Pieni yleisohjeistus yt-neuvotteluihin, lomautukseen, irtisanomiseen ja työttömyysturvaan

Transkriptio

1 Pieni yleisohjeistus yt-neuvotteluihin, lomautukseen, irtisanomiseen ja työttömyysturvaan YTN tukee kaikin tavoin jäseniään neuvottelujen aikana. Mikäli siis joudut työvoiman vähennystä koskevaan neuvotteluun, pyydämme olemaan välittömästi yhteydessä omaan YTN-liittoosi. Juridista apua on saatavissa paitsi neuvotteluiden aikana myös niiden jälkeen esim. työsuhteen päättämisen tai lomautuksen laillisuusarviointiin, neuvotteluihin työantajaosapuolen kanssa, mahdolliseen riitautukseen YTN-liiton jäsenilleen ottamalla oikeusturvavakuutuksella sekä esim. työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Ohessa on pääperiaatteita koskien yhteistoimintaneuvotteluja työvoiman vähentämistilanteissa lomauttamistilanteita irtisanomistilanteita työttömyysturvaa Täsmällisemmät ohjeet löydät oman YTN-liittosi jäsensivuilta, YTN:n oppaista tai työttömyyskassastasi. Yhteystiedot YTN-liitoihin löydät YTN:n nettisivulta ja työttömyyskassoihin tämän tiedoston lopusta. 1. Ohjeita yt-neuvotteluihin Milloin käydään yhteistoimintaneuvotteluita? Lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sovelletaan yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Ennen työvoiman vähentämistä työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut. Työvoiman vähentämisellä tarkoitetaan irtisanomisia, lomauttamisia sekä osa-aikaistuksia. Yhteistoimintalaki velvoittaa käymään neuvotteluja muistakin, kuin työvoiman vähentämiseen liittyvistä kysymyksistä, mutta tässä keskitytään vain näihin vähennystilanteisiin. Neuvotteluiden osapuolet Työvoiman vähentämistä koskevissa neuvotteluissa osapuolina ovat työnantaja ja henkilöstön edustajina yleensä luottamusmiehet tai -valtuutetut. Neuvottelut voidaan käydä myös niin sanotussa yhteisessä kokouksessa. Yksittäisen työntekijän tai yksittäisten työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista voidaan käsitellä työntekijän tai työntekijöiden ja työnantajan välillä. Jokaisella työntekijällä on tällöin aina oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa ja työnantajan kesken. YTN suosittelee, että ylemmät toimihenkilöt valitsevat itselleen luottamusmiehen tai -valtuutetun, joka osallistuu ylempien toimihenkilöiden edustajan yt-neuvotteluihin. Neuvoja vaalin toteuttamisessa saa YTN:stä ja YTN-liitoista.

2 2 (9) Neuvotteluiden kulku Käytännössä yhteistoimintaneuvottelu alkaa työnantajan tekemällä neuvotteluesityksellä. Työnantajan tulee antaa kirjallinen neuvotteluesitys neuvottelujen ja työllistämistoimien käynnistämiseksi viimeistään viisi kalenteripäivää ennen neuvottelujen aloittamista. Tänä aikana henkilöstön edustajilla/neuvottelun osapuolella on mahdollisuus valmistautua neuvotteluihin. Tätä aikaa ei lasketa mukaan varsinaisiin neuvotteluaikoihin, jollei työehtosopimuksella ole muuta sovittu. Neuvotteluesityksen muodosta ja tarkasta vähimmäissisällöstä säädetään laissa yhteistoiminnasta yrityksissä. Neuvotteluiden sisältö Työvoiman vähentämistä koskevat asiat on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Neuvotteluissa on toteuduttava aito vuoropuhelu. Henkilöstöllä on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa ratkaisuihin yt-laissa säädetyissä asioissa. Tämä edellyttää sitä, että henkilöstölle annetaan riittävät tiedot ja mahdollisuus esittää mielipiteensä, tietonsa ja kokemuksensa. Vuorovaikutuksen toteutuminen edellyttää luonnollisesti myös sitä, että neuvotteluja käydään oikea-aikaisesti niin, että henkilöstön edustajat voivat vielä vaikuttaa päätökseen. Aivan liian usein em. jää pelkästään korulauseiksi ja työntekijöille jää neuvotteluista mielikuva, että kaikki päätökset oli tehty jo aiemmin eikä mihinkään päässyt konkreettisesti vaikuttamaan. Neuvoteltaviin asioihin kuuluvat toimien perusteet, vaikutukset, toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet ja vaihtoehdot työvoiman vähentämiselle sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. Perusteiden ja vaikutusten käsittelyn jälkeen pitäisi olla selvillä tiedot siitä: mikä työ vähenee ja miksi miten paljon työn arvioidaan vähenevän millä ajanjaksolla väheneminen tapahtuu miten tuotantoa mahdollisesti muutetaan mitä mahdollisia päällekkäisyyksiä työtehtävissä on mihin töitä siirretään jos siirretään onko toiminta voitollista/tappiollista riittävän selkeät ja täsmälliset tiedot taloudellisista perusteista ja tilanteesta töiden uudelleenjärjestelyiden perusteista kustannussäästöjen perusteista mihin lukuihin ja laskelmiin säästötarve perustuu missä määrin on perusteltua tai välttämätöntä vähentää työntekijöitä Kun vähentämisen perusteet ja vaikutukset on selvitetty, on neuvoteltava vaihtoehdoista rajoittaa vähennettävän työvoiman määrää ja myös siitä, miten lieventää vähentämisestä työntekijöille aiheutuvia seurauksia. Yhteistoimintamenettelyssä on pyrittävä minimoimaan työvoiman vähentämisestä henkilöstölle aiheutuvat haitat ja selvitettävä, miten irtisanomisilta voitaisiin välttyä. Neuvotteluissa käsiteltäviä asioita ovat erityisesti koulutus- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet sekä työ- ja työaikajärjestelyt. Muita neuvoteltavia ja käsiteltäviä asioita voivat olla esimerkiksi vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön, opintovapaalle ja vastaaviin järjestelyihin haluavien määrä. Lisäksi yhteistoimintaneuvotteluissa pitää käsitellä mahdollisuudet vähentää irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistamisista aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, jos työvoiman vähentämisestä ei voida luopua. Yt-laki velvoittaa työnantajan neuvottelemaan työntekijöiden kanssa, mutta ei valitettavasti velvoita pääsemään yhteisymmärrykseen lopputuloksesta. Työnantaja saa siis viime kädessä tehdä päätökset käytyään yt-lain mukaiset neuvottelut henkilöstön kanssa.

3 3 (9) Neuvotteluiden vähimmäiskestot Työvoiman vähentämistä koskeville neuvotteluille on laissa ja työehtosopimuksissa säädetty vähimmäisajat. Vähimmäisneuvotteluaika on joko 14 päivää tai kuusi viikkoa. Sovellettava neuvotteluaika riippuu irtisanottavien, lomautettavien tai osa-aikaistettavien työntekijöiden määrästä sekä lomautuksen kestosta. Neuvottelut 14 päivän aikana: Työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvottelut on käyty 14 kalenteripäivän aikana niiden alkamisesta seuraavassa tapauksessa: työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomautukset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään tai kyseessä ovat enintään 90 päivää kestävät lomautukset, jotka koskevat vähintään kymmentä työntekijää. Aika lasketaan ensimmäisestä neuvottelupäivästä tämä päivä mukaan lukien. Neuvottelut kuuden viikon aikana: Työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty kuusi viikkoa niiden alkamisesta seuraavassa tapauksessa: työnantaja harkitsee irtisanomisia, osa-aikaistamisia ja 90 päivää pidempiä lomautuksia, jotka koskevat vähintään kymmentä työntekijää. Neuvotteluajan päätyttyä työnantajan on kohtuullisen ajan kuluessa annettava yleinen selvitys neuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Laissa tai sen perusteluissa ei ole määritelty kohtuullisen ajan pituutta. Käytännössä kohtuullinen aika voi olla laajoissa työvoiman vähentämistilanteissa korkeintaan muutaman viikon pituinen. Laki ei määrää, kuinka monta neuvottelua on pidettävä neuvotteluajan kuluessa. Neuvotteluja on käytävä niin monta, että asiat tulevat huolella käsitellyiksi. Neuvotteluiden kirjaaminen Laissa ei ole asetettu työnantajalle automaattista velvollisuutta pitää neuvotteluista pöytäkirjaa. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, jos joku neuvotteluihin osallistunut sitä pyytää. Laissa ei ole määritelty tarkkaa pyyntöajankohtaa. Koska neuvotteluissa pidettävällä pöytäkirjalla on keskeinen merkitys myöhemmin neuvottelujen sisältöä ja neuvotteluvelvoitteen täyttymistä arvioitaessa, on henkilöstön edustajan/neuvotteluiden osapuolen pyydettävä pöytäkirjaa pidettäväksi. Tarkoituksenmukaisin ajankohta pyynnön esittämiselle on neuvotteluiden alku. Pöytäkirjojen tarkistamisesta ja osapuolille toimittamisesta voidaan ja kannattaa sopia ennakolta. Käytännössä kannattaa sopia niin, että edellisen neuvottelukerran pöytäkirja toimitetaan osapuolille, vähintään päivä ennen uutta neuvottelukertaa. Pöytäkirjoista on käytävä ilmi ainakin: milloin yhteistoimintaneuvotteluja on käyty ketkä ovat osallistuneet niihin neuvottelujen tulokset eri mieltä olleiden osapuolten kannanotot Pöytäkirjaan voi sanella sanasta sanaan omia kannanottoja tai liittää valmiiksi kirjoitettuja selvityspyyntöjä eri asioista. Samoin siihen voi jättää varauksen siitä, että selvityspyyntöjä tai kommentteja toimitetaan myöhemmin liitteeksi. Näin toimittaessa ei voida myöhemmin väittää, ettei asia olisi ollut neuvotteluissa esillä. Kirjaamatta jäävillä tai esim. neuvottelujen ulkopuolisilla keskusteluilla ei ole juurikaan näyttöarvoa myöhemmin neuvottelujen sisältöä tutkittaessa. Myös pöytäkirjojen liitteet tulee kuitata. Allekirjoitus vahvistaa sen, että neuvottelujen kulku, asioiden käsittelyt ja osa-

4 4 (9) puolten näkemykset on kirjattu pöytäkirjaan merkityn mukaisesti. Mikäli neuvotteluissa ei ole syntynyt yhteisymmärrystä tai sopimusta käsiteltävästä asiasta, tulee mm kirjausten todettiin, sovittiin yms. tilalle muotoilla työnantajan/palkansaajien edustaja totesi jne. Mikäli pöytäkirjan sisältöä ei saada muutettua vastamaan asioiden todellista kulkua tai ne muutoin ovat esim. epäselviä, voi niiden allekirjoittamisesta kieltäytyä kokonaan. Yt-neuvotteluiden jälkeen Mikäli käytyjen yt-neuvotteluiden lainmukaisuudesta tai työsuhteiden päättämisistä, lomautuksista tai osa-aikaistuksista syntyy erimielisyyttä, YTN tai YTN-liitto voi ottaa asian käsiteltäväksi. Selvitämme tällöin mahdollisuudet työsuhteen päättämisen tai lomautuksen riitautukseen. Ensisijaisesti tarkoituksena on luonnollisesti neuvotella esim. korvauksista työnantajan kanssa mutta viime kädessä, ellei asiassa ole mahdollisuutta saavuttaa ratkaisua sopimusteitse, asia voidaan saattaa oikeusturvavakuutuksella oikeuden ratkaistavaksi. 2. Ohjeita lomautukseen Yleistä lomauttamisesta Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä työsuhteen ehtojen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Tavoitteena on joka tapauksessa väliaikainen ratkaisu. Työsopimuslain mukaan työntekijää ei saa lomauttaa työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen eikä työsopimuslain purkamisperusteen täyttyessä. Joissakin työehtosopimuksissa on kuitenkin sallittu tällainen kurinpidollinen lomautus. Lomauttaminen toistaiseksi: Työnantaja saa lomauttaa työntekijän toistaiseksi, mikäli hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanomiseen. Työntekijä voidaan siis lomauttaa toistaiseksi, mikäli tarjolla oleva työ on vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijää voida sijoittaa tai kohtuudella kouluttaa uudelleen. Lomauttaminen ajatellaan silloin tehtävän irtisanomisen sijaan, lievempänä toimenpiteenä. Lomauttaminen määräajaksi: Lomauttaminen voi tulla kyseeseen myös silloin, kun työn vähentyminen on luonteeltaan tilapäistä ja sen voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Tällöinkin edellytyksenä on, että työntekijää ei voida sijoittaa tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Osa-aikainen lomauttaminen: Lomauttaminen voidaan toteuttaa joko keskeyttämällä työnteko kokonaan tai lyhentämällä työntekijän työaikaa (osa-aikainen lomautus). Jos lomauttamisen syynä on työn tilapäinen väheneminen, voi lomautusaika pääsääntöisesti olla enintään 90 päivää. Jos lomauttamisen peruste on pysyvä, voidaan osa-aikainen lomauttaminen toteuttaa toistaiseksi. Lomauttaminen voidaan kohdistaa työntekijöihin, joiden työsopimus on voimassa toistaiseksi. Lomauttaa voidaan kuitenkin myös sellainen määräaikainen työntekijä, joka tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työtekijä, jos tämä olisi työssä. Työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää sen jälkeen, kun työntekijän työsuhde on työnantajan toimesta irtisanottu. Työnantaja ei siis voi tällä tavalla vapautua irtisanomisajan palkan maksuvelvollisuudesta.

5 5 (9) Lomauttamisesta ei tule sopia! Lomautuksista ei tule sopia, koska on olemassa riski, että työttömyyskassa (työvoimatoimikunnan lausunnon johdosta) hylkää oikeuden työttömyyspäivärahaan, koska henkilö on itse sopinut työttömyydestään. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö luottamusmies voi neuvotella työnantajan kanssa ytneuvotteluissa lomautusten ajankohdista ym. Neuvotteluita käydään ja on käytävä, mutta päätöksenteko ja vastuu lomautuksista on työnantajalla. Lomautetun mahdollisuudesta tehdä ja hakea muita töitä Lomautetun työsuhteessa on joitain merkittäviä poikkeamia suhteessa "aktiivissa työsuhteessa olevaan työntekijään. Näitä ovat mm. seuraavat: Lomautettu voi ottaa vastaan uutta työtä ilman, että irtisanoutuu lomautustyöpaikasta (eli on siis lomautettuna ollessaan töissä toisella työnantajalla) Uudesta työstä on 5 päivän irtisanomisaika, mikä mahdollistaa lomautetun nopean töihin paluun lomautustyöpaikkaan (työnantajallasi on velvollisuus tiedottaa toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen päättymisestä 7 päivää etukäteen) Lomautetusta työstä ei ole irtisanomisaikaa, eli jos lomautettuna löydät uuden työn, voit irtisanoutua ja aloittaa uudessa työssä melko helposti. Jos lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 200 päivää, on työnantajalla kuitenkin palkanmaksuvelvollisuus irtisanomisajalta. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden lomauttamisesta Pääsääntö on, että määräaikaisessa työsuhteessa (ml. oppisopimussuhteessa) olevaa työntekijää ei voi lomauttaa. Työsopimuslain 5:3 sisältää poikkeuksen pääsääntöön ja ko. pykälän mukaan työnantajalla on oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Lomautus ja kilpailukieltosopimus Työsopimuslaissa on todettu, ettei lomautus estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Lomautuksen aikana muuta työtä vastaanottanut työntekijä saa irtisanoa lomautuksen aikaisen toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimuksen viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen muutoin noudatettavasta irtisanomisajasta riippumatta. Työntekijällä on siis oikeus tehdä työsopimus ammattiaan vastaavasta työstä lomautuksen ajaksi. Kysymys ei kuitenkaan saa olla suoranaisesti työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailukielto on voimassa myös lomautuksen aikana. Epäselvissä tilanteissa on syytä olla yhteydessä omaan YTNliittosi asiantuntijaan. Työntekijä ei lomautuksen aikana myöskään saa paljastaa työnantajan liikeja ammattisalaisuuksia. Lisää tietoa lomautuksesta löydät YTN:n työsuhdeoppaan luvusta 22, alkaen sivulta 69. Työsuhdeoppaan löydät oman YTN-liittosi jäsensivuilta tai voit tilata sitä omasta YTN-liitostasi. Lomautus ja työttömyysturva Lomautettu työntekijä on oikeutettu työttömyysturvaan pääsääntöisesti samoin edellytyksin kuin irtisanottukin. Lomautettu työntekijä ei kuitenkaan ole oikeutettu työttömyysturvan korotettuun ansio-osaan eikä muutosturvaan liittyvään työllistymisohjelmalisään. Myös luontoisetujen käyttö lomautuksen aikana voivat vaikuttaa työttömyysturvaan. Kohdassa 4, YTN-liittojen asiantuntijoilta sekä työttömyyskassojen nettisivuilta saa täsmällisempää tietoa lomautetun työttömyysturvasta.

6 6 (9) 3. Yleistä taloudellisin ja tuotannollisin syin tehdystä irtisanomisesta Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Laki edellyttää siis, että työ on yhtä aikaa vähentynyt sekä olennaisesti että pysyvästi. Jos näin ei ole, irtisanominen ei tule kysymykseen. Tällöin työntekijän määräaikainen lomauttaminen tai osaaikaistaminen saattaa olla mahdollista. Laissa on lyhyt esimerkkiluettelo tilanteista, joissa ei ole riittävää syytä työntekijän irtisanomiseen taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Tämän lainkohdan mukaan irtisanomisperustetta ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. Työn vähenemistä arvioitaessa on tilannetta tarkasteltava erikseen jokaisen työntekijän osalta. Käytännössä on tarkasteltava, mitä kyseiseen työhön sisältyville tehtäville tehdään. Jos tehtävät lakkaavat tai ne jaetaan yritykseen jäävän henkilökunnan kesken, työ on todennäköisesti vähentynyt. Jos toinen henkilö ryhtyy hoitamaan irtisanotun työntekijän tehtäviä, työ ei ilmeisesti ole vähentynyt. Ajallisesti työn pitää vähentyä irtisanomisajan päättyessä. Mikäli työn väheneminen on vain tilapäistä, työntekijää ei saa irtisanoa. Tällöin lomautus tulee lähinnä kysymykseen. Työn vähenemistä pidetään pääsääntöisesti tilapäisenä, jos aika jolta työ on vähentynyt, ei ylitä 90 päivää. Työn väheneminen voi johtua monesta eri syystä. Tällaisia ovat esimerkiksi kysynnän väheneminen, kiristynyt kilpailu, siirtyminen alihankintaan, työnantajan rationalisointitoimenpiteet ja toiminnan supistaminen tai uudelleen suuntaaminen. Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa työ ei varsinaisesti ole vähentynyt, mutta yritys on tuottanut tappiota ja irtisanoo työvoimaa kustannussäästön saamiseksi. Tilannetta on tällöin tarkasteltava kokonaisuutena ja pyrittävä selvittämään, onko työvoiman vähentämisestä aiheutuva kustannussäästö todella oleellinen tekijä yrityksen toiminnan jatkumiselle. Irtisanomisen sijasta toisen työn tarjoaminen tai kouluttaminen uusiin tehtäviin Työntekijän työsopimusta ei saa työsopimuslain mukaan irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on myös järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle sopivaa työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä. Tällöin määräysvallan lisäksi edellytetään yritysten toimintojen riittävää yhteisyyttä lähinnä henkilöstöasioiden hoidossa. Yllä tarkoitettu työn tarjoamisvelvollisuus koskee kaikkia työnantajan Suomessa olevia toimipisteitä ja kestää työsuhteen päättymiseen saakka. Tämän jälkeen työnantajalla on kuitenkin laissa tarkoitettu takaisinottovelvollisuus.

7 7 (9) Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen Määräaikainen työsuhde voidaan irtisanoa taloudellisin ja tuotannollisin syin vain, jos työsopimukseen on otettu erikseen irtisanomisehto, jossa on sovittu, että sekä työnantaja että työntekijä ovat oikeutettuja määräaikaisuuden kestäessä irtisanomaan sopimuksen. Jos irtisanomismahdollisuudesta ei ole määräaikaisessa työsopimuksessa mainintaa, ei määräaikaista sopimusta voida irtisanoa, vaan se päättyy normaalisti määräajan päättyessä. Perhevapailla tai raskaana olevan työntekijän irtisanominen Työnantaja ei saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimusta taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Poikkeuksena on vain tilanne, jossa työnantajan toiminta päättyy kokonaan ja tällöin myös perhevapailla olevat työntekijät voidaan irtisanoa. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen taloudellisista ja tuotannollisista syistä ennen äitiysvapaan alkua, työnantajan on osoitettava, ettei irtisanomisen kohdistuminen raskaana olevaan ole johtunut työntekijän raskaudesta. Työnantajan on näytettävä, että irtisanomisperuste on todellinen, eikä raskaana oleva valikoitunut irtisanottavaksi millään lailla sen johdosta, että hän on raskaana tai aikoo käyttää perhevapaata. Työntekijällä on velvollisuus esittää selvitys raskaudestaan, mikäli työnantaja sitä pyytää. Työsuhteen päättösopimukset Viime aikoina työnantajat ovat usein ehdottaneet erilaisten sopimusten tekoa työsuhteen päättämisestä vaihtoehtona sille, että yrityksessä käytäisiin normaalit yt-neuvottelut ja irtisanottaisiin sen jälkeen työntekijöitä irtisanomisaikaa käyttäen. Tällaiset sopimukset johtavat usein siihen, että työntekijän työsuhde päätetään huonommilla ehdoilla kuin mitä laissa säädetään ja työntekijä voi menettää oikeutensa mm korkeampaan ansiosidonnaiseen päivärahaan eli ns. työllistymisohjelmalisään, jota maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin irtisanotuille. Lisäksi työntekijälle tulee tällaisissa tilanteissa 90 päivän karenssi työttömyysturvaan, jos työvoimatoimisto katsoo, että työsuhde onkin päättynyt yhteisestä sopimuksesta eikä taloudellisin ja tuotannollisin syin. Älä siis mene heti hyväksymään työnantajan ehdottamaan ns. pakettiratkaisua, vaan tarkistuta tällaiset ehdotukset YTN-liiton lakimiehellä! 4. Ohjeita työttömyysturvaan Yleistä Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ovat pääsääntöisesti oikeutettuja YTN-liiton jäsenet, jotka ovat vakuutettuja työttömyyskassassa ja joilla sekä kassan jäsenyysehto että työssäoloehto täyttyvät. Voit tarkistaa oman työttömyyskassajäsenyytesi omasta YTN-liitostasi. Työttömyysturvasta löydät lisää tietoa YTN:n työttömyysturvaoppaasta, jonka löydät oman YTNliittosi jäsensivuilta tai voit tilata omasta YTN-liitostasi. Lisätietoja löydät myös oman työttömyyskassasi nettisivuilta. Jos joudut työttömäksi (lomautetuksi tai irtisanotuksi), niin Ilmoittaudu työvoimatoimistoon viimeistään lomautuksen 1. päivänä. Voit hyvin ilmoittautua työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi jo irtisanomis- tai lomautusilmoitusaikana. Lähetä päivärahahakemus liitteineen omaan työttömyyskassaasi kun 1 päivä työttömyyttä on kulunut (IAET-kassan suositus) tai kun 2 viikkoa työttömyyttä on kulunut (muiden YTNliittojen kassojen suositus). Suosituksien eroavaisuudet perustuvat työttömyyskassojen kä-

8 8 (9) sittelytilanteen ruuhkaisuuteen. Tarkista ennen hakemuksen lähettämistä tarvittavat liitteet oman työttömyyskassasi nettisivulta ja toimita kaikki mitä vaaditaan. Työttömyyskassa lähettää tiedotekirjeen, kun 1. hakemus on saapunut kassaan. Voit seurata hakemuksesi käsittelytilannetta oman työttömyyskassasi palvelutarjonnan mukaisesti. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Kun hakemus on käsitelty, lähetetään päätös ja maksuilmoitukset postitse. Käsittelijä ottaa yhteyttä, mikäli hakemukseen tarvitaan täydennystä. Ansiopäivärahaa maksetaan hakemuksen perusteella ja hakemuksia saat työvoimatoimistosta tai netistä oman työttömyyskassasi sivuilta. Työvoimatoimisto tai -toimikunta antaa työttömyyskassalle sitä sitovan lausunnon hakijan työvoimapoliittisista edellytyksistä eli siitä, onko oikeutettu työttömyysturvaan vai ei. Ennen ensimmäisen hakemuksen lähettämistä tulee tarkistaa, että hakemus on täytetty kaikilta osin ohjeiden mukaisesti ja että kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana ja palkkatodistuksessa olevat summat ovat oikein. Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Työttömäksi jäävän tulee huolehtia siitä, että hän toimittaa hakemuksensa työttömyyskassalle aina viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Suositeltavaa on lähettää, ensimmäisten hakemusten jälkeen, hakemukset joko 4 viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa Työttömyysturvan määrä Ansiosidonnainen työttömyysturva perustuu ennen työttömyyttä olleeseen keskimääräiseen kuukausiansioon. Työttömyyspäivärahan suhteellinen osuus ansioista kuitenkin pienenee ansiotason noustessa, eikä työttömyysturva ole saman prosenttimäärän suuruinen eri tuloluokissa. Työttömyyskassojen nettisivuilta löydät päivärahalaskureita, joiden avulla saat arvion tulevan päivärahasi määrästä. Työttömyysturva irtisanomistilanteessa Mikäli sinut yt-neuvotteluiden seurauksena irtisanotaan, sinun tulee ilmoittautua kotipaikkakuntasi työvoimatoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työvoimatoimistoon on kuitenkin hyvä ottaa yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen työttömyyden alkamista. Työnhakijaksi ilmoittautuminen on ehdoton edellytys päivärahan hakuprosessin käynnistämiselle, eikä esimerkiksi työsuhteen päättymisen jälkeinen tukipakettiaika ole hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta. Ilmoittautumisen jälkeen työvoimatoimisto tai -toimikunta antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon hakijan työttömyyspäivärahaoikeuden työvoimapoliittisista edellytyksistä. Lomautetun oikeudesta työttömyysturvaan Lomautettuna olevalla on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Lomautettu työntekijä ei kuitenkaan ole oikeutettu korotettuun ansio-osaan eikä työllistymisohjelmalisään. YTN ajaa tämän epäkohdan poistamista lainsäädännöstä. Erityisesti toistaiseksi lomautettujen osalta YTN katsoo tämän olevan lomautettuja syrjivää. Jos sinut lomautetaan, ota heti yhteys työvoimatoimistoon ja ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi. Ilmoittaudu työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä eli ensimmäisenä työ-/virkasuhteesi päättymispäivänä tukipaketeista, kultaisista kädenpuristuksista tai muista vastaavista taloudellisista etuuksista huolimatta.

9 Lisätietoja työttömyyskassoista YTN liitot ovat vakuuttaneet jäsenkuntansa pääsääntöisesti seuraavissa työttömyyskassoissa: IAET-kassa: ERKO-kassa: Lakimiesten työttömyyskassa: 9 (9)