jäsenyrityksille pääasiallisesti työehtosopimuksen perusteella. Palkkatilastot käsittävät koko EK:n jäsenkentän lukuun ottamatta eräitä sopimusaloja, joiden palkkatilastot poikkeavat yleisestä kaavasta, kuten merenkulkuala. Tiedot pieniltä sopimusaloilta, joilla yhden yrityksen tiedot voivat olla tunnistettavissa, jätetään julkaisematta. Kenestä tietoja kerätään? Palkkatietoja kerätään kaikista työntekijä- tai toimihenkilöasemassa olevista palkansaajista, jotka ovat yritykseen työsuhteessa. Tietoja ei kuitenkaan kerätä omistus- tai sukulaisuussuhteen perusteella yrityksessä työskentelevistä, yrityksen ylimpään johtoon kuuluvista eikä pitempiaikaisesti ulkomailla työskennelleistä henkilöistä tai ulkomailla tehdystä työstä. Lisäksi edellytetään, että henkilöt ovat täysin työkykyisiä ja 15 vuotta täyttäneitä. Kenestä tiedot julkaistaan? Lähtökohtana on, että palkkatilastoissa julkaistaan palkkatiedot kaikista tiedusteluun kuuluneista henkilöistä. Kuitenkaan EK:n virallisessa työntekijöiden tuntipalkkatilastossa eivät ole mukana oppilaat, harjoittelijat ja nuoret työntekijät. Kuukausipalkkatilastoissa eivät ole mukana osa-aikaiset (vuodesta 2007 lähtien alle 34 tuntia viikossa työskentelevät), harjoittelijat ja nuoret työntekijät. Vuoden 2008 palkkatiedustelut Vuotta 2008 koskevat työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkkatiedustelut lähetettiin EK:sta ja jäsenliitoista vuoden 2008 lopulla. Kuukausipalkkatilastot valmistuivat maaliskuussa, ja tuntipalkkatilastot, joiden tiedonkeruu uudistettiin, valmistuivat toukokuussa (kuukausipalkkatilaston osalta tiedonkeruun uudistus toteutettiin lokakuun 2007 tilastossa). Vastaisuudessa uudistus mahdollistaa tuotantoajan lyhenemisen nykyisestä. Palkkatilastojen perusaineistot sisältävät tiedot yhteensä noin henkilöstä. 28 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

30 EK:n palkkatilastojen palkka- ja ansiokäsitteet Mitä työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkkatilastot kuvaavat? EK:n palkkatilastoissa on esitetty tiedot erikseen tuntipalkkaisista ja kuukausipalkkaisista palkansaajista. Vuodesta 2007 alkaen kuukausipalkkatilastoon on tullut joitakin muutoksia, jotka koskevat muun muassa tilastointiajankohtia ja ansiokäsitteitä. Tuntipalkkatilaston peruskäsitteisiin ei tullut muutoksia vuoden 2008 tiedonkeruu-uudistuksen yhteydessä. Tuntipalkkaiset Neljännesvuosittainen (II ja IV neljännes) palkkatilasto: Säännöllisen työajan ja tehdyn työajan ansio tuntia kohti Vuositilasto: Kokonaisansio (kaikki maksetut palkat) tuntia kohti sekä vuosiansio (kaikki maksetut palkat vuoden aikana) Kuukausipalkkaiset Lokakuun palkkatilasto: Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa Tuntipalkkaisilla palkansaajilla (työntekijöillä) palkka määräytyy tehtyjen työtuntien mukaan. Useimmilla aloilla neljännesvuosittain (II ja IV neljännes) tehtävä palkkatilasto (neljännesvuositilasto) kuvaa säännöllisen työajan ja tehdyn työajan ansioita tehtyä työtuntia kohti vuosineljänneksen aikana. Kerran vuodessa tehtävä palkkatilasto (vuositilasto) kuvaa kokonaisansioita (kaikkia maksettuja palkkoja) tehtyä työtuntia kohti koko vuoden aikana sekä kokonaisansioita vuotta kohti (vuosiansiotilasto). Kuukausipalkkaisilla palkansaajilla palkka on yleensä kiinteä aikapalkka, johon voi liittyä säännöllisesti maksettavia palkanlisiä. Kerran vuodessa, lokakuussa, tehtävä palkkatilasto kuvaa säännöllisen työajan ansioita kyseisenä kuukautena. Tuntipalkkaisten neljännesvuositilaston ansiokäsitteet Tuntipalkkaisten työntekijöiden neljännesvuositilastossa on käytössä kolme ansiokäsitettä: Aup-ansioihin (perusansioihin) on luettu aika-, urakka- ja palkkiotyöstä maksetut palkat. Säännöllisen työajan ansioihin on luettu edellisten lisäksi työaikaan liittyvät lisät ja muut erilliset lisät. Tehdyn työajan ansioihin on luettu edellisten lisäksi myös sunnuntai- ja ylityökorotukset. Työntekijöiden neljännesvuositilaston ansiokäsitteet Aikapalkat Urakkapalkat Palkkiopalkat Työaikaan Muut Sunnuntailiittyvät erilliset ja ylityölisät lisät korotukset Aika-, urakka- ja palkkiotyön ansio (aup-ansio, perusansio) Säännöllisen työajan ansio Tehdyn työajan ansio Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

