HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala 04.03.2013"

Transkriptio

1 HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala

2 Hankeselvityksen työryhmä: Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri, puheenjohtaja Outi Simonen, osastoryhmän päällikkö, sihteeri Eero Jokinen, klinikkaryhmän johtaja Pentti Kallio, klinikkaryhmän johtaja Hannu Heiskala, klinikkaryhmän johtaja Inger Mäenpää, johtava ylihoitaja Heikki Sairanen, klinikkaylilääkäri Anne Wikström, klinikkaylilääkäri Annika von Schantz, osastonhoitaja Harri Saxen, osastonylilääkäri, professori, yliopiston edustaja Marjaana Rasanen, suunnittelija Anne Priha, investointijohtaja Salla Itäaho, arkkitehti Kristiina Aalto, apulaisylilääkäri, henkilöstön edustaja Soili Katavisto, sairaanhoitaja, henkilöstön edustaja 2

3 Tiivistelmä Helsingin lastensairaala valtakunnallisena keskuksena Lainsäädäntö ja sen seuraukset Annetun hoidon määrä ja rakenne käytännössä Hankeselvityksen perusteet Yleistä Työryhmän tehtävä Uuteen lastensairaalaan sijoitettavan toiminnan nykytilanne Päivystys Elektiiviset poliklinikkakäynnit Yleistä Lastenkirurgian poliklinikan vastaanotot Lastentautien poliklinikan vastaanotot Lasten veri- ja syöpätautien avohoitoyksikkö (avo10) Sydäntutkimusyksikkö Elinsiirtoklinikan avoyksikkö Lastenneurologian poliklinikan vastaanotot Hammaslääkärin vastaanottotoiminta Lastenklinikalla Päiväsairaala Kotisairaala Kirurgiset toimenpiteet Teho-osasto Vuodeosastot Päiväkeskus Lastenpsykiatrinen toiminta Kuvantaminen Lastenklinikan RTG Kliininen neurofysiologia (KNF) Kliininen fysiologia (KFI) ja isotooppilääketiede Opetus ja tutkimus Leikki- ja nuorisotoiminta Sairaalakoulu Muut uuteen lastensairaalaan suunnitellut toiminnot Huuli-suulakihalkiokeskus (HUSUKE)

4 HYKS Silmä-korvasairaalasta siirtyviksi suunnitellut toiminnot Muut toiminnat Uuden lastensairaalan eri yksiköiden kehittämistarpeet Yleistä Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna Toiminnalliset muutokset Päivystys Vuodeosastohoito Poliklinikkatoiminnan muutostarpeet Päiväsairaala uudessa lastensairaalassa Päiväkeskus Kotisairaalatoiminta Tehohoito Leikkaussalitoimenpiteet Päiväkirurgian muutokset Heräämö Kuvantaminen, kliininen neurofysiologia, kliininen fysiologia, isotooppitutkimukset Uuden lastensairaalan laboratoriotoiminnot Tutkimus ja opetus Erityistyöntekijät Lasten psykiatrinen toiminta Uuden lastensairaalan toiminta ja henkilöstö Uuden lastensairaalan tuotantoluvut Tuottavuustavoitteet Johtaminen ja henkilöstö Hankkeen riskiarvio Strategiset riskit Rahoitukseen liittyvät ja muut taloudelliset riskit Väestönkasvu Henkilöstön saatavuus Vuodeosastopaikkojen määrittämiseen käytetyn menetelmän riskit Uuden lastensairaalan tuotannollisten tilojen suhteet Uuden lastensairaalan tilatarve Tilatarpeen laskennasta

5 7.2 Tilatarve yksiköittäin Vuodeosastot Leikkaus- ja anestesiatoiminta Tehohoidon tilat Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Päiväkeskus ja erityistyöntekijät Opetus ja tutkimus Kuvantaminen ja laboratorio Ydintoimintaa tukevat tilat Tilatarpeen yhteenveto Uudisrakennukseen sijoittuvat tilat Lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat Asemakaava, rakennuksen sijainti, liikennejärjestely Kustannusarvio, toimintatuotot ja aikataulu Kustannus- ja tuottoarvio Liitteet ( PDF ja excel-muodossa) Liite 1, Hankeselvitystyöryhmän nimeämispäätös Liite 2, 2011 tiedot ja asiantuntijaennusteiden laskentataulukko Liite 3, vuodeosastoblokkilaskelmat 5

6 Tiivistelmä HYKS lastensairaalan perustehtävä on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Ainoana sairaalana se vastaa Helsingin alueen lasten somaattisesta erikoissairaanhoidosta. HYKS Jorvin, Peijaksen ja HUS-piirin lastenyksiköiden osalta se vastaa sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. Ennen kaikkea HYKS lastensairaala on kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia yksinomaisia tai pääsääntöisiä valtakunnallisia vastuita. Valtakunnallisesti HYKSiin on keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan, valtaosa allogeenisista luuydinsiirroista ja merkittävä osa vaikean epilepsian hoidosta. Tästä syystä tärkeä strateginen lähtökohta uuden HYKS lastensairaalan suunnittelulle on myös se, että sen toiminnalla voidaan valtakunnallisesti jatkossakin taata kattava korkealaatuisen ja turvallisen hoidon saatavuus lastensairauksille tyypillisissä lukumääräisesti pienissä potilasryhmissä. Tämän tulee toteutua riippumatta siitä, mitä mahdollisia muutoksia erikoissairaanhoidon järjestämistavassa tai alueellisissa vastuissa tapahtuu. Tätä varten vaadittavaan erityisosaamiseen ja ym. palvelulupaukseen liittyy olennaisesti HYKS lastensairaalassa tehtävä monipuolinen lastensairauksien erikoisalojen tutkimus, opetus ja koulutus. Keskeistä uuden lastensairaalan rakentamisessa on nykyisten hajallaan sijaitsevien toimintojen keskittäminen yhteen rakennukseen, jolloin pystytään saavuttamaan merkittäviä laadullisia ja logistisia synergiaetuja. Suurin muutos nykyisissä Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöjen vuodeosastopaikoissa tulee olemaan kolmen lastenneurologisen osaston yhdistyminen yhdeksi vuodeosastoksi, kun neurologisessa toiminnassa painottuu jatkossa päiväkeskustoiminta. Kokonaan uusina toimintoina lastensairaalaan integroidaan alle 16-vuotiaiden potilaiden osalta Huuli-suulakihalkiokeskuksen toiminta Töölön sairaalasta sekä Silmä-korvasairaalasta päiväkirurgia, polikliiniset käynnit, elektiivisten lapsipotilaiden erityisinstrumentaatiota vaativien leikkausten postoperatiivinen hoito ja lasten audiofoniatrinen päivätoiminta. Myös varautuminen HUS-alueen ulkopuolisen kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän kasvuun on otettu suunnitelmissa huomioon. Tämä on tärkeää siksi, että HYKS lastensairaalan strateginen tavoite on olla Euroopan parhaimpien akateemisten lastensairaaloiden joukossa ja alueellisesti sen täytyy olla kilpailukykyinen erityisesti skandinaavisiin ja Keski- Euroopan lastensairaaloihin nähden. HUS-alueen ulkopuolisen kysynnän tavoiteltu kasvu liittyy olennaisesti vaativan tertiaaritason kirurgiaan. Tähän toimintaan liittyy olennaisesti postoperatiivisen tehohoidon tuotantokyky. Suunnittelussa on otettu huomioon se, että tertiaarisairaalan vaativien toimintaprosessien rakenteen tulee myös helpottaa osaajien nopeavasteista liikuttelua kysynnän painopisteestä toiseen. Toiminnallisen suunnittelun taustalla on ollut ensisijaisesti lapsipotilaskeskeisyys, jonka mukaisesti toimintaprosessit järjestetään laadukkaasti ja tilatehokkaasti lapsipotilaan ympärille. Toimintaprosessit on suunniteltu niin, että tutkimukset ja hoidot järjestetään mahdollisimman usein avotoimintana ja aina vanhemman läsnäolo hoidossa turvaten, myös silloin kun tarvitaan vuodeosastohoitoa. Hankeselvityksen yhteydessä on arvioitu monipuolisesti sekä nykytoiminnasta kumpuavia toiminnan muutostarpeita, joiden toteuttaminen nykyisissä tiloissa ei rakenteellisista syistä ole ollut mahdollista, että myös tulevaisuuden vaatimuksia ja toimintaedellytyksiä. Uuden lastensairaalan tilatarpeet on 6

7 laskettu paitsi toiminnan kysyntäennusteiden niin myös näiden uusien toiminnallisten prosessien pohjalta. Tällaisia tulevaan lastensairaalaan suunniteltuja muutoksia toimintaprosesseihin ovat: - vuodeosastokokonaisuuksien laajentaminen isommiksi yksiköiksi tasaamaan nykyisten pienempien yksiköiden kuormitusvaihteluita - avotoiminnan (päiväkirurgia, päiväsairaala, päiväkeskus, ajanvarauspoliklinikka) merkittävä laajentaminen, erityisesti suhteessa vuodeosastotoimintaan, ja kehittäminen vastaanottohuoneiden käyttöastetta ja monikäyttöisyyttä lisäämällä - heräämötoiminnan keskittäminen yhteen heräämöön kaikkien anestesiaa vaativien leikkaus- ja muiden toimenpiteiden jälkeen - päivystyspoliklinikkatoiminnan kehittäminen vähentämään lyhyitä päivystyksellisiä vuodeosastohoitojaksoja - kotisairaalatoiminnan (hoito potilaan kotona) laajentaminen vähentämään vuodeosastohoidon tarvetta ja päiväsairaala- ja polikliinisia käyntejä Uuden lastensairaalan vuodeosastopaikkojen tarpeen arvioinnissa on laskettu hoitopäivien kokonaisennuste ottamalla huomioon väestönkasvuennuste, kliinisten asiantuntijoiden arviot sairauksien hoitojen muutoksista sekä suunnitellut toiminnalliset muutokset. Huolimatta väestöennusteen (HUS-piiri 7 %, muu Suomi 0 %) laskennallisesta (+2266 hoitopäivää) ja Silmä-korvasairaalasta siirtyvien postoperatiivisisten hoitopäivien (+1000 hoitopäivää) lisäyksestä voidaan suunniteltujen toiminnallisten muutosten (-5260 hoitopäivän siirto vuodeosastoilta avotoimintaan) ansiosta ennustaa v lastensairaalan perustoiminnan hoitopäiviin 6,6 % lasku verrattuna v toteutuneisiin hoitopäiviin. Uuden lastensairaalan hoitopäivien kokonaisennusteessa vuodelle 2020 on mukana sairaalan perustoiminnan hoitopäivät , johon on lisätty kotimaisen HUS-piirin ulkopuolisen (+2680) ja tavoitellun ulkomaisen (+1500) kysynnän osuus. Tällöin kokonaisennuste hoitopäivistä vuodelle 2020 on Turvalliseksi kuormitustavoitteeksi vuodeosastotoiminnalle on tässä hankeselvityksessä asetettu 80 % arkipäivien ja 60 % viikonlopputuotannon osalta bruttohoitopäivistä laskettuna. Tehoosastolla kuormitustavoite on 75 %. Uuden lastensairaalan keskeisiksi tuotannollisiksi tiloiksi esitetään seuraavaa: - Vuodeosastopaikat: 166 vuodeosastopaikkaa, joista suurin osa (n. 80 %) yhden hengen huoneita. Lisäys nykytoiminnan vuodeosastojen sairaansijoihin on 11 paikkaa (7 %). Vuodeosastopaikat yhdistetään neljäksi ryhmäksi. - Leikkaussalit: 7 leikkaussalia, joissa tehdään leikkaustoimenpiteitä toimintaennusteiden mukaisesti 45 % nykyistä enemmän ( > 5034). Lisäyksessä on mukana väestönkasvu (7 %), Töölöstä ja Jorvista siirtyvät leikkaukset (15 %) ja tavoiteltu kotimainen ja ulkomainen kysyntä (23 %). Leikkaussalien välittömään läheisyyteen tarvitaan myös interventiokardiologian tarvitsema angiolaboratorio. Toimenpiteiden vaatiman saliajan mahdollistamiseksi on 1/3:ssa saleista operoitava klo Päiväkirurgia: 4 salia, joissa tehdään 4900 toimenpidettä. Tämä 311 % lisäys nykytoimintaan verrattuna perustuu ennen kaikkea Silmä-korvasairaalan päiväkirurgiasta siirtyvään 2500 korvatoimenpiteeseen 7

8 - Teho-osasto: 16 jatkuvasti käytettävissä olevaa tehohoitopaikkaa. Tämä vastaa fyysisiltä tiloiltaan nykyistä teho-osastoa. Teho-osaston rakenteen tulee tukea sitä että näillä paikoilla voidaan joustavasti hoitaa sekä teho- että tehovalvontapotilaita. - Heräämötoiminta: Yksi heräämö, jossa raskas heräämö ja kahteen osaan jaettu kevyt heräämö ; näissä yhteensä 49 potilaspaikkaa. 86 % lisäys nykyiseen heräämötoimintaan perustuu heräämötoiminnan keskittämiseen yhteen paikkaan. - Ajanvarauspoliklinikka: vuosittaista vastaanottokäyntiä varten 65 vastaanottohuonetta, joissa 30 potilasta per huone per viikko. Käyntien lisäys 18 % tulee pääasiassa Korvaklinikalta siirtyvästä pkl-toiminnasta. - Päiväkeskus: 20 vastaanottohuonetta potilaskäyntejä ja 4 hammaslääkärin huonetta Husuken toimintaan. Päiväkeskustoiminnan laajeneminen on neurologisen vuodeosastotoiminnan muutosta päiväkeskustoiminnaksi, Husuke ja audiofoniatrinen päiväkeskus uusina toimintoina. Päiväsairaala: Sijaitsee immunosuppressio-osaston ja -poliklinikan yhteydessä. Päiväsairaalapotilaille on varattu 9 paikkaa ja immunosuppressiovastaanotoille 6 vastaanottohuonetta. Päivystys: Päivystyksessä on 12 seurantapaikan lisäksi käyntiennusteen perusteella laskettu määrä ensiapuhuoneita, eristyshuoneita, muita lepo- tai sänkypaikkoja ja käveleville potilaille odotustilaa. Uuden lastensairaalarakennuksen alustavaan laajuusarvioon perustuva kustannusarvio on 160 milj. euroa. Laskelma lastensairaalahankkeen vaikutuksista sairaalan vuotuisiin toimintakuluihin ja tuottoihin, joista pääosa muodostuu jäsenkuntalaskutuksesta, perustuu vuoden 2011 toteumaan. Siirtyvän toiminnan osalta kustannukset on arvioinut Operatiivinen tulosyksikkö. Laskelmissa on mukana uuden lastensairaalan koko toiminta, myös siltä osin kuin se sijoittuu hankeselvityksessä kuvatun mukaisesti nykyisiin Lastenklinikan tiloihin. Lastensairaalan vuotuiset toimintakulut vuosien hintatasolla laskettuina ovat v noin 123 milj. euroa. Sairaalan toimintatuotot ovat lähtötason, vuoden 2011 palveluhinnoilla ja ennakoidulla vuoden 2020 tuotantomäärillä laskettuna 115 milj. euroa. Kulujen ja tuottojen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että v tuotot suhteessa kuluihin nousevat 2,4 % verrattuna tilanteeseen Tämä tarkoittaa sitä, että tämän hankeselvityksen mukainen uusi lastensairaala mahdollistaa reaalihintojen hienoisen (n. 2 %) laskun. Tämä perustuu olettamukseen, että sairaalan toiminnan kannattavuus säilytetään ennallaan eli kulujen ja tuottojen suhde on vakio. 8

9 1 Helsingin lastensairaala valtakunnallisena keskuksena 1.1 Lainsäädäntö ja sen seuraukset Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa maassamme on keskitetty Hyksiin sekä asetuksella määräten (Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä /336) että epävirallisemmin osana luontevaa tapauskohtaista konsultaatiotoimintaa. Helsinkiin asetuksella keskitettyjä lapsipotilasryhmiä ovat: - allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot - elinsiirrot - epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja *kirurginen hoito - erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut - *huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu leikkaushoito - imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia - *kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito - lasten sappitieatresian hoito - lasten glaukooman leikkaushoito - lasten vaativa reumaortopedinen hoito - luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito - luusyövän primaarinen hoito - retinoblastooman hoito - skolioosin leikkaushoito - vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito - vasta-ainepositiivisten (FVIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito. *:llä merkityt hoidot annetaan nykyisin HYKS Töölön sairaalassa, mutta nämä hoidot ollaan joko parhaillaan jo keskittämässä HYKS Lastenklinikalle tai tullaan keskittämään uuteen lastensairaalaan. Näiden hoitojen tilastot puuttuvat tässä kappaleessa esitetyistä lastenneurologian, pediatrian ja lastenkirurgian tilastoluvuista, jotka siten jossain määrin aliarvioivat uuden lastensairaalan kansallista merkitystä. Samoin Helsingin valtakunnallinen merkitys koulutuksen osalta on avattu vain lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian osalta. Kun asetuksella on keskitetty imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, tarkoittaa tämä käytännössä kaikkien synnynnäisten sydänvikojen korjaavaa hoitoa, koska lasten kardiologia ja lasten sydänkirurgia ovat monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Siten asetuksen lisäksi käytännössä Lastenklinikalle ovat keskittyneet sydänvikojen osalta myös vaativa sydänvikojen diagnostiikka, elektrofysiologia ja sydänkatetroinnit. Katetritoimenpiteet tehdään ainoastaan Lastenklinikalla, muualla maassa ei katetroida lapsia. Myös vaativa sikiön sydändiagnostiikka tehdään suurelta osin 9

10 Lastenklinikalla, vaikka tämä ei ole asetuksen tarkoittamaa invasiivista sikiötutkimusta ja hoitoa. Asetuksen ulkopuolelta myös usean harvinaisen oireyhtymän, kuten esimerkiksi suomalaiseen tautiperintöön kuuluvien APECED ja Mulibrey oireyhtymien diagnostiikka on käytännössä suurelta osin keskitetty Helsinkiin. Näistä harvinaisista vioista myös konsultoidaan Lastenklinikkaa ympäri Eurooppaa. Sama ilmiö pienehköjen erityispotilasryhmien ympärille Helsingin Lastenklinikalle syntynyt osaamisverkosto ja siitä seuraava valmius antaa yksilöityjä hoitoja myös äärimmäisen harvinaisiin potilastapauksiin tuottavat monipuolista valtakunnallista tukeutumistarvetta Helsingin Lastenklinikkaan sen lisäksi mitä asetuksella on määritelty. Lapsilla esiintyy sairauksia, joita saattaa esiintyä Suomen kokoisessa maassa harvemmin kuin edes yksi potilas vuosittain. 1.2 Annetun hoidon määrä ja rakenne käytännössä HUS:n ulkopuolelle annettava hoito on keskimäärin monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin HUS:n alueen lapsille annettava hoito. Lastenklinikka hoitaa HUS erityisvastuualueen (erva) ulkopuolelta tasaisesti väestöjakaumien likimääräisessä suhteessa kaikkien sairaanhoitopiirien potilaita (Taulukko 1) erikoissairaanhoidon potilaita oli seuraavasti: HUS:n alue (94 % potilaista), Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit (HUS erva) 617 (1,4 %) ja muut sairaanhoitopiirit 1751 potilasta (4,1 %). Vastaavat osuudet laskutuksesta olivat HUS:n alue 79 %, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri (HUS erva) 5 % ja muut sairaanhoitopiirit 17 % (20,7 M ). Suurimmat ulkokuntaosuudet ovat munuais- ja elinsiirto-osastolla K3, sydänosastolla K4 sekä teho-osastolla K9 (Kuva 1). Esim. Teho-osaston hoitopäiväjakauma ( % muu maa, 40 % HUS) on hyvin lähellä väestön maantieteellistä jakautumista Suomessa. K9 hoitaa paljon sellaisiakin potilaita, joiden hoito ei liity keskitettyihin sairauksiin. K9:n hoitopäiväjakauma kuvastaa sitä jo edellä kuvattua yleistä ilmiötä, että Lastenklinikka antaa valtakunnallisesti hoitoja nimenomaan kaikkein sairaimmille lapsille. Hoitopäivätarkastelussa todetaan edelleen, että HUS:n ulkopuolelle tuotetaan hyvin tasaisesti noin hoitopäivää vuosittain (Kuva 2). Taulukossa 2 esitetään Lastenklinikan 20 yleisintä DRG ryhmää toisaalta HUS:n ja toisaalta muun maan lasten osalta. Kansallisesti annetun hoidon moninaisuus ja vaikeusaste suhteessa HUS:n alueella asuviin lapsiin tulee tässäkin vertailussa esille. Ulkokuntapotilaiden 20 yleisimmästä DRG -ryhmästä vain 7 ylipäätään löytyy HUS-alueen Top-20 listalta. 10

11 Kuva 1. Eri osastojen hoitopäivien jakautuminen HUS -piirin ja muiden sairaanhoitopiirien kesken vuosina

12 Taulukko 1. Toteutunut hoidettujen potilaiden lukumäärä ja laskutus (Hoitopäivätuotteet;NordDRG-tuotteet;Käynnit käyntityypin mukaan) (1450 PEDIATRIA;1470 LASTENNEUROLOGIA;1460 LASTENKIRURGIA) (1450 PEDIATRIA;1470 LASTENNEUROLOGIA;1460 LASTENKIRURGIA) Drg-ryhmät Laskutus Hoidettujen lkm Laskutus U Sairaanhoitopiirit U Sairaanhoitopiirit U Sairaanhoitopiirit 03 Varsinais-Suomen shp , , ,13 03 Varsinais-Suomen shp Varsinais-Suomen shp , , ,28 04 Satakunnan shp , , ,73 04 Satakunnan shp Satakunnan shp , , ,18 05 Kanta-Hämeen shp , , ,24 05 Kanta-Hämeen shp Kanta-Hämeen shp , , ,93 06 Pirkanmaan shp , , ,44 06 Pirkanmaan shp Pirkanmaan shp , , ,94 07 Päijät-Hämeen shp , , ,53 07 Päijät-Hämeen shp Päijät-Hämeen shp , , ,68 10 Etelä-Savon shp , , ,20 10 Etelä-Savon shp Etelä-Savon shp , , ,10 11 Itä-Savon shp , , ,04 11 Itä-Savon shp Itä-Savon shp , , ,49 12 Pohjois-Karjalan shp , , ,33 12 Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Karjalan shp , , ,03 13 Pohjois-Savon shp , , ,25 13 Pohjois-Savon shp Pohjois-Savon shp , , ,20 14 Keski-Suomen shp , , ,49 14 Keski-Suomen shp Keski-Suomen shp , , ,59 15 Etelä-Pohjanmaan shp , , ,20 15 Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp , , ,92 16 Vaasan shp , , ,00 16 Vaasan shp Vaasan shp , , ,05 17 Keski-Pohjanmaan shp , , ,57 17 Keski-Pohjanmaan shp Keski-Pohjanmaan shp , , ,82 18 Pohjois-Pohjanmaan shp , , ,93 18 Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp , , ,44 19 Kainuun shp , , ,82 19 Kainuun shp Kainuun shp , , ,02 20 Länsi-Pohjan shp , , ,08 20 Länsi-Pohjan shp Länsi-Pohjan shp , , ,53 21 Lapin shp , , ,61 21 Lapin shp Lapin shp , , ,81 22 Ahvenanmaa , , ,48 22 Ahvenanmaa Ahvenanmaa , , ,48 U Sairaanhoitopiirit , , ,07 U Sairaanhoitopiirit U Sairaanhoitopiirit , , ,49 08 Kymenlaakson shp , , ,05 08 Kymenlaakson shp Kymenlaakson shp , , ,28 09 Etelä-Karjalan shp , , ,14 09 Etelä-Karjalan shp Etelä-Karjalan shp , , ,47 Erva-alue , , ,19 Erva-alue Erva-alue , , ,75 J1 Hyks-sha:n kunnat , , ,12 J1 Hyks-sha:n kunnat J1 Hyks-sha:n kunnat , , ,27 J4 Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat , , ,04 J4 Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat J4 Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat , , ,16 J5 Lohjan sha:n kunnat , , ,72 J5 Lohjan sha:n kunnat J5 Lohjan sha:n kunnat , , ,72 J6 Hyvinkään sha:n kunnat , , ,33 J6 Hyvinkään sha:n kunnat J6 Hyvinkään sha:n kunnat , , ,70 J7 Porvoon sha:n kunnat , , ,19 J7 Porvoon sha:n kunnat J7 Porvoon sha:n kunnat , , ,84 Jäsenkunnat , , ,40 Jäsenkunnat Jäsenkunnat , , ,69 Yhteensä , , ,66 Yhteensä Yhteensä , , ,93 Oma tuotanto (DRG, käynnit, hpv-tlaskutus, prosenttijakauma hoidetut lkm Prosenttijakauma U Sairaanhoitopiirit 17,4 % 16,5 % 14,7 % U Sairaanhoitopiirit 3,9 % 3,9 % 3,8 % Erva-alue 5,5 % 4,7 % 6,5 % Erva-alue 1,4 % 1,4 % 1,5 % Jäsenkunnat 77,1 % 78,9 % 78,8 % Jäsenkunnat 94,8 % 94,8 % 94,8 % DRG-tuote Laskutus, prosenttijakauma hoidetut lkm Prosenttijakauma U Sairaanhoitopiirit 24,5 % 23,1 % 20,6 % U Sairaanhoitopiirit 9,8 % 10,3 % 9,8 % Erva-alue 7,6 % 6,1 % 8,8 % Erva-alue 3,0 % 2,9 % 3,2 % Jäsenkunnat 68,0 % 70,8 % 70,6 % Jäsenkunnat 87,2 % 86,8 % 87,0 % 12

13 30,5 % kaikista LKL:n hoitopäivistä Kuva 2. Muille sairaanhoitopiireille kuin HUS:lle tuotettujen hoitopäivien lukumäärä vuosina

14 . DRG-ryhmät 2011, top 20, maksaja muut sairaanhoitopiirit lkm punaisella merkitty ne DRG-tuotteet, jotka eivät jäsenkuntien listalla mahdu 20 yleisimmän joukkoon 112A Muu kardiovaskulaarinen toimenpide katetrisaatiossa Kohtausoire tai päänsärky, lapsi Yleisanestesia muusta syystä G Suun tutkimus- ja konsultaatio, ehkäisevä hoito Rintakehän muu avosydän- tai verisuonileikkaus Yleisanestesia urologisen ongelman takia Yleisanestesia neurologisen ongelman takia Munuaisten tai virtsateiden muu sairaus, lapsi A Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, laaja leikkaus Keskushermoston muu häiriö, ei komplisoitunut B Rytmihäiriölähteen hävittäminen katetrisaatiossa Maksan ja haiman alueen invasiivinen diagnostinen toimenpide, ei pahanlaatuista kasva Yleisanestesia verenkierron ongelman takia Ruuansulatuskanavan muu leikkaus, ei komplisoitunut Akuutin leukemian konservatiivinen hoito, lapsi Yleisanestesia maksan tai haiman ongelman takia A Vastasyntynyt, kuollut, hoitoaika alle 2 vrk, tai siirretty, hoitoaika alle 5 vrk B Usean sydämenläpän leikkaus tai yksittäisen läpän komplisoitunut leikkaus Vaativa verisuonirekonstruktioleikkaus, ei avosydän, komplisoitunut Synnynnäinen sydän- tai läppävika, lapsi 19 DRG-ryhmät 2011, top 20, maksaja jäsenkunnat Tuotteet yhteensä lkm lkm 098B Obstruktiivinen hengitystieinfektio tai astma, lapsi, ei komplisoitunut A Vastasyntynyt, kuollut, hoitoaika alle 2 vrk, tai siirretty, hoitoaika alle 5 vrk G Suun tutkimus- ja konsultaatio, ehkäisevä hoito Kohtausoire tai päänsärky, lapsi B Pneumonia tai pleuriitti, lapsi, ei komplisoitunut Nuoruusiän diabetes, alle 35 vuotiaat B Vastasyntynyt, syntymäpaino g, ei useiden elinjärjestelmien ongelmia B Ruuansulatuskanavan tulehdussairaus tai muu häiriö, lapsi, ei komplisoitunut B Korvatulehdus tai ylähengitystieinfektio, lapsi, ei komplisoitunut Yleisanestesia muusta syystä J Kariologinen hoito Munuaisten ja/tai virtsateiden infektio, lapsi B Neuropsykiatrinen häiriö Akuutin leukemian konservatiivinen hoito, lapsi Keskushermoston muu häiriö, ei komplisoitunut Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, muu merkittävä ongelma Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus, lapsi Yleisanestesia neurologisen ongelman takia N Umpilisäkkeen poisto, komplisoitunut Sepsis, lapsi 124 Taulukko 2. Lastenklinikan potilaiden 20 yleisintä DRG ryhmää tarkasteltuna erikseen HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien osalta. DRG -ryhmien nimistä on usein vaikea päätellä mitä ja kuinka vaikeaa sairautta kyseisen ryhmän potilaat sairastavat. Oleellista taulukossa on se, että valtakunnallisten potilaiden yleisimpien DRG ryhmien lista on varsin erilainen kuin HUS:n alueen lasten vastaava lista. Toisin 14

15 sanoen muualta maasta tuleva potilasjoukko on huomattavan erilaista verrattuna HUS:n alueelta tuleviin potilaisiin 2 Hankeselvityksen perusteet 2.1 Yleistä Uuden lastensairaalan tilatarpeiden selvityksessä (Tarveselvitys ) kuvattiin uuden lastensairaalan rakentamisen tarpeellisuus. Tarveselvitykseen perustuen HUS:n hallitus päätti , että Lastensairaalan samoin kuin Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen suunnittelua jatketaan tavoitteena että hankkeet voidaan sisällyttää vuosina HUS:n investointiohjelmaan. Uusi lastensairaala on tarkoitus rakentaa yhtenä kokonaisuutena Meilahden sairaala-alueelle nykyisen Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliselle alueelle. HYKS-lautakunta on antanut seikkaperäisen lausunnon uuden lastensairaalan rakentamisesta, painottanut rakennushankkeen kiireellisyyttä ja pitänyt esitettyä sijaintia hyvänä. Tarveselvityksen toimintaluvuissa oli mukana sekä Lastenklinikan, Lastenlinnan että Jorvin sairaalan lastentautien toiminnan toimintaluvut. Tarveselvityksen johtopäätös oli, että lastensairauksien kokonaisvolyymi on niin suuri, että ei ole mahdollista keskittää kaikkia toimintoja Helsingin Lastenklinikalle vaan Jorvin lastentautien toiminta on syytä säilyttää ennallaan. Tästä syystä tässä hankeselvityksessä on mukana vain nykyisen Lastenklinikan ja Lastenlinnan ja näiden yhdistettyä toimintaa vastaavan tulevan uuden lastensairaalan toimintaluvut ja ennusteet. 2.2 Työryhmän tehtävä Päätöksellään 2, (Liite 1) HUS:n suurten rakennushankkeiden ohjausryhmän työstä vastaava konsernin johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska nimitti HUS:n investointijohtaja Anne Prihan ja NaLa:n toimialajohtaja Jari Petäjän esityksestä työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi osastonylilääkäri Pekka Lahdenne ja sihteerinä osastoryhmänpäällikkö Outi Simonen. Muut työryhmän jäsenet: Eero Jokinen, Pentti Kallio, Hannu Heiskala, Harri Saxen, Anne Wikström, Heikki Sairanen, Anne Priha, Salla Itäaho, Marjaana Rasanen, Kristiina Aalto, Soili Katavisto, Kirsi Lauerma, Inger Mäenpää ja Annika von Schantz. Työryhmän tehtävänä oli laatia hankeselvitys, jossa aiempaan tarveselvitykseen perustuen syvennetään ja tarkennetaan uuden lastensairaalan rakentamiseen tähtäävä hanke. Kuvattavat kokonaisuudet ovat: nykyinen toiminta, laajuus, kustannukset ja henkilöstöresurssit potilasprosessien (pääprosessit ja tukipalveluprosessit) muutostavoitteet toiminnan laajuus vuonna 2020 perusteluineen (ennusteet) tila- ja henkilöstötarvelaskelmat toiminnan tehostamis- ja tuottavuustavoitteet siten, että voidaan laskea rakennusinvestoinnin kustannusarvio ja esittää riittävän luotettavasti hankkeen vaikutus vuotuisiin kuluihin ja tuottoihin. 15

16 3 Uuteen lastensairaalaan sijoitettavan toiminnan nykytilanne 3.1 Päivystys Päivystyspoliklinikka, LKL 2011 käyntien lkm pediatria 9673 lastenkirurgia yhteensä Terveyskeskuspäivystys, LKL (Helsingin kaupunki) kaikki yhteensä Käynneissä mukana käynnit, joiden käyntityyppi on päivystys. Pääkaupunkiseudun lastentautien erikoissairaanhoidon päivystys toimii Helsingin Lastenklinikan lisäksi Jorvin sairaalassa Espoossa. Nämä kuuluvat yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen. Molemmissa toimipisteissä on myös virka-ajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon lastenpäivystys. Lastenklinikan päivystys on Suomen suurin lasten päivystyspoliklinikka: vuositasolla erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystyskäyntejä on yhteensä n Jorvin lastenpäivystys on Suomen toiseksi suurin lasten päivystyspoliklinikka: vuosittain n käyntiä. Lastensairaalan päivystyspoliklinikan tehtävänä on tarjota lasten ja nuorten äkillisten sairauksien, vammojen ja kroonisten sairauksien akuuttien pahenemisvaiheiden tarvitsemaa välitöntä arviointia ja hoitoa. Lastenklinikan päivystyspoliklinikka vastaa erikoissairaanhoidon perustason palveluista helsinkiläisille lapsille ja nuorille, erikoissairaanhoidon erityistason potilaille HUSpiiristä ja tietyille potilasryhmille koko maasta. Päivystyksessä hoidetaan kaikkien lastentautien erikoisalojen potilaita (pediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria). Sairauksien laaja kirjo sisältää mm. tavanomaiset ja vaikeat infektiot, yksinkertaiset murtumat, monivammapotilaat, seksuaalisen riiston tai kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneet sekä myrkytys-, sydän- ja syöpäpotilaat. Potilasmäärät ja saapumistavat. Lastenklinikan päivystykseen tulevista potilaista vajaa 4 % tulee ambulanssilla (n vuodessa eli keskimäärin 4 per päivä). Muut potilaat tulevat omaisen tai muun saattajan kanssa itse, noin puolet lähetteellä ja puolet ilman lähetettä. Ambulanssilla tulevat potilaat menevät suoraan päivystyksen ensihoitohuoneeseen, missä sairaanhoitaja tai ensihoitotiimi ottaa heidät vastaan. Muut potilaat tulevat ilmoittautumisen kautta, missä vastaanottava triage- 16

17 sairaanhoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden ja oikean hoitopaikan. Sovittujen kontrollikäyntien osuus nykyisen päivystyksen potilaskäynneistä on 17 %. Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrä vaihtelee infektiotilanteen mukaisesti ja on runsaampaa myös silloin, kun siitepölyä on ilmassa paljon (Kuva 3). Kuva 3. Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit Lastenklinikalla v (Käyntipiikki elokuussa 2010 johtuu siitä, että Jorvin sairaalan lastenpäivystys oli suljettuna kesäkuukaudet 2010) Lastenklinikalla sijaitseva Helsingin kaupungin terveyskeskuspäivystys toimii Lastenklinikalla arkisin klo ja viikonloppuisin klo Vuonna 2011 terveyskeskuspäivystyksessä oli yhteensä käyntiä. Käyntimäärät Lastenklinikan terveyskeskuspäivystyksessä ovat viimeisten kolmen vuoden aikana pysyneet välillä Potilaiden saapumisajat ja potilasprofiili. Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä suurin osa tapahtuu klo välillä. Kysynnän piikki on nähtävissä klo terveyskeskuspäivystyksen sulkeuduttua (Kuva 4). Suurin lastenpäivystysten kävijäryhmä on 0-1-vuotiaat ja yli puolet erikoissairaanhoidon päivystyksen kävijöistä on alle 5-vuotiaita (Kuva 5). 17

18 Kuva 4. Potilaiden saapumisajat Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Kuva 5. Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystyksen ikäjakauma. 18

19 Potilaan kulku terveyskeskuspäivystyksessä Lastenklinikalla. Terveyskeskuspotilaat ohjataan triage-hoitajan arvion perusteella joko terveyskeskuslääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Laboratoriokokeita otetaan 24 %:lta ja röntgenkuvia 9,5 %:lta potilaista. Suurin osa potilaista (97 %) kotiutuu vastaanoton ja tutkimusten jälkeen. 2,8 % potilaista ohjataan erikoissairaanhoidon päivystykseen, osa leikkaussaliin ja sen kautta osastoille. Potilaan kulku erikoissairaanhoidon päivystyksessä Lastenklinikalla. Ilmoittautumisen kautta erikoissairaanhoidon puolelle tulevat potilaat ohjataan triage-hoitajan arvion jälkeen joko suoraan ensihoitohuoneeseen, seurantapaikalle tai odotustilaan odottamaan. Potilaat tutkitaan triage-hoitajan tekemän kiireellisyysarvion mukaisessa järjestyksessä. Virka-aikana vastaava sairaanhoitaja ja vastaava osastonlääkäri jakavat potilaat hoitaja-lääkäri-työpareille. Työpari pyrkii tutkimaan potilaan yhdessä. Tutkimuksen perusteella ohjelmoidaan tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Laboratoriohenkilökunta ottaa näytteitä 40 %:lta päivystyksen potilaista. Lisäksi päivystysalueen henkilökunta ottaa tarvittaessa laboratorionäytteitä esim. suoniyhteyden avaamisen yhteydessä. Kuvantamistutkimuksia tehdään 22 %:lle potilaista. Potilaille tehdään erilaisia hoidollisia ja diagnostisia toimenpiteitä, kuten suoniyhteyden avaaminen, virtsarakkopunktio, selkäydinnestepunktio, murtumien reponointi ja kipsaus, haavojen ompelu. Lastenklinikan kipsaustoiminta leikkaussalia lukuun ottamatta on keskitetty päivystyspoliklinikalle. Vuodessa päivystyksessä tehdään noin 2300 kipsausta. Erikoissairaanhoidon päivystyksestä 20 % potilaista siirtyy jatkohoitoon jollekin Lastenklinikan osastolle, loput kotiutetaan: 4 %:lle suositellaan jälkitarkastus omalla terveysasemalla ja 30 % ohjataan jatkotutkimuksiin Lastenklinikan ajanvarauspoliklinikan eri vastaanotoille, 45 % ei tarvitse kontrollikäyntiä. Hätätilanteet. Ambulanssilla tulee vuosittain kiireellisiä hätätilapotilaita noin 350. Lastenklinikalla on käytössä viranomaisverkko, minkä kautta kiireellisistä potilaista saadaan ennakkoilmoitus. Hätätilanteissa potilas tuodaan suoraan ensihoitohuoneeseen, jossa hoitotiimi ottaa potilaan vastaan. Ensihoitohuoneeseen hälytetään lisäksi laboratorio- ja röntgenhenkilökunta. Tarvittavat ultraääni- ja natiiviröntgentutkimukset tehdään ensihoitohuoneessa. Usein hätätilapotilas siirretään tilan vakauttamisen jälkeen kiireellisesti kuvantamistutkimukseen (magneetti- tai tietokonetomografiatutkimus). Hätätilapotilas siirtyy päivystysalueelta yleensä kuvantamisen jälkeen suoraan leikkaus- tai teho-osastolle. 19

20 3.2 Elektiiviset poliklinikkakäynnit Toimintaluvut elektiivisillä poliklinikoilla Pediatria LKL kustannuspaikka käyntien lkm Yleispediatrian vastaanotot Pediatrian erityisvastaanotot Endokrinologia-ja diabetesvastaanotot Nuoriso_sospedvo Aineenvaihduntatutkimusyksikkö Perinnöllisyysvastaanotto Elinsiirtovastaanotto K10 Avohoitoyksikkö Silmä, korva, hammasvo Sydäntutkimusyksikkö Lastenkirurgia LKL Lastenkirurgian poliklinikka, LKL K6 vastaanotto K8 vastaanotto Lastenneurologia Epilepsia pkl Konsultaatiopkl, neur pkl Neur avo LL Kuntoutusvastaanotto LL15avo LL neuvo Muut vo sos tt, kunt ohj, rav.ter, fys, toim Töölö** Husuke pkl, Töölö, < 16-vuotiaat Korvaklinikka Foniatria, audiofoniatria ** 2200 Korva pkl Käynneistä kuntalaskutettavia (ei sis. hoitopuhelu/hoitokirje) * Käynnit sisältävät kaikki käynnit, jolloin potilas on ollut fyysisesti paikalla, myös lisäkäynnit. ** Käynnit ovat 2020 päiväkeskuksen luvuissa mukana. 20

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Jari Petäjä Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naistentaudit ja synnytykset, Lastentaudit, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014

KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014 KOY Uusi Lastensairaala Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014 17.3.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 5 2. Hankkeen tavoitteet... 7 2.1. Maailman paras sairaala lapsille ja heidän auttajilleen

Lisätiedot

Hallitus 24.3.2014, LIITE 3. KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014

Hallitus 24.3.2014, LIITE 3. KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014 Hallitus 24.3.2014, LIITE 3 KOY Uusi Lastensairaala Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014 17.3.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 5 2. Hankkeen tavoitteet... 7 2.1. Maailman paras sairaala

Lisätiedot

Hallitus 11.5.2015, LIITE 1. KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA. 30.04.2015d

Hallitus 11.5.2015, LIITE 1. KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA. 30.04.2015d Hallitus 11.5.2015, LIITE 1 KOY Uusi Lastensairaala HANKESUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Hankkeen tavoitteet... 6 2.1. Mittariston kehittäminen maailman parhaalle Lastensairaalalle...

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

OHJELMA. Anne Berner, puheenjohtaja ULS2017 tukiyhdistys ja säätiö: Yhdessä kohti maailman parasta lastensairaalaa

OHJELMA. Anne Berner, puheenjohtaja ULS2017 tukiyhdistys ja säätiö: Yhdessä kohti maailman parasta lastensairaalaa OHJELMA Anne Berner, puheenjohtaja ULS2017 tukiyhdistys ja säätiö: Yhdessä kohti maailman parasta lastensairaalaa Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, lasten ja naistentautien tulosyksikkö Lapsen ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

HYKS:n uusi lastensairaala

HYKS:n uusi lastensairaala Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö HYKS:n uusi lastensairaala tarveselvitysraportti uuden lastensairaalan toiminnasta ja rakentamisvaihtoehdoista Työryhmä: Jari Petäjä, puheenjohtaja, tulosyksikön

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta SAIRAANHOITOPIIRI 17.11.2009 26.5.2009 OHEISMATERIAALI B LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ Lastenklinikasta on laadittu yleissuunnitelma,

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010

Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010 Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010 Eija Piippo-Savolainen LT, erl KYS/ lastenreumapkl Lastenreuman esiintyvyys Suomessa: n. 2 400 lastenreumaa sairastavaa lasta

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot ja hoidon alkamistiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 8.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot

Lisätiedot

Hallitus 2.11.2015, LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS

Hallitus 2.11.2015, LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS Hallitus 2.11.2015, LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS 29.9.2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET... 6 2.1 PERUSTELUT HANKKEELLE... 6 2.2 SIIRTYVÄT TOIMINNOT... 6 3 NYKYTILAN

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet Nykyinen vuodeosasto vs kehitystarpeet Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 99200 Kari Reijula, professori Teemajohtaja Laadukas sisäympäristö teema-alue Työterveyslaitos Rakennus: Sairaalarakennusten

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Lastenklinikka tänään - tilat ja uuden sairaalan tarve - sairaalan merkitys valtakunnallisesti

Lastenklinikka tänään - tilat ja uuden sairaalan tarve - sairaalan merkitys valtakunnallisesti Jari Petäjä Lastenklinikka tänään - tilat ja uuden sairaalan tarve - sairaalan merkitys valtakunnallisesti Lasten sairaala on ennen kaikkea pienten lasten sairaala 1 Erikoissairaanhoidon kulut lasten sairauksien

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Koonneet: Paula Seikku Hannu Jalanko (vastuuhenkilö)

Koonneet: Paula Seikku Hannu Jalanko (vastuuhenkilö) Koonneet: Paula Seikku Hannu Jalanko (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Lasten elinsiirtotoiminta... 3 1. Lasten elinsiirrot... 3 2. Elinsiirtojen aiheet... 5 3. Elinsiirtojen

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot