Hallitus , LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallitus 2.11.2015, LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS"

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS

2 Sisältö 1 JOHDANTO HANKESELVITYKSEN PERUSTEET PERUSTELUT HANKKEELLE SIIRTYVÄT TOIMINNOT NYKYTILAN KUVAUS PLASTIIKKAKIRURGIA RINTARAUHASKIRURGIA SUU- JA LEUKASAIRAUDET HUS-KUVANTAMINEN RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT Lastenneurologia Lasten audiofoniatria Lasten yleissairaalapsykiatria Husuke ja lasten erikoishammashoito Lasten erityistyöntekijät HYKS Lasten ja nuorten tulosyksikön hallinto Muu lasten yksiköiden toiminta RAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN KIRURGISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET JA HUS -KUVANTAMINEN PLASTIIKKAKIRURGIA Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Tuottavuuden tavoitteet Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) plastiikka- ja rintarauhaskirurgia RINTARAUHASKIRURGIA Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Tuottavuuden tavoitteet Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) SUU- JA LEUKASAIRAUDET Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Tuottavuuden tavoitteet Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) HUS-KUVANTAMINEN Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT

3 5.1 Lasten päiväkeskus Lastenneurologia Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Tuottavuuden tavoitteet Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) Lasten audiofoniatria Kysynnän/potilasvolyymin muutokset Tuottavuuden tavoitteet Synergiaedut Husuke ja lasten erikoishammashoito Kysynnän / potilasvolyymin muutokset Tuottavuuden tavoitteet Synergiaedut TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT VAATIMUKSET TILOILLE PLASTIIKKAKIRURGIA RINTARAUHASKIRURGIA SUU- JA LEUKASAIRAUKSIEN KIRURGIA HUS-KUVANTAMINEN Kliininen fysiologia, KLF RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT Lastenneurologia ja audiofoniatria Lasten yleissairaalapsykiatria Husuke ja lasten erikoishammashoito Lasten erityistyöntekijät HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto Muu lastenyksiköiden toiminta TILATARVE JA TILOJEN SIJOITTUMINEN LKL RAKENNUKSEEN Tilatarpeen laskennasta Tilatarve yksiköittäin Vuodeosastot Leikkaus- ja anestesiatoiminta Lastenklinikalle sijoittuva aikuispotilaiden poliklinikkatoiminta Lastenklinikalle sijoittuva Lastensairaalan toiminta Lastenklinikalle sijoittuva HUS-Kuvantamisen toiminta Muut Lastenklinikalle sijoittuvat tukipalveluiden tilat ja rakennuksen yhteiset tilat HANKEOHJELMA

4 7.3.1 Tilatarpeen yhteenveto Rakennushankkeet HANKKEIDEN AIKATAULUT JA KUSTANNUSARVIOT KUSTANNUSVAIKUTUKSET TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PLASTIIKKAKIRURGIA: toimintakulujen ja tuottojen muutos RINTARAUHASKIRURGIA: toimintakulujen ja -tuottojen muutos SUU- JA LEUKASAIRAUDET: toimintakulujen ja -tuottojen muutos HUS-KUVANTAMINEN: toimintakulujen ja -tuottojen muutos HUSUKE, LASTEN ERIKOISHAMMASHOITO: toimintakulujen ja -tuottojen muutos LASTENNEUROLOGIA JA MUUT LASTEN TOIMINNOT: toimintakulujen ja -tuottojen RISKIANALYYSI

5 TIIVISTELMÄ Lastenklinikan kiinteistö on valmistunut 1940 luvulla ja on suurelta osin peruskorjaamaton. Kiinteistössä tällä hetkellä sijaitsevat Lasten ja Nuorten toimialan yksiköt siirtyvät Uuteen Lastensairaalaan sen valmistuttua vuonna Rakennuksen tekniset toiminnat ja huono kunto eivät suurelta osin vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia ja rakennuksesta onkin siirretty merkittävän suuri osa toiminnoista väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi Meilahden alueen muihin sairaaloihin. Lastenklinikka sijaitsee keskeisellä paikalla Meilahden kampuksella, jonne keskitetään Hyksin kaikki vaativat, ympäri vuorokauden eri erikoisalojen päivystystä edellyttävät toiminnat. Rakennus on suojeltu, joten sen purkaminen ei tule kyseeseen. Tavoitteena on hyödyntää rakennusta HYKS:n ydintoimintoihin siten, että rakennukseen sijoitetaan siihen peruskorjauksen jälkeen hyvin sopivat, kampuksen kokonaisuutta täydentävät toiminnat. Tavoitteena on myös saada Lastenklinikan vuonna 2010 valmistunut uusi, seitsemän leikkaussalia sisältävä leikkausosasto HYKS:n operatiivisen toiminnan käyttöön mahdollisimman pian, ja siten vähentää potilaiden hoitoon kohdistuvien toimintakatkosten riskiä muiden sairaaloiden huonokuntoisten leikkaussaliosastojen teknisten ongelmien vuoksi. Lastenklinikan kiinteistön pohjoispäätyyn sijoitetaan jatkossa Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman mukaisesti lastentautien toimintoja, mm. päiväkeskustoiminta. Kiinteistön eteläpäätyyn sijoittuu Traumakeskus-Syöpäkeskushankkeen hankeselvityksen mukaisesti osa Hyksin plastiikkakirurgian ja suu- ja leukasairauksien toiminnoista sekä Hyksin operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelman mukaisesti Hyksin rintarauhaskirurgia. Näiden lisäksi kiinteistöön sijoittuu kliinisen fysiologian palvelut sekä kuvantamisyksikkö. Rakennuksen tilat suunnitellaan geneerisiksi siten, että ne ovat monikäyttöisiä ja soveltuvat joustavasti eri toimintojen käyttöön. Kustannustehokkaiden lyhythoitoisten operatiivisten toimintojen prosessien edellyttämät tilat sijoittuvat rakennukseen. Tässä hankeselvityksessä esitetään peruskorjaus tehtäväksi neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa (rakentaminen , 17 MEUR) peruskorjataan vuodeosastotilat (50 sairaansijaa) ja poliklinikkatilat operatiivisille toiminnoille, jotta rakennuksen nykyiset, uudisrakennuksessa sijaitsevat leikkaussalit saadaan käyttöön plastiikkakirurgialle ja toimenpidetilat ja hammashoitohuoneet suu- ja leukasairauksille. Tässä vaiheessa peruskorjataan tilat myös Kliiniselle fysiologialle, joka sijaitsee tällä hetkellä Traumakeskus-Syöpäkeskusrakennuksen alta purettavassa Meilahden sairaalan siivessä. Toisessa vaiheessa (rakentaminen 2018, 4.1 MEUR) rakennetaan 3 leikkaussalia nykyiselle teho-osastolle ja muita tarvittavia tiloja. Toinen vaihe voidaan käynnistää tilojen vapauduttua lasten toiminnoilta vuonna 2018 mahdollistaen rintarauhaskirurgian siirtymisen kiinteistöön. Kolmannessa vaiheessa (rakentaminen , 10 MEUR) peruskorjataan tilat plastiikkaja rintarauhaskirurgian vastaanottotoiminnoille, jotka sijoittuvat ensin muuton jälkeen lasten toimialalta vapautuviin, peruskorjaamattomiin rakennuksen osiin. Neljännessä vaiheessa (rakentaminen 2020-luvulla, n. 30 MEUR) peruskorjataan tilat lasten toiminnoille. Näiden kaikkien vaiheiden hankkeiden tarkempi sisältö ja yksityiskohtainen henkilöstösuunnitelma tarkentuu kunkin hankkeen hankesuunnitteluvaiheessa. 4

6 1 JOHDANTO Lastenklinikka on valmistunut vuonna 1946 ja rakennus toimii edelleen Hyksin lasten erikoissairaanhoidon sairaalana alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Lastenklinikalla hoidetaan tällä hetkellä kaikki HUS-alueen tehohoitoa ja vaativan erityistason lastenkirurgiaa vaativat lapsipotilaat. Lisäksi Lastenklinikalle on keskitetty vaativien ja harvinaisten lasten sairauksien hoito koko maasta. Keskitettyjä toimintoja ovat mm. lasten sydänleikkaukset ja elinsiirrot. Hyksin lasten erikoissairaanhoidon päivystykset on keskitetty Lastenklinikalle ja Jorvin sairaalaan. Lastenklinikan päivystys toimii rinnakkaispäivystyksenä, jossa perusterveydenhuollon päivystyspotilaista vastaa Helsingin kaupunki. Lastenklinikan päärakennus on 4-kerroksinen muodostuen B-kaaresta ja neljästä säteittäisestä siivestä (A-, C-, D- ja E-siipi), sekä kahdesta pienemmästä osasta kaaren jatkeena (osat F ja G). Vuonna 1986 valmistui siipien D ja E väliin uudisrakennus U ja samaan aikaan rakennettiin E-siipi uudestaan. Vuonna 2010 on valmistunut uudet tilat anestesia- ja leikkausosastolle, teho-osastolle sekä magneettikuvauslaitteelle rakennuksen A-, C- ja D- siipien ensimmäisiin kerroksiin ja niiden väleihin rakennettuihin laajennusosiin. Lastenklinikka tulee vapautumaan muuhun käyttöön, kun Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliin rakennetaan Uusi Lastensairaala, joka valmistuu vuoden 2017 lopulla. Toukokuussa 2014 on HUS:n hankejohtajan päätöksellä ( 5, ) asetettu työryhmä, jonka tarkoituksena on laatia HYKS Lastenklinikan hankeselvitys. Tavoitteena on, että Lastenklinikan kiinteistöä päästään peruskorjaamaan mahdollisimman pian siten, että Uuden Lastensairaalan käyttöönoton jälkeen Lastenklinikan leikkaussalit saadaan Hyksin operatiivisten toimintojen käyttöön. Traumakeskus-Syöpäkeskus hankkeen hankeselvityksen /11/2013) mukaisesti suunnitelmana on, että Töölön sairaalan toiminnoista suurin osa siirretään Trauma- Syöpäkeskus uudisrakennukseen. Lastenklinikkaan sijoitetaan osa plastiikkakirurgian ja suuja leukasairauksien toiminnoista sekä Hyksin operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelman mukaisesti rintarauhaskirurgia. Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman (4/2015) mukaisesti Lastenklinikalle siirtyy mm. Lastenlinnasta lasten päiväkeskustoiminnat. Töölön ja Lastenlinnan kiinteistöjen käytöstä luovutaan kokonaan ja ne myydään. Kliinisen fysiologian toiminnat sijaitsevat tällä hetkellä Traumakeskus- Syöpäkeskusrakennuksen rakennuspaikalla sijaitsevassa ja jatkossa purettavassa Meilahden sairaalan rakennusosassa. Suurin osa Kliinisen fysiologian toiminnoista siirtyy väistövaiheiden jälkeen Lastenklinikalle. Lastenklinikan peruskorjauksesta on tehty toiminnallinen suunnitelma jo vuonna 1977 ja yleissuunnitelma 2004, joka on päivitetty vuonna Rakennus on monin paikoin erittäin huonokuntoinen ja osa nykyisistä lasten toiminnoista on sijoitettu väliaikaisiin väistötiloihin siihen asti, kun uusi Lastensairaala valmistuu. Lastenklinikan hankeselvityksessä täsmennetään edelleen Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelmassa ja Trauma-Syöpäkeskuksen hankeselvityksessä kuvattujen väestönkehityksen ja muiden ennustettavissa olevien muutostekijöiden vaikutusta toiminnan laajuuteen. Potilaslähtöisen, sujuvan ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistaminen muun muassa uusilla toimintaprosesseilla on yksi tärkeä tavoite hankeselvityksen laatimisessa 5

7 unohtamatta opetus- ja tutkimustoimintaa. Potilaiden palvelukokonaisuuksia selkeytetään hiomalla potilaan hoitopolkua. Vuoden 2015 aikana on valmistunut Jorvin sairaalan ja Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmat ja valmisteilla on Silmäkorvasairaalan vastaava suunnitelma syksyllä Tässä yhteydessä muodostuu tarkempi kuva toimintojen sijoittumisesta koko HYKS-alueelle ja Meilahden kampuksen muodostumisesta lukujen toimintoja varten. Edellä mainittujen selvitysten ja Lastenklinikan hankeselvitystyön avulla tarkentuu suunnitelmat Lastenklinikan kiinteistöön sijoitettavista toiminnoista. Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman ( ) mukaisesti sairaalan käyttöönottovaiheessa kaikki lasten toiminnat, mukaan lukien jatkossa Lastenklinikan peruskorjattaviin tiloihin suunniteltavat, pyritään sijoittamaan uuteen sairaalaan. Tässä raportissa esitetään em. toiminnoista lyhyt kuvaus, mutta ei vielä tilasuunnitelmia, koska Lastenklinikan peruskorjauksen viimeisen vaiheen sisältö tarkentuu erillisessä suunnitteluprojektissa vuosina HANKESELVITYKSEN PERUSTEET 2.1 PERUSTELUT HANKKEELLE Lastenklinikan kiinteistö on valmistunut 1940 luvulla ja on suurelta osin peruskorjaamaton. Rakennuksen tekniset toiminnat ja huono kunto eivät suurelta osin vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia. Uusi Lastensairaala valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2017, jolloin suurin osa nykyisen Lastenklinikan toiminnoista siirtyy sinne. Uuden Lastensairaalan valmistuttua, voidaan aloittaa peruskorjaus Lastenklinikan kiinteistössä. Lastenklinikka sijaitsee keskeisellä paikalla Meilahden kampuksella, jonne keskitetään kaikki vaativat, 24 h eri erikoisalojen päivystystä edellyttävät toiminnat. Rakennus on suojeltu, joten sen purkaminen ei tule kyseeseen. Tavoitteena on hyödyntää rakennusta Hyksin ydintoimintoihin siten, että rakennukseen sijoitetaan siihen peruskorjauksen jälkeen hyvin sopivat toiminnat. Tavoitteena on myös saada Lastenklinikan vuonna 2010 valmistunut uusi, seitsemän leikkaussalia sisältävä leikkausosasto Hyksin operatiivisen toiminnan käyttöön mahdollisimman pian, ja siten vähentää potilaiden hoitoon kohdistuvien toimintakatkosten riskiä muiden sairaaloiden huonokuntoisten leikkaussaliosastojen toimintakatkosten vuoksi. 2.2 SIIRTYVÄT TOIMINNOT Peruskorjattuun Lastenklinikan kiinteistöön siirretään sekä aikuisten plastiikkakirurgista toimintaa Töölön sairaalasta että lasten plastiikkakirurginen poliklinikkatoiminta ja Husuke poliklinikka. Plastiikkakirurgiaa siirretään myös Jorvin sairaalasta. Kirurgisesta sairaalasta siirtyy rintarauhaskirurginen toiminta ja Suu- ja leukasairauksien klinikan aikuisten kliininen hammashoito, aikuisten ja nuorten hampaiston oikomishoito ja dentoalveolaarinen kirurgia sekä lasten suu- ja leukakirurgiaa. Myöhemmin, viimeisen peruskorjausvaiheen jälkeen siirtyviä toimintoja ovat lasten yleissairaalapsykiatrian yksikkö, pääosa nykyisin Lastenlinnan sairaalassa olevista lastenneurologian toiminnoista ja Korvaklinikasta lasten audiofoniatrinen päiväkeskus. Lisäksi Lastenklinikkaan sijoitetaan jatkossakin HUS-Kuvantamisen toimintaa, Kliinisen fysiologian yksikkö, sairaalakoulu ja mm. lasten kotisairaanhoitoyksikkö sekä tiloja tulosyksikön hallinnolle, erityistyöntekijöille, opetukselle ja tutkimukselle. 6

8 3 NYKYTILAN KUVAUS 3.1 PLASTIIKKAKIRURGIA HYKS Plastiikkakirurgian klinikka toimii tällä hetkellä kahdessa kiinteistössä, Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Päivystysleikkauksia tehdään Töölön ortopedisessa leikkaussalissa, Meilahdessa ja Jorvissa. Plastiikkakirurgisia yksiköitä HUS-alueella on myös Hyvinkäällä, Lohjalla, Tammisaaressa ja Porvoossa. Potilaat ovat pääasiallisesti erilaisia syöpäpotilaita (ihosyövät, rintasyöpä, pehmytkudossarkoomat, pään ja kaulan alueen syövät), joita hoidetaan usein moniammatillisesti ja yhteistyössä eri erikoisalojen kanssa. Lisäksi hoidetaan erilaisia akuutteja traumapotilaita, pehmytkudosvammoja ja murtumien seurauksia, kroonisia haavoja, painehaavoja, leikkauskomplikaatioita ja erilaisia synnynnäisiä epämuodostumia. Transsukupuolisten sukuelinkirurgia on asetuksella keskitetty HUS:iin. Plastiikkakirurgian klinikkaan kuuluu myös palovammayksikkö ja huuli-suulakihalkiokeskus (Husuke). Vuodeosastot Töölön sairaalassa toimivat plastiikkakirurginen vuodeosasto 3 (vuonna 2014 vuodepaikkoja 32, hoitopäivää, hoidettua potilasta ja keskimääräinen hoitoaika 5,1 vrk), palovammaosasto (3 teho-, 3 osastopaikkaa) ja Husuke vuodeosasto (12 vuodepaikkaa). Husuke vuodeosaston paikkoja käytetään myös yleisplastiikkakirurgisille potilaille, vuonna 2014 oli 183 potilasta. Jorvissa plastiikkakirurgisia potilaita hoidetaan vuodeosastolla K3, jossa on 12 vuodepaikkaa. Infektiopotilaiden eristyshuoneiden vähäinen ja riittämätön määrä vaikeuttaa toimintaa. Eristyshuoneita on Töölössä 2 ja Jorvissa 5. Noin 20 % potilaista on HYKS tai ERVA -alueen ulkopuolelta ja tarvitsevat siksi yöpymispaikan jo leikkausta edeltäväksi yöksi. Tulevaisuudessa hyödynnetään potilashotellia näiden potilaiden osalta. Poliklinikat Plastiikkakirurgisen poliklinikan käynnit on esitetty eriteltyinä taulukossa 1. Vastaanotoista noin 60 % on lääkärin vastaanottokäyntejä. Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä Husuke tai palovammayksikön toimintaa. Husuke poliklinikkakäyntejä oli noin vuonna 2014 ja näistä potilaista oli 20 % yli 16 v potilaita. Näin ollen noin Husuke -vastaanottokäyntiä siirtyy jatkossa plastiikkakirurgisen yksikön aikuispuolelle. Lääkärivastaanottojen lisäksi haavapoliklinikalla on hoitajavastaanottoja. Näistä potilaista suuri osa on monisairaita tai alaraajahalvauspotilaita, joten heille tarvitaan eristystilaa ja nostoapuvälineitä. 7

9 Taulukko 1. Plastiikkakirurgisen yksikön suoritteet, Töölö ja Jorvi 2014 Plastiikkakirurgia 2014 Leikkaussalitunnit, virka-aika Töölö Jorvi Hoitopäivät Töölö Jorvi Avohoitokäynnit Töölö pkl jononpurkupkl 677 mopopkl Jorvi pkl Jorvi preop.pkl 410 Töölö, haavapkl Jorvi, haavapkl Töölö toimenpidepkl Jorvi toimenpidepkl 937 *luvut eivät sisällä palovammayksikön eivätkä Husuken lukuja Leikkaustoiminta Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 plastiikkakirurgian klinikassa leikattiin noin potilasta. Virka-aikaisia leikkaussalitunteja oli 9 846, joista tehtiin Jorvissa. Päivystysleikkauksia oli Töölössä noin 450 ja lisäksi plastiikkakonsultti suorittaa leikkauksia Meilahden ja Peijaksen sairaaloissa. Jorvin päivystysleikkaukset kirjautuvat osin muille erikoisaloille, mutta niitä on noin 300 vuodessa. Moniammatillisia rekonstruktioleikkauksia tehdään plastiikkakirurgin toimesta myös kaikissa muissa HUS kiinteistöissä, pääosin Kirurgisessa sairaalassa, noin 100 vuodessa. Yleisin leikkaus leikkaussaleissa on haavaleikkaus (n. 500/v.) ja toiseksi yleisin on ihosyöpä (n. 400/v.) Leikkaussaliajat vaihtelevat suuresti (45 min. 16 tuntia). Päätoimenpiteitä on noin 300 ja eri toimenpideyhdistelmiä noin 600. Kahden tai kolmen leikkaustiimin vaativia rekonstruktioita on vuosittain noin 200. Töölön sairaalassa ei ole päiväkirurgisia tiloja, mutta arviolta noin 60 potilasta kuukaudessa leikataan <23 h potilaana, jolloin potilaat eivät tarvitse vuodeosastopaikkaa. Tehohoito Vuonna 2014 tehohoitoa tarvitsi 119 potilasta, joiden keskimääräinen hoitoaika oli 4.3 vrk eli noin 510 tehohoitovuorokautta vuodessa. Lisäksi MET ryhmä (medical emergency team, talon sisäinen ensihoitoryhmä) käy osastolla viikoittain. Henkilöstö Plastiikkakirurgian yksikön lääkärit työskentelevät sekä Töölön sairaalassa että Jorvin sairaalassa kiertäen eri toimipisteiden välillä. Töölön poliklinikan hoitohenkilökunta on yhteistä ortopedian ja neurokirurgian kanssa ja Jorvissa yhteistä kaikkien operatiivisen tulosyksikön erikoisalojen kanssa. Jorvin leikkaussalihenkilökunta on yhteistä ortopedian ja käsikirurgian kanssa. Henkilöstöjako näkyy taulukossa 2. Lääkäreiden vakansseista osa on osa-aikaisia. 8

10 Töölössä osastolla käy päivittäin sisätautilääkärikonsultti ja infektiolääkäri kiertää kahdesti viikossa. Fysioterapeutit kuntouttavat ja ohjaavat potilaita osastohoidon aikana. Kotiutuneet potilaat ohjataan fysioterapiaan avohoidon puolelle. Töölön sairaalassa kirurgian poliklinikalla hoitohenkilökunnasta laskennallisesti neljä hoitajaa toimii osana moduulityöskentelyä plastiikkakirurgian vastaanotolla. Taulukko 2. Plastiikkakirurgisen yksikön henkilöstö 2014 Vakanssi Määrä Plastiikkakirurgi (erikoislääkäri) 29* Hammaslääkäri 3,25 Puheterapeutti 2 Sosiaalityöntekijä 2 Toimintaterapeutti 2 Kliininen valokuvaaja 1 Osastonhoitaja 1 Apulaisosastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 17 Lähihoitaja 8 Osastonsihteeri 2 Jonohoitaja 2 Toimenpidehoitaja 1 Haavahoitaja 2 Transhoitaja 1 *vakansseja 24 Tukipalvelut Plastiikkakirurgian klinikka käyttää päivittäin HUSLAB:n laboratoriopalveluja ja HUS - Kuvantamisen röntgenpalveluja ympärivuorokautisesti, lisäksi tarvitaan myös toimenpideradiologiaa koepalanottojen muodossa. Plastiikkakirurgia on suurin yksittäinen HUSLAB:n patologipalveluiden käyttäjä, leikkaussali käyttää jääleikepalveluja päivittäin. Opetus ja tutkimus Plastiikkakirurgian klinikassa toimii yksi professori, joka vastaa luento-opetuksesta. Plastiikkakirurgian klinikassa on 29 erikoislääkäriä, joista 11 dosenttia, mutta kaikki erikoislääkärit osallistuvat opetustoimintaan, pitämällä ryhmäopetuksia, mentoropetuksia ja ompeluharjoituksia. Plastiikkakirurgialla on paljon sekä kotimaista että kansainvälistä opetustoimintaa. Klinikka on mukana yhteiseurooppalaisessa mikrokirurgian sekä rintasyöpäkirurgian Master ohjelmassa, joiden vuoksi klinikassa järjestetään useita kansainvälisiä kursseja vuosittain, ja myös demonstraatioleikkauksia. Videoyhteys leikkaussalista luentosaliin on välttämätön. Nykyään Lastenklinikan leikkausalista on yhteys Sulamaa saliin, joka sijaitsee leikkausosaston alapuolella 0-kerroksessa. 9

11 3.2 RINTARAUHASKIRURGIA Rintarauhaskirurgia toimi aikaisemmin Naistenklinikan tiloissa, mutta toiminta siirrettiin väistötiloihin Kirurgiseen sairaalaan Naistenklinikan lisärakennuksen rakentamisen ajaksi. Operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelmaan liittyy naistentautien toimintojen keskittäminen Naistenklinikan tiloihin ja rintarauhaskirurgian sijoittuminen jatkossa Lastenklinikan peruskorjattaviin tiloihin. HYKS:n rintarauhaskirurgian yksikkö on Pohjoismaiden suurin rintasyövän leikkaushoitoon erikoistunut yksikkö. Uusia rintasyöpätapauksia on HYKS -alueella yli vuodessa. Lisäksi leikataan uusiutuneita rintasyöpiä. Yksikön toimintaan kuuluu myös rintasyövälle altistavien geenivirheiden kantajien hoito ja seuranta sekä hyvänlaatuisten rintarauhasen kasvaimien ja sairauksien hoito. Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta ja osin myös rintarauhasen muiden sairauksien hoidosta HYKS-alueella ja Lohjan sairaanhoitoalueella. Rintasyöpää leikataan HUS:ssa myös Hyvinkään sairaalassa (noin 120 uutta syöpää vuodessa), Porvoon sairaalassa (noin 80) ja Länsi-Uudenmaan sairaalassa (noin 30). Rinnan myöhäisrekonstruktiot ovat HYKS Plastiikkakirurgian klinikan toimintaa. Valtaosa sekä välittömistä eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävistä rintarekonstruktioista tehdään Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Potilaita tulee myös HYKS-alueen ulkopuolelta. Vuonna 2014 välittömiä rintarekonstruktioita tehtiin sekä Töölössä, Jorvissa että Kirurgisessa sairaalassa. Töölössä 49, Jorvissa 52 ja Kirurgisessa sairaalassa 16. Vuodeosastot Rintarauhaskirurgian vuodeosastotoiminta on nopeatempoista. Kirurgisessa sairaalassa sijaitsevalla osastolla 8 on 16 sairaansijaa ja 4 päiväkirurgista paikkaa. Potilaspaikat ovat pääosin muussa kuin perinteisessä sairaansijakäytössä. Hoitopäiviä oli vuonna 2014 ja keskimääräinen hoitoaika on 1 vrk. Potilaat tulevat vuodeosastolle pääsääntöisesti leikkauspäivän aamuna. Potilas on joko päiväkirurginen tai yöpyy osastolla useimmiten vain 1-2 vrk. Osasto toimii viikko-osastona ja sulkeutuu lauantaina klo 14. Jos potilas ei ole kotiutumiskuntoinen lauantaina, hän siirtyy viikonlopuksi toiselle vuodeosastolle. Vuonna 2016 on tavoitteena aloittaa Leiko toiminta eli potilaat tulevat kotoa leikkaussalin yhteydessä olevaan Leiko yksikköön, eivät vuodeosaston kautta. Vuodeosaston yhteydessä on toiminut ns. osastopoliklinikka, jossa potilaat tapaavat sairaanhoitajan ja leikkaavan kirurgin leikkausta edeltävänä päivänä. Tältä osin prosessi muuttui toiminnan siirryttyä Kirurgiseen sairaalaan. Valtaosa sairaanhoitajan käynneistä on korvattu hoitopuheluilla. Potilas tapaa leikkaavan kirurgin useimmiten vasta leikkauspäivän aamuna. Osastopoliklinikalla käy päivän mittaan potilaita myös dreenien poistossa ja siteiden vaihdossa. 10

12 Poliklinikka Poliklinikalla toimii kolme lääkärin vastaanottoa ja maanantaisin toimenpidepoliklinikka. Potilaan lähetteen saapuessa poliklinikalle, tavoitteena on, että rintasyöpäpotilas pääsee vastaanotolle 1-2 viikon kuluessa. Ensikäynnillä potilas tapaa lääkärin, rintasyöpähoitajan, anestesiahoitajan ja mahdollisesti anestesialääkärin. Noin kahden viikon kuluttua leikkauksesta potilas tulee poliklinikalle jälkitarkastukseen. Poliklinikalla hoidetaan myös leikkauksen jälkeisiä haavaongelmia. Liitännäishoidot eli sädehoito ja solusalpaajahoidot annetaan Syöpätautien klinikalla. Myös syöpäseuranta tapahtuu pääosin Syöpätautien klinikalla. Leikkauksesta kotiutumisen jälkeen potilas voi tulla poliklinikalle ilman ajanvarausta mikäli epäilee, että leikkausalueelle on kertynyt nestettä tai että leikkaushaava ei muuten ole kunnossa. Leikkaustoiminta Rintarauhaskirurgian lähes kaikki leikkaukset tehdään yleisanestesiassa ja ne vaativat leikkaussalin. Kirurgisessa sairaalassa on rintarauhaskirurgialla käytettävissä 3 leikkaussalia. Vähentyneet tilaresurssit näkyvät virka-aikaisten leikkausten ja leikkaussalituntien vähentymisenä sekä tarpeena purkaa jonoja iltaisin, virka-ajan jälkeen. Kokonaissaliaika on lyhentynyt vuodesta 2011 vuositasolla yli 400 tunnilla, ollen vuonna Leikkauksia tehtiin noin vuonna Taulukko 3. Rintarauhaskirurgisen yksikön suoritteet 2014 Rintarauhaskirurgia 2014 Leikkaussalitunnit, virka-aika joista jononpurkua 296 Hoitopäivät Päiväkirurgia, käynnit 596 Osastopkl/käynnit 64 Avohoito/pkl/käynnit joista lääk.vast.ottoja sair.hoit.vast.ottoja punktioita toimenpiteitä 254 hoitokirjeet, hoitopuhelut, soitot* Fysioterapiakäynnit pkl osasto + päiki * suurin osa hoitokirjeistä, hoitopuheluista ja soitoista liittyy lääkärin vastaanottoihin Henkilöstö Rintarauhaskirurgisen yksikön henkilökunta, paitsi jonohoitaja ja rintasyöpähoitajat, kiertävät poliklinikan ja osaston välillä. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön lisäksi rintarauhaskirurgian potilaita hoitaa ja ohjaa kolme fysioterapeuttia. 11

13 Taulukko 4. Rintarauhaskirurgisen yksikön henkilöstö 2014 Vakanssi Määrä Lääkäri 10* Osastonhoitaja 1 Apulaisosastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 17 Perushoitaja 2 Osastonsihteeri 3 *lääkäreitä 12, jaettu vakanssi + 1 sijainen Tukipalvelut Rintarauhaskirurgian yksikkö käyttää päivittäin HUSLAB:n laboratoriopalveluja, erityisesti patologian palveluja. Samoin tarvitaan HUS -Kuvantamisen röntgenpalveluja. Opetus ja tutkimus Rintarauhaskirurgialla tehdään runsaasti kliinistä rintasyöpätutkimusta sekä osallistutaan perustutkijoiden projekteihin tarjoamalla kudosnäytteitä sekä kliinistä näkökulmaa. Yksikkö on kansainvälisestikin tunnettu ja sekä kotimaisia että kansainvälisiä vieraita käy usein. Yksikkö myös järjestää kursseja ja osallistuu sekä lääketieteen että sairaanhoidon opiskelijoiden opetukseen. 3.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET Suu- ja leukasairauksien klinikalla Kirurgisessa sairaalassa on kolme toiminta - aluetta: 1) suuja leukakirurgia, 2) kliininen hammashoito, johon kuuluvat parodontologia (hampaiden kiinnityskudosten hoito), kariologia- ja endodontia (paikkaus- ja juurenhoito), protetiikka ja purennan kuntoutus sekä 3) ortodontia (hampaiston oikomishoito). Suu- ja leukakirurgian alalla hoidetaan suun ja kasvojen hyvän - ja pahanlaatuiset kasvaimet rekonstruktioineen, kasvovammat, leukojen alueen epämuodostumat (deformiteettikirurgia), leukanivelkirurgia, joka vaatii yksilöllisiä implanttiratkaisuja sekä yleisanestesiaa ja / tai sairaalaolosuhteita edellyttävä suu- ja leukasairauksien diagnostiikka ja hoito. Kliinisen hammashoidon alalla hoidetaan vaikeaan yleissairauteen tai syndroomaan liittyvät hampaiden kiinnityskudosten ja limakalvojen tulehdukselliset ja kehitykselliset muutokset, hampaiston infektiopesäkkeet esim. ennen syöpähoitojen aloittamista tai ennen elinsiirtoa tai sydänkirurgiaa, iho- ja autoimmuunitauteihin sekä reumasairauksiin liittyvät suun limakalvosairaudet sekä lasten tai nuoruudessa alkavat hampaiden kiinnityskudossairaudet. Protetiikan alalla hoidetaan vaikeita purentavirheitä, laajoja synnynnäisiä hammaspuutoksia sekä suusyöpäpotilaita. Vaativa implanttiprotetiikka hoidetaan yhteistyössä kirurgian ja muiden kliinisten erikoisalojen kanssa. Lisäksi yleisanestesiassa toteutetaan vaikeasti kehitysvammaisten, psyykkisesti sairaiden tai vaikeaa yleissairautta sairastavien potilaiden paikkaus- ja kiinnityskudosten hoito silloin kun se potilaan ko - operaation puutteen tai pelon vuoksi ei muutoin ole mahdollista hoitaa. Hampaiston oikomishoitoon kuuluu mm. vaikeiden purentavirheiden (ortognaattinen hoito, deformiteetit), ja laajojen synnynnäisten hammaspuutosten hoito, uniapneapotilaiden kojehoito sekä reumalasten purennan hoito. 12

14 Lastenklinikalle tulee siirtymään Suu- ja leukasairauksien klinikasta kliininen hammashoito sekä ortodontia. Vuodeosasto Suu- ja leukasairauksien vuodeosasto 2 Kirurgisessa sairaalassa toimii 24/7 osastona, koska valvontaa vaativien potilaiden siirto toiselle osastolle ei ole osoittautunut toiminnallisesti eikä taloudellisesti järkeväksi. Osastolla on 12 paikkaa: kuusi sairaansijaa ja kuusi päiväkirurgista paikkaa. Osastolla on vuonna 2014 ollut käyntiä, 676 päiväkirurgisesti hoidettua potilasta ja hoitopäiviä Pitkähoitoisten suusyöpäpotilaiden määrä on lisääntynyt. Vuodeosasto ja sen toiminta siirtyy kokonaisuudessaan tulevaan Trauma-syöpäkeskukseen. Poliklinikat Erikoishammashoidon ja Suu- ja leukakirurgian poliklinikka toimii nykyään Kirurgisessa sairaalassa samoissa tiloissa ja niillä on yhteinen henkilökunta. Tutkimus- ja hoitohuoneita on 16 sekä 2 polikliinistä toimenpidehuonetta, 1 seurantahuone ja 1 tekninen tila. Töölön sairaalan tapaturma-asemalla on Suu- ja leukakirurgian päivystys, jossa vuonna 2014 oli käyntiä. Tämän lisäksi suu- ja leukakirurgian etupäivystäjää konsultoidaan tarvittaessa monivammapotilaan tutkimuksesta ja hoidosta. Vuoden 2015 alusta Töölön tapaturma-asemalla aloitettiin asetuksella määrätty ERVA -alueen Suun terveydenhuollon yöpäivystys klo välisenä aikana Suu- ja leukakirurgian päivystyksen yhteydessä. Suu- ja leukasairauksien klinikassa oli vuonna 2014 yhteensä poliklinikkakäyntiä. Lisäksi suu- ja leukakirurgiassa sekä parodontaalikirurgiassa tehdään vuodessa noin päiväkirurgista toimenpidettä kahdessa omassa poliklinikan toimenpidehuoneessa, jolloin potilas kotiutetaan välittömästi toimenpiteen jälkeen. Yleisanestesiahammashoitoa (paikkaus, kiinnityskudostenhoito) tehdään vuosittain keskimäärin potilaalle (kehitysvammaiset, pelko- ja yleissairaat potilaat). Lasten- ja nuorten sairaalassa toimii lasten hammashoidon erikoisala (pedodontia), jossa tapahtuu alle 18 vuotiaiden, vaikeasti yleissairaiden (esim. syöpälapset, elinsiirto) lasten ja nuorten suun ja hampaiston hoito (1 739 käyntiä vuonna 2014) sekä yleisanestesiassa tapahtuva hammashoito (noin potilaalle yleisanestesiahoitoa / vuosi). Vastaanottotoiminta, mukaan lukien yleisanestesiahammashoito, tapahtuu kahdessa hoitohuoneessa. Lääkärivakanssit (2 kpl) ovat Suu- ja leukasairauksien klinikasta, hoitohenkilökunta Lasten ja nuorten sairauksien toimialalta. Kliinisen hammashoidon ja ortodontian polikliininen toiminta, noin käyntiä vuonna 2014 (taulukko 5) tulee siirtymään peruskorjattuihin Lastenklinikan tiloihin. Leikkaustoiminta Kirurgisessa sairaalassa on tehty erilaisia toimenpiteitä yleisanestesiassa virka-aikana yhteensä leikkaussalituntia vuonna Leukaluiden traumojen leikkaushoitoja on vuosittain 400; osa traumapotilasta siirretään Kirurgiseen sairaalaan leikattaviksi Töölön sairaalan rajallisen leikkaussaliajan johdosta. 13

15 Leikkaustoiminta tulee siirtymään lähes kokonaisuudessaan tulevaan Traumasyöpäkeskukseen. Yleisanestesiahammashoito sekä parodontaalikirurgia, noin 400 käyntiä vuosittain (taulukko 5) tulee siirtymään Lastenklinikan kiinteistöön. Taulukko 5. Suu- ja leukasairauksien yksikön suoritteet 2014 Vuosi 2014 Kliin.hammashoito/pkl Suu- ja leukakir/pkl Osasto 2 Päiki ja os.pkl 14 Yht. Ensikäynnit Uusintakäynnit Osasto2, päikipotilaat Yht joista pkl toimenpiteitä Puhelut, hoitokirjeet Henkilöstö 382 (ya-hamm.hoito+ parodontaalikir Erikoishammashoidon poliklinikalla on 2 apulaisylihammaslääkärin, 1 erikoishammaslääkärin ja 2 osastonhammaslääkärin vakanssia ja 11 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Suu- ja leukakirurgian poliklinikalla on 6 erikoislääkärin vakanssia, 1 erikoishammaslääkärin vakanssi (osastonhammaslääkäri) sekä 4 erikoistuvan lääkärin ja 4 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Taulukko 6. Suu- ja leukasairauksien yksikön lääkärit 2014 Kliininen Vakanssi Kirurgia hammashoito Ylilääkäri 1 Osastonylilääkäri 1 Ylihammaslääkäri 1 Ortodontia Apulaisylihammaslääkäri 1 1 Erikoislääkäri 2 Erikoishammaslääkäri 1 Osastonlääkäri 1 Osastonhammaslääkäri 1 2 Erikoistuva lääkäri 4 Erikoistuvahammaslääkäri Yhteensä Hoitohenkilökunta erikoishammashoidon ja suu- ja leukakirurgian poliklinikalla on yhteinen: 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 4 hammashoitajaa, 10 suuhygienistiä, 9 sairaanhoitajaa, 4 osastosihteeriä ja valokuvaaja. Vuodeosastolla 2 on 17 vakanssia: 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 12 sairaanhoitajaa, 2 perushoitajaa ja 1 osastosihteeri. Jos henkilöstömäärä pysyy ennallaan, tulee Lastenklinikalle siirtymään erikoishammashoidon poliklinikalta 2 apulaisylihammaslääkärin, 1 erikoishammaslääkärin ja 2 osastonhammaslääkärin vakanssia ja 11 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Lisäksi

16 hoitohenkilökunnasta erikoishammashoidon poliklinikalta 1 apulaisosastonhoitajan, 4 hammashoitajan, 10 suuhygienistin ja 2 osastonsihteerin vakanssia. Muu henkilökunta siirtyy Trauma-syöpäkeskukseen. Taulukko 7. Suu- ja leukasairauksien yksikön hoitohenkilöstö 2014 Vakanssi Poliklinikka Vuodeos. 2 Osastonhoitaja 1 1 Apulaisosastonhoitaja 1 1 Hammashoitaja 4 Suuhygienisti 10 Sairaanhoitaja 9 12 Perushoitaja 2 Osastonsihteeri 4 1 Valokuvaaja 1 Yhteensä Tukipalvelut Kuvantamisen palvelut kuuluvat olennaisena osana suu- ja leukasairauksien toimintaan. Kuvantamismäärät on eriteltynä kohdassa 3.4. Opetus ja tutkimus Suu- ja leukasairauksien klinikka osallistuu hammaslääkäreiden ja lääkäreiden perus-, jatkoja täydennyskoulutukseen painopisteen ollessa kuitenkin erikoishammaslääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksessa. Klinikan tutkimustoiminta kohdistuu rekonstruktiiviseen kirurgiaan ja kudostutkimukseen mm. kantasoluja käyttämällä, suun ja hampaiden infektioiden ja tulehduksen tutkimiseen ja niiden merkitykselle potilaan yleisterveyden kannalta ja erityisesti suusyöpäpotilaille. Kallon kasvun ja kehityksen ja niiden häiriöiden tutkimisella on klinikassa myös vahva perinne ja jalansija. 3.4 HUS-KUVANTAMINEN Lastenklinikan röntgen tarjoaa kuvantamispalvelut Lastenklinikan, Lastenlinnan ja lastenpsykiatristen potilaiden lisäksi Helsingin perusterveydenhuollon alle 16-vuotiaille potilaille, Kätilöopiston ja Naistenklinikan vastasyntyneille sekä läpivalaisututkimusten osalta Jorvin, Peijaksen, Lohjan ja Porvoon lapsipotilaille. Lastenklinikan röntgenin tilat sijaitsevat rakennuksen 2. kerroksessa sekä kellarikerroksessa, yhteensä 823 hum². Tilat jakautuvat siten, että pääosa röntgenpalveluista ja toimistoista on sijoitettu 2. kerrokseen, yhteensä 503 hum². Magneettikuvausyksikkö tukitiloineen sijaitsee kellarikerroksessa, yhteensä 320 hum². 15

17 Taulukko 8. Lastenklinikan röntgen 2014 Modaliteetti Kuvaushuoneiden lukumäärä LKL:lla Natiivi 2 Ultraääni huoneet (näiden lisäksi osastokuvauslaitteet) 2 Magneetti 1 Tietokonetomografia 1 Läpivalaisu 1 Lastenklinikalle siirtyvän toiminnan kuvantamisen tutkimukset on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Plastiikkakirurgian osalta ei erittelyä ole saatavilla. Taulukko 9. Suu- ja leukakirurgian kuvantamistutkimukset Kirurgisessa sairaalassa 2014 Erik.hammashoidon pkl Vuodeos. 2 Tutkimus Leukakirurgia Yht. Natiivirtg Varjoainetutk Kartiokeilatutk TT-tutk UÄ-tutk Taulukko 10. Kuvantamisyksikön tutkimukset Kirurgisessa sairaalassa (os.8 ja pkl) 2014 Tutkimus Määrä Rintarauhasten natiiviröntgen (mammografia) Rintarauh. laaja natiiviröntgen (tomosynteesi) 40 Rintarauhasen suurennusröntgen 16 Rintarauh.prep. natiiviröntgen (mammaprep.rtg) 681 Rintarauhasten ultraääni Muut radiologiset toimenpiteet Yhteensä Kliinisen fysiologian yksikkö toimii Meilahden sairaalassa ja siellä tehdään keuhkojen, sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavia tutkimuksia, rasituskokeita ja pitkäaikaisrekisteröintejä. Potilasmäärät vaihtelevat päivittäin ollen / päivä. Suurin osa potilaista on polikliinisiä. 16

18 Taulukko 11. KLF Meilahti suoritteet 2014 Suoritteet Määrä Hengitysfunktiotutkimukset Konsultaatiot 981 Lepo EKG* Muut tutkimukset (RR, verinäytteet jne) EKG-rekisteröinti, pitkäaikainen Spirometriat Ultraäänitutkimukset 212 Rasituskokeet Hematologiset tutkimukset 711 Näytteenotto (laktaattirasitukset) 190 Diffuusiokapasiteetti, tavallinen perusmittaus Valtimoverinäytteen ottaminen 478 Virtaustilavuus-spirometria lausuttuna Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio lausuttuna Virtaustilavuus-spirometria ilman lausuntoa 422 Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio ilman lausuntoa * vuoden 2015 aikana lähes kaikki tutkimukset siirtyneet digi-ekg yksikköön RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT Lastenneurologia HUS:ssa on lastenneurologista poliklinikkatoimintaa Lastenlinnassa sekä Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaaloissa, ja ostettuina konsultaatioina Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaaloissa (loppuvuodesta 2015 omana toimintana Porvoossa ja Lohjalla). Erikoistuneempia, osin valtakunnallisia, velvoitteita hoitavat Lastenlinnassa sijaitsevat vastaanotot. Lapset, joiden tutkimus ei onnistu polikliinisesti, mutta eivät tarvitse osastohoitoa, tutkitaan päiväkeskuksissa, jonne lapset tulevat yhdessä vanhempiensa kanssa yksilöllisen pituisille hoitojaksoille. Kaikki lastenneurologian osastot ovat Lastenlinnassa, jonne on keskitetty valtakunnallisesti mm. lasten vaikean epilepsian hoitoa, sisältäen epilepsiakirurgian ja vaikean liikuntavamman hoitoa mm. kävelyanalyysin avulla. Lastenneurologian päivystyksellinen toiminta on keskitetty Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Konsultaatioiden avulla päivystystapauksia hoidetaan myös Jorvin sairaalassa. Lastenneurologian poliklinikoilla, päiväkeskuksissa ja osastoilla tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan lapsia, joilla on neurologinen sairaus tai vamma tai sellaisen epäily. Epilepsia ja muut kohtaukselliset tilat, liikuntavammat, kehityshäiriöt sekä perinnölliset neurologiset sairaudet muodostavat suurimmat yksittäiset sairausryhmät. Lasten neurologiselle toiminnalle on ominaista työskentely moniammatillisissa työryhmissä, joissa lääkärin ja hoitajan lisäksi on mukana yksilöllisen tarpeen mukaan fysio-, toiminta- ja puheterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä sekä erityisopettaja. Tiimitutkimukset tehdään 1-6 hoitopäivän tiiviinä jaksona. Tutkimukset käsittävät erilaisia arviointeja, 17

19 haastatteluja, etiologisia tutkimuksia ja konsultaatioita sekä moniammatillista diagnosointia, kuntoutussuunnittelua ja -ohjausta jne. Joustava tiimityö vähentää mm. kokousaikoja ja lyhentää hoitojaksoja. Autismi ja käyttäytymisneurologia -yksikköön Lastenlinnassa kuuluu kolme päiväkeskusta, joissa tutkitaan ja hoidetaan lasten kehityksellisiä häiriöitä silloin, kun lapsen haastavasta käyttäytymisestä johtuen ongelmat eivät ole selvitettävissä polikliinisesti. Kehityshäiriöpäiväkeskus tarjoaa palveluita selkeästi kehitysviiveisille lapsille, Autismipäiväkeskuksessa käy alle 16 -vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on autismin kirjon häiriö. Käyttäytymisneurologinen päiväkeskus on siirtynyt lastenpsykiatrian kanssa yhteiseen yksikköön Pasilaan eikä tule LKL:n kiinteistöön. Autismi- ja käyttäytymisneurologia yksiköstä Lastenklinikalle remontoitavaan päiväkeskukseen siirtyy vuoden 2014 suoritetilaston mukaan hoitajan, lääkärin, psykologin, puhe- ja toimintaterapeutin käyntiä (luvussa ei ole mukana sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin eikä opettajan suoritteet). Lastenlinnassa sijaitsee Suomen ainoa liikuntavammojen kuntoutushoitoon erikoistunut yksikkö. Toiminta suunnitellaan uudessa lastensairaalassa järjestettäväksi päiväkeskustoimintana siltä osin, kun se ei vaadi ympärivuorokautista sairaanhoitoa osastolla eikä ole toisaalta hoidettavissa poliklinikalla. Tällä hetkellä vaikeavammaiset ja moniongelmaiset liikuntavammaiset lapset (mm. CP, MMC =meningomyeloseele eli selkäydinkohju tai selkärankahalkio, selkäydinvammaiset, lihastaudit, aivotrauman jälkitilat) arvioidaan osastolla moniammatillisen tiimin toimesta. (Lihastautisten potilaiden yölliset hengitysfunktio-tutkimukset vaativat jatkossakin osastoa). Vuosittainen kuntoutusarvio vie tällä hetkellä keskimäärin 2.5 vrk:tta Päiväkeskukseen tulee siirtymään tästä toiminnasta noin päiväkeskuspäivää vuosittain. Epilepsia- ja akuutin neurologian osastolla Lastenlinnassa (L11) on lapsilla ja nuorilla ollut noin käyntiä moniammatillisen arvion vuoksi; näistä noin 80 % on ollut erityistyöntekijäkäyntejä, noin 15 % lääkärikäyntejä ja noin 5 % opettaja- / erikoissairaanhoitaja käyntejä. Hoitopäiviä päiväkeskuksessa tulee olemaan noin 700. Peruskorjattavaan Lastenklinikkaan siirtyvän lastenneurologian henkilöstön muodostavat noin 6 lääkäriä, 32 hoitajaa, 3,5 sihteeriä ja 23 erityistyöntekijää. Henkilöstöjakauma ja määrä eivät täysin vastaa nykytilannetta, koska toimintakonsepti muuttuu siirtymävaiheessa Lasten audiofoniatria Tällä hetkellä lasten audiofoniatria toimii Korvaklinikan rakennuksessa, mutta sen on tarkoitus jatkossa olla osa Lastenklinikan päiväkeskustoimintaa. Päiväkeskusarvioon lähetetään erityisesti alle kouluikäisiä lapsia kielellisen kehityksen vaikeuksien tai epäillyn erityisvaikeuden vuoksi, mutta myös kouluikäisiä lapsia vaikea-asteisten oppimisvaikeuksien vuoksi. Päiväkeskusjakson puitteissa tehtäviä tutkimuksia toivotaan, kun polikliiniset tutkimukset eivät ole onnistuneet tai ne arvioidaan eri syistä vaikeiksi toteuttaa ja/tai korvaavien ja tukevien kommunikaatiomenetelmien käytön tarpeen arvio ja käytön aloitus katsotaan erityisen tarpeellisiksi. Kasvava potilasryhmä on vieraskielisten (kotikieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame) perheiden lapset, joiden kehityshäiriöiden arvioinnissa on 18

20 menetelmien puutteiden vuoksi erityistä haastetta. Päiväkeskusjakson tavoitepituus on keskimäärin viisi päivää. Tällä hetkellä vanhemmat eivät yleensä ole mukana muuta kuin tulo- ja lähtöpäivinä ja päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa. Jatkossa lisätään vanhempien läsnäoloa audiofoniatrisessa päiväkeskuksessa. Tutkimus- ja hoitojakson aikana on tavoitteena säilyttää kuntoutuksellinen näkökulma sekä jatkaa tutkimus- ja kehitystyötä kielellisen erityisvaikeuden diagnostiikassa, kuntoutuksessa ja hoidossa Lasten yleissairaalapsykiatria Lasten yleissairaalapsykiatria palvelee HYKS:ssa somaattisen sairauden vuoksi tutkimuksissa tai hoidossa olevia alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Työryhmä antaa lastenpsykiatrista kriisiapua, ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon ja antaa lyhytaikaista psykoterapeuttista hoitoa vaikeasti somaattisesti sairaille tai äkillisesti traumatisoituneille lapsille. Lasten yleissairaalapsykiatrian yksikön toimintaan sisältyy mm. vanhempien tuki lapsen vakavan sairauden tai vamman yhteydessä lapsen ja perheen kriisihoito lastenpsykiatrinen arviointi ja diagnostiikka sekä tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen vaikeasta kroonisesta sairaudesta kärsivien lasten psykiatrinen hoito somaattisen sairauden hoidon tukeminen silloin kun hoitomotivaatiossa on ongelmia keskosen ja sairaan vastasyntyneen varhaisen vuorovaikutuksen arvio ja tukeminen pelokkaasti hoitoon, tutkimuksiin ja toimenpiteisiin suhtautuvan lapsen auttaminen sairaalakokemusten jälkityöskentely Henkilökuntarakenne: 3 erikoislääkäriä ja 1 erikoistuva lääkäri, 3 psykologia, 6 sairaanhoitajaa, 1 osastonsihteeri, osastonhoitajan työhuone on muualla Husuke ja lasten erikoishammashoito Huuli-suulakihalkiokeskus (Husuke) toimii Töölön sairaalassa, lasten erikoishammashoito Lastenklinikalla ja lisäksi erikoissairaanhoitotasoista hammashoitoa tehdään Suu- ja leukasairauksien poliklinikalla Kirurgisessa sairaalassa. Hammashoitohuoneita on yhteensä viisi. Taulukko 12. Lasten suu- ja leukasairauksien poliklinikkakäynnit Husuke Lasten Yht. erik.hammashoito Käynnit Husuke Husuken toiminta perustuu eri erikoissalojen yhteistyöhön. Tiimiin kuuluvat plastiikkakirurgit, leukakirurgi, korvalääkäri, oikomishoidon ja protetiikan erikoishammaslääkärit, puheterapeutit sekä hoitohenkilökunta. Husukeen kuuluu poliklinikka sekä leikkaus- ja vuodeosasto. 19

21 Asetuksella määritetyn halkiohoidon organisaatiossa Husukessa hoidetaan noin 90 % Suomen halkiopotilaista. Husukeen on keskitetty myös kraniosynostoosien ja niihin liittyvien oireyhtymien hoito. Lisäksi Husukessa hoidetaan muita lasten plastiikkakirurgiaa vaativia epämuodostumia sekä vaativia kasvaimia ja vammoja (harvinaiset pään ja kaulan malformaatiot, vaskulaarianomaliat, synnynnäiset ihon (jätti)luomet, arvet ja vammat sekä lasten palovammat). Lokakuun alusta v alkaen alle 3-vuotiaiden Husuke-lasten leikkausja vuodeosastohoito siirtyy Töölön sairaalasta Lasten ja nuorten sairaalaan. Uuden lastensairaalan valmistuttua Husuken poliklinikan kautta tulee lapsipotilaita (alle 16v) uuteen sairaalaan leikkauksiin. Yli 16 v. potilaat siirtyvät aikuisten puolelle plastiikkakirurgisiin leikkauksiin. Opetus, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö ovat toiminnassa keskeisiä. Husuke on kansainvälisesti arvostettu halkiokeskus, joka täyttää ainoana Suomessa eurooppalaisen halkiojärjestön kriteerit. Husuken lasten poliklinikan tehokas ja joustava erityisalojen yhteistyö perustuu vastaanottohuoneiden vierekkäiseen sijaintiin ja yhteisvastaanottoihin. Vastaanottojen suunnittelussa potilas on keskeinen. Kaikki tarvittavat tutkimukset ja vastaanotot (kirurgi, korvalääkäri, erikoishammaslääkärit ja puheterapeutti) toteutetaan samalla käyntikerralla. Hoidosta vastaavat omalääkärit ja omahoitajat. Poliklinikan etuina on koordinoiva Husuken potilaskanslia ja valo- ja röntgenkuvauksen läheinen sijainti. Poliklinikka toimii myös hampaiston oikomishoidon ja proteettisen hoidon erikoistumiskoulutusta antavana yksikkönä. Vuonna 2014 hoitokäyntejä oli Hoitokäynnin pituus vaihtelee h välillä. Plastiikkakirurgia ja oikomishoito ovat keskeisimmät erikoisalat ja käyntejä on vuosittain erikoisaloittain noin , puheterapiakäyntejä noin 1 100, korvalääkärin käyntejä noin 900 ja protetiikka vastaanottoja noin 450. Valokuvaaja ottaa vuosittain noin kuvaa Husuken potilaista. Oikojahammaslääkärit ottavat itse noin hampaistovalokuvaa vuodessa. Potilaskäyntejä on vastaanotoilla 6-8 / päivä, mutta vaihtelu on suurta. Henkilöstö Husuken poliklinikan henkilöstö on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Husuke poliklinikan henkilöstö 2014 Vakanssi Määrä Lääkäri 6,7 Puheterapeutti 2 Osastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 2 Osastonsihteeri 2 Suuhygienisti 3 Yhteensä 16,7 Lasten erikoishammashoito Lasten erikoishammashoidon potilasryhmistä esimerkkeinä voidaan mainita syöpäpotilaat, elinsiirtopotilaat (elinsiirtolasten valtakunnallinen hammashoidon keskus), kardiologiset potilaat, traumapotilaat ja psykiatriset potilaat. Hammashoito liittyy kiinteästi potilaiden perussairauden hoitoon ja sen käytännön suorittamisen kannalta vastaanoton toimiminen 20

22 samoissa tiloissa sairaalan muun toiminnan kanssa on tärkeätä. Vastaanotto toimii myös HUS:n lasten suu- ja leukasairauksien erikoishoitoa antavana yksikkönä. Tyypillisiä potilasryhmiä ovat hampaiden kehityshäiriöpotilaat, erilaiset syndroomapotilaat, vaikeiden hammastraumojen jatkohoito, vuotohäiriöpotilaat, harvinaisia luustosairauksia sairastavat lapset ja sosiaalipediatriset potilaat. Hammaslääkärin vastaanotolla on tarjolla myös lasten yleisanestesiahammashoitoa kaikille sairaanhoitopiirin alle 3-vuotiaille lapsille sekä kaikille vaikeita tai harvinaisia perussairauksia sairastaville lapsille. Potilaskäyntien määrä on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Vuonna 2014 potilaskäyntejä oli kahdessa vastaanottohuoneessa yhteensä Keskimääräinen hoitokäynti oli 45 minuuttia (0.5-3 h). Potilaskäyntejä on poliklinikkavastaanotoilla noin 5-8 / päivä. Nykyiset tilat lastentautien poliklinikalla ovat kaksi rtg-kuvauslaitteistolla varustettua hammaslääkärin hoitohuonetta ja jaettu toimistotila lastenkirurgian päiväkirurgisen yksikön kanssa yhteensä noin 50 m2. Tilat ovat riittämättömät nykyiseen toimintaan. Vuonna 2014 vastaanotolla työskenteli 2.2 hammaslääkäriä, jotka ovat Suu- ja leukasairauksien klinikan vakansseja: 1 osastonhammaslääkäriseniori, 1 erikoistuva hammaslääkäri sekä Helsingin yliopiston sivuvirkainen erikoishammaslääkäri. Hoitohenkilökuntaan kuului kaksi suuhygienistiä. Vastaanoton käytettävissä on ollut myös osaaikainen osastonsihteeri. Vastaanoton toiminta on vahvasti verkostoitunut Lastenklinikan muuhun pediatriseen ja lastenkirurgiseen toimintaan ja on saanut tästä myös kansainvälistä kiitosta. Taulukko 14. Lasten suu- ja leukasairauksien poliklinikkakäynnit 2014 Vastaanotto 2014 Puheterapeutti Plastiikka- ja leukakirurgi Ortodonttihammaslääkäri Proteetikkohammaslääkäri 427 Korvalääkäri 835 Vaskulaari-konsultaatiot 76 Suuhygienisti 114 Lasten erikoishammashoito Yhteensä Lasten erityistyöntekijät Lastenklinikan ja Lastenlinnan erityistyöntekijät tukevat kukin omalla erikoisosaamisellaan sairaan lapsen perhettä ja sen toimintakykyä lapsen sairastamisen aikana. Prosessin alussa selvitetään perheen yksilöllistä tilannetta, voimavaroja ja tuen tarvetta yhteistyössä perheen kanssa. Perhettä autetaan psykososiaalisen asiakastyön keinoin keskustelun, neuvonnan ja ohjauksen ja moniammatillisen yhteistyön kautta. Erityistyöntekijät kuuluvat olennaisena osana vaikeasti ja / tai kroonisesti sairaiden lasten hoitotiimiin. Erityistyöntekijät ovat myös keskeisiä työryhmän jäseniä diagnoosi, hoito- ja kuntoutusvaiheessa. 21

23 Erityistyöntekijät tapaavat potilaita sekä Uudessa Lastensairaalassa että vanhan Lastenklinikan rakennuksessa HYKS Lasten ja nuorten tulosyksikön hallinto Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto työskentelee tällä hetkellä Lastenlinnassa. Hallintoon kuuluu toimialajohtaja, hallinnollinen ylilääkäri, talouspäällikkö, tiedottaja, johtava ylihoitaja, kolme sihteeriä sekä taloussuunnittelija, suunnittelija ja kaksi talouspuolen toimistosihteeriä. Lisäksi Lastenlinnassa työskentelee Harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkäri ja sairaanhoitaja Muu lasten yksiköiden toiminta Lasten kotisairaanhoito Kesällä 2012 aloitti toimintansa pitkäaikaissairaiden lasten kotisairaanhoito. Toiminta on mitoitettu 6-10 lapsipotilaan hoitoringille. Lasten kotisairaalaan eli kotona tapahtuvaan hoitoon katsotaan sopiviksi sellaiset lapset, joiden sairaus on tarkasti diagnosoitu ja taudinkulku on kohtuullisen todennäköisesti ennustettavissa. Kotisairaalan kautta hoidetaan trakeostoomapotilaita, hengityshalvaus- tai muuta kroonista sairautta sairastavia sekä akuuttipotilaita. Yksikön toiminta pitää sisällään kaksi eri moduulia. Pitkäaikaissairaiden lasten kotihoitotiimit Tammikuussa 2015 toimivia tiimejä oli kolmetoista HUS-alueella. Suurin potilasryhmä on trakeostoomapotilaat. Lisäksi hengityshalvauspotilaat, neurologiset potilaat sekä muut lääkinnällistä laitetta tai muuta tukea tarvitsevat potilaat. Akuutti kotisairaanhoito Akuutti kotisairaanhoito tukee Jorvin sairaalan sekä Lastenklinikan päivystyksen tavoitetta saada potilas jatkohoitoon kotiin osastohoidon sijaan. Kotisairaalassa hoidetaan myös lasten veri- ja syöpätautien yksikön kotisairaalan potilaat sekä lyhytsuolisyndroomapotilaiden hoito ensimmäisten elinvuosien aikana. Syöpää sairastavien lasten osalta kotisairaalatoiminnan tarve on selvästi suurempi kuin mihin tällä hetkellä pystytään vastaamaan. Taulukko 15. Lasten kotisairaanhoito, henkilöstö 2014 Vakanssi 2014 Lastenlääkäri 1 Osastonhoitaja 1 Apulaisosaston hoitaja 1 Sihteeri 1 Akuuttikotisairaanhoidon hoitaja 4 Sairaanhoitaja tiimeissä 2 Lähihoitaja tiimeissä 45 Henkilöstön määrä on kasvava liittyen hoitotiimien lisääntymiseen sekä akuutti kotisairaanhoidon laajentumiseen. 22

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HUS:n pitkän aikavälin suunnittelua linjaa tavoite HUS:n kilpailukyvyn ja toiminnan tuottavuuden

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja Anne Priha Investointijohtaja 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET HUS:n strategian mukaiset tavoitteet koskien potilaslähtöistä, oikeaaikaista

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 22.11.2016 Liite 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN 2017 VAKANSSIMUUTOKSET Liite 2a Liite 2b Liite 2c Liite 2d Perustettavat ja lakkautettavat toimet (nimikemuutokset) Perustettavat

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 ERIKOISALA/PAIKKA JAKSON KUVAUS JAKSOON KUULUVA PÄIVYSTYS MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEYSHENKILÖ FYSIATRIA Jakson aikana erikoistuja

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Jari Petäjä Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naistentaudit ja synnytykset, Lastentaudit, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN 24.05.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN UUDELLAMAALLA JA KYMENLAAKSOSSA SAIRAALOISSA JA TERVEYSASEMILLA NOIN 60 TOIMIPISTETTÄ,

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2020

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2020 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2020 ERIKOISALA/PAIKKA JAKSON KUVAUS JAKSOON KUULUVA PÄIVYSTYS MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEYSHENKILÖ FYSIATRIA Jaksoja yhteensä:

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN HUS Helsingin yliopistollinen sairaala SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN Juha Tuominen 23.5.2019 HUS lukuina 2018 LIIKEVAIHTO 2,3 mrd. 1/3 24:n jäsenkunnan asukkaista käytti HUSin palveluja 2 500 sairaansijaa

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli

Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli Heikki Miettinen 25.10.2018 1 Yliopistosairaalan rooli? Lääketieteen ja hoitotyön perusopetus Erikoislääkärikoulutus Muu akateeminen koulutus (esim

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y)

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Uuden toimenpideluokituksen A-Q ja Y-alkuiset päätoimenpiteenä kirjatut leikkaustoimenpiteet. Leikkaustoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät toimenpideluokituksen T-, U- ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE

OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Operatiivinen osasto 22-08.01.2017 Sulku 03.07-13.08.2017 Operatiivinen osasto 21 Operatiivinen osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Naistentautien

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

FONIATRIAN EVOLUUTIO

FONIATRIAN EVOLUUTIO FONIATRIAN EVOLUUTIO 2010 2018 Suomen ensimmäinen Foniatrian poliklinikka avattiin vuonna 1948. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen ja kielen häiriöt sekä nielemishäiriöt. Suurimmat potilasryhmät ovat

Lisätiedot

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala 04.03.2013

HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala 04.03.2013 HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala 1 04.03.2013 Hankeselvityksen työryhmä: Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri, puheenjohtaja Outi Simonen, osastoryhmän päällikkö, sihteeri Eero Jokinen, klinikkaryhmän

Lisätiedot

Hallitus 13.2.2012, LIITE 5. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 NAISTENKLINIKKA

Hallitus 13.2.2012, LIITE 5. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 NAISTENKLINIKKA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 Hallitus 13.2.2012, LIITE 5 NAISTENKLINIKKA LISÄRAKENNUKSEN LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Naistenklinikan päärakennus

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset. Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset. Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Lastenpsykiatria Vuodeosastohoito siirtynyt

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (15) SAIRAANHOITOPIIRI. Hallituksen kokoushuone, hallintokeskus, Stenbäckink. 9, 4.krs

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (15) SAIRAANHOITOPIIRI. Hallituksen kokoushuone, hallintokeskus, Stenbäckink. 9, 4.krs HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (15) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA AIKA 26.03.2015 klo 13:00-14:20 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, hallintokeskus, Stenbäckink. 9, 4.krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Perustiedot Laatinut Tuomo Reina, yl 27.7.2009 Peruskunnat ja väestö Peruskunnat ovat Keuruu ja Multia Asukkaita Keuruulla on n. 11000, joista keskustaajamassa

Lisätiedot

HUS:N INVESTOINNIT LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PEREHDYTYS ANNE PRIHA

HUS:N INVESTOINNIT LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PEREHDYTYS ANNE PRIHA HUS:N INVESTOINNIT LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PEREHDYTYS 17.10.2017 ANNE PRIHA ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Investointien suunnitteluprosessi 2. Lähivuosien suuret hankkeet 3. Investointiohjelma 2018-2021 2 MIHIN HUS

Lisätiedot

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 7 20.01.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 11/00/02/00/02/2015 HYKS 7 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän

Lisätiedot

NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ

NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ HYKS-lautakunta, 4.5.2010, liite 1 27.4.2010 NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ Työryhmä: Haukkamaa Maija, ylilääkäri, synnytykset, va klinikkaryhmän johtaja,

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN HYKS LAUTAKUNNAN KOKOUS 25.08.2015 Harri Hämäläinen ylilääkäri, kuntoutuksen linjajohtaja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUKSEEN

Lisätiedot

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS 19 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

INTEGROITU PROJEKTITOTEUTUS SILTASAIRAALA

INTEGROITU PROJEKTITOTEUTUS SILTASAIRAALA INTEGROITU PROJEKTITOTEUTUS SILTASAIRAALA SILTASAIRAALA OSANA MEILAHDEN KAMPUSTA Kolmiosairaala Tornisairaala SILTASAIRAALA Lastenlinna Syöpätautien klinikka Lastenklinikka uusi lastensairaala Naistenklinikka

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu

Lisätiedot

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2 Etelä-Pohjanmaan shp Seinäjoen Apteekin puhdastilat 2011-2013 Sairaala-apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle Silmäkeskus 2011-2012 Silmätautien poliklinikka ja silmäleikkaustoiminta

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Hallitus 2.12.2013, OHEISMATERIAALI 1 HYKS, TRAUMAKESKUS SYÖPÄKESKUS- UUDISRAKENNUSHANKKEEN YHDISTETTY HANKESELVITYS 11.11.2013

Hallitus 2.12.2013, OHEISMATERIAALI 1 HYKS, TRAUMAKESKUS SYÖPÄKESKUS- UUDISRAKENNUSHANKKEEN YHDISTETTY HANKESELVITYS 11.11.2013 Hallitus 2.12.2013, OHEISMATERIAALI 1 HYKS, TRAUMAKESKUS SYÖPÄKESKUS- UUDISRAKENNUSHANKKEEN YHDISTETTY HANKESELVITYS 11.11.2013 Tiivistelmä Meilahden kampukselle suunniteltavan uuden Traumakeskuksen ja

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja MMC hoitopolku OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki Apulaisosastonhoitaja Mari Sipilä Osastonhoitaja Mikä on MMC? MMC on lyhenne sanasta meningomyeloseele, joka tarkoittaa selkäydinkohjua

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä 29.5.2017 Korjattu luonnos 5.5.2017 klo 14.00 Viite STM037:00/2017 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Suomen Leuka ja kasvokirurgian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakasmaksut alkaen

Asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakasmaksut alkaen lautakunta 19.12.2018, Liite nro 1, (1/5) 1 Asiakasmaksulain ja laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakas AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 683,00 Terveyskeskusmaksu (lääkäri, käyntimaksu) ei peritä

Lisätiedot

Asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakasmaksut alkaen

Asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakasmaksut alkaen lautakunta 20.12.2017 liite nro 2 (1/7) Asiakasmaksulain ja laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakas 1 AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 683,00 Terveyskeskusmaksu (lääkäri, käyntimaksu) ei peritä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Neurokirurgian klinikka

Neurokirurgian klinikka Hallitus 20.4.2015, OHEISMATERIAALI 1 Neurokirurgian klinikka Mika Niemelä Linjajohtaja Ritva Salmenperä Ylihoitaja Neurokirurgian klinikka Töölön sairaala Alkoi Punaisen Ristin sairaalassa 1932 prof.

Lisätiedot

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21 90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 HALLINTOKESKUS ARKISTO ASIAKIRJAHALLINTO HENKILÖSTÖ- JA PALKKAHALLINTO KEHITYS JA VIESTINTÄ KESKUSPOTILASTOIMISTO KKI-TOIMINTA KIRJAAMO KIRJANPITO KOULUTUSPALVELUT

Lisätiedot

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala EPSHP SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Apteekin puhdas:lat 2011-2013 Sairaala- apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle F - laajennusosa 2014-2018 Laajennusosa, johon sijoiguu

Lisätiedot

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 33/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti.

Helsingin kaupunki Esityslista 33/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Helsingin kaupunki Esityslista 33/2017 1 (5) 2 V 11.10.2017, Helsingin kaupungin neurologian toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle HEL 2017-005941

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen

Lisätiedot

VAPAA LIIKKUVUUS, KESKITETTY NETTI- JA PUHELINPALVELU ANNI JAUKKURI KRISTIINA LEHTINEN

VAPAA LIIKKUVUUS, KESKITETTY NETTI- JA PUHELINPALVELU ANNI JAUKKURI KRISTIINA LEHTINEN VAPAA LIIKKUVUUS, KESKITETTY NETTI- JA PUHELINPALVELU ANNI JAUKKURI KRISTIINA LEHTINEN 30.8.2018 SISÄLLYSLUETTELO Potilaiden vapaa liikkuvuus Nettiajanvaraus Keskitetty ajanvaraus ja asiakaspalvelu Terveysaseman

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot