TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

Transkriptio

1 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, Hki Puhelin: sähköposti: Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL HELSINKI TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1. Tutkintapyyntö Pyydän poliisia tutkimaan, onko puolustusvoimat toiminut lainmukaisesti käsiteltäessä valmistelussa olevaa puolustusvoimauudistusta yleensä puolustusvoimissa ja erityisesti puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä. Tutkintapyyntöni kohdentuu erityisesti lakiin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa ( /651), mutta mahdollisesti myös muuhun virkamiesten asemaan ja velvollisuuksiin liittyvään lainsäädäntöön. Teen tämän tutkintapyynnön puolustusvoimien yhteistoimintaelimeen (PYTE) kuuluvana virallisena henkilöjäsenenä. Toimin myös Aliupseeriliitto ry:n puheenjohtajana. 2. Tutkintapyynnön yhteistoimintalakiin perustuvat näkemykset ja perustelut Tässä luvussa esitän ne kohdat laista yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa ( /651), joihin tutkintapyyntöni perustuu. Esittelen erikseen asianomaiset valtion yhteistoimintalain säädökset ja erikseen kunkin lainkohdan osalta perustelut sille, miksi puolustusvoimien menettely puolustusvoimauudistuksen käsittelyn yhteydessä on mielestäni ollut ristiriidassa valtion yhteistoimintalain säännösten kanssa. Lisäksi liitän aineistoksi liitteenä asiaan liittyvää edustamani organisaatiossa Aliupseeriliitto ry:ssä laadittua dokumentaatiota, joihin osaan tässäkin esittämäni kysymykset perustuu.

2 2 Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa velvoittaa valtiotyönantajan huolehtimaan työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan toteuttamisesta sekä säätää valtiotyönantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan sisällöstä ja menettelytavoista. Yhteistoimintalain 2 4 :ien mukaan valtiotyönantajan tulee toteuttaa yhteistoimintaa jokaisessa virastossa ja laitoksessa. Puolustusvoimat muodostaa yhteistoimintalain 2 4 :ssä tarkoitetun viraston. Yhteistoiminnan järjestämisestä puolustusvoimissa on sovittu sopimuksella. Sen mukaan keskustason yhteistoimintaelimenä toimii Puolustusvoimien yhteistoimintaelin (PYTE) ja sen puheenjohtajina henkilöstöpäällikkö kontra amiraali Antero Karumaa sekä kenraalimajuri Sakari Honkamaa. Yhteistoimintalain tarkoituksena on taata valtion palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa sellaiseen valtion virastossa tapahtuvaan päätöksentekoon, jolla voi olla vaikutuksia viraston henkilöstön työhön tai työoloihin. Tämän vuoksi valtiotyönantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa on yhteistoimintalain mukaan ennen päätöksentekoa käsiteltävä muun muassa viraston tai sen osan lakkauttamista tai siirtoa toisella paikkakunnalle koskevat asiat, viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön siirrosta taikka virkojen lakkauttamisesta vapautuvien määrärahojen siirrosta toiseen virastoon aiheutuvat henkilöstövaikutukset sekä viraston tai sen osan toiminnan laajentaminen tai supistaminen. Yhteistoiminnassa on myös ennen päätöksentekoa käsiteltävä henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien järjestelyssä sekä siirrot toisiin tehtäviin, toiseen valtion virkaan tai pysyvästi toiselle paikkakunnalle (Valtion yhteistoimintalaki 7 ) Puolustusvoimat ei ole antanut henkilöstön edustajille yhteistoimintalain edellyttämiä tietoja Valtion yhteistoimintalain 8 :n 2 momentin mukaan viraston tulee ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille virkamiehille tai työntekijöille sekä asianomaisille henkilöstön edustajille. Nämä tiedot, kuten tiedot suunnitellun vähentämisen perusteista, arvio vähentämisen kohteeksi joutuvien virkamiesten ja työntekijöiden lukumäärästä eri ryhmissä, arvio ajasta,

