HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala 04.03.2013"

Transkriptio

1 HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala

2 Hankeselvityksen työryhmä: Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri, puheenjohtaja Outi Simonen, osastoryhmän päällikkö, sihteeri Eero Jokinen, klinikkaryhmän johtaja Pentti Kallio, klinikkaryhmän johtaja Hannu Heiskala, klinikkaryhmän johtaja Inger Mäenpää, johtava ylihoitaja Heikki Sairanen, klinikkaylilääkäri Anne Wikström, klinikkaylilääkäri Annika von Schantz, osastonhoitaja Harri Saxen, osastonylilääkäri, professori, yliopiston edustaja Marjaana Rasanen, suunnittelija Anne Priha, investointijohtaja Salla Itäaho, arkkitehti Kristiina Aalto, apulaisylilääkäri, henkilöstön edustaja Soili Katavisto, sairaanhoitaja, henkilöstön edustaja 2

3 Tiivistelmä Helsingin lastensairaala valtakunnallisena keskuksena Lainsäädäntö ja sen seuraukset Annetun hoidon määrä ja rakenne käytännössä Hankeselvityksen perusteet Yleistä Työryhmän tehtävä Uuteen lastensairaalaan sijoitettavan toiminnan nykytilanne Päivystys Elektiiviset poliklinikkakäynnit Yleistä Lastenkirurgian poliklinikan vastaanotot Lastentautien poliklinikan vastaanotot Lasten veri- ja syöpätautien avohoitoyksikkö (avo10) Sydäntutkimusyksikkö Elinsiirtoklinikan avoyksikkö Lastenneurologian poliklinikan vastaanotot Hammaslääkärin vastaanottotoiminta Lastenklinikalla Päiväsairaala Kotisairaala Kirurgiset toimenpiteet Teho-osasto Vuodeosastot Päiväkeskus Lastenpsykiatrinen toiminta Kuvantaminen Lastenklinikan RTG Kliininen neurofysiologia (KNF) Kliininen fysiologia (KFI) ja isotooppilääketiede Opetus ja tutkimus Leikki- ja nuorisotoiminta Sairaalakoulu Muut uuteen lastensairaalaan suunnitellut toiminnot Huuli-suulakihalkiokeskus (HUSUKE)

4 HYKS Silmä-korvasairaalasta siirtyviksi suunnitellut toiminnot Muut toiminnat Uuden lastensairaalan eri yksiköiden kehittämistarpeet Yleistä Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna Toiminnalliset muutokset Päivystys Vuodeosastohoito Poliklinikkatoiminnan muutostarpeet Päiväsairaala uudessa lastensairaalassa Päiväkeskus Kotisairaalatoiminta Tehohoito Leikkaussalitoimenpiteet Päiväkirurgian muutokset Heräämö Kuvantaminen, kliininen neurofysiologia, kliininen fysiologia, isotooppitutkimukset Uuden lastensairaalan laboratoriotoiminnot Tutkimus ja opetus Erityistyöntekijät Lasten psykiatrinen toiminta Uuden lastensairaalan toiminta ja henkilöstö Uuden lastensairaalan tuotantoluvut Tuottavuustavoitteet Johtaminen ja henkilöstö Hankkeen riskiarvio Strategiset riskit Rahoitukseen liittyvät ja muut taloudelliset riskit Väestönkasvu Henkilöstön saatavuus Vuodeosastopaikkojen määrittämiseen käytetyn menetelmän riskit Uuden lastensairaalan tuotannollisten tilojen suhteet Uuden lastensairaalan tilatarve Tilatarpeen laskennasta

5 7.2 Tilatarve yksiköittäin Vuodeosastot Leikkaus- ja anestesiatoiminta Tehohoidon tilat Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Päiväkeskus ja erityistyöntekijät Opetus ja tutkimus Kuvantaminen ja laboratorio Ydintoimintaa tukevat tilat Tilatarpeen yhteenveto Uudisrakennukseen sijoittuvat tilat Lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat Asemakaava, rakennuksen sijainti, liikennejärjestely Kustannusarvio, toimintatuotot ja aikataulu Kustannus- ja tuottoarvio Liitteet ( PDF ja excel-muodossa) Liite 1, Hankeselvitystyöryhmän nimeämispäätös Liite 2, 2011 tiedot ja asiantuntijaennusteiden laskentataulukko Liite 3, vuodeosastoblokkilaskelmat 5

6 Tiivistelmä HYKS lastensairaalan perustehtävä on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Ainoana sairaalana se vastaa Helsingin alueen lasten somaattisesta erikoissairaanhoidosta. HYKS Jorvin, Peijaksen ja HUS-piirin lastenyksiköiden osalta se vastaa sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. Ennen kaikkea HYKS lastensairaala on kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia yksinomaisia tai pääsääntöisiä valtakunnallisia vastuita. Valtakunnallisesti HYKSiin on keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan, valtaosa allogeenisista luuydinsiirroista ja merkittävä osa vaikean epilepsian hoidosta. Tästä syystä tärkeä strateginen lähtökohta uuden HYKS lastensairaalan suunnittelulle on myös se, että sen toiminnalla voidaan valtakunnallisesti jatkossakin taata kattava korkealaatuisen ja turvallisen hoidon saatavuus lastensairauksille tyypillisissä lukumääräisesti pienissä potilasryhmissä. Tämän tulee toteutua riippumatta siitä, mitä mahdollisia muutoksia erikoissairaanhoidon järjestämistavassa tai alueellisissa vastuissa tapahtuu. Tätä varten vaadittavaan erityisosaamiseen ja ym. palvelulupaukseen liittyy olennaisesti HYKS lastensairaalassa tehtävä monipuolinen lastensairauksien erikoisalojen tutkimus, opetus ja koulutus. Keskeistä uuden lastensairaalan rakentamisessa on nykyisten hajallaan sijaitsevien toimintojen keskittäminen yhteen rakennukseen, jolloin pystytään saavuttamaan merkittäviä laadullisia ja logistisia synergiaetuja. Suurin muutos nykyisissä Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöjen vuodeosastopaikoissa tulee olemaan kolmen lastenneurologisen osaston yhdistyminen yhdeksi vuodeosastoksi, kun neurologisessa toiminnassa painottuu jatkossa päiväkeskustoiminta. Kokonaan uusina toimintoina lastensairaalaan integroidaan alle 16-vuotiaiden potilaiden osalta Huuli-suulakihalkiokeskuksen toiminta Töölön sairaalasta sekä Silmä-korvasairaalasta päiväkirurgia, polikliiniset käynnit, elektiivisten lapsipotilaiden erityisinstrumentaatiota vaativien leikkausten postoperatiivinen hoito ja lasten audiofoniatrinen päivätoiminta. Myös varautuminen HUS-alueen ulkopuolisen kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän kasvuun on otettu suunnitelmissa huomioon. Tämä on tärkeää siksi, että HYKS lastensairaalan strateginen tavoite on olla Euroopan parhaimpien akateemisten lastensairaaloiden joukossa ja alueellisesti sen täytyy olla kilpailukykyinen erityisesti skandinaavisiin ja Keski- Euroopan lastensairaaloihin nähden. HUS-alueen ulkopuolisen kysynnän tavoiteltu kasvu liittyy olennaisesti vaativan tertiaaritason kirurgiaan. Tähän toimintaan liittyy olennaisesti postoperatiivisen tehohoidon tuotantokyky. Suunnittelussa on otettu huomioon se, että tertiaarisairaalan vaativien toimintaprosessien rakenteen tulee myös helpottaa osaajien nopeavasteista liikuttelua kysynnän painopisteestä toiseen. Toiminnallisen suunnittelun taustalla on ollut ensisijaisesti lapsipotilaskeskeisyys, jonka mukaisesti toimintaprosessit järjestetään laadukkaasti ja tilatehokkaasti lapsipotilaan ympärille. Toimintaprosessit on suunniteltu niin, että tutkimukset ja hoidot järjestetään mahdollisimman usein avotoimintana ja aina vanhemman läsnäolo hoidossa turvaten, myös silloin kun tarvitaan vuodeosastohoitoa. Hankeselvityksen yhteydessä on arvioitu monipuolisesti sekä nykytoiminnasta kumpuavia toiminnan muutostarpeita, joiden toteuttaminen nykyisissä tiloissa ei rakenteellisista syistä ole ollut mahdollista, että myös tulevaisuuden vaatimuksia ja toimintaedellytyksiä. Uuden lastensairaalan tilatarpeet on 6

7 laskettu paitsi toiminnan kysyntäennusteiden niin myös näiden uusien toiminnallisten prosessien pohjalta. Tällaisia tulevaan lastensairaalaan suunniteltuja muutoksia toimintaprosesseihin ovat: - vuodeosastokokonaisuuksien laajentaminen isommiksi yksiköiksi tasaamaan nykyisten pienempien yksiköiden kuormitusvaihteluita - avotoiminnan (päiväkirurgia, päiväsairaala, päiväkeskus, ajanvarauspoliklinikka) merkittävä laajentaminen, erityisesti suhteessa vuodeosastotoimintaan, ja kehittäminen vastaanottohuoneiden käyttöastetta ja monikäyttöisyyttä lisäämällä - heräämötoiminnan keskittäminen yhteen heräämöön kaikkien anestesiaa vaativien leikkaus- ja muiden toimenpiteiden jälkeen - päivystyspoliklinikkatoiminnan kehittäminen vähentämään lyhyitä päivystyksellisiä vuodeosastohoitojaksoja - kotisairaalatoiminnan (hoito potilaan kotona) laajentaminen vähentämään vuodeosastohoidon tarvetta ja päiväsairaala- ja polikliinisia käyntejä Uuden lastensairaalan vuodeosastopaikkojen tarpeen arvioinnissa on laskettu hoitopäivien kokonaisennuste ottamalla huomioon väestönkasvuennuste, kliinisten asiantuntijoiden arviot sairauksien hoitojen muutoksista sekä suunnitellut toiminnalliset muutokset. Huolimatta väestöennusteen (HUS-piiri 7 %, muu Suomi 0 %) laskennallisesta (+2266 hoitopäivää) ja Silmä-korvasairaalasta siirtyvien postoperatiivisisten hoitopäivien (+1000 hoitopäivää) lisäyksestä voidaan suunniteltujen toiminnallisten muutosten (-5260 hoitopäivän siirto vuodeosastoilta avotoimintaan) ansiosta ennustaa v lastensairaalan perustoiminnan hoitopäiviin 6,6 % lasku verrattuna v toteutuneisiin hoitopäiviin. Uuden lastensairaalan hoitopäivien kokonaisennusteessa vuodelle 2020 on mukana sairaalan perustoiminnan hoitopäivät , johon on lisätty kotimaisen HUS-piirin ulkopuolisen (+2680) ja tavoitellun ulkomaisen (+1500) kysynnän osuus. Tällöin kokonaisennuste hoitopäivistä vuodelle 2020 on Turvalliseksi kuormitustavoitteeksi vuodeosastotoiminnalle on tässä hankeselvityksessä asetettu 80 % arkipäivien ja 60 % viikonlopputuotannon osalta bruttohoitopäivistä laskettuna. Tehoosastolla kuormitustavoite on 75 %. Uuden lastensairaalan keskeisiksi tuotannollisiksi tiloiksi esitetään seuraavaa: - Vuodeosastopaikat: 166 vuodeosastopaikkaa, joista suurin osa (n. 80 %) yhden hengen huoneita. Lisäys nykytoiminnan vuodeosastojen sairaansijoihin on 11 paikkaa (7 %). Vuodeosastopaikat yhdistetään neljäksi ryhmäksi. - Leikkaussalit: 7 leikkaussalia, joissa tehdään leikkaustoimenpiteitä toimintaennusteiden mukaisesti 45 % nykyistä enemmän ( > 5034). Lisäyksessä on mukana väestönkasvu (7 %), Töölöstä ja Jorvista siirtyvät leikkaukset (15 %) ja tavoiteltu kotimainen ja ulkomainen kysyntä (23 %). Leikkaussalien välittömään läheisyyteen tarvitaan myös interventiokardiologian tarvitsema angiolaboratorio. Toimenpiteiden vaatiman saliajan mahdollistamiseksi on 1/3:ssa saleista operoitava klo Päiväkirurgia: 4 salia, joissa tehdään 4900 toimenpidettä. Tämä 311 % lisäys nykytoimintaan verrattuna perustuu ennen kaikkea Silmä-korvasairaalan päiväkirurgiasta siirtyvään 2500 korvatoimenpiteeseen 7

8 - Teho-osasto: 16 jatkuvasti käytettävissä olevaa tehohoitopaikkaa. Tämä vastaa fyysisiltä tiloiltaan nykyistä teho-osastoa. Teho-osaston rakenteen tulee tukea sitä että näillä paikoilla voidaan joustavasti hoitaa sekä teho- että tehovalvontapotilaita. - Heräämötoiminta: Yksi heräämö, jossa raskas heräämö ja kahteen osaan jaettu kevyt heräämö ; näissä yhteensä 49 potilaspaikkaa. 86 % lisäys nykyiseen heräämötoimintaan perustuu heräämötoiminnan keskittämiseen yhteen paikkaan. - Ajanvarauspoliklinikka: vuosittaista vastaanottokäyntiä varten 65 vastaanottohuonetta, joissa 30 potilasta per huone per viikko. Käyntien lisäys 18 % tulee pääasiassa Korvaklinikalta siirtyvästä pkl-toiminnasta. - Päiväkeskus: 20 vastaanottohuonetta potilaskäyntejä ja 4 hammaslääkärin huonetta Husuken toimintaan. Päiväkeskustoiminnan laajeneminen on neurologisen vuodeosastotoiminnan muutosta päiväkeskustoiminnaksi, Husuke ja audiofoniatrinen päiväkeskus uusina toimintoina. Päiväsairaala: Sijaitsee immunosuppressio-osaston ja -poliklinikan yhteydessä. Päiväsairaalapotilaille on varattu 9 paikkaa ja immunosuppressiovastaanotoille 6 vastaanottohuonetta. Päivystys: Päivystyksessä on 12 seurantapaikan lisäksi käyntiennusteen perusteella laskettu määrä ensiapuhuoneita, eristyshuoneita, muita lepo- tai sänkypaikkoja ja käveleville potilaille odotustilaa. Uuden lastensairaalarakennuksen alustavaan laajuusarvioon perustuva kustannusarvio on 160 milj. euroa. Laskelma lastensairaalahankkeen vaikutuksista sairaalan vuotuisiin toimintakuluihin ja tuottoihin, joista pääosa muodostuu jäsenkuntalaskutuksesta, perustuu vuoden 2011 toteumaan. Siirtyvän toiminnan osalta kustannukset on arvioinut Operatiivinen tulosyksikkö. Laskelmissa on mukana uuden lastensairaalan koko toiminta, myös siltä osin kuin se sijoittuu hankeselvityksessä kuvatun mukaisesti nykyisiin Lastenklinikan tiloihin. Lastensairaalan vuotuiset toimintakulut vuosien hintatasolla laskettuina ovat v noin 123 milj. euroa. Sairaalan toimintatuotot ovat lähtötason, vuoden 2011 palveluhinnoilla ja ennakoidulla vuoden 2020 tuotantomäärillä laskettuna 115 milj. euroa. Kulujen ja tuottojen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että v tuotot suhteessa kuluihin nousevat 2,4 % verrattuna tilanteeseen Tämä tarkoittaa sitä, että tämän hankeselvityksen mukainen uusi lastensairaala mahdollistaa reaalihintojen hienoisen (n. 2 %) laskun. Tämä perustuu olettamukseen, että sairaalan toiminnan kannattavuus säilytetään ennallaan eli kulujen ja tuottojen suhde on vakio. 8

9 1 Helsingin lastensairaala valtakunnallisena keskuksena 1.1 Lainsäädäntö ja sen seuraukset Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa maassamme on keskitetty Hyksiin sekä asetuksella määräten (Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä /336) että epävirallisemmin osana luontevaa tapauskohtaista konsultaatiotoimintaa. Helsinkiin asetuksella keskitettyjä lapsipotilasryhmiä ovat: - allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot - elinsiirrot - epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja *kirurginen hoito - erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut - *huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu leikkaushoito - imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia - *kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito - lasten sappitieatresian hoito - lasten glaukooman leikkaushoito - lasten vaativa reumaortopedinen hoito - luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito - luusyövän primaarinen hoito - retinoblastooman hoito - skolioosin leikkaushoito - vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito - vasta-ainepositiivisten (FVIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito. *:llä merkityt hoidot annetaan nykyisin HYKS Töölön sairaalassa, mutta nämä hoidot ollaan joko parhaillaan jo keskittämässä HYKS Lastenklinikalle tai tullaan keskittämään uuteen lastensairaalaan. Näiden hoitojen tilastot puuttuvat tässä kappaleessa esitetyistä lastenneurologian, pediatrian ja lastenkirurgian tilastoluvuista, jotka siten jossain määrin aliarvioivat uuden lastensairaalan kansallista merkitystä. Samoin Helsingin valtakunnallinen merkitys koulutuksen osalta on avattu vain lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian osalta. Kun asetuksella on keskitetty imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, tarkoittaa tämä käytännössä kaikkien synnynnäisten sydänvikojen korjaavaa hoitoa, koska lasten kardiologia ja lasten sydänkirurgia ovat monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Siten asetuksen lisäksi käytännössä Lastenklinikalle ovat keskittyneet sydänvikojen osalta myös vaativa sydänvikojen diagnostiikka, elektrofysiologia ja sydänkatetroinnit. Katetritoimenpiteet tehdään ainoastaan Lastenklinikalla, muualla maassa ei katetroida lapsia. Myös vaativa sikiön sydändiagnostiikka tehdään suurelta osin 9

10 Lastenklinikalla, vaikka tämä ei ole asetuksen tarkoittamaa invasiivista sikiötutkimusta ja hoitoa. Asetuksen ulkopuolelta myös usean harvinaisen oireyhtymän, kuten esimerkiksi suomalaiseen tautiperintöön kuuluvien APECED ja Mulibrey oireyhtymien diagnostiikka on käytännössä suurelta osin keskitetty Helsinkiin. Näistä harvinaisista vioista myös konsultoidaan Lastenklinikkaa ympäri Eurooppaa. Sama ilmiö pienehköjen erityispotilasryhmien ympärille Helsingin Lastenklinikalle syntynyt osaamisverkosto ja siitä seuraava valmius antaa yksilöityjä hoitoja myös äärimmäisen harvinaisiin potilastapauksiin tuottavat monipuolista valtakunnallista tukeutumistarvetta Helsingin Lastenklinikkaan sen lisäksi mitä asetuksella on määritelty. Lapsilla esiintyy sairauksia, joita saattaa esiintyä Suomen kokoisessa maassa harvemmin kuin edes yksi potilas vuosittain. 1.2 Annetun hoidon määrä ja rakenne käytännössä HUS:n ulkopuolelle annettava hoito on keskimäärin monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin HUS:n alueen lapsille annettava hoito. Lastenklinikka hoitaa HUS erityisvastuualueen (erva) ulkopuolelta tasaisesti väestöjakaumien likimääräisessä suhteessa kaikkien sairaanhoitopiirien potilaita (Taulukko 1) erikoissairaanhoidon potilaita oli seuraavasti: HUS:n alue (94 % potilaista), Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit (HUS erva) 617 (1,4 %) ja muut sairaanhoitopiirit 1751 potilasta (4,1 %). Vastaavat osuudet laskutuksesta olivat HUS:n alue 79 %, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri (HUS erva) 5 % ja muut sairaanhoitopiirit 17 % (20,7 M ). Suurimmat ulkokuntaosuudet ovat munuais- ja elinsiirto-osastolla K3, sydänosastolla K4 sekä teho-osastolla K9 (Kuva 1). Esim. Teho-osaston hoitopäiväjakauma ( % muu maa, 40 % HUS) on hyvin lähellä väestön maantieteellistä jakautumista Suomessa. K9 hoitaa paljon sellaisiakin potilaita, joiden hoito ei liity keskitettyihin sairauksiin. K9:n hoitopäiväjakauma kuvastaa sitä jo edellä kuvattua yleistä ilmiötä, että Lastenklinikka antaa valtakunnallisesti hoitoja nimenomaan kaikkein sairaimmille lapsille. Hoitopäivätarkastelussa todetaan edelleen, että HUS:n ulkopuolelle tuotetaan hyvin tasaisesti noin hoitopäivää vuosittain (Kuva 2). Taulukossa 2 esitetään Lastenklinikan 20 yleisintä DRG ryhmää toisaalta HUS:n ja toisaalta muun maan lasten osalta. Kansallisesti annetun hoidon moninaisuus ja vaikeusaste suhteessa HUS:n alueella asuviin lapsiin tulee tässäkin vertailussa esille. Ulkokuntapotilaiden 20 yleisimmästä DRG -ryhmästä vain 7 ylipäätään löytyy HUS-alueen Top-20 listalta. 10

11 Kuva 1. Eri osastojen hoitopäivien jakautuminen HUS -piirin ja muiden sairaanhoitopiirien kesken vuosina

12 Taulukko 1. Toteutunut hoidettujen potilaiden lukumäärä ja laskutus (Hoitopäivätuotteet;NordDRG-tuotteet;Käynnit käyntityypin mukaan) (1450 PEDIATRIA;1470 LASTENNEUROLOGIA;1460 LASTENKIRURGIA) (1450 PEDIATRIA;1470 LASTENNEUROLOGIA;1460 LASTENKIRURGIA) Drg-ryhmät Laskutus Hoidettujen lkm Laskutus U Sairaanhoitopiirit U Sairaanhoitopiirit U Sairaanhoitopiirit 03 Varsinais-Suomen shp , , ,13 03 Varsinais-Suomen shp Varsinais-Suomen shp , , ,28 04 Satakunnan shp , , ,73 04 Satakunnan shp Satakunnan shp , , ,18 05 Kanta-Hämeen shp , , ,24 05 Kanta-Hämeen shp Kanta-Hämeen shp , , ,93 06 Pirkanmaan shp , , ,44 06 Pirkanmaan shp Pirkanmaan shp , , ,94 07 Päijät-Hämeen shp , , ,53 07 Päijät-Hämeen shp Päijät-Hämeen shp , , ,68 10 Etelä-Savon shp , , ,20 10 Etelä-Savon shp Etelä-Savon shp , , ,10 11 Itä-Savon shp , , ,04 11 Itä-Savon shp Itä-Savon shp , , ,49 12 Pohjois-Karjalan shp , , ,33 12 Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Karjalan shp , , ,03 13 Pohjois-Savon shp , , ,25 13 Pohjois-Savon shp Pohjois-Savon shp , , ,20 14 Keski-Suomen shp , , ,49 14 Keski-Suomen shp Keski-Suomen shp , , ,59 15 Etelä-Pohjanmaan shp , , ,20 15 Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp , , ,92 16 Vaasan shp , , ,00 16 Vaasan shp Vaasan shp , , ,05 17 Keski-Pohjanmaan shp , , ,57 17 Keski-Pohjanmaan shp Keski-Pohjanmaan shp , , ,82 18 Pohjois-Pohjanmaan shp , , ,93 18 Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp , , ,44 19 Kainuun shp , , ,82 19 Kainuun shp Kainuun shp , , ,02 20 Länsi-Pohjan shp , , ,08 20 Länsi-Pohjan shp Länsi-Pohjan shp , , ,53 21 Lapin shp , , ,61 21 Lapin shp Lapin shp , , ,81 22 Ahvenanmaa , , ,48 22 Ahvenanmaa Ahvenanmaa , , ,48 U Sairaanhoitopiirit , , ,07 U Sairaanhoitopiirit U Sairaanhoitopiirit , , ,49 08 Kymenlaakson shp , , ,05 08 Kymenlaakson shp Kymenlaakson shp , , ,28 09 Etelä-Karjalan shp , , ,14 09 Etelä-Karjalan shp Etelä-Karjalan shp , , ,47 Erva-alue , , ,19 Erva-alue Erva-alue , , ,75 J1 Hyks-sha:n kunnat , , ,12 J1 Hyks-sha:n kunnat J1 Hyks-sha:n kunnat , , ,27 J4 Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat , , ,04 J4 Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat J4 Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat , , ,16 J5 Lohjan sha:n kunnat , , ,72 J5 Lohjan sha:n kunnat J5 Lohjan sha:n kunnat , , ,72 J6 Hyvinkään sha:n kunnat , , ,33 J6 Hyvinkään sha:n kunnat J6 Hyvinkään sha:n kunnat , , ,70 J7 Porvoon sha:n kunnat , , ,19 J7 Porvoon sha:n kunnat J7 Porvoon sha:n kunnat , , ,84 Jäsenkunnat , , ,40 Jäsenkunnat Jäsenkunnat , , ,69 Yhteensä , , ,66 Yhteensä Yhteensä , , ,93 Oma tuotanto (DRG, käynnit, hpv-tlaskutus, prosenttijakauma hoidetut lkm Prosenttijakauma U Sairaanhoitopiirit 17,4 % 16,5 % 14,7 % U Sairaanhoitopiirit 3,9 % 3,9 % 3,8 % Erva-alue 5,5 % 4,7 % 6,5 % Erva-alue 1,4 % 1,4 % 1,5 % Jäsenkunnat 77,1 % 78,9 % 78,8 % Jäsenkunnat 94,8 % 94,8 % 94,8 % DRG-tuote Laskutus, prosenttijakauma hoidetut lkm Prosenttijakauma U Sairaanhoitopiirit 24,5 % 23,1 % 20,6 % U Sairaanhoitopiirit 9,8 % 10,3 % 9,8 % Erva-alue 7,6 % 6,1 % 8,8 % Erva-alue 3,0 % 2,9 % 3,2 % Jäsenkunnat 68,0 % 70,8 % 70,6 % Jäsenkunnat 87,2 % 86,8 % 87,0 % 12

13 30,5 % kaikista LKL:n hoitopäivistä Kuva 2. Muille sairaanhoitopiireille kuin HUS:lle tuotettujen hoitopäivien lukumäärä vuosina

14 . DRG-ryhmät 2011, top 20, maksaja muut sairaanhoitopiirit lkm punaisella merkitty ne DRG-tuotteet, jotka eivät jäsenkuntien listalla mahdu 20 yleisimmän joukkoon 112A Muu kardiovaskulaarinen toimenpide katetrisaatiossa Kohtausoire tai päänsärky, lapsi Yleisanestesia muusta syystä G Suun tutkimus- ja konsultaatio, ehkäisevä hoito Rintakehän muu avosydän- tai verisuonileikkaus Yleisanestesia urologisen ongelman takia Yleisanestesia neurologisen ongelman takia Munuaisten tai virtsateiden muu sairaus, lapsi A Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, laaja leikkaus Keskushermoston muu häiriö, ei komplisoitunut B Rytmihäiriölähteen hävittäminen katetrisaatiossa Maksan ja haiman alueen invasiivinen diagnostinen toimenpide, ei pahanlaatuista kasva Yleisanestesia verenkierron ongelman takia Ruuansulatuskanavan muu leikkaus, ei komplisoitunut Akuutin leukemian konservatiivinen hoito, lapsi Yleisanestesia maksan tai haiman ongelman takia A Vastasyntynyt, kuollut, hoitoaika alle 2 vrk, tai siirretty, hoitoaika alle 5 vrk B Usean sydämenläpän leikkaus tai yksittäisen läpän komplisoitunut leikkaus Vaativa verisuonirekonstruktioleikkaus, ei avosydän, komplisoitunut Synnynnäinen sydän- tai läppävika, lapsi 19 DRG-ryhmät 2011, top 20, maksaja jäsenkunnat Tuotteet yhteensä lkm lkm 098B Obstruktiivinen hengitystieinfektio tai astma, lapsi, ei komplisoitunut A Vastasyntynyt, kuollut, hoitoaika alle 2 vrk, tai siirretty, hoitoaika alle 5 vrk G Suun tutkimus- ja konsultaatio, ehkäisevä hoito Kohtausoire tai päänsärky, lapsi B Pneumonia tai pleuriitti, lapsi, ei komplisoitunut Nuoruusiän diabetes, alle 35 vuotiaat B Vastasyntynyt, syntymäpaino g, ei useiden elinjärjestelmien ongelmia B Ruuansulatuskanavan tulehdussairaus tai muu häiriö, lapsi, ei komplisoitunut B Korvatulehdus tai ylähengitystieinfektio, lapsi, ei komplisoitunut Yleisanestesia muusta syystä J Kariologinen hoito Munuaisten ja/tai virtsateiden infektio, lapsi B Neuropsykiatrinen häiriö Akuutin leukemian konservatiivinen hoito, lapsi Keskushermoston muu häiriö, ei komplisoitunut Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, muu merkittävä ongelma Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus, lapsi Yleisanestesia neurologisen ongelman takia N Umpilisäkkeen poisto, komplisoitunut Sepsis, lapsi 124 Taulukko 2. Lastenklinikan potilaiden 20 yleisintä DRG ryhmää tarkasteltuna erikseen HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien osalta. DRG -ryhmien nimistä on usein vaikea päätellä mitä ja kuinka vaikeaa sairautta kyseisen ryhmän potilaat sairastavat. Oleellista taulukossa on se, että valtakunnallisten potilaiden yleisimpien DRG ryhmien lista on varsin erilainen kuin HUS:n alueen lasten vastaava lista. Toisin 14

15 sanoen muualta maasta tuleva potilasjoukko on huomattavan erilaista verrattuna HUS:n alueelta tuleviin potilaisiin 2 Hankeselvityksen perusteet 2.1 Yleistä Uuden lastensairaalan tilatarpeiden selvityksessä (Tarveselvitys ) kuvattiin uuden lastensairaalan rakentamisen tarpeellisuus. Tarveselvitykseen perustuen HUS:n hallitus päätti , että Lastensairaalan samoin kuin Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen suunnittelua jatketaan tavoitteena että hankkeet voidaan sisällyttää vuosina HUS:n investointiohjelmaan. Uusi lastensairaala on tarkoitus rakentaa yhtenä kokonaisuutena Meilahden sairaala-alueelle nykyisen Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliselle alueelle. HYKS-lautakunta on antanut seikkaperäisen lausunnon uuden lastensairaalan rakentamisesta, painottanut rakennushankkeen kiireellisyyttä ja pitänyt esitettyä sijaintia hyvänä. Tarveselvityksen toimintaluvuissa oli mukana sekä Lastenklinikan, Lastenlinnan että Jorvin sairaalan lastentautien toiminnan toimintaluvut. Tarveselvityksen johtopäätös oli, että lastensairauksien kokonaisvolyymi on niin suuri, että ei ole mahdollista keskittää kaikkia toimintoja Helsingin Lastenklinikalle vaan Jorvin lastentautien toiminta on syytä säilyttää ennallaan. Tästä syystä tässä hankeselvityksessä on mukana vain nykyisen Lastenklinikan ja Lastenlinnan ja näiden yhdistettyä toimintaa vastaavan tulevan uuden lastensairaalan toimintaluvut ja ennusteet. 2.2 Työryhmän tehtävä Päätöksellään 2, (Liite 1) HUS:n suurten rakennushankkeiden ohjausryhmän työstä vastaava konsernin johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska nimitti HUS:n investointijohtaja Anne Prihan ja NaLa:n toimialajohtaja Jari Petäjän esityksestä työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi osastonylilääkäri Pekka Lahdenne ja sihteerinä osastoryhmänpäällikkö Outi Simonen. Muut työryhmän jäsenet: Eero Jokinen, Pentti Kallio, Hannu Heiskala, Harri Saxen, Anne Wikström, Heikki Sairanen, Anne Priha, Salla Itäaho, Marjaana Rasanen, Kristiina Aalto, Soili Katavisto, Kirsi Lauerma, Inger Mäenpää ja Annika von Schantz. Työryhmän tehtävänä oli laatia hankeselvitys, jossa aiempaan tarveselvitykseen perustuen syvennetään ja tarkennetaan uuden lastensairaalan rakentamiseen tähtäävä hanke. Kuvattavat kokonaisuudet ovat: nykyinen toiminta, laajuus, kustannukset ja henkilöstöresurssit potilasprosessien (pääprosessit ja tukipalveluprosessit) muutostavoitteet toiminnan laajuus vuonna 2020 perusteluineen (ennusteet) tila- ja henkilöstötarvelaskelmat toiminnan tehostamis- ja tuottavuustavoitteet siten, että voidaan laskea rakennusinvestoinnin kustannusarvio ja esittää riittävän luotettavasti hankkeen vaikutus vuotuisiin kuluihin ja tuottoihin. 15

16 3 Uuteen lastensairaalaan sijoitettavan toiminnan nykytilanne 3.1 Päivystys Päivystyspoliklinikka, LKL 2011 käyntien lkm pediatria 9673 lastenkirurgia yhteensä Terveyskeskuspäivystys, LKL (Helsingin kaupunki) kaikki yhteensä Käynneissä mukana käynnit, joiden käyntityyppi on päivystys. Pääkaupunkiseudun lastentautien erikoissairaanhoidon päivystys toimii Helsingin Lastenklinikan lisäksi Jorvin sairaalassa Espoossa. Nämä kuuluvat yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen. Molemmissa toimipisteissä on myös virka-ajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon lastenpäivystys. Lastenklinikan päivystys on Suomen suurin lasten päivystyspoliklinikka: vuositasolla erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystyskäyntejä on yhteensä n Jorvin lastenpäivystys on Suomen toiseksi suurin lasten päivystyspoliklinikka: vuosittain n käyntiä. Lastensairaalan päivystyspoliklinikan tehtävänä on tarjota lasten ja nuorten äkillisten sairauksien, vammojen ja kroonisten sairauksien akuuttien pahenemisvaiheiden tarvitsemaa välitöntä arviointia ja hoitoa. Lastenklinikan päivystyspoliklinikka vastaa erikoissairaanhoidon perustason palveluista helsinkiläisille lapsille ja nuorille, erikoissairaanhoidon erityistason potilaille HUSpiiristä ja tietyille potilasryhmille koko maasta. Päivystyksessä hoidetaan kaikkien lastentautien erikoisalojen potilaita (pediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria). Sairauksien laaja kirjo sisältää mm. tavanomaiset ja vaikeat infektiot, yksinkertaiset murtumat, monivammapotilaat, seksuaalisen riiston tai kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneet sekä myrkytys-, sydän- ja syöpäpotilaat. Potilasmäärät ja saapumistavat. Lastenklinikan päivystykseen tulevista potilaista vajaa 4 % tulee ambulanssilla (n vuodessa eli keskimäärin 4 per päivä). Muut potilaat tulevat omaisen tai muun saattajan kanssa itse, noin puolet lähetteellä ja puolet ilman lähetettä. Ambulanssilla tulevat potilaat menevät suoraan päivystyksen ensihoitohuoneeseen, missä sairaanhoitaja tai ensihoitotiimi ottaa heidät vastaan. Muut potilaat tulevat ilmoittautumisen kautta, missä vastaanottava triage- 16

17 sairaanhoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden ja oikean hoitopaikan. Sovittujen kontrollikäyntien osuus nykyisen päivystyksen potilaskäynneistä on 17 %. Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrä vaihtelee infektiotilanteen mukaisesti ja on runsaampaa myös silloin, kun siitepölyä on ilmassa paljon (Kuva 3). Kuva 3. Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit Lastenklinikalla v (Käyntipiikki elokuussa 2010 johtuu siitä, että Jorvin sairaalan lastenpäivystys oli suljettuna kesäkuukaudet 2010) Lastenklinikalla sijaitseva Helsingin kaupungin terveyskeskuspäivystys toimii Lastenklinikalla arkisin klo ja viikonloppuisin klo Vuonna 2011 terveyskeskuspäivystyksessä oli yhteensä käyntiä. Käyntimäärät Lastenklinikan terveyskeskuspäivystyksessä ovat viimeisten kolmen vuoden aikana pysyneet välillä Potilaiden saapumisajat ja potilasprofiili. Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä suurin osa tapahtuu klo välillä. Kysynnän piikki on nähtävissä klo terveyskeskuspäivystyksen sulkeuduttua (Kuva 4). Suurin lastenpäivystysten kävijäryhmä on 0-1-vuotiaat ja yli puolet erikoissairaanhoidon päivystyksen kävijöistä on alle 5-vuotiaita (Kuva 5). 17

18 Kuva 4. Potilaiden saapumisajat Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Kuva 5. Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystyksen ikäjakauma. 18

19 Potilaan kulku terveyskeskuspäivystyksessä Lastenklinikalla. Terveyskeskuspotilaat ohjataan triage-hoitajan arvion perusteella joko terveyskeskuslääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Laboratoriokokeita otetaan 24 %:lta ja röntgenkuvia 9,5 %:lta potilaista. Suurin osa potilaista (97 %) kotiutuu vastaanoton ja tutkimusten jälkeen. 2,8 % potilaista ohjataan erikoissairaanhoidon päivystykseen, osa leikkaussaliin ja sen kautta osastoille. Potilaan kulku erikoissairaanhoidon päivystyksessä Lastenklinikalla. Ilmoittautumisen kautta erikoissairaanhoidon puolelle tulevat potilaat ohjataan triage-hoitajan arvion jälkeen joko suoraan ensihoitohuoneeseen, seurantapaikalle tai odotustilaan odottamaan. Potilaat tutkitaan triage-hoitajan tekemän kiireellisyysarvion mukaisessa järjestyksessä. Virka-aikana vastaava sairaanhoitaja ja vastaava osastonlääkäri jakavat potilaat hoitaja-lääkäri-työpareille. Työpari pyrkii tutkimaan potilaan yhdessä. Tutkimuksen perusteella ohjelmoidaan tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Laboratoriohenkilökunta ottaa näytteitä 40 %:lta päivystyksen potilaista. Lisäksi päivystysalueen henkilökunta ottaa tarvittaessa laboratorionäytteitä esim. suoniyhteyden avaamisen yhteydessä. Kuvantamistutkimuksia tehdään 22 %:lle potilaista. Potilaille tehdään erilaisia hoidollisia ja diagnostisia toimenpiteitä, kuten suoniyhteyden avaaminen, virtsarakkopunktio, selkäydinnestepunktio, murtumien reponointi ja kipsaus, haavojen ompelu. Lastenklinikan kipsaustoiminta leikkaussalia lukuun ottamatta on keskitetty päivystyspoliklinikalle. Vuodessa päivystyksessä tehdään noin 2300 kipsausta. Erikoissairaanhoidon päivystyksestä 20 % potilaista siirtyy jatkohoitoon jollekin Lastenklinikan osastolle, loput kotiutetaan: 4 %:lle suositellaan jälkitarkastus omalla terveysasemalla ja 30 % ohjataan jatkotutkimuksiin Lastenklinikan ajanvarauspoliklinikan eri vastaanotoille, 45 % ei tarvitse kontrollikäyntiä. Hätätilanteet. Ambulanssilla tulee vuosittain kiireellisiä hätätilapotilaita noin 350. Lastenklinikalla on käytössä viranomaisverkko, minkä kautta kiireellisistä potilaista saadaan ennakkoilmoitus. Hätätilanteissa potilas tuodaan suoraan ensihoitohuoneeseen, jossa hoitotiimi ottaa potilaan vastaan. Ensihoitohuoneeseen hälytetään lisäksi laboratorio- ja röntgenhenkilökunta. Tarvittavat ultraääni- ja natiiviröntgentutkimukset tehdään ensihoitohuoneessa. Usein hätätilapotilas siirretään tilan vakauttamisen jälkeen kiireellisesti kuvantamistutkimukseen (magneetti- tai tietokonetomografiatutkimus). Hätätilapotilas siirtyy päivystysalueelta yleensä kuvantamisen jälkeen suoraan leikkaus- tai teho-osastolle. 19

20 3.2 Elektiiviset poliklinikkakäynnit Toimintaluvut elektiivisillä poliklinikoilla Pediatria LKL kustannuspaikka käyntien lkm Yleispediatrian vastaanotot Pediatrian erityisvastaanotot Endokrinologia-ja diabetesvastaanotot Nuoriso_sospedvo Aineenvaihduntatutkimusyksikkö Perinnöllisyysvastaanotto Elinsiirtovastaanotto K10 Avohoitoyksikkö Silmä, korva, hammasvo Sydäntutkimusyksikkö Lastenkirurgia LKL Lastenkirurgian poliklinikka, LKL K6 vastaanotto K8 vastaanotto Lastenneurologia Epilepsia pkl Konsultaatiopkl, neur pkl Neur avo LL Kuntoutusvastaanotto LL15avo LL neuvo Muut vo sos tt, kunt ohj, rav.ter, fys, toim Töölö** Husuke pkl, Töölö, < 16-vuotiaat Korvaklinikka Foniatria, audiofoniatria ** 2200 Korva pkl Käynneistä kuntalaskutettavia (ei sis. hoitopuhelu/hoitokirje) * Käynnit sisältävät kaikki käynnit, jolloin potilas on ollut fyysisesti paikalla, myös lisäkäynnit. ** Käynnit ovat 2020 päiväkeskuksen luvuissa mukana. 20

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 22.11.2016 Liite 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN 2017 VAKANSSIMUUTOKSET Liite 2a Liite 2b Liite 2c Liite 2d Perustettavat ja lakkautettavat toimet (nimikemuutokset) Perustettavat

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 2014

KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 2014 KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Hoitoon tull. potil. Loka 2014 tot % Loka 2013 muut% ajanvaraus 29 273 ei 29 811-1,8 päivystys 7 911 budje-

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2008 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.12.2008 tilanne 1 Yleistä 31.12.2008 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

KYSin kuntakierros 2016

KYSin kuntakierros 2016 KYSin kuntakierros 2016 Kari Janhonen 30.3.2016 1 Tilinpäätös 2015 30.3.2016 2 Jäsenkunnat: kuntakortti Tammi - joulukuu 2015 KYS Kertymä 2014 2015 Muutos kunta 15/14 (%) Taloussuunn. yli/ali (%) Muutos

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Psykiatrisen päivystyksen integroituminen yhteispäivystykseen Helsingissä

Psykiatrisen päivystyksen integroituminen yhteispäivystykseen Helsingissä Psykiatrisen päivystyksen integroituminen yhteispäivystykseen Helsingissä Laura Moring Ayl, Malmin päivystys, Helsinki Sisätautien ja akuuttilääketieteen el 17.11.2016 Päivystys Helsingissä Integraatio

Lisätiedot

CASE UUSI LASTENSAIRAALA UUDET TILAT UUDET TOIMINTATAVAT PEKKA LAHDENNE, LASTENT. DOS. UUDEN LASTENSAIRAALAN TOIM. SUUNN. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 12.1.

CASE UUSI LASTENSAIRAALA UUDET TILAT UUDET TOIMINTATAVAT PEKKA LAHDENNE, LASTENT. DOS. UUDEN LASTENSAIRAALAN TOIM. SUUNN. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 12.1. CASE UUSI LASTENSAIRAALA UUDET TILAT UUDET TOIMINTATAVAT PEKKA LAHDENNE, LASTENT. DOS. UUDEN LASTENSAIRAALAN TOIM. SUUNN. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 12.1.2017 1/17/2017 2 Vuonna 2018 avataan Meilahteen maailman

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020

Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020 Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020 Tavoite Päivystävä sairaala suunnittelun keskiössä Samalla uudistetaan laajasti muu toiminta Poliklinikkatoiminta Osastotoiminnat Päiväsairaala/hoitokeskus

Lisätiedot