TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMA YRITYSJÄRJESTELYISSÄ. Juhani Ekuri Asianajaja, varatuomari

Transkriptio

1 TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMA YRITYSJÄRJESTELYISSÄ Juhani Ekuri Asianajaja, varatuomari

2 Esityksen rakenne Mikä on liikkeen luovutus Liikkeen luovutuksen työoikeudelliset vaikutukset ja niihin varautuminen Työn uudelleen järjestely liikkeen luovutuksen jälkeen

3 Liikkeen luovutus TSL 1:10.1 : Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeen luovutuksen edellytyksenä, että työnantajuus vaihtuu, ja luovuttajan ja luovutuksensaajan välillä on oikeudellinen yhteys (esim. sopimus), ja luovutettava liike muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden.

4 Liikkeen luovutus Kriteereinä siis toiminnallisen osan luovutus ja toiminnan samuus tai samankaltaisuus Luovutettavan toiminnan osan on oltava riittävän itsenäinen ja lisäksi toiminnan on luovutuksen jälkeen oltava samankaltaista kuin ennen luovutusta EY-tuomioistuimen (Spijkers 24/85) mukaan arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat: 1) yrityksen tai liikkeen laatu 2) luovutuksen kohteena olevan omaisuuden laji 3) aineettomien hyödykkeiden arvo luovutushetkellä 4) siirtyvien työntekijöiden määrä ja laatu 5) asiakkaiden siirtymisen vaikutus 6) ennen luovutusta ja sen jälkeen harjoitetun toiminnan samankaltaisuuden aste 7) toiminnan mahdollisen keskeyttämisen kesto Em. seikkoja arvioidaan aina kokonaisuutena

5 Liikkeen luovutus Säännöstö soveltuu mm. silloin, kun kyseessä on: Liiketoimintakauppa ja liiketoimintasiirto (apportti) Liiketoiminnan vuokraaminen Voi tulla sovellettavaksi myös seuraavissa tapauksissa Toiminnan ulkoistaminen tai vastaava järjestely Huom! Voi kuitenkin tulla sovellettavaksi myös silloin, kun ostetaan vain kalustoa tai immateriaalioikeuksia. Jakautumisessa, sulautumisessa ja yritysmuodon muutoksissa työsuhteet siirtyvät aina.

6 Liikkeen luovutus suomalaista oikeuskäytäntöä KKO 2008:88: Kunnan päiväkotipalvelujen tuottaja oli tarjouskilpailun jälkeen vaihtunut. Toimintansa lopettanut palveluntuottaja A oli irtisanonut työntekijänsä työsopimukset päättymään oman toimintansa lopettamispäivänä. Palveluntuottajan vaihtuminen merkitsi liikkeen luovutusta, kun uusi palveluntuottaja oli palkannut neljä aiemman palveluntuottajan kuudesta työntekijästä palvelukseensa. KKO 2002:54: Palvelutaloa ylläpitänyt yhdistys oli valmistanut aterioita muun muassa palvelutalon asukkaille. Yhdistys irtisanoi työntekijät ja alkoi hankkia ateriat ostopalveluna A:lta, jolle yhdistys vuokrasi palvelutalon keittiötilat koneineen ja muine varusteineen ja joka lisäksi ryhtyi harjoittamaan tiloissa lounasruokala- ja pitopalvelutoimintaa. Kyse ei ollut liikkeen luovutuksesta mm. siksi, että yhdistys oli harjoittanut ruoanvalmistusta palveluasumisen aputoimintana ilman, että sen tavoitteena olisi ollut tuottaa välitöntä voittoa. C puolestaan harjoitti voittoa tavoittelevaa yritystoimintaa, joka yhdistyksen kanssa sovitun ruoanvalmistuksen ohella käsitti myös yleisölle avointa kahvila-, lounasruokala- ja pitopalvelutoimintaa. (samantyyppisesti KKO 2001:48) KKO 2001:49: A oli vuokrasopimuksen nojalla harjoittanut ravintolatoimintaa X:n omistamassa hotellissa. A:n irtisanottua vuokrasopimuksen X oli järjestänyt tarjouskilpailun, johon olivat ottaneet osaa sekä A että B. A:n ja X:n välisen vuokrasopimuksen päätyttyä B oli alkanut harjoittaa ravintolatoimintaa X:n kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen perusteella. A:lta ei ollut siirtynyt omaisuutta tai työntekijöitä B:lle. Kysymys oli liikkeen luovutuksesta, kun uusi toiminta oli identiteetiltään vastaavaa kuin aiempi. Mm. ravintolan nimi säilyi ennallaan.

7 Liikkeen luovutuksen vaikutukset TSL 1:10.2 : Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Luovutushetken määrittäminen tärkeää, jotta tiedetään, mitkä työsuhteet siirtyvät Erityinen merkitys usein silloin, kun hankitaan omaisuutta konkurssipesästä Jos luovutuksesta on sovittu konkurssipesän kanssa työntekijöiden irtisanomisaikana, työsuhteet siirtyvät luovutuksensaajalle Eräänä kriteerinä määräysvallan käyttäminen työntekijöihin Luovutuksen tapahtuminen vasta työsuhteen päättymisen jälkeen ei estä työsuhteen siirtymistä, jos kyse lain kiertämisestä Työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä (vaikutus esim. irtisanomisaikaan, mahdollisiin kokemuslisiin jne.).

8 Liikkeen luovutuksen vaikutukset Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista, paitsi jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella.

9 Seuraukset, jos arvioinnissa on erehdytty Mikäli kyse on ollut liikkeen luovutuksesta, mutta asiassa on toimittu kuin siirtyneiden työntekijöiden työsuhteet olisivat päättyneet, katsotaan työntekijät irtisanotuiksi perusteettomasti Seurauksena velvollisuus suorittaa TSL 12:2 mukaista korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Mahdollinen yhteistoimintalain mukainen hyvitys Jos irtisanottu ennen luovutusta ja irtisanomisaika päättynyt ennen luovutusta, vastuussa vain luovuttaja Jos irtisanottu ennen luovutusta, mutta irtisanomisaika ei päättynyt ennen luovutusta, vastuussa luovutuksen saaja

10 Varautuminen liikkeen luovutukseen kauppaneuvotteluissa Tilanteen analysointi: onko kyse liikkeen luovutuksesta Erityinen tilanne: konkurssipesän omaisuuden ostaminen Voisiko kaupan kohdetta tai kauppaan liittyviä toimenpiteitä rajata siten, että riski pienenee Myyjän vakuutukset: ei työntekijöitä tai X määrä työntekijöitä, jotka siirtyvät nimenomainen vastuu, jos kuitenkin tulee muilta vaatimuksia Kustannusvaikutuksen huomiointi kauppahinnassa: myyjä vastaa irtisanomisesta aiheutuvista kustannuksista Lomarahoista ja -korvauksista sopiminen

11 Työn uudelleen järjestely luovutuksen jälkeen Mitä tavoitellaan? Toimipaikan siirto Työn tehostaminen työehtoihin puuttumalla Työn tehostaminen henkilökuntaa vähentämällä Miten menetellään? Mahdollinen yt-menettely ja sen jälkeen ratkaisut toimenpiteistä Mitä voidaan tehdä? Jos peruste irtisanomiseen, työehtoja voidaan muuttaa tai henkilökuntaa vähentää (ml. osa-aikaistaa) Jos toiminta paikkakunnalla lopetetaan, irtisanomisperuste on yleensä olemassa Jos irtisanomisperustetta ei ole, työehtoja voidaan muuttaa siinä määrin, kuin muutokset kuuluvat työnantajan direktiovaltaan, tai siinä määrin, kuin asiasta muutoin päästään sopimukseen työntekijöiden kanssa

12 Yhteistoimintamenettelyn pääkohtia Soveltamisala yhteistoimintamenettelylakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 Säännöllisesti työskenteleviin ei lasketa lyhyehkön ajan tai kausiluontoisesti työskenteleviä (kesätyöntekijät) Jos kuitenkin määräaikaisia jatkuvasti, lasketaan mukaan Osa-aikaiset lasketaan mukaan Mukaan lasketaan koko yrityksen henkilökunta, ei vain tiettyä toimipaikkaa

13 Yhteistoimintamenettelyn pääkohtia Yhteistoimintaneuvottelujen osapuolina pääsääntöisesti työnantajan edustaja ja henkilöstöryhmän edustaja ja jos edustajia ei ole, työnantaja neuvottelee kaikkien työntekijöiden kanssa Työnantajan neuvottelukutsu ja -esitys työntekijöille / henkilöstöryhmien edustajille kirjallisesti viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista Pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista Aiottujen toimenpiteiden perusteet Alustava arvio vähennettävien määrästä Selvitys periaatteista, joiden mukaan vähennettävät määräytyvät Arvio toimenpiteitten toimeenpanoajasta Lisäksi ilmoitus työvoimatoimistolle

14 Yhteistoimintamenettelyn pääkohtia Neuvottelut Aiottujen toimenpiteitten perusteet ja vaikutukset Vaihtoehdot henkilöpiirin rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi (esim. koulutus, uudelleensijoitus, työaikajärjestelyt, eläkejärjestelyt) Tavoitteena yhteisymmärrys Neuvotteluajanjakso vähintään 6 viikkoa, jos vähintään 10 työntekijän irtisanominen, osa-aikaistaminen tai lomauttaminen yli 90 päiväksi Muissa tilanteissa vähintään 14 kalenteripäivää työllistävissä yrityksissä aina 14 päivää Ajasta voidaan sopia toisin Suositeltavaa laatia pöytäkirja neuvotteluista Päätös neuvottelujen jälkeen työnantajalla päätösvalta MUISTA: PÄÄTÖSTÄ EI SAA TEHDÄ ENNEN NEUVOTTELUJEN PÄÄTTÄMISTÄ!

15 Irtisanomisen perusteet Henkilöstön vähentäminen tai työehtojen olennainen muuttaminen edellyttävät irtisanomisperusteen olemassaoloa Tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

16 Irtisanomisen perusteet Irtisanomisen sijaan tarjottava muuta yrityksessä olevaa työtä Työn oltava sellaista, josta kyseinen henkilö selviää, tai johon kohtuullisin vaivoin koulutettavissa Koskee koko yritystä (esim. maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta) Emoyhtiön tarjottava lisäksi tytäryhtiössä olevaa työtä Tarjouksen oltava konkreettinen ja tarjoamisen oltava aktiivista Velvollisuus jatkuu koko irtisanomisajan Takaisinottovelvollisuus, jos työnantaja on aikeissa palkata uutta työvoimaa Samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita kollektiiviperusteella irtisanottu työntekijä oli tehnyt 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä ja Irtisanottu on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa

17 Sopimus työsuhteen päättämisestä Työntekijän kanssa sovitaan, että työsuhde lakkaa työntekijälle maksetaan tietyt saatavat ja etuudet työntekijä vakuuttaa, ettei vaadi muita kuin sopimuksessa sovittuja saatavia Voidaan tehdä yt-neuvottelujen aikana Ongelmana kuitenkin kytkös kollektiiviperusteeseen, sillä oikeuskäytännön mukaan työntekijä ei voi pätevästi luopua työsopimuslain mukaisista oikeuksistaan työsuhteen aikana, joten työntekijä ei voi pätevästi luopua takaisinottooikeudesta kollektiiviperusteisen irtisanomisen yhteydessä Toisaalta työntekijällä riski työttömyysturvaan liittyvän karenssin syntymisestä, joten työntekijän ei käytännössä kannata karenssin ja ns. erorahajaksotuksen vuoksi suostua alle 3 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen Jos kuitenkin erosopimusta tarjotaan, tarjottava kaikille irtisanomisuhan alla oleville (ei esim. vain yksittäiselle työntekijälle riski painostusväitteestä)

18 Case Metallipaja Yhtiö A omistaa metallialan tuotteita valmistavan tuotantolaitoksen Vantaalla A oli halukas hankkimaan osin samalla alalla Rovaniemellä toimivalta yritykseltä mielenkiintoisen tuotemerkin, johon liittyi tiettyjen tuotteiden valmistus Kaupasta neuvoteltaessa liikkeen luovutusta koskeva näkökulma oli vahvasti esillä, sillä A ei ollut kiinnostunut jatkamaan tuotantoa Rovaniemellä, vaan siirtämään sen omiin tiloihinsa Vantaalle Pohdinnassa oli kaupan rajaaminen vain tuotemerkkiin ja piirustuksiin, mutta koska tosiasiassa mukana olisi seurannut myös asiakkuuksia, olisi myös tämä vaihtoehto hyvin todennäköisesti merkinnyt liikkeen luovutuksen olemassa oloa Em. syystä osapuolet sopivat, että A:lle siirtyvistä kahdeksasta työntekijästä aiheutuva kustannus huomioitiin kauppahinnassa A käynnisti heti kaupan jälkeen yt-neuvottelut, joissa neuvottelun kohteena oli toiminnan tehostamiseen perustunut Rovaniemen yksikön alasajo ja tuotannon siirtäminen Vantaalle Koska työntekijöihin sovellettiin teknologiateollisuuden työehtosopimusta, yt-neuvottelun kutsuaika luettiin kokonaisneuvotteluaikaan, joka tässä tapauksessa oli 14 päivää Yt-neuvottelujen kuluessa työntekijät eivät tehneet esityksiä vaihtoehtoisista tehostamistoimenpiteistä Yt-neuvottelujen perusteella A päätti lakkauttaa Rovaniemen yksikön ja siirtää tuotannon Vantaalle Siirtyneille työntekijöille tarjottiin irtisanomisen vaihtoehtona uutta työsopimusta Vantaan tuotantolaitoksessa, ja puolet työntekijöistä siirtyi Vantaalle Muut työntekijät irtisanottiin, joten menettelyn kokonaiskustannus vastasi irtisanottujen työntekijöiden irtisanomisajan palkkoja lisättynä neuvotteluajan palkoilla Tämä määrä oli otettu huomioon jo kaupan ehtoja neuvoteltaessa

19