3 3 jonka kuluessa suunnitellut vähentämiset aiotaan toteuttaa, sekä tiedot periaatteista, joiden mukaan vähentämisen kohteena olevat virkamiehet tai työntekijät määräytyvät, on annettava kirjallisesti, jos virasto harkitsee vähintään kymmenen virkamiehen tai työntekijän osa aikaistamista tai irtisanomista taikka lomauttamista yli 90 päiväksi. Puolustusvoimat työnantajana ei ole missään vaiheessa antanut minulle ja edustamalleni liitolle neuvotteluesitystä siitä, 1) millä tavalla puolustusvoimauudistus omaa jäsenistöäni eli aliupseeristoa koskee, 2) ei esitystä perusteista ja vaikutuksista eikä 3) sen jälkeen erikseen vaihtoehdoista vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi ja vähentämisestä aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. Kuitenkin puolustusvoimat katsoo, että puolustusvoimauudistuksen yhteistoimintamenettely on lain tarkoittamalla tavalla käynnistynyt, käyty ja jo päättynytkin. Puolustusvoimat ei ole näkemykseni mukaan neuvotellut valmisteilla olevan asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista yhteistoimintalain tarkoittamalla tavalla valmisteluvaiheessa eikä myöskään antanut asian käsittelyn kannalta tarpeellisia tietoja asianomaisille virkamiehille tai työntekijöille sekä asianomaisille henkilöstön edustajille. Pyytämiäni tietoja julkaistiin osin toukokuussa 2012 puolustusvoimien wwwsivustolla. Yhteistoimintamenettelyssä niitä ei ole vieläkään jaettu. Tiedot siis kuitenkin olivat jo olemassa Puolustusvoimauudistuksen perusteita ja vaihtoehtoja ei ole käsitelty yhteistoiminnassa Yhteistoimintalaki edellyttää, että valtiotyöntajan ja henkilöstön välinen yhteistoimintamenettely on toteutettava ennen kuin valtion viranomainen tosiasiallisesti tekee päätöksen yhteistoimintalain 7 :ssä tarkoitetuista asioista. Tämä perusperiaate käy ilmi valtion yhteistoimintalain 8 :stä, jonka mukaan viraston on ennen 7 :ssä tarkoitetun asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden virkamiesten ja työntekijöiden kanssa, joita asia koskee, tai heidän edustajiensa kanssa. Puolustusvoimat työnantajana ei ole antanut kaikkia yhteistoimintalain edellyttämiä tietoja eikä neuvotellut puolustusvoimauudistuksen perusteista, vaikutuksista tai vaihtoehdoista. Minulle ei ole esitetty toistuvista vaatimuksistani huolimatta niitä eri vaih

4 4 toehtoisia malleja, joita ennen nykyvalmistelun pohjana olevan mallin valitsemista sen rinnalla suunniteltiin. Tällaisia malleja on ollut useampia puolustusvoimain komentajan julkisuudessa esittämien haastattelulausuntojen perusteella. Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä on esitetty vain ns. puolustusvoimien ratkaisumalli. Vaihtoehtoja ei ole pyrittykään esittämään ja niitä ei ole tuotu puolustusvoimissa yhteistoimintamenettelyyn. Yhteistoimintamenettely on muodostunut puolustusvoimien esittämän mallin hyväksymismenettelyksi ilman vaihtoehtoja. Puolustusvoimauudistuksen yksilöityjä perusteita ei ole minulle esitetty toistuvista vaatimuksista huolimatta. Työnantaja on esittänyt yleisellä tasolla puolustusvoimien rakenteelliset muutostarpeet ja taloudelliset säästöpaineet. Olennaista on, että niitä taloudellisia laskelmia, joiden perusteella esitettyyn nykymallin kehittämiseen on päädytty, ei ole esitetty yhteistoimintamenettelyn alkaessa eikä sen kuluessa eikä myöskään puolustusvoimien toiminnallisten ja valmiudellisten tarpeiden perusteluja ole esitetty yhteistoimintamenettelyssä. Edellä mainittuun viitaten puolustusvoimauudistuksen perusteiden ja vaihtoehtojen arviointi on mahdotonta. Arvioita on voinut esittää ainoastaan yleisluontoisista perusteluista sekä tehtäväkokoonpanoista. Arvioita, muutosesityksiä tai muita kannanottoja ei ole ollut vaihtoehtoja puutteessa mahdollista esittää esimerkiksi sitä, onko kyseinen puolustusvoimien ratkaisumallimalli kokonaisuutena lainkaan sellainen, joka olisi tullut valita. Minulla olisi ollut lukuisia perusteltuja esityksiä esimerkiksi vaihtoehtoisiksi säästökohteiksi tai organisaatioratkaisuiksi Puolustusvoimat on laiminlyönyt yhteistoimintalain mukaisen kirjallisen neuvotteluesityksen antamisen Valtion yhteistoimintalaki edellyttää työnantajan aktiivisia toimia ennen yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä. Jotta henkilöstön edustajat voivat asianmukaisesti valmistautua yhteistoimintaneuvotteluun, tulee työnantajan antaa neuvotteluesitys, joka sisältää vähintään yhteistoimintalaissa säädetyt tiedot yhteistoiminnan kohteena olevasta asiasta. Yhteistoimintalain mukaan neuvotteluesitys on, jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, 7 :n 1 5 ja 10 kohdassa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallisesti vähintään kolme päivää ennen neuvottelun alkamista. Mainittu aika on kuitenkin viisi päivää,

5 5 jos 7 :n 1 5 ja 10 kohdan mukaan neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman virkamiehen tai työntekijän osa aikaistamiseen, irtisanomiseen tai lomauttamiseen. Esityksessä on oltava neuvottelujen alkamisajan ja paikan lisäksi tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäviksi. Esitykseen tulee liittää 8 :n 2 momentin mukaiset tiedot. Tiedot voidaan kuitenkin antaa erikseen jo ennen neuvottelujen alkamista ( /448). Kun henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista 7 :n 1 5 tai 10 kohdassa tarkoitetussa asiassa, viraston on annettava 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteella yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena. (8a ) Puolustusvoimat työnantajana ei ole antanut toistuvista vaatimuksistani huolimatta edellä esitettyä yhteistoimintalain tarkoittamaa yksilöityä neuvotteluesitystä omasta aloitteestaan eikä antanut kirjallista neuvotteluesitystä asian käsittelemiseksi ytmenettelyssä senkään jälkeen, kun olin tehnyt vaatimuksen neuvotteluesityksen antamiseksi Puolustusvoimat ei ole asianmukaisesti toteuttanut yhteistoimintavelvoitettaan, kun yhteistoimintaneuvottelu on rajattu koskemaan vain puolustusvoimauudistuksen seurauksena toteutettavia henkilöstöjärjestelyjä Valtion yhteistoimintalain 9 koskee neuvotteluvelvoitteen sisältöä ja sen täyttymistä. Jollei muusta menettelystä ole viraston ja henkilöstön edustajien kesken yhteistoimintamenettelyssä sovittu tai 2 ja 3 momentista muuta johdu, viraston katsotaan täyttäneen 8 :ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteen silloin, kun asia on käsitelty 8 :ssä säädetyllä tavalla tai 5 :ssä tarkoitetussa yhteistoimintaelimessä. Ennen yhteistoimintamenettelyä annettuja tietoja voidaan täydentää yhteistoimintamenettelyn aikana kenen tahansa yhteistoimintamenettelyyn osallistuvan aloitteesta. Jos yhteistoimintamenettelyssä ei ole päästy asiassa yksimielisyy

6 6 teen, virasto voi aloittaa asian toteuttamisen tiedotettuaan asiassa päätetyistä toimenpiteistä yhteistoimintamenettelyyn osallistuneille. Jos 7 :n 1 5 tai 10 kohdan mukaan neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman virkamiehen tai työntekijän osa aikaistamiseen, irtisanomiseen tai lomauttamiseen, viraston ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiassa on päästy yksimielisyyteen tämän lain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä taikka ennen kuin yksimielisyyteen pääsemiseksi on ensin neuvoteltu toimenpiteen perusteista ja vaikutuksista ja sen jälkeen erikseen vaihtoehdoista vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi ja vähentämisestä aiheutuvien seurausten lieventämiseksi sekä neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Jos toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen virkamiehen tai työntekijän osa aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päiväksi, edellä mainittu aika on kuitenkin vähintään kuusi viikkoa neuvottelujen alkamisesta. Jollei sovita toisin, neuvottelu vaihtoehdoista voi viimeksi mainitussa tapauksessa alkaa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua siitä, kun perusteista ja vaikutuksista on neuvoteltu. Edellä esitettyyn viitaten katson, että puolustusvoimauudistuksen yhteistoimintamenettely ei ole puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä toteutunut siten, kuten itse miellän lain yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa tarkoittavan. En ole saanut valmisteluvaiheessa yksityiskohtaisia perusteita muutoksen perusteista, selvitystä kaikista vaikutuksista enkä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Minulle ei ole myöskään esitetty asian käsittelyn kannalta olennaisia asiatietoja enkä ole saanut yhteistoimintalain edellyttämää yksilöityä neuvotteluesitystä yhteistoimintamenettelyn käynnistämiseksi. Näin ollen katson, että puolustusvoimauudistuksen yhteistoimintamenettelyssä puolustusvoimat ei noudattanut yhteistoimintalakia ja eivätkä yhteistoiminnasta vastaavat virkamiehet noudattaneet virkavelvollisuuttaan asiaan liittyen Puolustusvoimien työnantajaedustajat eivät ole kaikilta osin asianmukaisesti kirjanneet käytyjä neuvotteluja

7 7 Valtion yhteistoimintalaki edellyttää, että myös yhteistoimintaneuvotteluun osallistuvien henkilöstön edustajien kannanotot kirjataan neuvottelupöytäkirjaan. Yhteistoimintalain 9 a :n mukaan Viraston on pyynnöstä huolehdittava siitä, että 7 :ssä tarkoitettuun neuvotteluun sisältyvien kokousten ajankohdat, osallistujat, neuvottelun tulos tai osapuolten kannanotot kirjataan pöytäkirjaan. Neuvotteluosapuolet tarkastavat ja allekirjoittavat pöytäkirjan. Työnantajaa edustava yhteistoimintaelimen kokouksissa puhetta johtanut virkamies on estänyt tai yhteistoimintaelimen työnantajaa edustava sihteeri on muuttanut tai jättänyt pois puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä (PYTE) minun Aliupseeriliiton virallisena edustajana esittämiä kannanottoja kokouksen pöytäkirjaan. Pidän menettelyä tulkinnanvaraisena yhteistoimintalainsäädännön valossa. 3. Lopuksi Valtion yhteistoimintalain 16 rangaistussäännökset Virastoa työnantajana edustava virkamies tai työntekijä, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä 8, 10, 11 tai 14 :ssä säädetään, on tuomittava viraston yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Vastuu työnantajaa edustavien henkilöiden kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 :ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Tässä tutkintapyynnössä esittämieni tietojen valossa pidän puolustusvoimien menettelyä puolustusvoimien yhteistoimintaelimen yhteistoimintamenettelyssä yhteistoimintalain näkökulmasta sellaisena, että pidän perusteltuna tämän tutkintapyynnön jättämistä ja asian lainmukaisuuden tutkimista. Annan tarvittaessa asiaan liittyvää lisätietoa. Helsingissä Petteri Leino

8 8 LIITTEET Aliupseeriliiton vaatimus tietojen saannista Puolustusvoimien YT elimessä (liite 1) Aliupseeriliiton vaatimus Puolustusvoimien YT elimessä (liite 2) Aliupseeriliiton ja JHL:n kirjallinen eriävä mielipide Puolustusvoimien YT elimen pöytäkirjaan (liite 3) Aliupseeriliiton kantelu Pääesikunnan päällikölle yhteistoimintamenettelyn laiminlyönnistä (liite 4) Aliupseeriliiton lausunto puolustusvoimauudistuksen valmistelusta (liite 5) Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen pöytäkirja (liite 6) Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen pöytäkirja (liite 7) Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen pöytäkirja (liite 8) Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen pöytäkirja (liite 9) Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen pöytäkirja (liite 10) Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen pöytäkirja (liite 11)