31 Työntekijöiden neljännesvuositilastossa säännöllisen ja tehdyn työajan ansion käsitteen sisältö on erilainen eri sopimusaloilla. Käsitteen sisältö eroaa eri sopimusaloilla sen mukaan, sisältyvätkö työajan lyhentämisen johdosta maksetut korvaukset ja palvelusvuosikorvaukset tähän käsitteeseen vai eivät. Työajan lyhentämisen johdosta maksetuilla korvauksilla tarkoitetaan tässä palkan osia, jotka on maksettu kolmivuorotyössä 1980-luvun alussa toteutetun työajan lyhennyksen johdosta (vuorovapaapalkat ja -korvaukset) sekä kaksivuoro- ja päivätyössä 1980-luvun lopulla toteutetun työajan lyhennyksen johdosta (niin sanottujen pekkasvapaiden korvaukset). Palvelusvuosilisillä tarkoitetaan tässä palkan lisiä, jotka maksetaan palvelusajan tai työsuhteen pituuden tai palvelusvuosien tai työssäolovuosien määrän mukaan. Työntekijöiden neljännesvuositilastoon eivät sisälly muun muassa luontoisedut ja tulosperusteiset erät (tulospalkkiot) eivätkä useimmat poissaoloajalta maksetut korvaukset, kuten vuosilomapalkat, lomarahat, sairausajan palkat ja arkipyhäkorvaukset. Nämä palkkaerät sisältyvät vuositilaston mittaamaan kokonaisansioon ja vuosiansioon. Kuukausipalkkatilaston ansiokäsitteet Kiinteä Säännölliseltä Luontoisetujen Suorituspalkat Tulospalkkiot kuukausi- työajalta ennakonpidätys- (esimerkiksi keskimäärin palkka maksetut arvo provisiot) kuukaudessa vuoroja sunnuntaityölisät Säännöllisen työajan kuukausiansio 1 Säännöllisen työajan kuukausiansio tulospalkkioineen 1 1 Sisältää olosuhdelisät ja eräillä sopimusaloilla erillisenä maksetun palvelusvuosilisän. Työntekijöiden vuositilaston ansiokäsitteet Työntekijöiden vuositilastossa on ansiokäsitteenä kokonaisansio. Kokonaisansiolla tarkoitetaan ennakonpidätyksen alaisten rahapalkkojen ja luontoisetujen yhteismäärää eli kaikkia maksettuja palkkoja. Ansiokäsite on periaatteessa sama kuin veroviranomaisille tehtävässä palkansaajakohtaisessa vuosi-ilmoituksessa. Näin ollen ansiokäsite on kaikilla aloilla ja kaikissa henkilöstöryhmissä yhdenmukainen ja vertailukelpoinen. Poikkeuksen kokonaisansion käsitteestä muodostavat sairausajan palkat silloin, kun sairaus- tai tapaturma-ajalta palkkaa ei maksa yritys vaan esimerkiksi sairauskassa. Tällöin sairausajan palkat eivät sisälly tilastossa esitettyyn kokonaisansioon. Tätä samaa ansiokäsitettä käytetään laskettaessa kokonaisansioita tuntia kohti tai kokonaisansioita vuotta kohti (=vuosiansiot). Kokonaistuntiansiotilastoa ei kuitenkaan muodosteta toimihenkilöistä. Työntekijöiden kokonaisansiotilastossa käytetään myös palkkaerittelyä, jossa kokonaisansiot on jaettu seitsemään eri osaan. Tätä kokonaisansioiden erittelyä käytetään sekä tuntiansiotilastossa että vuosiansiotilastossa. Kuukausipalkkaisten palkkatilaston ansiokäsitteet Kuukausipalkkaisten palkkatilastossa on ansiokäsitteenä säännöllisen työajan ansio kuukaudessa. Lokakuulta kerättävässä kuukausipalkkatilastossa säännöllisen työajan ansio sisältää kiinteän kuukausipalkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnuntaityölisät, suorituspalkat sekä luontoisetujen ennakonpidätysarvon. Tulospalkkiot eivät sisälly säännöllisen työajan ansioon. Lisäksi säännöllisen työajan ansioon luetaan olosuhdelisät ja eräillä sopimusaloilla erillisenä maksettu palvelusvuosilisä. Palkkatilastojen tunnusluvut Palkkatilastoissa on esitetty seuraavat tunnusluvut: Keskimäärin Alin desiili (10/90) Aritmeettinen keskiarvo henkilöä kohti. Ansio, jonka alapuolella on 10 % henkilöistä. Mediaani (50/50) Ansio, jonka sekä alapuolella että yläpuolella on 50 % henkilöistä (keskimmäinen ansio). Ylin desiili (90/10) Ansio, jonka alapuolella on 90 % henkilöistä. 30 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Toukokuu 2010. Palkkatilastokatsaus

Toukokuu 2010. Palkkatilastokatsaus Toukokuu 2010 Palkkatilastokatsaus Vuosi 2009 . Palkkatilastokatsaus Vuosi 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2009 1 2 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Sisällysluettelo

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Säännöllisen työajan ansio. Lukumäärä. / t

Säännöllisen työajan ansio. Lukumäärä. / t Sivu 1 (7) Teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät 110 331 15,41 2,5 2,3 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 43 861 2 910 2,6 2,5 Ylemmät toimihenkilöt 59 828 4 373 1,6 1,9 Elintarviketeollisuus Tuntipalkkaiset

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat noin kaksi prosenttia lokakuusta 2012 lokakuuhun 2013 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Keskiansio nousi teollisuudessa kolme ja kaupassa kaksi prosenttia lokakuusta

Lisätiedot

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm Sivu 1(6) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman 2009 2010 Muutos 2009 2010 Muutos 2009 2010 Muutos 2009 2010 Muutos Tekniset ja konttoritoimihenkilöt

Lisätiedot

Palkkatilastokatsaus 2004

Palkkatilastokatsaus 2004 Palkkatilastokatsaus 2004 Palkkatilastokatsaus 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004 1 2 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004 Esipuhe EK:n palkkatilastokatsaus

Lisätiedot

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm Sivu 1(7) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman Toimihenkilöt 41 157 39 320-4,5 33 277 3 027 3 089 2,0 3,1 3 139 3 206 2,1 3,1 3 216 3 289 2,3

Lisätiedot

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm Sivu 1(7) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman Toimihenkilöt 39 320 38 090-3,1 32 260 3 089 3 127 1,3 1,8 3 206 3 247 1,3 1,8 3 289 3 330 1,2

Lisätiedot

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm Sivu 1(6) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 45 262 46 433 2,6 36 093 2 581 2 733 5,9 6,8 2 681 2 835 5,7

Lisätiedot

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2015

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2015 Sivu 1 (5) Teollisuus Toimihenkilöt 38 949 3 290 1,3 1,9 Ylemmät toimihenkilöt 56 376 4 858 0,6 2,1 Elintarviketeollisuus Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 4 510 3 320 2,9 2,1 Ylemmät toimihenkilöt 3 186

Lisätiedot

Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2016

Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2016 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2016 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2016 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat keskimäärin vajaan prosentin 7 Keskimääräinen kuukausiansio

Lisätiedot

Palkkatilastokatsaus 2004

Palkkatilastokatsaus 2004 Palkkatilastokatsaus 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004 1 2 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004 Esipuhe EK:n palkkatilastokatsaus 2004 sisältää tietoja

Lisätiedot

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm Sivu 1(7) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman Toimihenkilöt 42 949 41 157-4,2 33 969 2 934 3 027 3,2 3,8 3 046 3 139 3,1 3,9 3 134 3 216 2,6

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2013

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2013 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2013 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2013 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä puolitoista prosenttia

Lisätiedot

Ansioiden hajonta syyskuussa 2016

Ansioiden hajonta syyskuussa 2016 Sivu 1(7) Teollisuus Toimihenkilöt 37 686 3 320 2 518 3 215 4 209 Ylemmät toimihenkilöt 54 136 4 882 3 396 4 557 6 752 Kaikki toimihenkilöt 91 822 4 241 2 795 3 914 6 087 Elintarviketeollisuus Tekniset

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaat kolme prosenttia

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2016

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2016 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2016 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2016 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Rakennemuutokset hidastivat ansiokehitystä teollisuudessa 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2016 Ansioiden muutos syyskuusta 2015 syyskuuhun 2016

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2016 Ansioiden muutos syyskuusta 2015 syyskuuhun 2016 Teollisuus Toimihenkilöt 37 686 3 320 0,9 1,8 Ylemmät toimihenkilöt 54 136 4 882 0,5 2,4 Elintarviketeollisuus Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 4 334 3 316-0,1 1,1 Ylemmät toimihenkilöt 3 232 4 995-0,7

Lisätiedot

Palkkatilasto. Työntekijöiden palkat teollisuudessa ja rakennusalalla 4. vuosineljänneksellä 2013

Palkkatilasto. Työntekijöiden palkat teollisuudessa ja rakennusalalla 4. vuosineljänneksellä 2013 Palkkatilasto Työntekijöiden palkat teollisuudessa ja rakennusalalla 4. vuosineljänneksellä TEOLLISUUDEN TYÖNTEIÖIDEN ESIANSIOT E:N ÄSENYRITYSTEN PIIRISSÄ VUODEN NELÄNNELLÄ (IV) VUOSINELÄNNESELLÄ Teollisuuden

Lisätiedot

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2018 Ansioiden muutos syyskuusta 2017 syyskuuhun Lukumäärä

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2018 Ansioiden muutos syyskuusta 2017 syyskuuhun Lukumäärä Teollisuus Toimihenkilöt 37 777 3 405 1,8 3,4 Ylemmät toimihenkilöt 56 150 4 988 1,9 3,5 Elintarviketeollisuus Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 4 403 3 419 1,5 3,4 Ylemmät toimihenkilöt 3 411 5 050 1,4

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2018

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2018 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2018 HELMIKUU 2019 Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2018 P alkat ja palkitseminen ovat yritysten keskeisiä välineitä johtamisessa ja henkilöstön kannustamisessa.

Lisätiedot

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm Sivu 1(7) lukumäärät ja muutosprosentit identtisistä henkilöistä (merkitty -otsikolla) (* Teollisuus ilman Toimihenkilöt 38 090 38 949 2,3 31 673 3 127 3 163 1,1 1,8 3 247 3 290 1,3 1,9 3 330 3 382 1,5

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2017

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2017 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2017 Helmikuu 2018 Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2017 P alkat ja palkitseminen ovat yritysten keskeisiä välineitä johtamisessa ja henkilöstön kannustamisessa.

Lisätiedot

Ansioiden hajonta sopimusaloittain vuonna 2014

Ansioiden hajonta sopimusaloittain vuonna 2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastot 24.4.2015 11:51:50 Ansioiden hajonta sopimusaloittain vuonna 2014 Tilastoaineisto 4. neljännekseltä 2014 Sivu 1 (2) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2011

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2011 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2011 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2011 Helmikuu 2012 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat runsaat kaksi prosenttia lokakuusta 2010 lokakuuhun

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2017

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2017 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2017 TOUKOkuu 2018 Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2017 P alkat ja palkitseminen ovat yritysten keskeisiä välineitä johtamisessa ja henkilöstön kannustamisessa.

Lisätiedot

Palkkatilasto. Työntekijöiden palkat teollisuudessa ja rakennusalalla 4. vuosineljänneksellä 2015

Palkkatilasto. Työntekijöiden palkat teollisuudessa ja rakennusalalla 4. vuosineljänneksellä 2015 Palkkatilasto Työntekijöiden palkat teollisuudessa ja rakennusalalla 4. vuosineljänneksellä 2015 TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN KESKIANSIOT EK:N JÄSENYRITYSTEN PRISSÄ VUODEN 2015 NELJÄNNELLÄ () VUOSINELJÄNNEKSELLÄ

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2018

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2018 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2018 TOUKOKUU 2019 Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2018 Palkat ja palkitseminen ovat yritysten keskeisiä välineitä johtamisessa ja henkilöstön kannustamisessa.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys TEOLLISUUSLIITTO Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. neljännes 2016 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2017 METALLITEOLLISUUDEN SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN TUNTIANSIOT NOUSIVAT VUODESSA 1,4 PROSENTTIA Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2015

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2015 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2015 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2015 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat reilun prosentin syyskuusta 2014 syyskuuhun 2015 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

Yksityisten palvelualojen palkat 2003

Yksityisten palvelualojen palkat 2003 Yksityisten palvelualojen palkat 2003 Yksityisten palvelualojen palkat 2003 1 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Ansiokehitys 2003 Kuukausipalkat nousivat neljä prosenttia vuonna 2003... 4 Ansiot nousivat sopimuskorotuksia

Lisätiedot

Palkkatilasto. Työntekijöiden palkat teollisuudessa ja rakennusalalla 4. vuosineljänneksellä 2014

Palkkatilasto. Työntekijöiden palkat teollisuudessa ja rakennusalalla 4. vuosineljänneksellä 2014 Palkkatilasto Työntekijöiden palkat teollisuudessa ja rakennusalalla 4. vuosineljänneksellä TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN KESKIANSIOT EK:N JÄSENYRITYSTEN PIIRISSÄ VUODEN NELJÄNNELLÄ () VUOSINELJÄNNEKSELLÄ

Lisätiedot

Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013

Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013 Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013 Sisällys 1. Tilastotyöryhmän toimeksianto ja kokoonpano sekä raportin kulku... 1 2. Ansiokehitys lokakuusta 2012 lokakuuhun

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista

Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 216 Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 1 Metsäteollisuuden henkilöstö koostuu oman alansa ammattilaisista Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on peräti kaksikymmentä prosenttia.

Lisätiedot

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen 1. Osaamisen kehittämisen toimintamalli (neuvottelutulos ns. koulutusriidan ratkaisemisesta 7.3.2013) 2. Tunnustelut keskitetystä työmarkkinaratkaisusta

Lisätiedot

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto Henkilöstörakenteet 217 Palkkatilasto LOKAKUU 218 Henkilöstörakenteet 217 H enkilöstörakenteet 217 antaa yleiskuvan EK:n edustamilla aloilla työskentelevistä palkansaajista eri taustamuuttujien kuten toimialan,

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2015

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2015 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2015 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2015 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä noin prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Myyjät. Varastotyöntekijät. Konttoritoimihenkilöt. Ravintolatyöntekijät. Sopimuskorotus Liukuma. Farmaseutit. Opettajat. Pankkitoimihenkilöt

Myyjät. Varastotyöntekijät. Konttoritoimihenkilöt. Ravintolatyöntekijät. Sopimuskorotus Liukuma. Farmaseutit. Opettajat. Pankkitoimihenkilöt Palvelualojen ansiot kohosivat yli viisi prosenttia Yksityisten palvelualojen ansiot kohosivat keskimäärin runsaat viisi prosenttia tilastokaudella, joka ajoittui lokakuusta 2000 lokakuuhun 2001. Nousuvauhti

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2015

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2015 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2016 Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2015 METALLITEOLLISUUDEN SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN TUNTIANSIOT NOUSIVAT VUODESSA 1,4 PROSENTTIA Metalliteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /1 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1 20.4.2015 Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1. Apteekkien Työnantajaliitto (Kaupan liitto) Palvelualojen PAM Apteekkien

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden 9. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin,

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Palkkarakenne 2014 Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työpaikan sijaintikunnan koolla on yhteys

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 328 euroa lokakuussa 2011 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys 1 Metalliteollisuuden palkkakehitys Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin sekä Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tuntipalkkaisten ohjeet

Tuntipalkkaisten ohjeet Kuntasektorin palkkatiedustelu 2015 Tuntipalkkaisten ohjeet Tuntipalkkaisten tiedusteluun ilmoitetaan: Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvat työntekijät, joilla

Lisätiedot

Tuntipalkkaisten ohjeet

Tuntipalkkaisten ohjeet Kuntasektorin palkkatiedustelu Tuntipalkkaisten ohjeet Tuntipalkkatilastoissa selvitetään sekä tehdyn työajan että ei-tehdyn työajan ansioita. Tehdyn työajan ansioista muodostetaan kaksi tilastokäsitettä:

Lisätiedot

Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2013 2014

Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2013 2014 Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2013 2014 Sisällys 1. Tilastotyöryhmän toimeksianto ja kokoonpano sekä raportin kulku... 1 2. Ansiokehitys lokakuusta 2013 syyskuuhun

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 185 euroa lokakuussa 2009 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

TILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA 2010-2011

TILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA 2010-2011 TILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA 2010-2011 Sisällys 1. TAUSTAA... 2 2. ANSIOKEHITYS AJALLA LOKAKUU 2010 LOKAKUU 2011... 3 3. IDENTTISTEN HENKILÖIDEN ANSIOKEHITYS...

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinatilastot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinatilastot PALKKATLASTO - LÖNESTATSTK 4. nelj. - 4. nelj. 1(5) DENTTSET HENKLÖT SOPMUSALOLLA TEOLLSUUS NDUSTR Kaivannaistoiminta Gruvindustri Malmikaivokset ja rikastamot Malmgruvor och anrikningsverk Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1 22.4.2015 Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1. Apteekkien Työnantajaliitto (Kaupan liitto) Palvelualojen PAM Apteekkien

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Aineistokuvaus Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Palkkarakennetilaston aineistosta on poimittu tutkimuskäyttöön otos vuosilta 1995-2013. Palkkarakenneaineisto-otos sisältää yksityiskohtaisia tietoja

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013 TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013 Oheiset tilastot sisältävät tiedot teknologiateollisuuden (ilman tietotekniikka-alaa) toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2010

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2010 TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2010 Oheiset tilastot sisältävät tiedot teknologiateollisuuden (ilman tietotekniikka-alaa ja suunnittelu- ja konsultointialaa) toimihenkilöiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Yksityisten palvelualojen palkat 2002

Yksityisten palvelualojen palkat 2002 Yksityisten palvelualojen palkat 2002 Yksityisten palvelualojen palkat 2002 1 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Ansiokehitys 2002 Palkat nousivat runsaat kolme prosenttia vuonna 2002... 4 Sopimuskorotukset

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2011 Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010 Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansio oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 14,59 euroa Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Ansiot kasvoivat vuonna 2009 nopeimmin Satakunnassa hitainta ansioiden kasvu oli Keski-Pohjanmaalla

Ansiot kasvoivat vuonna 2009 nopeimmin Satakunnassa hitainta ansioiden kasvu oli Keski-Pohjanmaalla Palkat ja työvoimakustannukset 2011 Palkkarakenne 2009 Ansiot kasvoivat vuonna 2009 nopeimmin Satakunnassa hitainta ansioiden kasvu oli Keski-Pohjanmaalla Korjattu 7.10.2011. Palkkarakennetilaston vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja

Lisätiedot

Palkansaajien palkkaerot pienentyivät edelleen vuonna 2010

Palkansaajien palkkaerot pienentyivät edelleen vuonna 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Palkkarakenne 2010 Palkansaajien palkkaerot pienentyivät edelleen vuonna 2010 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Hinnat ja palkat. Metsätyöntekijöiden palkkatiedustelu 2003

Hinnat ja palkat. Metsätyöntekijöiden palkkatiedustelu 2003 Hinnat ja palkat Metsätyöntekijöiden palkkatiedustelu 2003 PALKKATIEDUSTELU Hinnat ja palkat 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 17 341 07.11.2002 METSÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKATIEDUSTELU 2003 Arvoisa vastaanottaja

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Kaupan tilastot 2004

Kaupan tilastot 2004 Kaupan tilastot 2004 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastokirja ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Julkaisu löytyy kuitenkin myös Kaupan Työnantajaliiton kotisivuilta, www.ktlkauppa.fi. Tämä

Lisätiedot

Toimipaikkojen lukumäärä Toimihenkilöiden lukumäärä Mettova toimenvaativuusmittari Muu palkkarakenne Yhteensä

Toimipaikkojen lukumäärä Toimihenkilöiden lukumäärä Mettova toimenvaativuusmittari Muu palkkarakenne Yhteensä 1 (4) TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2012 Oheiset tilastot sisältävät tiedot teknologiateollisuuden (ilman tietotekniikka-alaa) toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Yksityisen sektorin palkkatiedustelu Kuukausipalkkaiset 2005

Yksityisen sektorin palkkatiedustelu Kuukausipalkkaiset 2005 Yksityisen sektorin palkkatiedustelu Kuukausipalkkaiset 2005 Lokakuu Sisällysluettelo Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten vastaamisohjeet...2 Ketä tiedustelu koskee ja miltä ajalta tiedot annetaan...2

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista

Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista Aineistokuvaukset Työssäkäyntitilasto: Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto. Tilasto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TILASTOTYÖRYHMÄN RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTÄ TILASTOKAUDELLA

TILASTOTYÖRYHMÄN RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTÄ TILASTOKAUDELLA TILASTOTYÖRYHMÄN RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTÄ TILASTOKAUDELLA 2009-2010 Sisällys 1. TAUSTAA... 2 2. ANSIOKEHITYS AJALLA LOKAKUU 2009 LOKAKUU 2010... 2 3. IDENTTISTEN HENKILÖIDEN ANSIOKEHITYS...

Lisätiedot

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Palkkarakenne 2013 Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot