KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014"

Transkriptio

1 KOY Uusi Lastensairaala Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Maailman paras sairaala lapsille ja heidän auttajilleen mittariston kehittäminen Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit Lapsen kokemus ja perheen kokemus Sairaala työpaikkana Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus Tehtävä, rooli yhteiskunnassa Mittaristo Tuottavuustavoitteet Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut Lastensairaalan yleiskuvaus Projektiorganisaatio ja vastuut Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta Vuodeosastotoiminta Pediatrian osastot Lastenkirurgiset osastot Lastenneurologiset osastot Huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) vuodeosastotoiminta Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiatoiminta Muu leikkaus- ja anestesiatoiminta (joka siirtyy uuteen lastensairaalaan) Tehohoito Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Lastenklinikan muu polikliininen toiminta Muu siirtyvä polikliininen toiminta Päiväsairaala Kotisairaala Opetus- ja tutkimustoiminta Kuvantaminen Kliininen neurofysiologia Leikki- ja nuorisotoiminta Sairaalakoulu Lastenpsykiatrinen toiminta Uudisrakennukseen sijoittuva toiminta ja tilatarve Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna Uuden lastensairaalan keskeisten toiminnallisten tilojen laskenta Vuodeosastojen sairaansijat Tehohoitopaikat Leikkaussalitoimenpiteet Päiväsairaalahoito Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Vuodeosastot Vuodeosasto1: kardiologia, ortopedia ja silmä-korva-hammaspostoperatiiviset potilaat Vuodeosasto 2: pienten kirurgia, lastenneurologia ja Video-EEG, Husuke, neurokirurgia 40 2/91

3 Vuodeosasto 3: infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria- ja kirurgia Vuodeosastojen sairaansijat Immunosuppressioyksikkö Leikkaus- ja anestesiatoiminta Tehohoito Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Liikuntasali ja kuntosali Opetus- ja tutkimustoiminta Diagnostiikka Laboratorio Kuvantaminen Kliininen neurofysiologia Toimistotilat Leikki- ja nuorisotoiminta Sairaalakoulu Opetuskeittiö Vanhempien tilat Päivystäjien tilat Tukipalvelut HUS-Desiko Ruokahuolto Ravioli Äidinmaitokeskus Ravioli HUS-Apteekki Uudenmaan sairaalapesula HUS-Logistiikka HUS-Tietohallinto Peruskorjattavaan lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat Henkilöstö Tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus Tilaratkaisun suuntaviivoja Logistiikka Rakennustekniset työt LVIA-tekniikka Sähkö- ja teletekniikka Kiinteät sairaalalaitteet Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa Tilajärjestelyt työmaanaikana ja väistötyöt Maanrakennus- ja louhintavaiheen tilapäisjärjestelyt Rakentamisen aikaiset tilapäisjärjestelyt Häiriöt työmaan aikana Kustannusarvio ja kustannusohjaus Kustannusarvio Kustannusohjaus Aikataulutavoitteet Hankkeen toimintakuluvaikutukset /91

4 4/91

5 1. Johdanto Vuonna 1946 valmistunut HYKSin Lastenklinikka on vuosikymmenien saatossa muodostunut sairaalaksi, jonka vastuulla on monien vakavien ja monimutkaisten lastensairauksien hoito koko Suomessa. Samalla sairaala vastaa suuresta osasta pääkaupunkiseudun lasten sairaanhoitoa. Lastenklinikan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu myös Lastenlinnan sairaala. Jo vuosikymmenien ajan on tiedetty, että lääketieteen nopea kehittyminen, teknistyminen ja pääkaupunkiseudun väestönkasvu johtavat lisääntyviin ja uudenlaisiin tilatarpeisiin. Sekä Lastenklinikan että Lastenlinnan tekninen kunto on myös asteittain huonontunut ikääntymisen seurauksena. Lastenklinikan yleissuunnitelman päivityksessä ( ) todettiin että aiempi, jatkuvaan peruskorjaamiseen perustuva toimintamalli, ei riitä turvaamaan lastensairaalan tulevaisuutta. Syksyn 2011 aikana toteutettiin HUS konsernihallinnon toimeksiannosta Uuden lastensairaalan tarveselvitys. Tässä selvityksessä tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja järjestää lasten erikoissairaanhoidon palvelut HYKSissä huomioiden samalla Lastensairaalan valtakunnalliset vakiintuneet vastuut. Tarveselvityksessä analysoitiin HYKSin lastensairauksien toiminta vuoden 2010 osalta yksityiskohtaisesti ja esitettiin palvelujen tuotantotarve-ennuste vuodelle Kysynnän ennustettiin kasvavan osittain väestökehitystä nopeammin seuraavasti; päivystys 10 %, elektiivinen poliklinikkatoiminta 14 %, vuodeosastopäivät 10 %, kirurgiset toimenpiteet (ml. päiväkirurgia) 30 % sekä päiväsairaala 234 %. Hoitojen keskittämisen suhteen päädyttiin vaihtoehtoon, jossa HYKSin lasten somaattisen erikoissairaanhoidon toiminnot olisivat keskitettynä uusiin tiloihin Lastenlinnassa, Lastenklinikalla, Iho- ja allergiasairaalassa, HUSUKEssa sekä Silmä- ja korvasairaalassa hoidettavien lasten osalta. Tarveselvitys totesi uuden lastensairaalan kiireellisen rakentamisen välttämättömäksi sekä määritti ensisijaiseksi rakennuspaikaksi Naistenklinikan ja Lastenklinikan välisen alueen, vaikka paikalta voitaisiin joutua purkamaan olemassa olevia hallinto- ja logistiikkatiloja. Hanke on sittemmin suunnittelun osalta edennyt hankeselvityksen tekemiseen, jossa on edetty toiminnallisten prosessien pääpiirteittäiseen suunnitteluun huomioiden samanaikaisesti HUS konsernin teettämä alueen alustava arkkitehtisuunnittelu (massoitusvaihtoehtoja kaavoituksellisten reunaehtojen valossa). Maaliskuussa 2013 valmistuneessa hankeselvityksessä on päädytty mm. neljän osastoblokin muodostamiseen, uuteen heräämötoiminnan järjestämismalliin sekä monitoimipoliklinikan kokonaisuuteen. Hankeselvitys totesi uusilla tiloilla saavutettavien tuotannon tehostamismahdollisuuksien merkitsevän sitä, että tarveselvityksessä linjatut tulevat tuotantovolyymit voidaan toteuttaa ilman kokonaishenkilöstön muutosta. Hankeselvityksessä myös luovuttiin iho- ja allergiasairaalan toimintojen tuomisesta sairaalan yhteyteen sekä tunnistettiin toimintoja, jotka sijoitettaisiin uuden rakennuksen välittömään läheisyyteen vanhan Lastenklinikan peruskorjattuihin tiloihin. 5/91

6 Vuodesta 2009 (yleissuunnitelman päivitys) lähtien on perheiden, henkilöstön, asiantuntijoiden, sairaanhoitopiirin johdon ja poliittisten päättäjien joukossa asteittain voimistuen syntynyt yksimielisyys uuden lastensairaalan kiireellisestä tarpeesta. Samanaikaisesti sairaanhoitopiirin koko rakennuskannan laaja-alainen vanhentuminen ja siitä johtuvat investointitarpeet ovat kuitenkin muodostuneet esteeksi rakentaa uusi lastensairaala HUSin omana hankkeena tilanteen edellyttämällä nopeudella ja laajuudella. Uhkana on ollut lastensairaanhoidon tason aleneminen niin hoidon, tutkimuksen kuin opetuksenkin osalta. Vakavassa tilanteessa on oma-aloitteisesti kehittynyt kansalaisaktiivisuutta, joka on johtanut Uusi Lastensairaala 2017 nimisen tukiyhdistyksen syntyyn kesäkuussa Tukiyhdistykseen on liittynyt joukko laaja-alaisesti yhteiskunnallisesti verkostoituneita ja asiaan sitoutuneita kansalaisia organisoimaan laajamittaisen kansalaiskeräyksen sairaalan rahoituksen avuksi. Tukiyhdistyksen piirissä syntyneen aloitteellisuuden ja eräiden, muun muassa lääketieteellistä tutkimusta tukevien, säätiöiden halukkuuden tuloksena on perustettu Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö (Säätiö). Säätiön tarkoituksena on edistää lastenlääketieteen alaan liittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehitystyötä sekä erikoistumista lastenlääketieteeseen ja lastenlääketieteen harjoittamista ensisijaisesti perustamalla ja ylläpitämällä tähän tarkoitukseen soveltuvia laitoksia ja edistämällä lastenlääketieteellistä tutkimusta. Säätiö on perustanut Uuden Lastensairaalan rakennuttamista varten Kiinteistöyhtiön sekä valinnut kilpailutuksen perusteella rakennuttajakonsultin (Sweco PM Oy) ja suunnittelutoimistot. Arkkitehti- ja pääsuunnittelijapalveluista vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Toiminnallinen suunnittelu on jatkunut koko ajan HUS lastensairaalan toimesta. Hankkeen projektinjohdossa, suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään innovatiivisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla viimeisintä teknologiaa. Suunnitteluratkaisut lukitaan tarvittavina kokonaisuuksina oikea-aikaisesti hankkeen suunnittelun ja toteutuksen edetessä. Hankinta- ja toimintarajat huomioidaan säätiön ja HUSin yhteisesti tekemän hankintaraja-asiakirjan mukaisesti. Tämä hankesuunnitelma asettaa tavoitteen jatkosuunnittelulle ja toteutukselle, määrittäen toiminnan sisällön, hankkeen laajuuden sekä budjetin. Säätiön ja HUSin yhteinen näkemys hankkeen kustannusarviosta on ollut 160 miljoonaa euroa perustuen vuoden 2012 rakentamisen hintatasoon Helsingissä. Hankkeen rahoitus perustuu valtion avustukseen 40 miljoonaa euroa, HUSin lahjoitukseen 40 miljoonaa euroa, yleiseen rahankeräykseen 30 miljoonaa euroa sekä vieraan pääoman rahoitusosuuteen 50 miljoonaa euroa. Yllä mainitun kustannusarvion lisäksi hankkeeseen on sovittu lisättäväksi 100 maanalaista pysäköintipaikkaa vierailijoille. Kustannusarvio pysäköinnille on 5 miljoonaa euroa ja sen säätiö kattaa nostamalla varainkeräyksen tavoitetta samalla määrällä. 6/91

7 2. Hankkeen tavoitteet HUS:n strategiassa vuosille visio on, että HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä; ja jossa palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. HUS:n ja sen osana uuden lastensairaalan ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle ja säädösten ja sopimusten mukaisesti myös jäsenkuntiensa ulkopuolelle erikoissairaanhoidon palveluita. Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen tulee olla vaikuttavia ja näyttöön perustuvia. Hoidon tuloksia tulee arvioida systemaattisesti ja verrata muihin sairaaloihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta. Uusi lastensairaala tulee säilymään osana HYKS:n Meilahden kampusta, jolloin se käyttää samaa infrastruktuuria ja toimii yhteistyössä muiden erikoisalojen ja tukipalvelujen kanssa. Tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman hyvässä integraatiossa Meilahden kampukseen toimiva kokonaisuus, joka huomioi lasten erikoissairaanhoidon erityispiirteet ja lasten sairauksien eri alojen tutkimuksen ja opetuksen. Uuden lastensairaalan rakennuttavan tukisäätiön tavoitteena on rakentaa maailman paras lastensairaala. Tämä tukee saumattomasti HUS:n strategisia tavoitteita. Kun lastensairaala toimii myös yliopistollisena yksikkönä, erikoisalojensa kliinistä tutkimusta tehden sekä yliopistonsa lääketieteelliseen perustutkimustoimintaan integroituneena, korostuu myös tutkimuksen ja opetuksen keskeinen asema HUS:n yhtenä peruskivenä. Lastensairaala on tällöin myös lastenlääketieteellisen opetuksen keskus, joka monin tavoin palvelee suppeampien erikoisalojen opetuksessa myös koko maata ja herättää myös opetuksen suhteen kansainvälistä mielenkiintoa. Tutkimuksen ja opetuksen laaja kokonaisuus on sisällytetty alla olevissa suunnittelun näkökulmissa lääketieteellisten prosessien kokonaisuuteen. Sairaalan suunnittelua ja tavoitteita arvioidaan seuraavien näkökulmien kautta: 1. Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit 2. Lapsen kokemus 3. Perheen kokemus 4. Sairaala työpaikkana 5. Suorituskyky/tehokkuus 6. Turvallisuus 7. Toimintavarmuus 8. Muuntojoustavuus 9. Energiatehokkuus 10. Tehtävä/rooli yhteiskunnassa Jokainen suunnitteluratkaisu (toiminnallinen, tekninen, visuaalinen) tullaan arvioimaan näiden näkökulmien valossa. 7/91

8 2.1. Maailman paras sairaala lapsille ja heidän auttajilleen mittariston kehittäminen Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit Uuden lastensairaalan lääketieteellisiin prosesseihin sisältyvät kaikkien sairaalassa tutkittavien ja hoidettavien potilasryhmien lääketieteellinen diagnostiikka ja hoito, hoitotyö sekä lastentauteihin liittyvä lääketieteellinen ja hoitotieteellinen tutkimus ja opetus. Nykyaikaisen sairaalatoiminnan laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja mittaamisessa kaikki nämä elementit on oltava mukana. Tuotettujen suoritteiden, kuten poliklinikkakäyntien, vuodeosastojaksojen ja leikkausten määrät ja kustannukset tuottavat tärkeää tietoa, mutta eivät enää riitä sairaalan toiminnan laadukkaassa arvioinnissa. Tarvitaan systemaattinen mittaristo laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden monipuoliseksi arvioimiseksi. Tällaista ei toistaiseksi ole ollut Suomen julkisessa terveydenhuollossa käytettävissä. Uuden lastensairaalan lääketieteellisten prosessien arvioinnissa on päädytty käyttämään metodologiaa, joka mittaa 1) sairaalan rakenteellisia resursseja, esim. henkilökunnan kompetenssi ja kyvykkyydet, käytettävissä olevat teknologia- ja muut erityispalvelut, 2) hoitoprosesseja, esim. infektion ehkäisyohjeet ja -ohjelmat ja sitoutuminen parhaisiin hoitokäytäntöihin, ja 3) hoidon tuloksia, kuten potilaiden eloonjääminen, infektiot ja hoidon sivuvaikutukset ja komplikaatiot. Tähän tarkoitukseen sopiva metodologia on esimerkiksi yhdysvaltalaisen ResearchTriangle Institute (RTI) Internationalin kehittämä sairaaloiden yksityiskohtaiseen raportointiin ja siihen liittyvään pisteytykseen perustuva menetelmä. Parhaiden sairaaloiden ranking-lista on vuosittain julkaistu U.S. News and World Reportissa: Best Children s Hospitals ranking. (http://www.usnews.com/pubfiles/bch_methodology_ pdf) Tämän metodologian pohjalta modifioidaan Suomen oloihin soveltuva kriteeristö, joka muodostaa pohjan paitsi lääketieteellisten prosessien arvioinnille niin myös uuden lastensairaalan suunnittelun tavoitteiden määrittelylle kohti toiminnan erinomaisuutta maailman parasta lastensairaalaa. Kriteeristön modifiointi vaatii myös HUS:n konsernitason osallistumista, koska samanlaisia tarpeita on myös muilla HUS:n uusilla sairaaloilla, ja yllämainitun kriteeristön lisäksi on olemassa muita sairaaloiden akkreditoinnin ja laatuarvioinnin kriteeristöjä. Tätä kirjoitettaessa on käynnistetty HUS-kehitys- ja hankejohdon kanssa työskentely HUS:ssa käyttöön otettavan mittariston päättämiseksi vuoden 2014 aikana. Tässä mittaristossa tulee huomioitavaksi myös Suomen lainsäädännön vaatimukset; esim. terveydenhuoltolaki, päivystysasetus ja hoitotakuun asettamat vaatimukset ja aikarajat. RTI-menetelmässä käytetyt rakenteelliset mittarit kaikille lastensairauksien erikoisaloille: potilasvolyymit hoitaja-potilas-suhde kliiniset tukipalvelut useille eri erikoisaloille (esim. tehohoitopalvelut, geenidiagnostiikka, pediatriset anestesia- ja kivunhoitopalvelut) kliinisen tutkimuksen toiminnot laadun parantamisen toiminnot sähköisen sairauskertomusjärjestelmän toiminnallisuudet magneettisairaalastatus 8/91

9 erikoisala-spesifiset kliiniset erityispätevyydet ja diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät modernit teknologiat erikoisala-spesifisen henkilöstön määrä ja kompetenssi (esim. lastentautien suppeat spesialistit) erikoisala-spesifiset tautiryhmäkohtaiset hoito-ohjelmat suppeiden erikoisalojen koulutusohjelmat potilaille ja perheille tarkoitetut erityispalvelut vanhempien ja perheiden mukanaolo esim. neuvoa antavissa komiteoissa Hoitoprosesseihin liittyvät mittarit: erikoisala-spesifiset parhaat käytännöt (Best practices) infektioiden torjuntatoimet ja ohjelmat sairaalan maine avohoidossa toimivien spesialistien keskuudessa Hoidon tuloksiin liittyvät mittarit: septisten sairaalainfektioiden määrä elinsiirtojen onnistuminen haittatapahtumien määrä leikkaushoitojen tulokset Lapsen kokemus ja perheen kokemus Nykyaikaisen lasten sairaalahoidon normeja kuvaavat pohjoismaisen NOBAB:n (Nordiskförening för sjukabarnsbehov) standardit muodostavat perustan lapsen ja perheen huomioimiselle sekä sairaalan suunnittelussa että kaikissa lääketieteellisissä prosesseissa. Vaikka kyseessä on YK:n lastenoikeuksien julistukseen perustuva ja siten juridista suojaa Suomessa nauttivien subjektiivisten oikeuksien lista, nämä oikeudet toteutuvat eri tilanteissa eriasteisesti. Perheen ja lapsen kokemuksen yhtenä mittaristona kehitetään Lastensairaalassa palautekysely, jonka avulla voidaan mittaroida lasten oikeuksien toteutumista sairaalahoidossa. Raportoitujen haittatapahtumien (lasten oikeuksien toteutumattomuus) määrä ja laatu jatkuvana palautemekanismina muodostaa perheen kokemus mittariston tärkeimmän osan. Pienten lasten osalta sama mittaristo toimii lapsen kokemus mittaristona. Lasten sairaalahoidon standardit (NOBAB Nordisk förening för sjukabarnsbehov) 1. Sairaalahoitoon ottaminen (sairaalaan vain kun ei muuta vaihtoehtoa) 2. Lapsen oikeus vanhempaan kaikissa hoidon vaiheissa 3. Vanhempien läsnäolon turvaaminen (yöpymismahdollisuus) 4. Tiedottaminen (lapsella ja vanhemmilla oikeus saada tietoa) 5. Yhteispäätös (hoitoon liittyvissä asioissa) 6. Hoitoympäristö (lapsia ei hoideta aikuisosastolla) 7. Normaalikehityksen tukeminen (leikki, koulu, sisustus) 8. Lastensairaanhoitoon sopiva henkilökunta 9. Hoidon jatkuvuus 10. Loukkaamattomuus (hienotunteisuus, yksityisyys) 9/91

10 Vaikka terveydenhuollon alueella on vahvasti tunnistettu tarve toimialan ja palvelujen asiakaslähtöiselle kehittämiselle, on terveydenhuollon organisaatioilla ollut käytössään vain vähän välineitä ja vakiintuneita käytänteitä asiakas- ja potilaskokemustiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Kokemus on tyytyväisyyttä laajempi ja kokonaisvaltaisempi asia, ja sen ymmärtäminen on avain nykyistä potilasystävällisemmän ja potilaskeskeisemmän terveydenhuollon palvelusuunnittelussa. Tekemällä kokemustieto näkyväksi tuodaan potilaiden ääni kuuluviin ja tätä kautta tuetaan nykyisten palvelujen kehittämistä potilaslähtöisemmiksi ja tarpeita vastaaviksi. Lisäksi kokemusten pitkäaikaisen mittaamisen avulla voidaan arvioida muutoshankkeiden vaikuttavuutta ja vaikutuksia. Potilaskeskeisyys ja hyvä käyttäjäkokemus on otettu uuden lastensairaalan toiminnallista suunnittelua ohjaaviksi keskeisiksi periaatteiksi ja tavoitteiksi. Lapsen ja perheen kokemuksen mittaamiseen, seuraamiseen ja hyödyntämisen tueksi uuden lastensairaalan suunnittelussa ollaan aloittamassa erillinen (mutta koko hankkeeseen integroitava) tutkimushanke yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden (Strategisen käytettävyyden tutkimusryhmä, TKK) kanssa. Tämän yhteistyön tavoitteena on mm. kehittää ja hyödyntää potilaskokemusmittaristoja ja mittausmenetelmiä (sisältäen sähköisiä välineitä) sairaalasuunnittelu- ja rakennushankkeen vaikuttavuuden ja vaikutusten seurantaan muutosvaiheessa. Lisäksi tavoitteena on kehittää konsepteja ja prototyyppejä sairaalakäyntiin liittyvistä sähköisistä palveluista: uudet vertaistuen sähköiset palvelut, monipuoliset sähköiset asiointipalvelut ennen ja jälkeen sairaalavierailun, sairaalan palveluprosessia tukevat sähköiset palvelut (esim. opastus, informointi, vuorovaikutus henkilöstön ja potilaiden välillä). Aalto-yliopiston yhteistyönä (Design Factory, TKK) on käynnissä myös sairaalan mallitilahanke, jossa pyritään löytämään potilaiden ja omaisten näkökulmat huomioivia käytännön ratkaisuja potilastilojen suunnittelulle Sairaala työpaikkana Sairaalan kaikkien työntekijöiden työhyvinvointi ja -viihtyvyys ovat keskiössä sairaalaa työpaikkana arvioitaessa. Kun suunnittelun yhtenä lähtökohtana on potilaskeskeisyys, on olennaisen tärkeää varmistaa yhteistoiminnallisen ja osallistavan suunnittelun keinoin myös sairaalan työntekijöiden hyvinvointi ja työolojen kehittyminen toiminnallisen muutosprosessin mukana. HUS:ssa käytössä oleva vuosittainen työolobarometri toimii perustana työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa ja sen kehittämisessä. 10/91

11 Uuden lastensairaalan ja HUS- osaamiskeskusorganisaation suunnitelmiin sisältyy toimintaperiaatteiden sekä organisaatiorakenteiden osalta pyrkiä ns. magneettisairaalamallin toteuttamiseen. Magneettisairaalalla tarkoitetaan sairaalaa, jolle on myönnetty virallinen kansainvälinen Magneettisairaalastatus ANCC:n (American NursesCredentialing Center) toimesta. Magneettisairaalastatus on siis mittaus-tulos tämän laatujärjestelmän määrävälein suoritettavassa auditoinnissa on 14 hoidon laadukkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavaa avaintekijää (magneettivoimaa). Näistä 14 Magneettisairaaloita määrittelevistä avaintekijöistä on v muodostettu viitekehys Magneettisairaalastatusta haettaessa ryhmiteltynä viiteen keskeiseen vetovoimatekijään: transformatiivinen johtajuus, rakenteellinen voimavaraistuminen, esimerkillinen ammatillinen toiminta, uusi tieto, innovaatiot, ja kehittäminen ja empiiriset tulokset. Näiden vetovoimatekijöiden ympärille kehitetään toiminnan mittareita mittaamaan sairaalan toimintaa kaikilla organisaation tasoilla, koskien koko sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa. Magneettisairaalastatuksen saaminen edellyttää toiminnan arviointia mm seuraavien kriteereiden mukaan: Hoitotyön rakenteen, prosessien ja erityisesti potilaan hoidon tulosten arviointi Hoitohenkilöstön saatavuuden arviointi Henkilökunnan osallistuminen laadun ja turvallisuuden ongelmien ratkaisuun ja päätöksentekoon Hoitotyön arvostus magneettiorganisaatiossa on yhteydessä potilaan hoidon laatuun ja turvallisuuteen Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus Otsikossa lueteltuihin tavoiteaiheisiin liittyy sekä toiminnallisia että teknisiä kriteerejä. Näiden tavoiteaiheiden sisältö ja laatumittarit tarkentuvat sovitun aikataulun mukaisesti kevätkaudella Tehtävä, rooli yhteiskunnassa Uudella lastensairaalalla on vastuidensa ja osaamisprofiilinsa takia merkittävä rooli yhteiskunnassa myös lasten erikoissairaanhoidon palvelutuotannon ulkopuolella. Siihen liittyy tärkeä asiantuntijarooli lastensairauksista tiedottamisessa ja sairauksien ehkäisyssä. Käynnissä oleva sosiaali- terveydenhuoltopalvelujen uudistus liittyy myös lastensairaalaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiivistyvän kumppanuuden ja yhteistoiminnan näkökulmasta. Tämän yhteistyön edistäminen kuuluu myös HUS:n strategisiin tavoitteisiin. Uusi lastensairaala voi toimia myös laajasti lasten oikeuksien puolestapuhujana ja tarvittaessa keskustelun herättäjänä silloin kun lapsiin kohdistuvia yhteiskunnallisia epäkohtia tulee esille oman toimintamme piirissä. Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa on Suomessa keskitetty HYKSiin asetuksella määräten. Osa hoidoista, esim. lasten avosydänkirurgia ja elinsiirrot, toteutetaan vain Helsingissä (valtakunnallisista velvollisuuksista yksityiskohtaisemmin kappaleessa 3.3). HYKS lastensairaalan lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian erityisosaamisen piiriin kuuluu lukuisia muitakin pienehköjä potilasryhmiä, joiden ympärille on syntynyt osaamisverkosto ja siten valmius antaa yksilöityjä hoitoja myös harvinaisille potilaille. Tämä on tuottanut monipuolista valtakunnallista tukeutumistarvetta Helsingin Lastenklinikkaan sen lisäksi mitä asetuksella on määritelty. 11/91

12 HYKS lastensairaalan valtakunnalliseen rooliin kuuluu myös koulutus- ja tutkimusvastuu seuraavan polven osaajien koulutuksessa sekä uusien hoitojen kehittämisessä. Lastentautien lisäkoulutusohjelmista (entiset suppeat erikoisalat) osaan voi koulutuksen Suomessa hankkia vain Helsingissä. Yksinomaan Helsinkiin keskitettyihin potilasryhmiin liittyy myös sairaanhoitajien erityiskoulutusta Mittaristo Tavoitteiden toteutumisen arviointiin laaditaan mittaristo yhteistyössä suunnitteluosapuolten (Säätiö ja HUS lastensairaalan suunnitteluorganisaatio) kesken kevätkaudella Sairaalan lääketieteellisen suoristuskyvyn mittarit tullaan muodostamaan HUS:ssa yhteiskäyttöön sovittavista lääketieteellisten prosessien suorituskyvyn standardeista. Uuden lastensairaalan mainetta voidaan mittaroida esim. potilaiden vapaan liikkuvuuden kautta tulevien lähetteiden määrällä. Lapsipotilaan ja perheiden kokemusten mittaristoa tullaan kehittämään toisaalta NOBAB-kriteerien toteutumiseen liittyen ja toisaalta käynnistyvän Aalto-yliopiston tutkimushankkeen myötä jäsentyvien tulosten ja kehitystyön pohjalta. Työolobarometri toimii perustana kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa. Lastensairaalan valtakunnallista vaikuttavuutta voidaan mitata esimerkiksi HUS:n jäsenkuntien ulkopuolelta hoidettavien potilaiden määrällä tai hoitopäivien osuudella koko toiminnasta, ja koulutuksen osalta suoritettujen tutkintojen ja lisäkoulutusten lukumäärillä Tuottavuustavoitteet Taulukossa 1 on esitetty keskeiset uuden lastensairaalan mitattavat tuottavuustavoitteet. Tuottavuuden lisäys perustuu ennen kaikkea lisääntyvään tilatehokkuuteen kun tilat tukevat prosesseja. Tavoite Mittari Lähtötaso Tavoitetaso Henkilöstötuottavuuden lisäys Henkilöstömäärä HUS- ulkopuolisten potilaiden hoidon lisääminen HUS-ulkopuolisen laskutuksen osuus % 30 % Lyhyiden vuodeosastohoitojaksojen vähentäminen 0-1 vrk-jaksojen osuus vuodeosastohoitojaksoista - päivystyksestä alkaneet 17 % 10 % - elektiiviset 42 % 20 % Avohoitoprosessien tehostaminen Vastaanottohuoneiden käyttöaste 4 pot/huone/pvä 6 pot/huone/pvä Päivystyksen tehostaminen Päivystyksen läpimeno-aika (muut kuin seurannassa olevat) 169 min 127 min Leikkaussalien käyttöaste Salikuormitus klo 8-15 leikkaussaleissa (10500 min/sali =100%) 65 % 85 % Taulukko 1. Uuden lastensairaalan tuottavuustavoitteet ja niiden mittarit. HUSulkopuolisen laskutuksen osuus on ollut % vuosina /91

13 3. Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut 3.1. Lastensairaalan yleiskuvaus Tässä suunnitelmassa kuvataan Meilahden kampusalueelle suunniteltavan uuden lastensairaalan rakennushanke. Uusi lastensairaala tulee korvaamaan Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöt ja niissä olevat lasten erikoissairaanhoidon toiminnot. Osa toiminnoista tullaan sijoittamaan myöhemmin peruskorjattavaan Lastenklinikkaan. Lastensairauksien erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan pääkaupunkiseudulla jatkossakin myös HYKS-sairaanhoitoalueen muissa sairaaloissa (Jorvi, Peijas, Kätilöopisto). Lastenklinikka ja Lastenlinna kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS-sairaanhoitoalueen Naisten- ja lastentautien tulosyksikköön (NaLa), joka vastaa koko sairaanhoitoalueen, sairaanhoitopiirin, sen ERVA-alueen ja myös valtakunnallisesti sovittujen potilasryhmien lasten erikoissairaanhoidosta. Somaattiseen lasten erikoissairaanhoitoon sisältyy lastentautien (pediatria), lastenkirurgian ja lastenneurologian monipuoliset ja laaja-alaiset sekundaari- ja tertiaaritason erikoissairaanhoidon päivystykselliset ja ei-päivystykselliset palvelut. Poikkeuksena on lasten astman ja allergioiden elektiiviset polikliiniset palvelut, jotka toteutetaan HUSin medisiiniseen tulosyksikköön (jatkossa Tulehdussairauksien osaamiskeskukseen) kuuluvan Iho- ja allergiasairaalan poliklinikalla. HYKS Jorvin, HYKS Peijaksen, HYKS Kätilöopiston ja HUS-piirin muiden lastenyksiköiden (Hyvinkää, Porvoo, Lohja, Tammisaari) osalta HYKS Lastenklinikka ja Lastenlinna vastaavat sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. HYKS Lastenklinikka on myös kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia yksinomaisia tai pääsääntöisiä valtakunnallisia vastuita. Valtakunnallisesti HYKSiin on keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan, valtaosa allogeenisista luuydinsiirroista ja merkittävä osa vaikean epilepsian hoidosta. HUS NaLa:n lastensairauksiin kuuluu myös lastenpsykiatrian klinikkaryhmä. Siihen kuuluva lastenpsykiatrian yleissairaalapsykiatrinen työryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä pediatrian, lastenkirurgian ja lastenneurologian kanssa HYKS Lastenklinikalla ja Lastenlinnassa. Tämä työryhmä vastaa somaattisten sairauksien ja vaikeiden psykosomaattisten oireiden vuoksi hoitoon tulleiden potilaiden tarvitsemista lastenpsykiatrisista palveluista. Merkittävä osa työstä kohdistuu potilaisiin, joiden hoito on valtakunnallisesti keskitetty lastensairaalaan (elinsiirrot, epilepsiakirurgia, vaativa sydänkirurgia, monet syöpähoidot, vakavasti sairaat vastasyntyneet jne.). Valtaosa lastenpsykiatrisesta toiminnasta toteutuu kuitenkin somaattisesta hoidosta vastaavan Lastenklinikan ulkopuolella, koska lastenpsykiatrisen hoidon painopiste on viime vuosina siirtynyt voimakkaasti avohoitoon (ks kohta ). Toimintoja, joita tällä hetkellä ei ole HYKS Lastenklinikalla, mutta jotka uusina toimintoina integroidaan uuteen lastensairaalaan, ovat alle 16-vuotiaiden potilaiden osalta HYKS:n Huuli-suulaki-halkiokeskuksen toiminta Töölön sairaalasta sekä Silmäkorvasairaalasta päiväkirurgia, Korvaklinikan polikliiniset käynnit, elektiivisten lapsipotilaiden erityisinstrumentaatiota vaativien leikkausten postoperatiivinen hoito ja lasten audiofoniatrinen päivätoiminta. 13/91

14 Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöissä ilmenneiden kosteusvaurioiden takia toiminta on erityisesti vuoden 2013 aikana joutunut useisiin väistöihin ja toiminnallisiin rajoituksiin, mm. kaksi vuodeosastoa ja polikliinisia toimintoja on joutunut siirtymään Lastenklinikalta Naistenklinikan kiinteistöön Projektiorganisaatio ja vastuut Hankkeen organisaatio perustuu allekirjoitettuun aiesopimukseen HUSin ja Säätiön välillä Säätiön hallitus Säätiön hallitus toimii hankkeen rakennuttajan ylimpänä päätöksentekijänä. Hallitus vastaa Lastensairaalan rakennushankkeen laadullisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta sekä tekee päätökset organisoinnista, rahoituksesta, aikataulusta ja toteutusmuodosta sekä keskeisimmistä suunnittelija- ja hankintavalinnoista. Hallitus solmii HUSin kanssa aiesopimuksen lisäksi tarvittavat sopimukset mm. lastensairaalan vuokrasopimuksen. Säätiön asiamiehen tehtävänä on toimeenpanna säätiön hallituksen päätökset sen antamien päälinjausten mukaisesti. Asiamies raportoi hankkeen etenemisestä hallitukselle toimien läheisessä yhteistyössä rakennustoimikunnan kanssa. Lisäksi säätiön asiamies toimii Kiinteistö Oy:n toimitusjohtajana sekä projektin johtoryhmän puheenjohtajana. Kiinteistö Oy Säätiö omistaa keskinäisen kiinteistöyhtiön, joka toimii Lastensairaalan rakennuttajana ja omistajana. Kaikki rakentamiseen liittyvät sopimukset tehdään Kiinteistö Oy:n nimiin ja rakentamisen rahaliikenne kulkee sen kautta. Kiinteistö Oy:llä on oma hallitus, jonka Säätiön hallitus nimeää. Säätiön asiamies toimii Kiinteistö Oy:n toimitusjohtajana ja vastaa sen hallinnollisista ja talouden prosesseista. Kiinteistö Oy toimii hankkeessa HUSin sopimuskumppanina lukuun ottamatta säätiön ja HUSin välisiä sopimuksia. Kiinteistö Oy toimii koordinoidusti rakennustoimikunnan ja projektin johtoryhmän kanssa. Rakennustoimikunta Säätiön perustaman Rakennustoimikunnan tehtävänä on ohjata, koordinoida ja valvoa hankkeen toteutumista säätiön ja HUSin hallitusten päätösten mukaisesti. Rakennustoimikuntaan kuuluu 6 jäsentä, 3 säätiöltä ja 3 HUSilta. Säätiö nimeää toimikunnan puheenjohtajan. Rakennustoimikunta sopii HUSin kanssa hankkeen toiminnallisesta suunnittelusta, sisällöstä ja laajuudesta sekä valmistelee tarvittavat päätösaineistot HUSin, säätiön ja Kiinteistö Oy:n hallituksille. Rakennustoimikunta valvoo yllä mainittujen tavoitteiden toteutumista ja vahvistaa projektin johtoryhmän seurantaraportin sekä käsittelee yllä mainittuihin tavoitteisiin liittyvät suuret muutosasiat sekä strategiset valinnat ja valmistelee ne tarvittaessa osapuolten päätettäviksi. 14/91

15 Projektin johtoryhmä Projektin johtoryhmä vastaa hankkeen operatiivisesta ja käytännön toteuttamisesta säätiön hallituksen, Kiinteistö Oy:n tai rakennustoimikunnan päätösten mukaan. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii säätiön asiamies ja siihen kuuluu yhteensä 6 jäsentä; 3 säätiöltä ja 3 HUSilta. Johtoryhmätyöskentelyssä kukin johtoryhmän jäsen on vastuussa tehtyjen päätösten ja annettujen tehtävien toteuttamisesta omalla vastuualueellaan tarkistaen niiden toteuttamiskelpoisuuden omassa taustaorganisaatiossaan. Rakennuttajakonsultti Hankkeen rakennuttamisesta, valvonnasta ja laadunvarmistuksesta vastaa Sweco PM Oy perustuen Kiinteistö Oy:n kanssa solmittuun sopimukseen Suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu: ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy Rakenne-, GEO- ja kosteudenhallintasuunnittelu: Ramboll Finland Oy LVIJA-suunnittelu: Pöyry Finland Oy Sähkö-, tele- ja turvasuunnittelu: Granlund Oy Toiminnallinen suunnittelu Toiminnallisesta suunnittelusta vastaa lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektiryhmä, jonka jäsenet ovat: Osastonylilääkäri Pekka Lahdenne, NaLan tulosyksikkö, projektipäällikkö Osastoryhmän päällikkö Outi Simonen, NaLan tulosyksikkö Suunnittelija Marjaana Rasanen, NaLan tulosyksikkö Osastonhoitaja Päivi Kuusela-Louhivuori, Medisiininen tulosyksikkö asti Suunnittelukoordinaattori Kaisa Narvio, Sweco PM Oy Projektiryhmää tukee Lastenklinikan seurantaryhmä, jonka jäseniä ovat projektiryhmän lisäksi: Lastenneurologian klinikkaryhmän johtaja Hannu Heiskala, NaLan tulosyksikkö Lastentautien klinikkaryhmän johtaja Eero Jokinen, NaLan tulosyksikkö Lastenkirurgian klinikkaryhmän johtaja Pentti Kallio, NaLan tulosyksikkö Johtava ylihoitaja Inger Mäenpää, NaLan tulosyksikkö Osastoryhmän päällikkö Briitta Klemetti, NaLan tulosyksikkö Osastoryhmän päällikkö Anita Tuhkanen, NaLan tulosyksikkö Osastoryhmän päällikkö Sirpa Vanhasasi-Huida, NaLan tulosyksikkö Osastonylilääkäri, professori Harri Saxen, NaLan tulosyksikkö ja Helsingin yliopisto Toiminnallista suunnittelua ohjaa HUS-tasolta ohjausryhmä: Raija Malmström, suurten rakennushankkeiden hankejohtaja, HUS Yhtymähallinto Anne Priha, investointijohtaja, HUS Yhtymähallinto Salla Itäaho, arkkitehti, HUS Tilakeskus Hannu Lähteenmäki, kiinteistöjohtaja, HUS Tilakeskus Jari Petäjä, tulosyksikön johtaja NaLa 15/91

16 Toiminnallisen suunnittelun käyttäjäryhmät ovat: Vuodeosastoryhmä, pj klinikkaylilääkäri Anne Wikström Ajanvarauspoliklinikkaryhmä, pj klinikkaylilääkäri Päivi Miettinen Teho-osastoryhmä, pj osastonylilääkäri Paula Rautiainen Päivystysryhmä, pj päivystyksen vastaava lääkäri Eero Rahiala Immunosuppressioryhmä, pj klinikkaylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori Leikkaussali-anestesiaryhmä, pj osastonylilääkäri Tomi Taivainen Diagnostiikkaryhmä, pj osastonylilääkäri Kirsi Lauerma Opetus- ja tutkimusryhmä, pj osastonylilääkäri Harri Saxen 3.3. Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta HYKS lastensairaala vastaa ainoana sairaalana Helsingin alueen lasten somaattisesta erikoissairaanhoidosta. HYKS Jorvin, Peijaksen ja HUS-piirin lastenyksiköiden osalta se vastaa sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. Ennen kaikkea HYKS lastensairaala on kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia valtakunnallisia vastuita. Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa maassamme on keskitetty HYKSiin sekä asetuksella määräten (Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä /336) että käytännössä eri erikoisaloille vakiintuneeseen tapauskohtaiseen konsultaatiotoimintaan. HYKSiin asetuksella keskitettyjä lapsipotilasryhmiä ovat: allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot elinsiirrot epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja * kirurginen hoito erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut * huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu leikkaushoito imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia * kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito lasten sappitieatresian hoito lasten glaukooman leikkaushoito lasten vaativa reumaortopedinen hoito luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito luusyövän primaarinen hoito retinoblastooman hoito skolioosin leikkaushoito vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito vasta-ainepositiivisten (FVIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito. *:llä merkityt hoidot annetaan nykyisin HYKS Töölön sairaalassa, mutta nämä hoidot ollaan keskittämässä HYKS Lastenklinikalle. Kun asetuksella on keskitetty imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, tarkoittaa tämä käytännössä kaikkien synnynnäisten sydänvikojen korjaavaa hoitoa, koska lasten kardiologia ja lasten sydänkirurgia ovat monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Siten asetuksen lisäksi käytännössä Lastenklinikalle ovat keskittyneet sydänvikojen osalta myös vaativa sydänvikojen diagnostiikka, elektrofysiologia ja sydänkatetroinnit. 16/91

17 Asetuksen ulkopuolelta myös usean harvinaisen oireyhtymän, esimerkiksi suomalaiseen tautiperintöön kuuluvien APECED- ja Mulibrey- oireyhtymien diagnostiikka on käytännössä suurelta osin keskitetty Helsinkiin. Lastenklinikka hoitaa HUS-erityisvastuualueen (erva) ulkopuolelta tasaisesti väestöjakaumien likimääräisessä suhteessa kaikkien sairaanhoitopiirien potilaita (Kuva 1). Kuva 1. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden osastohoidon kustannusten jakautuminen (%) eri sairaanhoitopiireille vuoden 2013 toteuman perusteella. 17/91

18 Lastenosastojen hoitopäivien jakautuminen yksiköittäin hoitopäivien lukumäärä U Muut sairaanhoitopiirit E Erityisvastuualue (Erva) Jäsenkunnat Kuva 2. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden hoitopäivien jakaantuminen HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien välillä vuonna Suurimmat ulkokuntaosuudet ovat munuais- ja elinsiirto-osastolla K3, sydänosastolla K4 sekä teho-osastolla K9 (Kuva 2). Tämä liittyy valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitoon. Esim. teho-osaston hoitopäiväjakauma on hyvin lähellä väestön maantieteellistä jakautumista Suomessa. K9 hoitaa paljon sellaisiakin potilaita, joiden hoito ei liity keskitettyihin sairauksiin. K9:n hoitopäiväjakauma kuvastaa sitä, että Lastenklinikka antaa valtakunnallisesti hoitoja nimenomaan kaikkein sairaimmille lapsille.. Valtakunnallisesti HYKS:iin keskitettyjen hoitojen kustannukset Lastensairaalan tehtävä kansallisena tertiaarisena erikoissairaanhoidon yksikkönä on merkittävä peruste koko hankkeelle. Valtakunnalliseen rooliin liittyy myös rahoitusosuuksien (HUS ja Suomen valtio) määrittyminen. Erityisesti käynnissä olevan kansallisen varainkeruun takia myös julkisuuden mielenkiinto tähän kysymykseen on huomattava. Lastensairaalan valtakunnallisesta roolista hankkeen eri vaiheissa kirjoitettujen monien tekstien ongelma on se, että kansallinen rooli ei ole yhdellä prosenttiosuudella tai asetuksen määrittämällä potilasohjauksella tai muulla vastaavalla seikalla yksinään määritettävissä. Tarvitaan monipuolisempaa tarkastelua. Voidaan arvioida, että lääketieteen kehittyvän erityisosaamisen ja yksilöllistettyjen hoitojen tulevaisuuden tarpeet ja vaatimukset korostavat HYKS lastensairaalan kansallista roolia. Yhteiskuntarakenteen pitkään jatkunut kaupungistuminen ja väestön vähittäinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle tulee sairaalan elinkaaren aikana suhteellisesti vielä lisäämään tätä kansallista vastuuta. Tässä tarkastelussa HYKS lastensairaalan valtakunnallinen rooli pyritään käsittelemään mahdollisimman monen relevantin tarkastelunäkökulman kautta. Olennaista on lastensairaalan nykyinen ja ennustettu toiminta HUS-piirin, HUS-ervan ja toisaalta muun 18/91

19 maan välillä. Toinen näkökulma on tarkastella kansallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoitovastuuta, jolloin kansalliseen vastuuseen lasketaan mukaan myös HUS-piirin näitä tauteja sairastavat lapset. Erikoissairaanhoidossa n. 20% potilaista aiheuttaa n. 80 % kaikista kustannuksista. Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoito on keskimäärin monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin HUS:n alueen lapsille annettava tavanomainen hoito. Kansallisen vastuun näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että HUS lastensairaalaan keskitettyjen potilaiden hoitojen kustannusvaikutus on suhteellisesti merkittävästi suurempi kuin näiden potilaiden lukumäärä. Yli 90 % lapsipotilaista, jotka ylipäätään asioivat lastensairaalassa, on sairaalan lähikuntien lapsia. HYKS:iin valtakunnallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoidon kustannuksia on arvioitu eri laskentatavoilla. NaLan lastentautien laskutuksesta, jossa on mukana lastentaudit, lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman neonatologian klinikkaa, on HUS-jäsenkuntien laskutuksen osuus ollut % vuosina (Taulukko 2). HUS-erva-alueen laskutuksen osuus on ollut 5-6 % ja muiden sairaanhoitopiirien yhteensä %. Kun huomioon otetaan vain uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden (ei Jorvia, Peijasta, Kätilöopistoa, neonatologian klinikkaa eikä lastenpsykiatrian klinikkaryhmää) yhteenlasketut välisuoritekustannukset, oli HUS-jäsenkuntien ulkopuolinen laskutusosuus % vuosina (Kuva 3). Toteutunut laskutus (,%) Jäsenkunnat ,2 % ,4 % ,3 % E Erityisvastuualue (Erva) ,6 % ,0 % ,4 % U Muut sairaanhoitopiirit ,3 % ,3 % ,0 % X Muut maksajat ,9 % ,3 % ,3 % Summa % % % Taulukko 2. HYKS NaLan lastentautien laskutus ( ja %-osuus) HUS-jäsenkunnilta, HUS-erva-alueelta, muista sairaanhoitopiireistä ja muilta maksajilta Mukana tässä laskelmassa on lastentaudit, lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman neonatologian klinikkaa. Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitokustannusten euromääräisessä kokonaistarkastelussa on mukana HYKS NaLan lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian klinikkaryhmät kokonaisuudessaan. Jäsenkuntalaskutuksesta on poimittu DRG-ryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin. Tämän laskutuksen suuruus jäsenkunnissa v oli n.14 milj. eur. Ulkokuntalaskutuksen kokonaisuudessaan oletetaan kohdistuvan valtakunnallisesti keskitettyihin potilasryhmiin. Sen suuruus v oli n. 36 milj. eur (Taulukko 3). Näiden potilaiden yhteen laskettu kokonaislaskutus oli n. 50 milj. eur. 19/91

20 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Lastenosastojen välisuoritekustannukset yhteensä jakautuminen HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien kesken mukana uuteen lastensairaalaan siirtyvät yksiköt 26,0 % 6,4 % 67,5 % 21,8 % 22,1 % 6,5 % 6,2 % 71,7 % 71,7 % U Muut sairaanhoitopiirit E Erityisvastuualue (Erva) Jäsenkunnat Kuva 3. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden yhteenlaskettujen välisuoritekustannusten jakautuminen HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien kesken 2011, 2012, ja Tilastokeskus: Väestöjakauma 0-15 vuotiaat ennuste HUS-piiri % % Ulkokunnat % % Koko HYKS NaLa/lastenosaamiskeskus: lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia 0-15 vuotiaat kuntalaskutus 2013 väestöennuste HUS 7%, muu Suomi 0% toiminnallinen ennuste* jäsenkunta , , ,73 valtakunnallinen osuus jäsenkuntalaskutuksesta , , ,09 ulkokuntalaskutus , , ,62 valtakunnallinen vastuu yhteensä , , ,71 yht , , ,35 * arvio ulkokuntalaisten leikkausten keskittäminen, n. 300 hoitojaksoa, keskim hinta /hoitojakso Kansallinen vastuu euroa per 0-15 v. suomalainen 52,48 53,51 58,12 Taulukko 3. HYKS NaLan lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian klinikkaryhmien koko kuntalaskutus euroina 0-15-vuotiaiden ikäryhmässä. Jäsenkuntalaskutuksesta on poimittu DRG-ryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin. Ulkokuntalaskutuksen oletetaan liittyvän kokonaan valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitoon. Näiden potilaiden kokonaiskustannus oli näin arvioituna v ,1 milj. eur. Väestö- ja toiminnallisen ennusteen (ulkokuntapotilaiden leikkausten keskittäminen) perusteella kokonaiskustannus v tulee olemaan yli 50 milj. eur. Yhteenvetona voidaan todeta, että HYKS lastensairaalan kustannuksissa jäsenkuntien ja toisaalta ulkokuntien prosentuaalinen osuus on riippuvainen laskutavasta. Kaiken kaikkiaan eri näkökulmista tarkastellen valtakunnallisen vastuun voidaan arvioida olevan % HYKS lastensairaalan kokonaiskustannuksista. Vakuutustyyppisesti ajateltuna näiden toimintojen kustannus v laskettuna kaikkien Suomen 0-15-vuotiaiden osalta oli 52,5 eur lasta kohden. 20/91

Hallitus 24.3.2014, LIITE 3. KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014

Hallitus 24.3.2014, LIITE 3. KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014 Hallitus 24.3.2014, LIITE 3 KOY Uusi Lastensairaala Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014 17.3.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 5 2. Hankkeen tavoitteet... 7 2.1. Maailman paras sairaala

Lisätiedot

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Hallitus 11.5.2015, LIITE 1. KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA. 30.04.2015d

Hallitus 11.5.2015, LIITE 1. KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA. 30.04.2015d Hallitus 11.5.2015, LIITE 1 KOY Uusi Lastensairaala HANKESUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Hankkeen tavoitteet... 6 2.1. Mittariston kehittäminen maailman parhaalle Lastensairaalalle...

Lisätiedot

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Jari Petäjä Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naistentaudit ja synnytykset, Lastentaudit, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

OHJELMA. Anne Berner, puheenjohtaja ULS2017 tukiyhdistys ja säätiö: Yhdessä kohti maailman parasta lastensairaalaa

OHJELMA. Anne Berner, puheenjohtaja ULS2017 tukiyhdistys ja säätiö: Yhdessä kohti maailman parasta lastensairaalaa OHJELMA Anne Berner, puheenjohtaja ULS2017 tukiyhdistys ja säätiö: Yhdessä kohti maailman parasta lastensairaalaa Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, lasten ja naistentautien tulosyksikkö Lapsen ja

Lisätiedot

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HUS:n pitkän aikavälin suunnittelua linjaa tavoite HUS:n kilpailukyvyn ja toiminnan tuottavuuden

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Lastenklinikka tänään - tilat ja uuden sairaalan tarve - sairaalan merkitys valtakunnallisesti

Lastenklinikka tänään - tilat ja uuden sairaalan tarve - sairaalan merkitys valtakunnallisesti Jari Petäjä Lastenklinikka tänään - tilat ja uuden sairaalan tarve - sairaalan merkitys valtakunnallisesti Lasten sairaala on ennen kaikkea pienten lasten sairaala 1 Erikoissairaanhoidon kulut lasten sairauksien

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala 04.03.2013

HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala 04.03.2013 HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala 1 04.03.2013 Hankeselvityksen työryhmä: Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri, puheenjohtaja Outi Simonen, osastoryhmän päällikkö, sihteeri Eero Jokinen, klinikkaryhmän

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla 90v. historiaa 2022 24.9.1932 Miksi?. muutama syy Tähän asti tapahtunutta Tarveselvitys (miksi) Hankeselvitys

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Uusi Lastensairaala. Tulevaisuuden sairaala. Kari Kaleva Granlund Oy

Uusi Lastensairaala. Tulevaisuuden sairaala. Kari Kaleva Granlund Oy Uusi Lastensairaala Tulevaisuuden sairaala Kari Kaleva Granlund Oy Uusi Lastensairaala Rakennuttaja/omistaja Kiinteistö Oy Uusi lastensairaala Bruttopinta-ala n. 47 500 brm 2 Tilavuus n. 230 000 m 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta SAIRAANHOITOPIIRI 17.11.2009 26.5.2009 OHEISMATERIAALI B LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ Lastenklinikasta on laadittu yleissuunnitelma,

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

HYKS:n uusi lastensairaala

HYKS:n uusi lastensairaala Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö HYKS:n uusi lastensairaala tarveselvitysraportti uuden lastensairaalan toiminnasta ja rakentamisvaihtoehdoista Työryhmä: Jari Petäjä, puheenjohtaja, tulosyksikön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

PACS - tietojärjestelmän hankintaprosessi

PACS - tietojärjestelmän hankintaprosessi Terveydenhuollon 28. atk - päivät PACS - tietojärjestelmän hankintaprosessi Pekka Turunen tietojärjestelmäpäällikkö 1 Yksi Pohjois-Euroopan suurimmista lastensairaaloista: - 32 vuodeosastoa ja 2 teho-osastoa.

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010 Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa HYKSin Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettava pilottihanke ulkomaisen työvoiman

Lisätiedot

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP Jussi Mertsola Prof, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka, TYKS 7.10.2015 Harvinaiset sairaudet sairauaa on korkeintaan 1 / 2000 ihmistä kohden harvinaissairauksia

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA erikoissairaanhoito on dynaamisesti kehittyvä yhteiskunnallisen palvelun alue, kaikki uusiutuu viiden vuoden välein Tänään Harvardissa, huomenna HYKSissä

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

24 19.03.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

24 19.03.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 24 19.03.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 650/00/02/00/02/2012 HYKS 24 HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan päätökset 28, 21.2.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO 1 KOHTI TAVOITTEELLISTA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ 1) Alueellinen yhteistyö Yleistä HUS:ista

Lisätiedot

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2 Etelä-Pohjanmaan shp Seinäjoen Apteekin puhdastilat 2011-2013 Sairaala-apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle Silmäkeskus 2011-2012 Silmätautien poliklinikka ja silmäleikkaustoiminta

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori

Lasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka TO 8 Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka Henkilökuntaa 298 Hoitohenkilöstö 250, erik.lääk. 37 5 vastuualuetta - Lasten ja nuorten sair.hoito

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

24.9.2010 TYÖRYHMÄRAPORTTI

24.9.2010 TYÖRYHMÄRAPORTTI 1 24.9.2010 TYÖRYHMÄRAPORTTI KIRURGISEN TOIMINNAN LAAJUUTTA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALASSA SEKÄ LOHJAN JA TAMMISAAREN SAIRAALOIDEN KIRURGISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMISTÄ JA KOORDINOIMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN

Lisätiedot

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21 90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 HALLINTOKESKUS ARKISTO ASIAKIRJAHALLINTO HENKILÖSTÖ- JA PALKKAHALLINTO KEHITYS JA VIESTINTÄ KESKUSPOTILASTOIMISTO KKI-TOIMINTA KIRJAAMO KIRJANPITO KOULUTUSPALVELUT

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 3 01.02.2012 ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN 116/02/02/2012

Lisätiedot

UUDEN LASTENSAIRAALAN TOTEUTTAMINEN JA LAHJOITUKSESTA PÄÄTTÄMINEN UUDEN LASTENSAIRAALAN TUKISÄÄTIÖLLE

UUDEN LASTENSAIRAALAN TOTEUTTAMINEN JA LAHJOITUKSESTA PÄÄTTÄMINEN UUDEN LASTENSAIRAALAN TUKISÄÄTIÖLLE HALLITUS 90 03.06.2013 UUDEN LASTENSAIRAALAN TOTEUTTAMINEN JA LAHJOITUKSESTA PÄÄTTÄMINEN UUDEN LASTENSAIRAALAN TUKISÄÄTIÖLLE 697/10/03/02/00/2011 HALL 90 Valtuusto päätti 13.12.2012 40 ehdollisesti, että

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI

71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI 700/06/03/2009 HYKS 71 HYKS-sairaanhoitoalueen jonotilanne oli erinomainen huhtikuun

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

45 05.06.2012 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO LASTENSAIRAALA-, TRAUMAKESKUS- JA SYÖPÄSAIRAALA-HANKKEISTA

45 05.06.2012 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO LASTENSAIRAALA-, TRAUMAKESKUS- JA SYÖPÄSAIRAALA-HANKKEISTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 45 05.06.2012 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO LASTENSAIRAALA-, TRAUMAKESKUS- JA SYÖPÄSAIRAALA-HANKKEISTA 697/10/03/02/00/2011 HYKS 45 Johdanto Meilahden

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HUS uudistuu. Uusi strategia ja johtamisjärjestelmä. toimitusjohtaja Kari Nenonen

HUS uudistuu. Uusi strategia ja johtamisjärjestelmä. toimitusjohtaja Kari Nenonen HUS uudistuu Uusi strategia ja johtamisjärjestelmä toimitusjohtaja Kari Nenonen HUS strategiaprosessin 2007 tavoitteet: 1. Luoda selkeä ja koko organisaation johtamista tukeva strategia 2. Sitouttaa henkilöstö

Lisätiedot

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS 19 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa!

PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa! PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa! Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 210.000 asukasta SAIRAANSIJAT Ihotaudit ja allergologia - Keuhkosairaudet 24 Kirurgia 136 Korva-, nenä-

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot