Tulevaisuus työelämässä -seminaari Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK"

Outi Korpela
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tulevaisuus työelämässä -seminaari Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 Ohjelma Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, EK Menestyviä yrityksiä ja parempia työpaikkoja Asiantuntija Niilo Hakonen, EK CASE Avaimet hyvään johtamiseen Henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori, YIT Teollisuuden palvelut Kahvi CASE Vastuuta työstä ja työympäristöstä Henkilöstöpäällikkö Merja Ranta-aho, Elisa Oyj Uuden sukupolven uudet arvot Johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, Taloudellinen tiedotustoimisto ry Innovaatioita ja innostusta työelämään Professori Liisa Välikangas, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tilaisuus päättyy 2

40 CASE Avaimet hyvään johtamiseen Henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori, YIT Teollisuuden palvelut 14.10 Kahvi 14.

3 Taantuman vaikutukset työelämään

4 Suomi taloudellisessa taantumassa Bruttokansantuote aleni viime vuonna -7,8 % eli enemmän kuin yhtenäkään 1990-luvun laman vuotena Viennin arvo romahti -32 % vuonna 2009, pudotus euroalueen suurin Teollisuustuotanto supistui -21 % vuonna 2009 Kaupan myynti putosi -15 % vuonna 2009 Työllisiä vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä oli runsaat vähemmän ja työttömiä runsaat enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna Työttömyysturvan menot ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2008 vuoteen 2010, työttömyysaste nousee vuonna 2010 yli 10 %:iin 4

2009 Työllisiä vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä oli runsaat 100 000 vähemmän ja työttömiä runsaat 60 000 enemmän kuin vastaavana

5 Arvio työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien lukumääristä Työmarkkinoille tulevat Työmarkkinoilta lähtevät Lähde: Eläketurvakeskus 5

Työmarkkinoilta lähtevät 60000 50000 40000 30000 1990

6 Tuottavuutta ja työpaikkakohtaisia ratkaisuja

7 Tuottavuuden ja työelämän laadun parantaminen on erityisen tärkeää Suomelle juuri nyt Kansainvälinen kilpailu ja mahdollisuus uusien teknologioiden hyödyntämiseen Kilpailussa pärjäävät jatkossa vain tehokkuudeltaan ja tuottavuudeltaan kilpailukykyiset yritykset ja yksiköt Taantuman jälkeen maailma ei ole samanlainen kuin ennen - Suomen on päästävä vahvasti mukaan nousuun taantuman jälkeen Tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen on omissa käsissämme Työelämän laatu on edellytys innovaatioille, paremmille työurille ja ammattitaitoisen työvoiman saamiselle Väestön ikääntyminen johtaa aivan uuteen tilanteeseen Suomessa väestön ikärakenteen muutos on nopeampaa kuin muualla Yli henkilön vuosittainen nettopoistuma työmarkkinoilta pienentää bruttokansantuotteen kasvua Työssäkäyvien on elätettävä suurempi joukko työelämän ulkopuolelle jääviä Työuria on pidennettävä ja tuottavuutta parannettava 7

Tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen on omissa käsissämme Työelämän laatu on edellytys innovaatioille, paremmille työurille ja ammattitaitoisen työvoiman saamiselle Väestön ikääntyminen

8 Paikallinen sopiminen vastaa työpaikkojen tarpeisiin ja lisää tuottavuutta Tulopoliittisten kokonaisratkaisut hidastivat alakohtaisten sopimusten kehittämistä Yrityskohtaisuus lisääntyy Palkkaratkaisut, palkkamallit, työaikajärjestelyt, muut työsuhteen ehdot Työskentelyyn liittyvien rajoitteiden poistaminen Paikallinen sopiminen on keino hallita työelämän muutoksia ja lisätä tuottavuutta työpaikoilla yritysten ja niiden henkilöstön ehdoilla Paikallinen sopiminen Vahvistamaan tuottavuutta ja yrityksen kilpailukykyä Parantamaan yritysten mahdollisuuksia luoda uusia ja säilyttämään nykyisiä työpaikkoja Parantamaan työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia Vahvistamaan luottamusta ja turvaamaan työrauhaa Paikallinen sopiminen on mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää 8

tuottavuutta työpaikoilla yritysten ja niiden henkilöstön ehdoilla Paikallinen sopiminen Vahvistamaan tuottavuutta ja yrityksen kilpailukykyä Parantamaan yritysten mahdollisuuksia luoda uusia

9 Työmarkkinakierros

10 Työehtosopimuskierroksen lähtökohtia Vuonna 2007 siirryttiin uuteen työmarkkinamalliin, jossa sopimusneuvottelut käydään liittotasolla keskitettyjen ratkaisujen sijaan sopimisen painopistettä pyritään siirtämään edelleen yrityksiin ja työpaikoille Taloudellisen tilanteen seurauksena syksyllä 2009 useilla toimialoilla oli tarve aikaistaa sopimusneuvottelujaan ja uudistaa työehtosopimustensa sisältöjä. Tavoitteena oli luoda vientialojen ratkaisuista ankkuri palkkakilpailun hillitsemiseksi, lisätä yrityskohtaisuutta sekä uudistaa työehtosopimuksia rakenteellisesti 10

seurauksena syksyllä 2009 useilla toimialoilla oli tarve aikaistaa sopimusneuvottelujaan ja uudistaa työehtosopimustensa sisältöjä.

11 Palkka- ja työehtosopimusneuvottelut syyskuu 2009 huhtikuu 2010 eräillä aloilla Syys-joulukuu 2009 Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 Maaliskuu 2010 Huhtikuu 2010 Palkkaneuvottelut Metsäalan toimihenkilöt (METO) Sopimuskausi päättyy Finnairin tekniset toimihenkilöt Paperiteollisuus (tt, th) Ahtausala (AKT) Terveyspalveluala Rakennusteollisuus (tt) Sosiaaliala Yksityinen opetusala Apteekit Elintarviketeollisuus (tt, th) Kauppa Kiinteistöpalvelut Matkailu- ja ravintolapalvelut Energiateollisuus (th, yth) LTY:n aloja (mm. rautatieala) Palvelualojen Toimialaliiton aloja Rakennusteollisuus (th) Talotekniikka Tekstiili- ja vaatetusteollisuus (th) Viestintäala 11

Rakennusteollisuus (tt) Sosiaaliala Yksityinen opetusala Apteekit Elintarviketeollisuus (tt, th) Kauppa Kiinteistöpalvelut Matkailu- ja ravintolapalvelut

12 Vuosina sovitut uudet sopimuskorotukset Sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa, vanhan sopimuksen lopusta lähtien, sisältää korotusten sekalinjavaikutuksen, ei sisällä kertaeriä, tilanne VALTIO KIRKKO KUNTA (ml. kaikki TES:t) KELA LTY Kemianteollisuus, th Rahoitusala Puhelinpalvelu- ja Merenkulku, miehistö Merenkulku, päällystö Autoliikenne Kemianteollisuus, tt TIKLI, viestinvälitys, tt Hiihtokeskukset, tt Autoala, tt Teknologia, th Tietotekniikan palveluala Teknologia, yth Teknologia, tt Autoala, th SKOL, yth Puusepänteollisuus, th Mekaaninen metsäteollisuus, th Mekaaninen metsäteollisuus, tt Yliopistot 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Lähde: EK, kuva 6 12

kaikki TES:t) KELA LTY Kemianteollisuus, th Rahoitusala Puhelinpalvelu- ja Merenkulku, miehistö Merenkulku, päällystö Autoliikenne Kemianteollisuus, tt TIKLI, viestinvälitys,

13 Vuosina sovitut uudet sopimuskorotukset Sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa, vanhan sopimuksen lopusta lähtien, sisältää korotusten sekalinjavaikutuksen, ei sisällä kertaeriä, tilanne ,0 1,8 = ollut sovittelussa 1,6 1,4 KELA 1,2 KUNTA 1,0 0,8 0,6 Merenkulku, korotukset sovittu: miehistö päällystö Kemia, th, Kemia, tt Rahoitus Tietotekniikan palveluala Autoliikenne, tt KIRKKO LTY VALTIO 0,4 0,2 Teknologia, tt, th Autoala, tt Hiihtokeskukset Viestinvälitys, tt Autoala, th SKOL, yth Mekaaninen metsäteoll. tt, th Teknologia, th Yliopistot 0, Lähde: EK, kuvan 6 tiedot 13

3.10 Kemia, th, Kemia, tt Rahoitus Tietotekniikan palveluala Autoliikenne, tt KIRKKO LTY VALTIO 0,4 0,2 Teknologia, tt, th Autoala, tt Hiihtokeskukset Viestinvälitys, tt Autoala, th SKOL,

14 Palkankorotukset eräillä aloilla, %, Sovitut palkankorotukset kunakin vuotena, ilman korkoa korolle -vaikutusta, sisältää korotusten sekalinjavaikutuksen, ei sisällä kertaeriä, tilanne VALTIO KIRKKO KUNTA (ml. kaikki TES:t) Ahtaajat Autoliikenne TIKLI, viestinvälitys, tt Merenkulku, miehistö SKOL, yth LTY Rahoitusala Kemianteollisuus, th Merenkulku, päällystö TeVa Kumiteollisuus, th Kemianteollisuus, tt Lentoliikenteen palvelut, tt Autoala, th Puhelinpalvelu- ja Tietotekniikan palveluala Autoala, tt Teknologia, yth Teknologia, tt Teknologia, th Hiihtokeskukset, tt Mekaaninen metsäteollisuus, tt Puusepänteollisuus, th Mekaaninen metsäteollisuus, th Vanhat 2009 Uudet 2009 Vanhat 2010 Uudet 2010 Lähde: EK 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 14

kaikki TES:t) Ahtaajat Autoliikenne TIKLI, viestinvälitys, tt Merenkulku, miehistö SKOL, yth LTY Rahoitusala Kemianteollisuus, th Merenkulku, päällystö TeVa Kumiteollisuus, th Kemianteollisuus, tt

15 Työelämän parantumisen paradoksi mitä EK haluaa viestiä työelämäraportillaan? Työelämäraportillaan EK osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun työelämän tilasta Työelämän väitetään kurjistuneen näin ei tutkimusten mukaan ole Jotta yritykset edelleen menestyisivät, tarvitaan selviä parannuksia sekä työelämän laatuun että tuottavuuteen Niitä tulee kehittää samanaikaisesti Tavoitteena on onnistuminen kehittämisessä ja innovaatioissa Tavoitteena henkilöstön osallistaminen ja innostus (työn imu) EK haluaa työelämäkeskusteluun seuraavia näkökulmia Sekä yritysjohdon, organisaatioiden että työntekijöiden näkemykset Ongelmien kuvauksen sijasta päähuomio työn voimavaratekijöiden vahvistamiseen ja työpaikoilla tapahtuvaan kehittämiseen Kansainvälisen vertailutiedon hyödyntäminen 15

selviä parannuksia sekä työelämän laatuun että tuottavuuteen Niitä tulee kehittää samanaikaisesti Tavoitteena on onnistuminen kehittämisessä ja innovaatioissa Tavoitteena henkilöstön

Samankaltaiset tiedostot

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen 1. Osaamisen kehittämisen toimintamalli (neuvottelutulos ns. koulutusriidan ratkaisemisesta 7.3.2013) 2. Tunnustelut keskitetystä työmarkkinaratkaisusta