HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs. Otsikko Si vu

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1/ Yhtymäkokous AIKA klo 11:00-11:12 PAIKKA HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs ASIAT Otsikko Si vu 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA VUODEN 2018 TILINTARKASTUSKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA KORON MAKSAMINEN PERUSPÄÄOMALLE JA KUNTAKOHTAISELLE YLIJÄÄMÄLLE VUODELTA SIDONNAISUUSILMOITUSTEN MERKITSEMINEN TIEDOKSI 14 6 ERON MYÖNTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENELLE JA UUDEN HALLITUKSEN JÄSENEN VALINTA 15

2 PÖYTÄKIRJA 1/ OSALLISTUJAT Helsinki Timo Lindén, puheenjohtaja Espoo Reetta Lövgren, yhtymäkokousedustaja Kauniainen Christoffer Masar, yhtymäkokousedustaja Kerava Erkki Vähätörmä, yhtymäkokousedustaja Kirkkonummi Timo Haapaniemi, yhtymäkokousedustaja Sipoo - Siuntio Arja Alho, yhtymäkokousedustaja Tuusula - Vantaa Hannu Penttilä, yhtymäkokousedustaja HSL Hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava Hallituksen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell Hallituksen jäsen Tarja Kantola Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, pöytäkirjanpitäjä Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen ALLEKIRJOITUKSET Timo Lindén puheenjohtaja Ilmari Mäkinen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Christoffer Masar pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Asetettu yleisesti nähtäville yleisessä tietoverkossa ( kuntalain 140 :ssä säädetyllä tavalla.

3 PÖYTÄKIRJA 1/ Yhtymäkokous KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Yhtymäkokous 1 Perussopimuksen 11 :n 2 momentin mukaan yhtymäkokouksessa on jokaisella jäsenkunnalla yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan äänivaltaa. Perussopimuksen 13 :n 1 momentin mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä, ellei erityisestä syystä ole tarpeen noudattaa lyhyempää kutsuaikaa, vähintään kuukautta ennen kokousta jäsenkunnille sekä tiedoksi kuntayhtymän hallituksen jäsenille. Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet yhtymäkokouksen äänivaltaisista jäsenkunnista ja äänistä on edustettuina ja tieto yhtymäkokouksesta on lähetetty jäsenkunnille edellä 1 momentissa määrätyssä ajassa, kuitenkin vähintään yhtä viikkoa ennen yhtymäkokousta. Hallintosäännön 56 :n mukaan yhtymäkokouksen avaa asukasluvultaan suurimman kunnan edustaja. Ennen päätösvallan toteamista on kunnan edustajan esitettävä valtakirja tai pöytäkirjanote siitä päätöksestä, jolla hänet on määrätty edustamaan kuntaa, ellei kysymyksessä ole asemavaltuutus. Valtakirja tai pöytäkirjanote otetaan yhtymäkokouksen pöytäkirjan liitteeksi. vallan toteamisen jälkeen laaditaan ja vahvistetaan yhtymäkokouksessa suoritettavien äänestyksien varalta ääniluettelo, johon merkitään asukaslukujen perusteella määräytyvä äänivaltaosuus, äänimäärä sekä yhtymäkokousedustajan nimi. Hallintosäännön 53 :n mukaan pöytäkirjan tarkastaa yksi pöytäkirjantarkastaja. Yhtymäkokous päättää a) todeta kuntien valtuuttamat yhtymäkokousedustajat sekä muut kokouksen osanottajat ja todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi; b) laatia ja vahvistaa yhtymäkokouksen ääniluettelon; c) valita yhtymäkokouksen puheenjohtajan, joka kutsuu pöytäkirjanpitäjän laatimaan pöytäkirjan tästä kokouksesta; sekä d) valita pöytäkirjantarkastajan. Yhtymäkokous päätti a) todeta kuntien valtuuttamat yhtymäkokousedustajat sekä muut kokouksen osanottajat ja todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi; b) laatia ja vahvistaa yhtymäkokouksen ääniluettelon;

4 PÖYTÄKIRJA 1/ Yhtymäkokous c) valita yhtymäkokouksen puheenjohtajaksi Timo Lindenin, joka kutsui osastonjohtaja Ilmari Mäkisen kokouksen pöytäkirjanpitäjäksi; sekä d) valita pöytäkirjantarkastajaksi Christoffer Masarin. Liite Ääniluettelo

5 PÖYTÄKIRJA 1/ Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA / /2019 Tarkastuslautakunta 30 Kokouksessa tehdään eteenpäin arviointikertomusta vuodelta Keskustellaan mitä asioita sisällytetään arviointikertomukseen., pj Tehdään arviointikertomus valmiiksi ja allekirjoitetaan. Lähetetään yhtymäkokoukselle käsittelyyn. Liite Tehtiin valmiiksi arviointikertomus vuodelta 2018 ja allekirjoitettiin sekä lähetettiin yhtymäkokoukselle käsiteltäväksi. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018 Helsingin Seudun Liikenne- kuntayhtymän yhtymäkokoukselle Yhtymäkokous 2 Yhtymäkokous päättää merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2018 ja pyytää hallitusta antamaan selvityksensä arviointikertomuksen johdosta syysyhtymäkokoukselle. Yhtymäkokous päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018

6 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Yhtymäkokous VUODEN 2018 TILINTARKASTUSKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA / /2019 Hallitus 34 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja talouspäällikkö Maarit Hauskamaa, p Tilinpäätös 2018 Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän hallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys yhtymäkokouksen hyväksymien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kuntayhtymän hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Perussopimuksen 11 :n mukaan kuntayhtymän tilinpäätöksestä päätetään viimeistään toukokuun loppuun mennessä pidettävässä yhtymäkokouksessa. Tuloslaskelma Tuotot HSL:n toimintatuotot olivat yhteensä 728,0 milj. euroa eli 6,4 milj. euroa (0,9 %) yli talousarvion (TA 721,6 milj. euroa). Toimintatuotoista 50,8 % on lipputuloja ja 46,9 % kuntaosuuksia. Lipputulojen osuus toimintatuotoista väheni 3,6 %-yksiköllä edellisvuodesta. Lipputulot ovat yhteensä 370,1 milj. euroa ja ne ylittivät talousarvion 5,6 milj. eurolla (1,5 %). Lipputulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,4 %. Talousarvion lipunmyyntiennuste perustui keskimäärin 1,5 % matkustajamäärän kasvuarvioon, kun toteutunut matkustajamäärien kasvu oli 3,3 %. HSL-joukkoliikenteen lippujen hintoja ei korotettu vuonna 2018, mutta mobiililippujen hinnan alentaminen arvolippujen tasolle ja arvolippujen hintojen pyöristys tasakymmensentteihin aiheuttivat keskimäärin 1,1 % hintojen alennuksen.

7 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Yhtymäkokous Kunnat maksavat HSL:n kulut kuntaosuuksina siltä osin kun niitä ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuudet olivat yhteensä talousarvion mukaiset 341,1 milj. euroa ja niillä katettiin 48,2 % HSL:n toimintakuluista. Kuntaosuudet kasvoivat vuoden 2017 tasosta 59,2 milj. euroa (21,0 %). Kasvun selittää pääosin länsimetron valmistumisen myötä kasvaneet infrakustannukset, jotka kasvoivat 52,8 milj. eurolla edellisestä vuodesta (59,7 %). Muut toimintatuotot, yhteensä 16,8 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle oli 4,8 milj. euroa. Muita avustuksia ja tukia kirjattiin 1,0 milj. euroa. Tarkastusmaksutuloja kertyi 4,9 milj. euroa ja niistä kirjattiin luottotappiovarauksiin 1,8 milj. euroa. Kulut Toimintakuluja toteutui yhteensä 708,4 milj. euroa, mikä jäi 14,3 milj. euroa alle talousarvion (2,0 %). Toimintakulujen alituksesta 12,3 milj. euroa johtui liikennöitsijöille maksettavista operointikustannuksista. Toimintakuluista 676,1 milj. euroa (95,5 %) oli palvelujen ostomenoja. Joukkoliikenteen operointikustannukset olivat yhteensä 498,8 milj. euroa eli ne muodostivat 70,4 % HSL:n toimintakuluista. Operointikustannukset laskivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ollen 0,4 % alle edellisen vuoden tason. Säästöjä operointikustannuksissa kertyi talousarvioon verrattuna yhteensä 12,3 milj. euroa (2,4 %). Länsimetron ensimmäinen vaihe aloitti liikennöinnin marraskuussa 2017 ja tilikaudesta 2018 muodostui länsimetron ensimmäinen kokonainen liikennöintivuosi. Talousarvio (joka laadittiin 10/2017) sisälsi erilaisia varauksia sekä metro- että bussiliikenteen operointikustannuksissa poikkeusjärjestelyihin mahdollisissa länsimetron liikennehäiriöissä, mutta näitä varauksia ei tarvinnut käyttää täysimääräisesti. Tämä näkyy operointikustannusten talousarviovertailuissa. Joukkoliikenteen kustannustaso nousi vuonna 2018 keskimäärin 1,4 %, kun talousarviossa oli varauduttu keskimäärin 0,9 %:n nousuun. Maltilliset palkkaratkaisut ja poltto- ja voiteluaineiden sekä muun energian hintojen hintataso johtivat siihen, että kustannustason nousu keskimäärin oli edelleen kohtuullista, vaikkakin hieman talousarviossa arvioitua korkeampaa. Bussiliikenteessä palkkojen ja henkilösivukustannusten osuus liikenteenhoidon kustannuksista on noin 50 % ja poltto- ja voiteluaineiden noin 15 %. Korkojen merkitys HSL:n operointikustannuksiin on ollut suuri junaliikenteessä junakalustoyhtiön leasingvuokrien kautta. Viime vuosina korot ovat olleet matalalla tasolla, mikä on vaikuttanut alentavasti junakalustoyhtiön (junaliikenteen) ja myös raitioliikenteen pääomakorvausten kustannuksiin. Jäsenkuntien HSL:n käyttöön erillisillä sopimuksilla osoittaman joukkoliikenneinfraomaisuuden käytöstä maksettavat käyttöoikeuskorvaukset olivat yhteensä 141,2 milj. euroa ja ne alittivat alkuperäisen talousarvion 0,3

8 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Yhtymäkokous milj. eurolla, mikä johtui Espoon tarkennuksesta länsimetron infrakorvauksen laskutukseen. Yhtymäkokous käsitteli talousarviomuutoksena joukkoliikenteen infrakorvauksiin Espoon tekemän tarkistuksen, koska HSL:n ja jäsenkuntien välisissä infrasopimuksissa on sovittu, että kuntien HSL:ltä laskuttama infrakorvaus perustuu HSL:n talousarvioon ja olennaiset muutokset käsitellään HSL:ssä talousarviomuutoksina. Muita kuin operointi- ja infrakustannuksia toteutui yhteensä 68,4 milj. euroa. Nämä kustannukset sisälsivät ulkopuolisilta hankittavia palvelujen ostoja yhteensä 36,2 milj. euroa, 2,2 milj. euroa alle talousarvion. Henkilöstökuluja toteutui yhteensä 22,0 milj. euroa, 0,1 milj. euroa yli talousarvion. Tilinpäätöksen henkilöstökulut sisältävät varauksen tulospalkkion maksamiseen. Vuoden lopussa HSL:n palveluksessa oli 421 henkilöä ja henkilökustannuksia vastaava työpanos oli 391 henkilötyövuotta. Vuokrakuluja toteutui yhteensä 4,7 milj. euroa, 0,7 milj. euroa alle talousarvion. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannuksiin käytettiin 2,7 milj. euroa sekä muihin kuluihin 2,8 milj. euroa. Muut kulut sisältävät tarkastusmaksutuloista toimintavuodelle kirjatun luottotappiovarauksen 1,8 milj. euroa. Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate oli 19,7 milj. euroa ylijäämäinen. Rahoitus Rahoituksen nettokustannuksiksi arvioitiin talousarviossa 0,03 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa arvioitiin tarvittavan tilikaudella enintään 10 milj. euroa. HSL:llä ei ole tilinpäätöshetkellä lainoja rahoituslaitoksilta. Vallitsevasta korkotasosta johtuen HSL joutui maksamaan rahoituslaitoksille kassavarojen maksuliiketileiltä negatiivista korkoa. Negatiivisten korkojen välttämiseksi tilkaudella on sijoitettu ylimääräisiä kassavaroja hallituksen hyväksymiä sijoitusperiaatteita noudattaen ja sijoituksia hajauttaen, kolmen eri rahoituslaitoksen yhteensä viiteen eri rahastoon ja yhdelle määräaikaiselle talletustilille. Rahoituksen nettotuotot olivat tiilnpäätöksessä 0,03 milj. euroa ja ne ylittivät siten talousarvion 0,06 milj. eurolla, joten vuosikate rahoituserien jälkeen oli 19,7 milj. euroa ylijäämäinen. Rahoituksen tunnusluvuilla mitattuna HSL:n kassan riittävyys oli 42,1 päivää ja se heikkeni 6,4 päivällä edellisestä vuodesta. Maksuvalmiussuhde eli Quick Ratio parani hieman edellisestä vuodesta ollen 1,6 (yleisesti 1-2 välillä olevaa arvoa pidetään tyydyttävänä). Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 17,8 milj. euroa ja ne alittivat talousarvion 2,3 milj. eurolla. Suunnitelman mukaisten poistojen alitus johtui investointien siirtymisestä alkuperäisestä aikataulustaan. Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 1,9 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 21,5 milj. euron alijäämäiseen

9 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Yhtymäkokous tulokseen. Ylijäämä esitetään kirjattavaksi edellisten vuosien yli-/alijäämätilille. Vuoden 2018 investointimenot ovat yhteensä 14,8 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 8,0 milj. eurolla (35,2 %). Investointimenoista 7,7 milj. euroa liittyy lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ) ja nykyisen matkalippujärjestelmän ylläpitoon liittyviin hankintoihin. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, asiakassovellusten ja lähiverkon kehittämiseen käytettiin 7,1 milj. euroa. Talousarvion alittuminen aiheutui pääosin lippu- ja informaatiojärjestelmän valmistumisen takia siirtyneistä muista hankkeista. Taseen loppusumma 191,2 milj. euroa pieneni edellisvuodesta 1,6 milj. eurolla. HSL:n peruspääoma on 9,6 milj. euroa. Peruspääoma kasvoi edellisestä tilinpäätöksestä 0,3 milj. eurolla Tuusulan ja Siuntion liityttyä HSL:n jäseniksi. Talousarvion sitovat erät ja niiden toteutuminen Hyväksyessään HSL:n vuoden 2018 talousarvion yhtymäkokous päätti, että sitovia määrärahoja talousarviossa ovat toimintakulut ja investointimenot ja sitova tuloarvio kuntaosuudet yhteensä. Yhtymäkokous käsitteli talousarviomuutoksena joukkoliikenteen infrakorvauksiin vuoden aikana tehdyn 0,3 milj. euron oikaisun, mutta samalla päätettiin, että sitovia määrärahoja ei alkuperäisestä talousarviosta muutettu. Kuntaosuudet toteutuivat sitovan tuloarvion mukaisina. Toimintakulut jäivät 14,6 milj. euroa alle sitovan määrärahan ja investointimenot 8,0 milj. euroa alle sitovan määrärahan. Euroa Sitova erät TP Ero TP/TA % Kuntaosuudet yhteensä ,0 % Toimintakulut yhteensä ,0 % Investointimenot yhteensä ,1 % Hallitus päättää a) ehdottaa yhtymäkokoukselle, että tilikauden ylijäämä, ,97 euroa kirjataan edellisten vuosien yli-/alijäämätilille; sekä b) hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saattaa tilinpäätöksen tarkastuksen jälkeen

10 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Yhtymäkokous yhtymäkokouksen käsiteltäväksi. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Tilinpäätös 2018 Tarkastuslautakunta 31 Tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan allekirjoitettu esittänyt tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilivuodelta Lautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen yhtymäkokoukselle tiedoksi ja toteaa, että tilintarkastuskertomus ei sisällä sellaista muistutusta, josta olisi hankittava asianomaisen selitys sekä hallituksen lausunto. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että: - Yhtymäkokous päättää merkitä tilintarkastuskertomuksen päivätty vuodelta 2018 tiedoksi. - Vuoden 2018 tilinpäätös hyväksytään. ja - Kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Esityksen mukaisesti. Yhtymäkokous 3 Yhtymäkokous päättää a) merkitä allekirjoitetun tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2018 tiedoksi; b) vahvistaa vuoden 2018 tilinpäätöksen ja myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden tilivuodelta 2018; sekä c) että tilikauden ylijäämä, ,97 euroa kirjataan edellisten vuosien yli-/alijäämätilille. Yhtymäkokous päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Tilinpäätös 2018

11 Hallitus Yhtymäkokous PÖYTÄKIRJA 1/

12 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Yhtymäkokous KORON MAKSAMINEN PERUSPÄÄOMALLE JA KUNTAKOHTAISELLE YLIJÄÄMÄLLE VUODELTA / /2019 Hallitus 35 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja talouspäällikkö Maarit Hauskamaa, p Hyväksyessään kokouksessaan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille yhtymäkokous päätti, että HSL:n peruspääomalle ei lasketa korkoa vuonna Samalla yhtymäkokous päätti, että HSL maksaa jäsenkunnalle vuotuista korkoa HSL:n tilinpäätöksen osoittamalle kumulatiiviselle ylijäämälle ja perii vastaavasti jäsenkunnalta korkoa kirjanpidon osoittamasta kumulatiivisesta alijäämästä. Koron laskentaperuste on kunkin tilinpäätösvuoden ensimmäisen ja viimeisen päivän kuntakohtaisen kumulatiivisen yli-/alijäämän keskiarvo. Laskentakorkona käytetään tilinpäätösvuoden ensimmäisen päivän 12 kk:n euriborkorkoa. Koron määräytymispäivä on kunkin tilinpäätösvuoden ensimmäinen pankkipäivä ja maksupäivä tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivä. Kumulatiivinen ylijäämäkertymä HSL:n taseessa oli yhteensä 71,9 milj. euroa. Tilinpäätös osoittaa 1,9 milj. euron euron kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2018 ensimmäisen ja viimeisen päivän kumulatiivisen ylijäämän keskiarvo on 72,9 milj. euroa. Vuoden euriborkorko oli negatiivinen (-0,186 %). Koron ollessa negatiivinen, ei maksettavaa korkoa kumulatiiviselle ylijäämälle vuodelta 2018 kertynyt. ylijäämä ylijäämä Keskiarvo Espoo , , ,71 Helsinki , , ,17 Kauniainen , , ,97 Kerava , , ,10 Kirkkonummi , , ,48 Sipoo , , ,16 Siuntio , ,12 Tuusula , ,31 Vantaa , , ,15 Yhteensä , , ,15 Perussopimuksen 14 :n mukaan yhtymäkokouksen tehtäviin kuuluu kevätyhtymäkokouksessa peruspääoman koron määrästä ja maksamisesta

13 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Yhtymäkokous päättäminen. Hallitus päättää ehdottaa yhtymäkokoukselle, että se päättää, että a) peruspääomalle ei makseta korkoa vuodelta 2018; b) kuntakohtaisesta kumulatiivisesta ylijäämästä ei makseta jäsenkunnille korkoa vuodelta 2018 laskentakorkona käytettävän tilinpäätösvuoden ensimmäisen pankkipäivän 12 kk:n euriborkoron oltua negatiivinen. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Yhtymäkokous 4 Yhtymäkokous päättää, että a) peruspääomalle ei makseta korkoa vuodelta 2018; b) kuntakohtaisesta kumulatiivisesta ylijäämästä ei makseta jäsenkunnille korkoa vuodelta 2018 laskentakorkona käytettävän tilinpäätösvuoden ensimmäisen pankkipäivän 12 kk:n euriborkoron oltua negatiivinen. Yhtymäkokous päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

14 PÖYTÄKIRJA 1/ Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous SIDONNAISUUSILMOITUSTEN MERKITSEMINEN TIEDOKSI 376/ /2018 Tarkastuslautakunta 67 Tarkastuslatakunta on saanut päivityksen sidonnaiuusilmoitukseen mikä käydään läpi kokouksessa. (pj.) : Hyväksytään julkaistavaksi päivitetty sidonnaisuuilmoitus. Hyväksyttiin saatu sidonnaisuusilmoitus julkaistavaksi. Yhtymäkokous 5 Sidonnaisuusilmoitukset on julkaistu tarkastuslautakunnan päätöksen mukaisesti HSL:n verkkosivuilla (linkki). Kuntalain 84 :n 3 momentin mukaan kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta. HSL:ssä rekisterin päivityksestä vastaa hallintopalvelut. Yhtymäkokous päättää merkitä sidonnaisuusilmoitukset tiedoksi. Yhtymäkokous päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

15 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Yhtymäkokous ERON MYÖNTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENELLE JA UUDEN HALLITUKSEN JÄSENEN VALINTA 528/ /2017 Hallitus 59 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Hallituksen jäsen Mika Helenius on pyytänyt saapuneella kirjeellä eroa HSL:n hallituksen jäsenen tehtävästä alkaen. Eroaminen luottamustehtävästä Kuntalain 70 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Vakiintuneen tulkintakäytännön syyn mukaan pätevyyden arviointi kuuluu sille toimielimelle, jonka valittava luottamushenkilö on. Hallituksen valitsee ja siten myös eron jäsenille myöntää kuntalain 60 :n mukaisesti yhtymäkokous. Hallituksen kokoonpano HSL:n perussopimuksen 3 ja 15 :n mukaan HSL:llä on hallitus, jonka tehtävät on määritelty perussopimuksen 16 :ssä. Hallituksen nimeää yhtymäkokous. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Hallituksen paikkajako määräytyy jäsenkuntien perussopimuksen mukaisten ääniosuuksien suhteessa. Hallituksessa on 14 jäsentä ja näiden varajäsenet. Lisäksi hallituksessa voi olla asiantuntijajäseniä. Kuntalain 58 :n 3 momentin mukaan kuntayhtymän toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä pykälää sovelletaan kuntayhtymän hallituksen kokoonpanoon. Vaalikelpoisuus ja tasa-arvolain mukaiset vaatimukset Hallitukseen valittavalla tulee olla kuntalain 71 :n mukainen vaalikelpoisuus edustamansa kunnan luottamustoimeen. Kuntalain 76 :n mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka kuntalain 71 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Hallitukseen ei voi valita kuntalain 76 :n 1 momentin mukaan HSL-kuntayhtymän palveluksessa olevaa henkilöä, valtion virkamiestä, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä tai kuntalain 76 :n 2 momentissa tarkoitetun HSL-kuntayhtymään liikesuhteessa olevan yhteisön johtotehtävissä olevaa henkilöä.

16 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Yhtymäkokous Lisäksi hallituksen kokoonpanon on sekä jäsenten että varajäsenten osalta täytettävä tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin säännös eli kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Näin ollen suhteen miehet/naiset tulee olla 6/8, 7/7 tai 8/6. Tasa-arvolain mukainen naisten ja miesten suhde arvioidaan erikseen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten osalta. Hallituksen jäseneksi ei voi myöskään valita henkilöä, joka on HSL:n toimitusjohtajaan hallintolain (434/2003) 28 :ssä tarkoitetussa suhteessa (lähisukulainen, eräät perheoikeudelliset ja niihin rinnastettavat suhteet sekä pysyvä palvelus- tai toimeksiantosuhde), koska tällainen suhde muodostaisi pysyvän esteellisyyden. Hallitus päättää ehdottaa yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous päättää a) myöntää Mika Heleniukselle eron hallituksen jäsenen tehtävästä kuntalain 70 :n perusteella alkaen sekä b) valita Mika Heleniuksen tilalle uuden hallituksen jäsenen hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi alkaen. tarkastetaan kokouksessa. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Yhtymäkokous 6 Yhtymäkokous päättää a) myöntää Mika Heleniukselle eron hallituksen jäsenen tehtävästä kuntalain 70 :n perusteella alkaen sekä b) valita Mika Heleniuksen tilalle uuden hallituksen jäsenen hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi alkaen. Käsittely Käsittelyn aikana Espoon kaupungin yhtymäkokousedustaja ehdotti uudeksi hallituksen jäseneksi alkaen Elias Erämajaa. Yhtymäkokous päätti a) myöntää Mika Heleniukselle eron hallituksen jäsenen tehtävästä kuntalain 70 :n perusteella alkaen sekä b) valita Mika Heleniuksen tilalle uudeksi hallituksen jäseneksi Elias Erämajan hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi alkaen.

17 Hallitus Yhtymäkokous PÖYTÄKIRJA 1/

18 PÖYTÄKIRJA 1/ MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla ( Muutoksenhakukielto ( 1, 2, 5) Päätöksiin, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 :n mukaan hakea muutosta. Kunnallisvalitusosoitus ( 3, 4, 6) Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistetu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kunnallisvalituksen saa tehdä myös HSL:n jäsenkunta sekä kuntalain (410/2015) 3 :n mukaisesti jossakin näistä kunnista jäsenenä oleva henkilö, yhteisö, laitos tai säätiö. Kuntalain mukaisen kunnallisvalituksen Helsingin hallinto-oikeudelle saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muutoin lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon saantitodistukseen merkittynä päivänä, jos päätös on lähetetty asianosaiselle tiedoksi saantitodistuksin, tiedoksiantotodistukseen merkittynä päivänä, jos päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi henkilökohtaisesti tai, kolmen (3) päivän kuluttua viestin lähettämisestä, jos päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 19 :ssä säädetyllä tavalla, seitsemän (7) päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, jos päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi kirjeellä ilman saantitodistusta. Niiden, jotka eivät ole asianosaisia, katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on julkaistu HSL:n internetsivuilla. Valitus on tehtävä kirjallisesti (myös sähköinen muoto täyttää kirjallisen muodon vaatimuksen). Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Helsingin hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: 1. päätös, johon haetaan muutosta 2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan 3. valittajan nimi ja kotikunta 4. jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta

19 PÖYTÄKIRJA 1/ postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan lähettää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. valituksen kohteena oleva päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä 2. selvitys valituksen kohteena olevan päätöksen tiedoksisaantitavasta ja -päivästä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle 4. asiamiehen on liitettävä valtakirja hallintolainkäyttölain 21 :n mukaisesti. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Sähköposti: helsinki.hao(at)oikeus.fi Faksinumero: Virastoaika: ma pe Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Valitusasiakirjojen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa.