Kelan asumistukitilasto

Transkriptio

1 2018 Kelan asumistukitilasto FPA-statistik Bostadsbidrag Sosiaaliturva 2019 Socialskydd

2 Kelan asumistukitilasto 2018 FPA-statistik Bostadsbidrag 2018 Toimittaja Heidi Kemppinen Redaktör Heidi Kemppinen Taitto Ombrytning: Miira Harpf. Kuviot ja taulukot Figurer och tabeller: Anne-Mari Kilpeläinen ja Timo Lehtonen Julkaisun pysyvä osoite Publikationens permanenta adress: ISSN = Suomen virallinen tilasto (sähköinen) ISSN = Kelan asumistukitilasto (sähköinen) Helsinki, Kela, 2019 Helsingfors, FPA, 2019

3 3 Sisällys 1 Johdanto Katsaus Kelan maksamiin asumistukiin... 6 Taulukot 1. Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen saajat iän mukaan 27 Yleinen asumistuki 2. Yleinen asumistuki: maksetut tuet sekä ruokakunnat ja keskimääräinen tuki kunkin vuoden lopussa asunnon hallintamuodon mukaan Yleinen asumistuki: vuokra-asunnoissa asuvien ruokakuntien keskimääräinen asumistuki, ruokakunnan tulot ja asumismenot sekä asunnon koko Yleinen asumistuki: maksetut tuet (1 000 ) vuonna Yleisen asumistuen saajaruokakunnat : asunnon hallintamuoto ja ruokakuntatyyppi Yleisen asumistuen saajaruokakunnat : ruokakunnan elämäntilanne ja ruokakuntatyyppi Vuokra-asunnoissa asuvat yleisen asumistuen saajaruokakunnat : asunnon rahoitusmuoto ja sijaintikuntaryhmä Yleisen asumistuen saajaruokakunnat : enimmäisasumismenojen ylitykset Yleisen asumistuen saajaruokakuntien tulolajit Eläkkeensaajan asumistuki 10. Eläkkeensaajan asumistukea saaneet asunnon hallintamuodon mukaan Eläkkeensaajan asumistukea saaneet asunnon hallintamuodon mukaan Eläkkeensaajan asumistuki: maksetut asumistuet asunnon hallintamuodon mukaan Eläkkeensaajan asumistuen saajat iän ja sukupuolen mukaan Eläkkeensaajan asumistukea saavien enimmäisasumismenojen ylitykset ja asunnon hallintamuoto sijaintikuntaryhmän mukaan Opintotuen asumislisä 15. Opintotuen asumislisän saajat ja maksetut asumislisät 1989/ / Opintotuen asumislisän saajat: oppilaitosaste kunkin vuoden lopussa Maakunnat/kunnat 17. Asumistukea saavat: keskimääräiset asumistukitulot ja -menot sekä keskimääräiset asumistuet kunnittain Yleistä ja eläkkeensaajan asumistukea saaneet kunnittain ja osuus väestöstä Vuonna 2018 maksettu yleinen ja eläkkeensaajan asumistuki ja maksetut tuet kunnan asukasta kohden... 54

4 4 Innehåll 1 Inledning En översikt över de bostadsbidrag som betalas av FPA... 17

5 5 1 Johdanto Kelan asumistukitilasto 2018 sisältää keskeiset tiedot Kelan maksamista eläkkeensaajan asumistuista, yleisistä asumistuista ja opintotuen asumislisistä. Julkaisu tarjoaa tilastoja näiden etuuksien saajista, asumisolosuhteista sekä maksetuista euromääristä. Kela maksaa asumisen tukemiseen myös sotilasavustuksen asumisavustusta. Edellä mainitut Kelan maksamat etuudet muodostavat tässä julkaisussa kokonaisuuden asumistuet. Toimeentulotuen tyyppinen sotilasavustuksen asumisavustus ei sisälly julkaisun tilastotaulukoihin. Kelan asumistukitilasto ilmestyy vuosittain. Sitä on julkaistu vuodesta 1994 lähtien. Sarjan julkaisut ovat saatavilla Helda-arkistossa. Julkaisu kuuluu Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjaan ja täyttää viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit. Julkaisua koskevien tilastojen kuvaukset, laatuselosteet, etuuskuvaukset sekä käsitteiden kuvaukset löytyvät tilastojen kotisivuilta. Vuositilastoon sisältyvistä kuvioista on saatavilla pitkät aikasarjat, ks. Kelan tilastot kuvina. Asumistukien tilastotietoja julkaistaan myös Kelan tilastollisessa vuosikirjassa sekä kuukausittain Kelan tilastotietokannassa Kelastossa.

6 6 2 Katsaus Kelan maksamiin asumistukiin 2.1 Kelan osuus yhteiskunnan tuesta asumiseen Yhteiskunnan asumiseen myöntämä tuki voidaan jaotella asukkaille maksettuun asumistukeen, rakennuttamisen tuotantotukeen ja asuntolainan korkojen verovähennysoikeuteen. Näiden lisäksi yhteiskunta tarjoaa erityisryhmille palvelu- ja tukiasumista. Asumiseen liittyviä palveluita ei käsitellä tässä julkaisussa. Asetelma Asumisen tukimuotojen rahamäärä vuonna 2018 Tuen muoto Milj. euroa % kokonaistuesta Asumisen tuet yhteensä 2 376,5 100,0 Asumistuet asukkaille 2 112,3 88,9 Yleinen asumistuki 1 488,9 Eläkkeensaajan asumistuki 600,1 Opintotuen asumislisä 9,2 Sotilasavustuksen asumisavustus 14,0 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) 144,6 6,1 Korkotuki 3,7 Korjausavustukset 17,4 Erityisryhmien investointiavustukset 95,6 Kunnallistekniikka-avustukset 2,8 Käynnistysavustukset 14,1 Muut avustukset 2,8 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustukset 24,5 1,0 Investointituet 14,3 Toiminta-avustukset 10,2 Asuntolainan korkojen verovähennys (arvio) 95,0 4,0 Lähde: Kela, ympäristöministeriö Suoraan asukkaille maksettujen asumistukien osuus kaikista asumisen tukimuodoista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2,1 miljardia euroa. Osuus kaikista asumisen tukimuodoista oli 89 %. Vuonna 2008 vastaava osuus oli 48 %. Asuntorahoituksen tuotantotukimuotojen tarkoitus on lisätä asuntojen tarjontaa. Tuen muotoja ovat korkotuki rahalaitoksista otetuille lainoille asuntojen hankintaan, rakentamiseen ja perusparantamiseen sekä niihin liittyvät valtion takaukset ja investointi- tai käynnistysavustukset. Vuonna 2018 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) maksoi rakennuttamisen tuotantotukia yhteensä 145 miljoonaa euroa ja sen osuus asumisen tukien kokonaismäärästä oli 6 %.

7 7 Omistusasunnossa asuvat voivat alentaa asunnon rahoituskustannuksia asuntolainan korkojen verovähennyksillä. Vuodesta 2012 lähtien verovähennysoikeutta on vuosittain pienennetty, vuonna 2018 enää 35 % asuntolainan koroista oli vähennyskelpoisia. Vähennysoikeuden leikkaaminen sekä korkojen lasku ovat pienentäneet asuntolainan korkojen verovähennyksen määrää. Vuonna 2018 ne olivat arviolta 95 miljoonaa euroa eli 4 % kaikista asumisen tukimuodoista. Vuonna 2008 asuntolainojen korkojen verovähennysten arvo oli 860 miljoonaa euroa, mikä oli 40 % kaikista asumisen tukimuodoista. 2.2 Etuuksien laajuus Yleistä asumistukea maksetaan ruokakunnalle ja sotilasavustuksen asumisavustusta asevelvolliselle tai hänen omaiselleen. Eläkkeensaajan asumistuki ja opintotuen asumislisä ovat henkilökohtaisia etuuksia. Asumistukien piirissä oli vuoden 2018 lopussa kaikkiaan henkilöä, mikä on 1,5 % edellisvuotta vähemmän. Yleistä asumistukea sai ruokakuntaa, eläkkeensaajan asumistukea henkilöä, opintotuen asumislisää opiskelijaa ja sotilasavustuksen asumis avustusta taloutta. Vuoden 2018 lopussa yleisen asumistuen saajaruokakunta oli 1,3 % vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä jatkoi tasaista kasvua. Valtaosa opiskelijoista siirtyi yleisen asumistuen piiriin elokuussa Tämä lakimuutos kasvatti merkittävästi yleisen asumistuen saajaruokakuntien määrää vuonna 2017 ja pienensi vastaavasti opintotuen asumislisän saajien määrää. (Kuvio 1.) Kuvio Asumistuen saajat kunkin vuoden lopussa Yleinen asumistuki: ruokakunnat Opintotuen asumislisä: henkilöt Eläkkeensaajien asumistuki: henkilöt Sotilasavustuksen asumisavustus: henkilöt

8 8 Asetelma Asumisen suorien tukijärjestelmien piirissä olevien väestöosuudet , tilanne kunkin vuoden lopussa Vuosi Henkilöitä tuen Tuen piirissä olevien henkilöiden piirissä, lkm osuus väestöstä, % , , , , ,4 Asumistukien saajista 41 % oli alle 25-vuotiaita. Nuorten suurta osuutta selittävät yleistä asumistukea saavat opiskelijat sekä lapsiperheet. (Kuvio 2.) Koko väestöstä 15 % kuului joulukuussa 2018 ruokakuntaan, jolle maksettiin jotain asumistuen muotoa vuotiaiden osalta osuus oli 43 %. Asumistukien saajista 73 % sai yleistä asumistukea ja joka neljäs sai eläkkeensaajan asumistukea. Opintotuen asumislisän ja sotilasavustuksen asumisavustuksen saajien osuus asumistukien saajista oli yhteensä alle 2 %. Kuvio 2 Asumistukia saavien ikärakenne joulukuussa 2018 Ikäryhmä Lkm Yleinen asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki

9 9 2.3 Maksetut asumistuet Asumistukia maksettiin vuonna 2018 yhteensä 2 112,3 miljoonaa euroa. Maksettujen asumistukien määrä kasvoi 5 % edellisvuodesta. (Kuvio 3.) Eläkkeensaajan asumistukea maksettiin 600,1 miljoonaa euroa, sen osuus asumistuista oli 28 %. Yleisen asumistuen osuus oli 70 %, kaikkiaan 1 488,9 miljoonaa euroa. Opintotuen asumislisää maksettiin 9,2 miljoonaa euroa ja sotilasavustuksen asumisavustusta 14,0 miljoonaa euroa. Yleisen asumistuen etuusmenot kasvoivat 18 % vuonna Kasvua selittää valtaosin vuokralla asuvien opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin elokuussa Vuosi 2018 oli ensimmäinen täysi vuosi, kun valtaosa opiskelijoista oli yleisen asumistuen piirissä. Opintotuen asumislisän menot laskivat 94 %. Eläkkeensaajan asumistuen menot kasvoivat 3 %. 2.4 Asumistukia saaneiden lukumäärät ja asunnot Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2018 lopussa henkilöä (kasvua 3 %). Eläkkeensaajan asumistuen saajille maksettu keskimääräinen tuki on noussut tasaisesti usean vuoden ajan, kuten myös tuen saajien asumismenot. Vuoden 2018 lopussa tuensaajien keskimääräinen asumistuki oli 233 euroa ja asumismenot 512 euroa kuukaudessa. (Kuviot 4 ja 5.) Eläkkeensaajan asumistuki oli keskimäärin 45 % tuensaajan asumismenoista. Kuvio 3 Maksetut asumistuet Milj. (vuoden 2018 rahana) Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Sotilasavustuksen asumisavustus

10 10 Kuvio 4 Asumistuen saajien todelliset asumismenot /kk (vuoden 2018 rahana) Yleinen asumistuki: ruokakunnat Eläkkeensaajan asumistuki: henkilöt Kuvio 5 Asumistuen saajien keskimääräinen tuki /kk (vuoden 2018 rahana) Yleinen asumistuki: ruokakunnat Eläkkeensaajan asumistuki: henkilöt

11 11 Valtaosa eläkkeensaajan asumistuen saajista asui päävuokralaisena tavallisessa vuokra-asunnossa (70 %). Palveluasunnossa asuvien tuensaajien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla huomattavasti, mutta viime vuosina kasvu on hidastunut. Palvelua sisältävissä asunnoissa asui tuensaajaa (19 %), kasvua edellisvuodesta oli 2 %. Omistusasunnossa asui tuensaajaa. (Kuvio 6.) Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2018 lopussa 5 % 16 vuotta täyttäneestä väestöstä. Osuus on muuta maata suurempi Itä-Suomessa, jossa asuu keskimääräistä enemmän kansaneläkkeen saajia (kuvio 7). Yleinen asumistuki Vuoden 2018 lopussa yleistä asumistukea sai ruokakuntaa, laskua edelliseen vuoteen oli prosentin verran. Tuen piirissä olevien henkilöiden määrä ( ) laski 2 %. Vuoden 2018 lopussa yleisen asumistuen saajien keskimääräinen asumistuki oli 320 euroa kuukaudessa ja asumismenot 596 euroa kuukaudessa (kuviot 4 ja 5). Asumistuki kattoi keskimäärin 54 % asumismenoista. Yleisen asumistuen saajat ovat pienituloisia; ruokakuntien keskimääräiset tukeen vaikuttavat kuukausitulot olivat 928 euroa. Täysin ilman asumistuessa huomioon otettavia tuloja oli ruokakuntaa (6 %). Työttömien ruokakuntien osuus ruokakunnista vuoden 2018 lopussa oli 37 % ja opiskelijaruokakuntien osuus oli 38 % (kuvio 8). Työttömien ruokakuntien määrä laski edellisvuodesta 7 %, kun opiskelijaruokakuntien määrä kasvoi 3 %. Kuvio 6 Eläkkeensaajan asumistuki: henkilöt asunnon hallintamuodon mukaan Lkm Valtion tukemat vuokra-asunnot Omistusasunnot Palveluasunnot Muut päävuokra-asunnot Muut asumismuodot

12 12 Kuvio 7 Eläkkeensaajan asumistukea saavien osuus kunnan 16 vuotta täyttäneestä väestöstä Osuus väestöstä, % 2,99 3,00 4,49 4,50 5,99 6,00 Pienin suhdeluku Kökar 0,5 Lemland 0,6 Jomala 0,7 Sund 0,8 Geta 1,0 Rusko 1,0 Vårdö 1,1 Eckerö 1,1 Brändö 1,3 Siuntio 1,3 Suurin suhdeluku Rautavaara 9,7 Puolanka 8,8 Suonenjoki 8,5 Kaavi 8,3 Ilomantsi 8,3 Rääkkylä 8,2 Pudasjärvi 8,0 Pielavesi 7,8 Heinävesi 7,8 Salla 7,8

13 13 Kuvio Yleinen asumistuki: kaikki, työttömät ja opiskelijaruokakunnat sekä työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saaneet henkilöt Kaikki Opiskelijat Työttömät Työmarkkintukea tai peruspäivärahaa saaneet 1 1 Kausivaihtelun vuoksi työttömyysturvan luvut kunkin vuoden marraskuun lopussa. Valtaosa yleisen asumistuen saajista (96 %) asuu vuokra-asunnossa. Vuokralla asuvien opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017 kasvatti etenkin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien tuen saajien määrää. (Kuvio 9.) Kaksi kolmesta yleisen asumistuen saajaruokakunnista (68 %) oli yhden hengen kotitalouksia joulukuussa Yhden hengen ruokakunnissa on mukana myös ns. kimppa-asunnoissa asuvat tuen saajat, joilla on oma erillinen vuokrasopimus. Lapsiperheitä oli 24 %, ja niistä valtaosa oli yksinhuoltajaperheitä. (Kuvio 10.) Yleistä asumistukea saaviin ruokakuntiin kuului 15 % alle 65-vuotiaasta väestöstä joulukuussa Tuen saaminen on yleisempää suurissa kaupungeissa ja etenkin yliopistokaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä osuus oli 20 %. (Kuvio 11.)

14 14 Kuvio 9 Lkm Yleinen asumistuki: ruokakunnat asunnon hallinta- ja rahoistumuodon mukaan Valtion lainoittamat vuokra-asunnot Omistusasunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Kuvio 10 Yleinen asumistuki: ruokakunnat ruokakuntatyypin mukaan Lkm Yksin asuvat Lapsettomat parit Yksinhuoltajaperheet Muut Kahden huoltajan perheet

15 15 Kuvio 11 Yleisen asumistuen saajaruokakuntien henkilöiden osuus kunnan alle 65-vuotiaasta väestöstä Osuus väestöstä, % 5,9 6,0 7,9 8,0 9,9 10,0 Pienin suhdeluku KLuhanka 2,0 Luoto 2,4 Taivassalo 2,6 Rusko 2,7 Pedersören kunta 3,0 Sauvo 3,1 Savukoski 3,1 Pyhäranta 3,1 Jämijärvi 3,2 Kruunupyy 3,3 Suurin suhdeluku Turku 24,7 Joensuu 24,4 Tampere 23,8 Jyväskylä 23,5 Vaasa 21,6 Helsinki 19,8 Lahti 19,1 Oulu 19,1 Kuopio 18,9 Rovaniemi 18,6

16 16 1 Inledning Publikationen FPA-statistik, bostadsbidrag 2018 innehåller centrala uppgifter om bostadsbidrag för pensionstagare, allmänt bostadsbidrag och bostadstillägg till studiestöd som betalas ut av Folkpensionsanstalten (FPA). Här finns statistik över mottagare av förmånerna, bostadsförhållanden och utbetalda belopp. Bostadsbidraget för pensionstagare grundar sig på lagen om bostadsbidrag för pensionstagare och på en statsrådsförordning som ges årligen. Det allmänna bostadsbidraget grundar sig på lagen om allmänt bostadsbidrag. Studiestödets bostadstillägg grundar sig på lagen och förordningen om studiestöd samt på statsrådets och undervisningsministeriets förordningar och beslut. Militärunderstödets bostadsunderstöd grundar sig på militärunderstödslagen, värnpliktslagen, civiltjänstlagen samt lagen om frivillig militärtjänst för kvinnor. Ovan nämnda FPA-förmåner hänför sig i den här publikationen till helheten bostadsbidrag. FPA:s bostadsbidragsstatistik utkommer årligen. Den har publicerats allt sedan år Publikationerna finns i publikationsarkivet Helda. Publikationen ingår i serien Finlands officiella statistik (FOS) och uppfyller därmed de kvalitetskriterier som gäller för den officiella statistiken. Beskrivningar, kvalitetsbeskrivningar, förmånsbeskrivningar samt beskrivningar av begrepp som gäller statistiken i publikationen finns på webbsidorna för statistiken i fråga. Det finns långa tidsserier av de figurer som ingår i årsstatistiken, se FPAstatistik i bilder. Statistik över bostadsbidragen publiceras också i FPA:s statistiska årsbok och månadsvis i FPA:s statistikdatabas Kelasto.

17 17 2 En översikt över de bostadsbidrag som betalas av FPA 2.1 FPA:s roll i samhällets stöd för boende De stöd som samhället beviljar för boende kan indelas i bostadsbidrag som betalas till invånarna, produktionsstöd för byggverksamhet och rätt till skatteavdrag för räntor på bostadslån. Dessutom kan samhället erbjuda specialgrupper service- och stödboende. Tjänster som hänför sig till boendet behandlas inte i den här publikationen. Sammanställning Beloppen av olika stöd för boende år 2018 Stödform Mn euro % av alla stöd Stöd för boende totalt 2 376,5 100,0 Bostadsbidrag till invånarna 2 112,3 88,9 Allmänt bostadsbidrag 1 488,9 Bostadsbidrag för pensionstagare 600,1 Studiestödets bostadstillägg 9,2 Militärunderstödets bostadsunderstöd 14,0 Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet (ARA) 144,6 6,1 Räntebidrag 3,7 Reparationsbidrag 17,4 Investeringsbidrag, specialgrupper 95,6 Bidrag, kommunalteknisk försörjning 2,8 Startbidrag 14,1 Övriga bidrag 2,8 Understöd från Social- och hälsoorganisationernas understödscentral (STEA) 24,5 1,0 Investeringsunderstöd 14,3 Verksamhetsunderstöd 10,2 Skatteavdrag för räntor på bostadslån (uppskattning) 95,0 4,0 Källa: FPA, miljöministeriet Den andel av samtliga former av stöd för boende som betalas direkt till invånarna i form av bostadsbidrag har vuxit betydligt under de senaste åren. År 2018 betalade FPA sammanlagt 2,1 miljarder euro i bostadsbidrag. Andelen av samtliga former av stöd för boende var 89 %. År 2008 var motsvarande andel 48 %. Syftet med de olika formerna av produktionsstöd för bostadsfinansiering är att öka utbudet av bostäder. Stödformerna är räntebidrag för lån som upptagits hos penninginrättningar för bostadsköp, byggande och sanering jämte statliga garantier och investerings- eller startbidrag.

18 18 År 2018 betalade Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet (ARA) ut sammanlagt 145 miljoner euro i produktionsstöd för byggverksamhet och dess andel av det totala stödet för boende var 6 %. De som bor i ägarbostäder kan minska bostadens finansieringskostnader genom skatteavdrag för räntor på bostadslån. Sedan år 2012 har dock rätten till skatteavdrag årligen minskats, och år 2018 var endast 35 % av räntorna på bostadslån avdragsgilla. På grund av den minskade rätten till skatteavdrag samt räntenedgången har beloppet av skatteavdrag för räntor på bostadslån sjunkit. År 2018 var beloppet uppskattningsvis 95 miljoner euro, dvs. 4 % av samtliga former av stöd för boende. År 2008 var värdet av skatteavdrag för räntor på bostadslån sammanlagt 860 miljoner euro, dvs. 40 % av samtliga former av stöd för boende. 2.2 Förmånernas omfattning Allmänt bostadsbidrag betalas till hushållet och militärunderstödets bostadsunderstöd till den värnpliktige eller hans anhöriga. Bostadsbidrag för pensionstagare och bostadstillägget till studiestödet är personliga förmåner. I slutet av 2018 omfattades totalt personer av bostadsbidragssystemet, vilket var 1,5 % mindre än året innan hushåll hade allmänt bostadsbidrag, personer hade bostadsbidrag för pensionstagare, studerande hade bostadstillägg till studiestödet och hushåll hade bostadsunderstöd i samband med militärunderstödet. I slutet av 2018 var antalet hushåll med allmänt bostadsbidrag 1,3 % mindre än i slutet av Antalet mottagare av bostadsbidrag för pensionstagare fortsatte att öka stadigt. Merparten av de studerande började omfattas av allmänt bostadsbidrag i augusti Den här lagändringen ökade markant antalet hushåll med allmänt bostadsbidrag 2017 och minskade på motsvarande sätt antalet mottagare av studiestödets bostadstillägg. (Figur 1.) Figur Mottagare av bostadsbidrag i slutet av varje år Allmänt bostadsbidrag: hushåll Studiestödets bostadstillägg: personer Bostadbidrag för pensionstagare: personer Militärunderstödets bostadsunderstöd:

19 19 Sammanställning Befolkningsandelar omfattade av systemen för direkta boendestöd , läget i slutet av respektive år År Personer med Personer med stöd, andel stöd, antal av befolkningen, % , , , , ,4 Av bidragstagarna var 41 % under 25 år. Den stora andelen unga förklaras med studerande och barnfamiljer som får allmänt bostadsbidrag. (Figur 2.) I december 2018 hörde 15 % av hela befolkningen till hushåll som hade någon form av bostadsbidrag. Andelen mottagare i åldern år var 43 %. Av mottagarna hade 73 % allmänt bostadsbidrag och var fjärde bostadsbidrag för pensionstagare. Mottagare av studiestödets bostadstillägg och militärunderstödets bostadsunderstöd utgjorde sammanlagt mindre än 2 % av dem som hade stöd för boende. Figur 2 Åldersstrukturen hos mottagare av bostadsbidrag i december 2018 Åldersgrupp Antal Allmänt bostadsbidrag Bostadsbidrag för pensionstagare

20 Utbetalda bostadsbidrag År 2018 betalades sammanlagt 2 112,3 miljoner euro ut i bostadsbidrag. Beloppet ökade med 5 % från året innan. (Figur 3.) I bostadsbidrag för pensionstagare betalades 600,1 miljoner euro, vilket var 28 % av samtliga bostadsbidrag. Det allmänna bostadsbidragets andel var 70 %, totalt 1 488,9 miljoner euro. I bostadstillägg till studiestödet betalades 9,2 miljoner euro och i bostadsunderstöd i samband med militärunderstödet 14 miljoner euro. Förmånsutgifterna för det allmänna bostadsbidraget ökade med 18 % under Ökningen kan förklaras med att största delen av de studerande som bor på hyra övergick till att omfattas av det allmänna bostadsbidraget i augusti År 2018 var det första hela året som största delen av de studerande omfattades av det allmänna bostadsbidraget. Utgifterna för studiestödets bostadstillägg minskade med 94 %. Utgifterna för bostadsbidrag för pensionstagare ökade med 3 %. 2.4 Mottagare av bostadsbidrag samt bostäder Bostadsbidrag för pensionstagare I slutet av 2018 betalades bostadsbidrag för pensionstagare till personer (en ökning på 3 %). Mottagarnas genomsnittliga bidragsbelopp har ökat stadigt under flera år och likaså har boendeutgifterna. I slutet av 2018 var mottagarnas bostadsbidrag i medeltal 233 euro, boendeutgifterna 512 euro per månad. (Figur 4 och 5.) Bostadsbidraget för pensionstagare var i medeltal 45 % av bidragstagarens boendeutgifter. Figur 3 Utbetalda bostadsbidrag Mn (2018 års penningvärde) Allmänt bostadsbidrag Bostadsbidrag för pensionstagare Studiestödets bostadstillägg Militärunderstödets bostadsunderstöd

21 21 Figur 4 Mottagare av bostadsbidrag: faktiska boendeutgifter /mån. (2018 års penningvärde) Allmänt bostadsbidrag: hushåll Bostadsbidrag för pensionstagare: personer Figur 5 Mottagare av bostadsbidrag: bidraget i medeltal /mån. (2018 års penningvärde) Allmänt bostadsbidrag: hushåll Bostadsbidrag för pensionstagare: personer

22 22 Merparten av mottagarna av bostadsbidrag för pensionstagare (70 %) var huvudhyresgäster i vanliga hyresbostäder. Antalet bidragstagare som bor i servicebostäder har ökat markant under 2000-talet, men under de senaste åren har ökningen minskat. I bostäder där service ingår bodde bidragstagare (19 %), vilket innebär en ökning på 2 % jämfört med året innan. I ägarbostäder bodde bidragstagare. (Figur 6.) I slutet av 2018 betalades bostadsbidrag för pensionstagare till 5 % av den befolkning som fyllt 16 år. Andelen är större i östra Finland än i övriga landet, eftersom antalet folkpensionstagare i östra Finland är större än genomsnittet (figur 7). Allmänt bostadsbidrag I slutet av 2018 hade hushåll allmänt bostadsbidrag, vilket var en procent mindre än året innan. Antalet personer som omfattades av bidraget ( ) minskade med 2 %. I slutet av 2018 var mottagarnas bostadsbidrag i medeltal 320 euro per månad och boendeutgifterna 596 euro per månad (figur 4 och 5). Bostadsbidraget stod för 54 % av boendeutgifterna. Mottagarna av allmänt bostadsbidrag har låga inkomster; hushållens genomsnittliga bidragsgrundande månadsinkomst var 928 euro hushåll (6 %) saknade helt bidragsgrundande inkomster. Andelen hushåll med arbetslösa personer var 37 % i slutet av år 2018 och andelen studerandehushåll var 38 % (figur 8). Antalet hushåll med arbetslösa personer minskade med 7 %, då antalet studerandehushåll ökade med 3 %. Figur 6 Bostadsbidrag för pensionstagare: personer efter bostadens upplåtelseform Antal Statligt subventionerade hyresbostäder Ägarbostäder Servicebostäder Övriga huvudhyresbostäder Övriga former av boende

23 23 Figur 7 Mottagare av bostadsbidrag för pensionstagare, andel av kommunens befolkning som är 16 år eller äldre Andel av befolkningen, % 2,99 3,00 4,49 4,50 5,99 6,00 Minsta relationstal Kökar 0,5 Lemland 0,6 Jomala 0,7 Sund 0,8 Geta 1,0 Rusko 1,0 Vårdö 1,1 Eckerö 1,1 Brändö 1,3 Sjundeå 1,3 Största relationstal Rautavaara 9,7 Puolanka 8,8 Suonenjoki 8,5 Kaavi 8,3 Ilomants 8,3 Rääkkylä 8,2 Pudasjärvi 8,0 Pielavesi 7,8 Heinävesi 7,8 Salla 7,8

24 24 Figur Allmänt bostadsbidrag: samtliga hushåll, arbetslösa, studerande och mottagare av arbetsmarknadsstöd och grunddagpenning Samtliga Studerande Arbetlösä 1 På grund av säsongvariationer representerar siffrorna för arbetslöshetsförmånerna slutet av november respektive år. Mottagare av arbetsmarknadsstöd eller grunddagpenning 1 Merparten av mottagarna av allmänt bostadsbidrag (96 %) bor i hyresbostäder. Det faktum att de studerande som bor på hyra övergick till att omfattas av allmänt bostadsbidrag år 2017 ökade särskilt antalet bidragstagare bland personer som bor i fritt finansierade hyresbostäder. (Figur 9.) Två av tre hushåll som får allmänt bostadsbidrag (68 %) var i december 2018 hushåll med en person. Inberäknat i hushållen med en person finns också bidragstagare som bor i s.k. kompisbostäder och som har egna separata hyresavtal. Barnfamiljernas andel var 24 % och merparten av dem var ensamförsörjarfamiljer. (Figur 10.) I december 2018 hörde 15 % av befolkningen under 65 år till hushåll som får allmänt bostadsbidrag. Det är vanligare att man får bidrag i storstäder och särskilt i universitetsstäder. Till exempel i Helsingfors var andelen bidragstagare 20 %. (Figur 11.)

25 25 Figur 9 Antal Allmänt bostadsbidrag: hushåll efter bostadens upplåtelseoch finansieringsform Statligt subventionerade hyresbostäder Ägarbostäder Fritt finansierade hyresbostäder Figur 10 Antal Allmänt bostadsbidrag: hushåll efter typ av hushåll Ensamboende Barnlösa par Familjer med två försörjare Familjer med en försörjare Övriga

26 26 Figur 11 Personer i hushåll med allmänt bostadsbidrag, andel av kommunens befolkning under 65 år Andel av befolkningen, % 5,9 6,0 7,9 8,0 9,9 10,0 Minsta relationstal Luhanka 2,0 Larsmo 2,4 Tövsala 2,6 Rusko 2,7 Pedersöre 3,0 Sagu 3,1 Savukoski 3,1 Pyhäranta 3,1 Jämijärvi 3,2 Kronoby 3,3 Största relationstal Åbo 24,7 Joensuu 24,4 Tammerfors 23,8 Jyväskylä 23,5 Vasa 21,6 Helsingfors 19,8 Lahtis 19,1 Uleåborg 19,1 Kuopio 18,9 Rovaniemi 18,6

27 27 1. Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen saajat iän mukaan Ikäryhmä Asumistukijärjestelmä Yhteensä Yleinen asumistuki, ruokakunnan kaikki henkilöt Eläkkeensaajan asumistuki, henkilöt Lkm % Lkm Lkm Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

28 Kelan asumistukitilasto 28 Yleinen asumistuki

29 Kelan asumistukitilasto Yleinen asumistuki Yleinen asumistuki: maksetut tuet sekä ruokakunnat ja keskimääräinen tuki kunkin vuoden lopussa asunnon hallintamuodon mukaan Vuosi Maksetut 1 tuet, milj. /v Tuensaajat, lkm Keskimääräinen asumistuki, /kk Yhteensä Vuokraasunnot Omistusasunnot Yhteensä Vuokraasunnot Omistusasunnot Yhteensä Vuokraasunnot Omistusasunnot ,0 127,0 34, ,46 128,50 111, ,3 172,2 43, ,39 139,93 119, ,5 257,0 57, ,80 149,35 122, ,6 273,1 46, ,24 141,28 115, ,1 361,3 49, ,75 164,11 126, ,2 398,4 42, ,15 156,33 117, ,7 359,7 27, ,51 151,12 116, ,8 346,0 18, ,70 157,07 117, ,8 421,2 18, ,37 188,51 120, ,1 478,0 19, ,47 190,96 115, ,2 449,7 18, ,79 192,94 117, ,4 382,6 17, ,03 197,09 121, ,7 396,5 16, ,22 211,92 118, ,1 415,3 14, ,03 215,66 115, ,4 422,7 13, ,84 219,61 113, ,9 423,4 13, ,84 228,95 118, ,4 425,3 14, ,09 236,32 127, ,7 414,9 15, ,31 243,55 141, ,3 411,0 17, ,39 251,55 152, ,1 462,9 19, ,42 255,72 146, ,1 513,1 17, ,91 265,55 138, ,4 535,9 16, ,24 275,27 143, ,0 586,3 19, ,60 285,98 154, ,5 648,3 21, ,59 293,07 154, ,3 719,6 22, ,43 303,38 156, ,6 886,3 31, ,42 340,64 178, , ,9 40, ,86 338,48 176, , ,1 40, ,94 325,91 176, , ,0 40, ,04 326,63 178,18 1 Tilaston luvut ovat vuosina taseen lukuja suuremmat, sillä ko. vuosina takaisinperinnän palautukset eivät sisältyneet tilastorekisteriin. Vuodesta 2001 alkaen palautukset sisältyvät vuokra-asuntojen euromäärään.

30 Kelan asumistukitilasto Yleinen asumistuki Yleinen asumistuki: vuokra-asunnoissa asuvien ruokakuntien keskimääräinen asumistuki, ruokakunnan tulot ja asumismenot sekä asunnon koko Vuosi Kaikki vuokra-asuntoruokakunnat Valtion tukemat Vapaarahoitteiset Asumistuki Tulot Todelliset asumismenot Todelliset asumismenot Asunnon koko Lkm Lkm Lkm /kk /kk /kk /m 2 /kk m ,33 731,80 343,66 5,99 57, ,12 658,30 351,33 6,19 56, ,07 464,30 357,86 6,33 56, ,51 657,60 357,37 6,49 55, ,96 654,60 363,78 6,65 54, ,94 703,00 378,88 6,76 56, ,09 703,76 394,57 7,03 56, ,92 748,57 414,09 7,39 56, ,66 754,13 423,02 7,59 55, ,61 747,93 432,18 7,82 55, ,95 739,38 442,47 8,02 55, ,32 731,35 452,27 8,22 55, ,55 720,47 465,01 8,43 55, ,55 712,28 481,33 8,76 54, ,72 737,18 502,28 9,29 54, ,55 741,81 515,04 9,59 53, ,27 750,01 531,65 9,96 53, ,99 854,64 551,78 10,38 53, ,07 907,30 572,19 10,81 52, ,38 937,72 591,99 11,21 52, , ,79 614,06 11,43 53, , ,52 627,32 11,65 53, ,91 910,47 598,77 12,28 48, ,63 920,69 608,25 12,56 48,4 4. Yleinen asumistuki: maksetut tuet (1 000 ) vuonna 2018 Asunnon hallintamuoto/ Ruokakuntatyyppi Yhteensä 1 Valtion tukema Vapaarahoitteinen Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Lapsiperheet yhteensä Kahden huoltajan perheet Yhden huoltajan perheet Muut Vuokra-asunnot Yksin asuvat Lapsettomat parit Lapsiperheet yhteensä Kahden huoltajan perheet Yhden huoltajan perheet Muut Omistusasunnot Yksin asuvat Lapsettomat parit Lapsiperheet yhteensä Kahden huoltajan perheet Yhden huoltajan perheet Muut Etuuksien palautukset sisältyvät vain yhteensä-luokkiin.

31 Kelan asumistukitilasto Yleinen asumistuki Yleisen asumistuen saajaruokakunnat : asunnon hallintamuoto ja ruokakuntatyyppi Asunnon hallintamuoto/ Ruokakuntatyyppi Saajaruokakunnat Keskim. asumistuki Keskim. asumismenot Keskim. asumistukitulo /kk /kk /m 2 /kk /kk m 2 Keskim. pinta-ala Yhteensä ,04 595,90 11,98 927,71 49,8 Yksin asuvat ,23 501,97 12,82 650,83 39,1 Lapsettomat parit ,15 683,31 12, ,44 53,6 Lapsiperheet yhteensä ,02 825,59 10, ,84 77,3 Kahden huoltajan perheet ,16 904,76 10, ,79 84,2 Yhden huoltajan perheet ,18 788,25 10, ,96 74,1 Muut ,94 751,09 11, ,96 67,2 Vuokra-asunnot ,63 608,25 12,56 920,69 48,4 Yksin asuvat ,07 511,22 13,36 647,56 38,3 Lapsettomat parit ,10 688,93 12, ,90 53,2 Lapsiperheet yhteensä ,10 856,54 11, ,35 75,5 Kahden huoltajan perheet ,98 936,65 11, ,59 81,4 Yhden huoltajan perheet ,33 818,89 11, ,62 72,7 Muut ,11 770,75 11, ,02 66,3 Omistusasunnot ,18 330,42 4, ,53 77,8 Yksin asuvat ,12 262,61 4,23 735,31 62,2 Lapsettomat parit ,75 380,46 5, ,00 73,4 Lapsiperheet yhteensä ,92 424,81 4, ,30 100,7 Kahden huoltajan perheet ,54 505,12 4, ,37 118,7 Yhden huoltajan perheet ,40 385,18 4, ,95 91,8 Muut ,22 366,68 4, ,62 86,7

32 Kelan asumistukitilasto Yleinen asumistuki Yleisen asumistuen saajaruokakunnat : ruokakunnan elämäntilanne ja ruokakuntatyyppi Ruokakunnan elämäntilanne/ Ruokakuntatyyppi Saajaruokakunnat Keskim. asumistuki Keskim. asumismenot Keskim. asumistukitulo Asumismenot Ennen tukea Tuen jälkeen /kk /kk /kk % % Yhteensä ,04 595,90 927,71 64,2 29,7 Yksin asuvat ,23 501,97 650,83 77,1 34,5 Lapsettomat parit ,15 683, ,44 53,8 28,0 Lapsiperheet yhteensä ,02 825, ,84 52,1 24,4 Kahden huoltajan perheet ,16 904, ,79 42,7 21,6 Yhden huoltajan perheet ,18 788, ,96 59,1 26,5 Muut ,94 751, ,96 55,6 31,4 Työttömät ruokakunnat ,82 584,22 815,24 71,7 30,6 Yksin asuvat ,83 505,22 668,31 75,6 33,3 Lapsettomat parit ,86 669, ,06 50,9 30,0 Lapsiperheet yhteensä ,86 828, ,05 67,9 25,1 Kahden huoltajan perheet ,59 918, ,54 53,0 21,7 Yhden huoltajan perheet ,33 779,94 946,46 82,4 28,5 Muut ,67 753, ,27 69,7 35,9 Opiskelijaruokakunnat ,23 531,84 628,22 84,7 35,1 Yksin asuvat ,20 482,94 477,97 101,0 40,3 Lapsettomat parit ,00 680, ,93 57,4 27,4 Lapsiperheet yhteensä ,53 799, ,88 61,2 26,2 Kahden huoltajan perheet ,05 848, ,55 45,2 22,1 Yhden huoltajan perheet ,67 755,46 795,47 95,0 35,0 Muut ,23 685, ,89 67,9 30,2 Työssä olevat ruokakunnat ,96 728, ,45 39,9 25,0 Yksin asuvat ,11 571, ,44 43,4 28,4 Lapsettomat parit ,85 743, ,15 39,1 26,8 Lapsiperheet yhteensä ,92 844, ,44 38,3 23,2 Kahden huoltajan perheet ,09 925, ,81 33,1 21,4 Yhden huoltajan perheet ,21 812, ,98 41,1 24,2 Muut ,95 799, ,33 40,5 28,1

33 Kelan asumistukitilasto Yleinen asumistuki Vuokra-asunnoissa asuvat yleisen asumistuen saajaruokakunnat : asunnon rahoitusmuoto ja sijaintikuntaryhmä Asunnon rahoitusmuoto/ Asunnon sijaintikuntaryhmä Saajaruokakunnat Keskim. asumistuki Keskim. asumistukitulo Keskim. asumismenot Keskim. pinta-ala /kk /kk /kk /m 2 /kk m 2 Yhteensä ,63 920,69 608,25 12,56 48,4 I Helsinki , ,89 726,20 16,04 45,3 II Muu pääkaupunkiseutu , ,88 775,21 14,67 52,8 III Muut suuret kunnat ,69 843,03 568,01 12,31 46,1 IV Muut kunnat ,60 947,33 527,95 9,49 55,6 Valtion tukema , ,30 618,80 11,79 52,5 I Helsinki , ,21 716,23 13,56 52,8 II Muu pääkaupunkiseutu , ,58 769,82 13,39 57,5 III Muut suuret kunnat ,95 922,26 574,11 11,40 50,4 IV Muut kunnat ,31 976,77 527,94 9,68 54,6 Vapaarahoitteinen ,35 866,72 601,36 13,13 45,8 I Helsinki ,47 939,44 733,94 18,62 39,4 II Muu pääkaupunkiseutu , ,30 781,13 16,36 47,8 III Muut suuret kunnat ,84 796,61 564,43 12,93 43,6 IV Muut kunnat ,76 930,51 527,95 9,39 56,2 8. Yleisen asumistuen saajaruokakunnat : enimmäisasumismenojen ylitykset Asunnon hallintamuoto / Asunnon sijaintikuntaryhmä Saajaruokakunnat Keskim. todelliset asumismenot /kk Keskim. asumistuessa huomioidut asumismenot, /kk Enimmäisasumismenot ylittyneet Keskimääräinen ylitys /kk Lkm % Yhteensä ,90 481, ,2 142,75 I Helsinki ,56 582, ,4 182,62 II Muu pääkaupunkiseutu ,70 619, ,5 179,89 III Muut suuret kunnat ,95 448, ,9 134,53 IV Muut kunnat ,56 415, ,0 115,55 Vuokra-asunnot ,25 490, ,9 147,11 I Helsinki ,20 590, ,7 187,33 II Muu pääkaupunkiseutu ,21 629, ,0 184,65 III Muut suuret kunnat ,01 454, ,6 137,58 IV Muut kunnat ,95 431, ,3 122,08 Omistusasunnot ,42 282, ,0 55,73 I Helsinki ,73 347, ,5 72,67 II Muu pääkaupunkiseutu ,08 349, ,7 69,60 III Muut suuret kunnat ,26 283, ,9 57,68 IV Muut kunnat ,24 247, ,6 43,04

34 Kelan asumistukitilasto Yleinen asumistuki Yleisen asumistuen saajaruokakuntien tulolajit Tulolaji Yhteensä Yksin asuvat Lapsiperheet Saajaruokakunnat Keskim. tulolaji /kk/ ruokakunta Saajaruokakunnat Keskim. tulolaji /kk/ ruokakunta Saajaruokakunnat Keskim. tulolaji /kk/ ruokakunta Yhteensä , , ,84 Palkkatulo , , ,37 Yritystulo , , ,82 Maa- ja metsätalouden ansiotulo , , ,79 Pääomatulo , , ,43 Muu tulo , , ,82 Sairauspäivärahatulo , , ,59 Vanhempainpäivärahatulo , , ,95 Perusturvan työttömyysetuustulo , , ,45 Ansiopäivärahatulo , , ,72 Lastenhoidon tukitulo , , ,68 Eläketulo, Kelan ja työeläkkeen , , ,81 Liikenne- ja tapaturmavakuutuslain eläketulo , , ,17 Vuorottelukorvaus tai kuntoutusrahatulo , , ,16 Opintoraha , , ,62 Ei tuloja , , ,00

35 Kelan asumistukitilasto 35 Eläkkeensaajan asumistuki

36 Kelan asumistukitilasto Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistukea saaneet asunnon hallintamuodon mukaan Vuosi Yhteensä Vuokra-asunnot Omistusasunnot Kaikki Tavanomaiset vuokra-asunnot Palveluasunnot Muut vuokraasunnot 1 Lkm Keskim. tuki /kk Lkm % Lkm Lkm Lkm Lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 1 Asuntolat, yömajat ja lähiomaisen luona asuvat. 11. Eläkkeensaajan asumistukea saaneet asunnon hallintamuodon mukaan Asunnon hallintamuoto Saajat Keskim. tuki /kk Keskim. asumistukitulo /kk Keskimääräiset asumismenot /kk /kk/m 2 Keskim. asunnon pinta-ala m 2 Yhteensä , ,39 512,21 11,37 49,9 Vuokra-asunnot yhteensä , ,90 529,79 12,26 48,1 Vapaarahoitteinen päävuokra-asunto , ,43 539,89 11,27 47,9 Valtion lainoittama päävuokra-asunto , ,15 550,93 11,47 48,0 Asumisoikeusasunto , ,69 611,39 11,64 52,5 Osaomistusoikeusasunto , ,86 515,62 9,20 56,1 Alivuokralaisasunto ,41 899,99 387, Lähiomaisen luona ,00 775,48 115, Palveluasunnot , ,21 476, Yömaja/asuntola ,07 931,23 407, Omistusasunnot yhteensä , ,04 307,59 4,62 66,6 Osakeasunto , ,20 340,58 5,64 60,3 Omakotitalo ,08 912,44 193,74 2,20 88,2

37 Kelan asumistukitilasto Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki: maksetut asumistuet asunnon hallintamuodon mukaan Vuosi Maksetut asumistuet Vuokra-asunnot Omistusasunnot Kaikki Osakeasunnot Omakotitalot Milj. /v Milj. /v % Milj. /v % Milj. /v Milj. /v Asumistukikanta ,4 74,6 79,8 18,8 20,2 13,1 5, ,5 87,9 79,6 22,6 20,4 14,0 8, ,8 115,7 81,7 25,7 18,3 15,5 10, ,8 130,3 84,2 24,4 15,8 14,5 9, ,4 145,9 85,9 23,9 14,1 14,0 9, ,7 156,4 87,0 23,3 13,0 13,6 9, ,0 165,6 88,6 21,4 11,4 12,6 8, ,3 175,5 89,8 19,8 10,2 11,6 8, ,0 187,6 90,6 19,5 9,4 11,4 8, ,3 200,6 91,5 18,6 8,5 11,1 7, ,7 211,3 92,0 18,2 8,0 11,2 7, ,0 226,8 92,2 19,2 7,8 11,9 7, ,5 239,8 92,8 18,6 7,2 11,6 7, ,3 252,1 93,5 17,5 6,5 11,3 6, ,4 262,7 93,9 17,0 6,1 11,4 5, ,3 279,3 94,3 17,0 5,7 11,8 5, ,9 294,9 94,4 17,6 5,6 12,6 4, ,9 307,5 94,4 18,1 5,6 13,3 4,8 Vuoden aikana maksetut ,3 314,3 89,9 18,1 5,1 13,6 4, ,1 334,0 90,2 18,4 5,0 14,1 4, ,3 357,5 90,9 17,9 4,6 14,0 3, ,2 383,3 91,2 17,9 4,3 14,4 3, ,5 402,8 91,2 18,8 4,3 15,3 3, ,0 426,3 91,1 19,6 4,2 15,8 3, ,9 455,8 91,5 20,3 4,1 16,6 3, ,2 487,9 91,7 21,2 4,0 17,7 3, ,0 514,6 92,1 21,7 3,9 18,4 3, ,0 532,7 91,7 21,7 3,7 18,7 3, ,1 551,7 91,9 21,8 3,6 18,9 3,0 1 Asumistukikanta on 12 kertaa joulukuun asumistukien euromäärä. Jaottelu hallintamuodon mukaan on laskennallinen. 2 Takautuville maksuille ja palautuksille ei voida kohdistaa asunnon hallintamuototietoa. Ne sisältyvät maksettujen asumistukien yhteismäärään.

38 Kelan asumistukitilasto Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistuen saajat iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Saajat Keskimääräinen tuki /kk Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä ,03 234,72 231, ,36 345,13 354, ,16 339,70 350, ,69 325,71 334, ,60 308,45 318, ,40 297,62 306, ,48 291,89 295, ,29 277,59 281, ,72 266,14 273, ,53 250,47 262, ,48 233,53 250, ,14 213,21 233, ,29 197,89 220, ,12 178,93 206, ,96 170,84 199, ,45 166,94 197, ,69 168,27 199, ,68 175,56 200,81 Yli ,18 178,21 221, Eläkkeensaajan asumistukea saavien enimmäisasumismenojen ylitykset ja asunnon hallintamuoto sijaintikuntaryhmän mukaan Asunnon hallintamuoto/ Sijaintikuntaryhmä Asumistuen saajat yhteensä On ylitys Ei ole ylitystä Saajat Keskim. asumismenot Saajat Keskim. asumismenot Saajat Keskim. asumismenot /kk /m 2 /kk /kk /m 2 /kk /kk /m 2 /kk Yhteensä ,21 11, ,00 12, ,74 10,63 Pääkaupunkiseutu ,19 13, ,15 15, ,39 12,70 Muut suuret kunnat ,22 11, ,46 12, ,27 11,37 Muut kunnat ,28 9, ,83 11, ,89 9,38 Vuokra-asunnot ,79 12, ,14 12, ,05 11,85 Pääkaupunkiseutu ,80 14, ,27 15, ,24 13,53 Muut suuret kunnat ,15 12, ,36 12, ,73 12,48 Muut kunnat ,01 11, ,96 11, ,17 10,74 Omistusasunnot ,59 4, ,60 8, ,38 4,49 Pääkaupunkiseutu ,57 6, ,90 10, ,74 6,43 Muut suuret kunnat ,30 5, ,87 8, ,20 5,07 Muut kunnat ,71 3, ,94 8, ,19 3,75

39 Kelan asumistukitilasto 39 Opintotuen asumislisä

40 Kelan asumistukitilasto Opintotuen asumislisä Opintotuen asumislisän saajat ja maksetut asumislisät 1989/ /2018 Lukuvuosi Saajat lukuvuoden aikana Vuosi Kalenterivuoden aikana maksetut asumislisät Lkm Milj. 1989/ ,1 1990/ ,5 1991/ ,3 1992/ ,4 1993/ ,7 1994/ ,4 1995/ ,6 1996/ ,3 1997/ ,4 1998/ ,4 1999/ ,2 2000/ ,2 2001/ ,6 2002/ ,8 2003/ ,8 2004/ ,7 2005/ ,6 2006/ ,7 2007/ ,9 2008/ ,6 2009/ ,4 2010/ ,2 2011/ ,7 2012/ ,2 2013/ ,0 2014/ ,5 2015/ ,6 2016/ ,6 2017/ ,2 16. Opintotuen asumislisän saajat: oppilaitosaste kunkin vuoden lopussa Lukiot Vuosi Kaikki Yliopistot Ammattikorkeakoulut Ammatilliset oppilaitokset Ulkomaiset oppilaitokset Muut oppilaitokset Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm