KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOY Uusi Lastensairaala. Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 17.3.2014"

Transkriptio

1 KOY Uusi Lastensairaala Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Maailman paras sairaala lapsille ja heidän auttajilleen mittariston kehittäminen Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit Lapsen kokemus ja perheen kokemus Sairaala työpaikkana Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus Tehtävä, rooli yhteiskunnassa Mittaristo Tuottavuustavoitteet Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut Lastensairaalan yleiskuvaus Projektiorganisaatio ja vastuut Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta Vuodeosastotoiminta Pediatrian osastot Lastenkirurgiset osastot Lastenneurologiset osastot Huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) vuodeosastotoiminta Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiatoiminta Muu leikkaus- ja anestesiatoiminta (joka siirtyy uuteen lastensairaalaan) Tehohoito Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Lastenklinikan muu polikliininen toiminta Muu siirtyvä polikliininen toiminta Päiväsairaala Kotisairaala Opetus- ja tutkimustoiminta Kuvantaminen Kliininen neurofysiologia Leikki- ja nuorisotoiminta Sairaalakoulu Lastenpsykiatrinen toiminta Uudisrakennukseen sijoittuva toiminta ja tilatarve Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna Uuden lastensairaalan keskeisten toiminnallisten tilojen laskenta Vuodeosastojen sairaansijat Tehohoitopaikat Leikkaussalitoimenpiteet Päiväsairaalahoito Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Vuodeosastot Vuodeosasto1: kardiologia, ortopedia ja silmä-korva-hammaspostoperatiiviset potilaat Vuodeosasto 2: pienten kirurgia, lastenneurologia ja Video-EEG, Husuke, neurokirurgia 40 2/91

3 Vuodeosasto 3: infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria- ja kirurgia Vuodeosastojen sairaansijat Immunosuppressioyksikkö Leikkaus- ja anestesiatoiminta Tehohoito Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Liikuntasali ja kuntosali Opetus- ja tutkimustoiminta Diagnostiikka Laboratorio Kuvantaminen Kliininen neurofysiologia Toimistotilat Leikki- ja nuorisotoiminta Sairaalakoulu Opetuskeittiö Vanhempien tilat Päivystäjien tilat Tukipalvelut HUS-Desiko Ruokahuolto Ravioli Äidinmaitokeskus Ravioli HUS-Apteekki Uudenmaan sairaalapesula HUS-Logistiikka HUS-Tietohallinto Peruskorjattavaan lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat Henkilöstö Tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus Tilaratkaisun suuntaviivoja Logistiikka Rakennustekniset työt LVIA-tekniikka Sähkö- ja teletekniikka Kiinteät sairaalalaitteet Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa Tilajärjestelyt työmaanaikana ja väistötyöt Maanrakennus- ja louhintavaiheen tilapäisjärjestelyt Rakentamisen aikaiset tilapäisjärjestelyt Häiriöt työmaan aikana Kustannusarvio ja kustannusohjaus Kustannusarvio Kustannusohjaus Aikataulutavoitteet Hankkeen toimintakuluvaikutukset /91

4 4/91

5 1. Johdanto Vuonna 1946 valmistunut HYKSin Lastenklinikka on vuosikymmenien saatossa muodostunut sairaalaksi, jonka vastuulla on monien vakavien ja monimutkaisten lastensairauksien hoito koko Suomessa. Samalla sairaala vastaa suuresta osasta pääkaupunkiseudun lasten sairaanhoitoa. Lastenklinikan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu myös Lastenlinnan sairaala. Jo vuosikymmenien ajan on tiedetty, että lääketieteen nopea kehittyminen, teknistyminen ja pääkaupunkiseudun väestönkasvu johtavat lisääntyviin ja uudenlaisiin tilatarpeisiin. Sekä Lastenklinikan että Lastenlinnan tekninen kunto on myös asteittain huonontunut ikääntymisen seurauksena. Lastenklinikan yleissuunnitelman päivityksessä ( ) todettiin että aiempi, jatkuvaan peruskorjaamiseen perustuva toimintamalli, ei riitä turvaamaan lastensairaalan tulevaisuutta. Syksyn 2011 aikana toteutettiin HUS konsernihallinnon toimeksiannosta Uuden lastensairaalan tarveselvitys. Tässä selvityksessä tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja järjestää lasten erikoissairaanhoidon palvelut HYKSissä huomioiden samalla Lastensairaalan valtakunnalliset vakiintuneet vastuut. Tarveselvityksessä analysoitiin HYKSin lastensairauksien toiminta vuoden 2010 osalta yksityiskohtaisesti ja esitettiin palvelujen tuotantotarve-ennuste vuodelle Kysynnän ennustettiin kasvavan osittain väestökehitystä nopeammin seuraavasti; päivystys 10 %, elektiivinen poliklinikkatoiminta 14 %, vuodeosastopäivät 10 %, kirurgiset toimenpiteet (ml. päiväkirurgia) 30 % sekä päiväsairaala 234 %. Hoitojen keskittämisen suhteen päädyttiin vaihtoehtoon, jossa HYKSin lasten somaattisen erikoissairaanhoidon toiminnot olisivat keskitettynä uusiin tiloihin Lastenlinnassa, Lastenklinikalla, Iho- ja allergiasairaalassa, HUSUKEssa sekä Silmä- ja korvasairaalassa hoidettavien lasten osalta. Tarveselvitys totesi uuden lastensairaalan kiireellisen rakentamisen välttämättömäksi sekä määritti ensisijaiseksi rakennuspaikaksi Naistenklinikan ja Lastenklinikan välisen alueen, vaikka paikalta voitaisiin joutua purkamaan olemassa olevia hallinto- ja logistiikkatiloja. Hanke on sittemmin suunnittelun osalta edennyt hankeselvityksen tekemiseen, jossa on edetty toiminnallisten prosessien pääpiirteittäiseen suunnitteluun huomioiden samanaikaisesti HUS konsernin teettämä alueen alustava arkkitehtisuunnittelu (massoitusvaihtoehtoja kaavoituksellisten reunaehtojen valossa). Maaliskuussa 2013 valmistuneessa hankeselvityksessä on päädytty mm. neljän osastoblokin muodostamiseen, uuteen heräämötoiminnan järjestämismalliin sekä monitoimipoliklinikan kokonaisuuteen. Hankeselvitys totesi uusilla tiloilla saavutettavien tuotannon tehostamismahdollisuuksien merkitsevän sitä, että tarveselvityksessä linjatut tulevat tuotantovolyymit voidaan toteuttaa ilman kokonaishenkilöstön muutosta. Hankeselvityksessä myös luovuttiin iho- ja allergiasairaalan toimintojen tuomisesta sairaalan yhteyteen sekä tunnistettiin toimintoja, jotka sijoitettaisiin uuden rakennuksen välittömään läheisyyteen vanhan Lastenklinikan peruskorjattuihin tiloihin. 5/91

6 Vuodesta 2009 (yleissuunnitelman päivitys) lähtien on perheiden, henkilöstön, asiantuntijoiden, sairaanhoitopiirin johdon ja poliittisten päättäjien joukossa asteittain voimistuen syntynyt yksimielisyys uuden lastensairaalan kiireellisestä tarpeesta. Samanaikaisesti sairaanhoitopiirin koko rakennuskannan laaja-alainen vanhentuminen ja siitä johtuvat investointitarpeet ovat kuitenkin muodostuneet esteeksi rakentaa uusi lastensairaala HUSin omana hankkeena tilanteen edellyttämällä nopeudella ja laajuudella. Uhkana on ollut lastensairaanhoidon tason aleneminen niin hoidon, tutkimuksen kuin opetuksenkin osalta. Vakavassa tilanteessa on oma-aloitteisesti kehittynyt kansalaisaktiivisuutta, joka on johtanut Uusi Lastensairaala 2017 nimisen tukiyhdistyksen syntyyn kesäkuussa Tukiyhdistykseen on liittynyt joukko laaja-alaisesti yhteiskunnallisesti verkostoituneita ja asiaan sitoutuneita kansalaisia organisoimaan laajamittaisen kansalaiskeräyksen sairaalan rahoituksen avuksi. Tukiyhdistyksen piirissä syntyneen aloitteellisuuden ja eräiden, muun muassa lääketieteellistä tutkimusta tukevien, säätiöiden halukkuuden tuloksena on perustettu Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö (Säätiö). Säätiön tarkoituksena on edistää lastenlääketieteen alaan liittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehitystyötä sekä erikoistumista lastenlääketieteeseen ja lastenlääketieteen harjoittamista ensisijaisesti perustamalla ja ylläpitämällä tähän tarkoitukseen soveltuvia laitoksia ja edistämällä lastenlääketieteellistä tutkimusta. Säätiö on perustanut Uuden Lastensairaalan rakennuttamista varten Kiinteistöyhtiön sekä valinnut kilpailutuksen perusteella rakennuttajakonsultin (Sweco PM Oy) ja suunnittelutoimistot. Arkkitehti- ja pääsuunnittelijapalveluista vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Toiminnallinen suunnittelu on jatkunut koko ajan HUS lastensairaalan toimesta. Hankkeen projektinjohdossa, suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään innovatiivisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla viimeisintä teknologiaa. Suunnitteluratkaisut lukitaan tarvittavina kokonaisuuksina oikea-aikaisesti hankkeen suunnittelun ja toteutuksen edetessä. Hankinta- ja toimintarajat huomioidaan säätiön ja HUSin yhteisesti tekemän hankintaraja-asiakirjan mukaisesti. Tämä hankesuunnitelma asettaa tavoitteen jatkosuunnittelulle ja toteutukselle, määrittäen toiminnan sisällön, hankkeen laajuuden sekä budjetin. Säätiön ja HUSin yhteinen näkemys hankkeen kustannusarviosta on ollut 160 miljoonaa euroa perustuen vuoden 2012 rakentamisen hintatasoon Helsingissä. Hankkeen rahoitus perustuu valtion avustukseen 40 miljoonaa euroa, HUSin lahjoitukseen 40 miljoonaa euroa, yleiseen rahankeräykseen 30 miljoonaa euroa sekä vieraan pääoman rahoitusosuuteen 50 miljoonaa euroa. Yllä mainitun kustannusarvion lisäksi hankkeeseen on sovittu lisättäväksi 100 maanalaista pysäköintipaikkaa vierailijoille. Kustannusarvio pysäköinnille on 5 miljoonaa euroa ja sen säätiö kattaa nostamalla varainkeräyksen tavoitetta samalla määrällä. 6/91

7 2. Hankkeen tavoitteet HUS:n strategiassa vuosille visio on, että HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä; ja jossa palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. HUS:n ja sen osana uuden lastensairaalan ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle ja säädösten ja sopimusten mukaisesti myös jäsenkuntiensa ulkopuolelle erikoissairaanhoidon palveluita. Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen tulee olla vaikuttavia ja näyttöön perustuvia. Hoidon tuloksia tulee arvioida systemaattisesti ja verrata muihin sairaaloihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta. Uusi lastensairaala tulee säilymään osana HYKS:n Meilahden kampusta, jolloin se käyttää samaa infrastruktuuria ja toimii yhteistyössä muiden erikoisalojen ja tukipalvelujen kanssa. Tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman hyvässä integraatiossa Meilahden kampukseen toimiva kokonaisuus, joka huomioi lasten erikoissairaanhoidon erityispiirteet ja lasten sairauksien eri alojen tutkimuksen ja opetuksen. Uuden lastensairaalan rakennuttavan tukisäätiön tavoitteena on rakentaa maailman paras lastensairaala. Tämä tukee saumattomasti HUS:n strategisia tavoitteita. Kun lastensairaala toimii myös yliopistollisena yksikkönä, erikoisalojensa kliinistä tutkimusta tehden sekä yliopistonsa lääketieteelliseen perustutkimustoimintaan integroituneena, korostuu myös tutkimuksen ja opetuksen keskeinen asema HUS:n yhtenä peruskivenä. Lastensairaala on tällöin myös lastenlääketieteellisen opetuksen keskus, joka monin tavoin palvelee suppeampien erikoisalojen opetuksessa myös koko maata ja herättää myös opetuksen suhteen kansainvälistä mielenkiintoa. Tutkimuksen ja opetuksen laaja kokonaisuus on sisällytetty alla olevissa suunnittelun näkökulmissa lääketieteellisten prosessien kokonaisuuteen. Sairaalan suunnittelua ja tavoitteita arvioidaan seuraavien näkökulmien kautta: 1. Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit 2. Lapsen kokemus 3. Perheen kokemus 4. Sairaala työpaikkana 5. Suorituskyky/tehokkuus 6. Turvallisuus 7. Toimintavarmuus 8. Muuntojoustavuus 9. Energiatehokkuus 10. Tehtävä/rooli yhteiskunnassa Jokainen suunnitteluratkaisu (toiminnallinen, tekninen, visuaalinen) tullaan arvioimaan näiden näkökulmien valossa. 7/91

8 2.1. Maailman paras sairaala lapsille ja heidän auttajilleen mittariston kehittäminen Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit Uuden lastensairaalan lääketieteellisiin prosesseihin sisältyvät kaikkien sairaalassa tutkittavien ja hoidettavien potilasryhmien lääketieteellinen diagnostiikka ja hoito, hoitotyö sekä lastentauteihin liittyvä lääketieteellinen ja hoitotieteellinen tutkimus ja opetus. Nykyaikaisen sairaalatoiminnan laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja mittaamisessa kaikki nämä elementit on oltava mukana. Tuotettujen suoritteiden, kuten poliklinikkakäyntien, vuodeosastojaksojen ja leikkausten määrät ja kustannukset tuottavat tärkeää tietoa, mutta eivät enää riitä sairaalan toiminnan laadukkaassa arvioinnissa. Tarvitaan systemaattinen mittaristo laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden monipuoliseksi arvioimiseksi. Tällaista ei toistaiseksi ole ollut Suomen julkisessa terveydenhuollossa käytettävissä. Uuden lastensairaalan lääketieteellisten prosessien arvioinnissa on päädytty käyttämään metodologiaa, joka mittaa 1) sairaalan rakenteellisia resursseja, esim. henkilökunnan kompetenssi ja kyvykkyydet, käytettävissä olevat teknologia- ja muut erityispalvelut, 2) hoitoprosesseja, esim. infektion ehkäisyohjeet ja -ohjelmat ja sitoutuminen parhaisiin hoitokäytäntöihin, ja 3) hoidon tuloksia, kuten potilaiden eloonjääminen, infektiot ja hoidon sivuvaikutukset ja komplikaatiot. Tähän tarkoitukseen sopiva metodologia on esimerkiksi yhdysvaltalaisen ResearchTriangle Institute (RTI) Internationalin kehittämä sairaaloiden yksityiskohtaiseen raportointiin ja siihen liittyvään pisteytykseen perustuva menetelmä. Parhaiden sairaaloiden ranking-lista on vuosittain julkaistu U.S. News and World Reportissa: Best Children s Hospitals ranking. (http://www.usnews.com/pubfiles/bch_methodology_ pdf) Tämän metodologian pohjalta modifioidaan Suomen oloihin soveltuva kriteeristö, joka muodostaa pohjan paitsi lääketieteellisten prosessien arvioinnille niin myös uuden lastensairaalan suunnittelun tavoitteiden määrittelylle kohti toiminnan erinomaisuutta maailman parasta lastensairaalaa. Kriteeristön modifiointi vaatii myös HUS:n konsernitason osallistumista, koska samanlaisia tarpeita on myös muilla HUS:n uusilla sairaaloilla, ja yllämainitun kriteeristön lisäksi on olemassa muita sairaaloiden akkreditoinnin ja laatuarvioinnin kriteeristöjä. Tätä kirjoitettaessa on käynnistetty HUS-kehitys- ja hankejohdon kanssa työskentely HUS:ssa käyttöön otettavan mittariston päättämiseksi vuoden 2014 aikana. Tässä mittaristossa tulee huomioitavaksi myös Suomen lainsäädännön vaatimukset; esim. terveydenhuoltolaki, päivystysasetus ja hoitotakuun asettamat vaatimukset ja aikarajat. RTI-menetelmässä käytetyt rakenteelliset mittarit kaikille lastensairauksien erikoisaloille: potilasvolyymit hoitaja-potilas-suhde kliiniset tukipalvelut useille eri erikoisaloille (esim. tehohoitopalvelut, geenidiagnostiikka, pediatriset anestesia- ja kivunhoitopalvelut) kliinisen tutkimuksen toiminnot laadun parantamisen toiminnot sähköisen sairauskertomusjärjestelmän toiminnallisuudet magneettisairaalastatus 8/91

9 erikoisala-spesifiset kliiniset erityispätevyydet ja diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät modernit teknologiat erikoisala-spesifisen henkilöstön määrä ja kompetenssi (esim. lastentautien suppeat spesialistit) erikoisala-spesifiset tautiryhmäkohtaiset hoito-ohjelmat suppeiden erikoisalojen koulutusohjelmat potilaille ja perheille tarkoitetut erityispalvelut vanhempien ja perheiden mukanaolo esim. neuvoa antavissa komiteoissa Hoitoprosesseihin liittyvät mittarit: erikoisala-spesifiset parhaat käytännöt (Best practices) infektioiden torjuntatoimet ja ohjelmat sairaalan maine avohoidossa toimivien spesialistien keskuudessa Hoidon tuloksiin liittyvät mittarit: septisten sairaalainfektioiden määrä elinsiirtojen onnistuminen haittatapahtumien määrä leikkaushoitojen tulokset Lapsen kokemus ja perheen kokemus Nykyaikaisen lasten sairaalahoidon normeja kuvaavat pohjoismaisen NOBAB:n (Nordiskförening för sjukabarnsbehov) standardit muodostavat perustan lapsen ja perheen huomioimiselle sekä sairaalan suunnittelussa että kaikissa lääketieteellisissä prosesseissa. Vaikka kyseessä on YK:n lastenoikeuksien julistukseen perustuva ja siten juridista suojaa Suomessa nauttivien subjektiivisten oikeuksien lista, nämä oikeudet toteutuvat eri tilanteissa eriasteisesti. Perheen ja lapsen kokemuksen yhtenä mittaristona kehitetään Lastensairaalassa palautekysely, jonka avulla voidaan mittaroida lasten oikeuksien toteutumista sairaalahoidossa. Raportoitujen haittatapahtumien (lasten oikeuksien toteutumattomuus) määrä ja laatu jatkuvana palautemekanismina muodostaa perheen kokemus mittariston tärkeimmän osan. Pienten lasten osalta sama mittaristo toimii lapsen kokemus mittaristona. Lasten sairaalahoidon standardit (NOBAB Nordisk förening för sjukabarnsbehov) 1. Sairaalahoitoon ottaminen (sairaalaan vain kun ei muuta vaihtoehtoa) 2. Lapsen oikeus vanhempaan kaikissa hoidon vaiheissa 3. Vanhempien läsnäolon turvaaminen (yöpymismahdollisuus) 4. Tiedottaminen (lapsella ja vanhemmilla oikeus saada tietoa) 5. Yhteispäätös (hoitoon liittyvissä asioissa) 6. Hoitoympäristö (lapsia ei hoideta aikuisosastolla) 7. Normaalikehityksen tukeminen (leikki, koulu, sisustus) 8. Lastensairaanhoitoon sopiva henkilökunta 9. Hoidon jatkuvuus 10. Loukkaamattomuus (hienotunteisuus, yksityisyys) 9/91

10 Vaikka terveydenhuollon alueella on vahvasti tunnistettu tarve toimialan ja palvelujen asiakaslähtöiselle kehittämiselle, on terveydenhuollon organisaatioilla ollut käytössään vain vähän välineitä ja vakiintuneita käytänteitä asiakas- ja potilaskokemustiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Kokemus on tyytyväisyyttä laajempi ja kokonaisvaltaisempi asia, ja sen ymmärtäminen on avain nykyistä potilasystävällisemmän ja potilaskeskeisemmän terveydenhuollon palvelusuunnittelussa. Tekemällä kokemustieto näkyväksi tuodaan potilaiden ääni kuuluviin ja tätä kautta tuetaan nykyisten palvelujen kehittämistä potilaslähtöisemmiksi ja tarpeita vastaaviksi. Lisäksi kokemusten pitkäaikaisen mittaamisen avulla voidaan arvioida muutoshankkeiden vaikuttavuutta ja vaikutuksia. Potilaskeskeisyys ja hyvä käyttäjäkokemus on otettu uuden lastensairaalan toiminnallista suunnittelua ohjaaviksi keskeisiksi periaatteiksi ja tavoitteiksi. Lapsen ja perheen kokemuksen mittaamiseen, seuraamiseen ja hyödyntämisen tueksi uuden lastensairaalan suunnittelussa ollaan aloittamassa erillinen (mutta koko hankkeeseen integroitava) tutkimushanke yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden (Strategisen käytettävyyden tutkimusryhmä, TKK) kanssa. Tämän yhteistyön tavoitteena on mm. kehittää ja hyödyntää potilaskokemusmittaristoja ja mittausmenetelmiä (sisältäen sähköisiä välineitä) sairaalasuunnittelu- ja rakennushankkeen vaikuttavuuden ja vaikutusten seurantaan muutosvaiheessa. Lisäksi tavoitteena on kehittää konsepteja ja prototyyppejä sairaalakäyntiin liittyvistä sähköisistä palveluista: uudet vertaistuen sähköiset palvelut, monipuoliset sähköiset asiointipalvelut ennen ja jälkeen sairaalavierailun, sairaalan palveluprosessia tukevat sähköiset palvelut (esim. opastus, informointi, vuorovaikutus henkilöstön ja potilaiden välillä). Aalto-yliopiston yhteistyönä (Design Factory, TKK) on käynnissä myös sairaalan mallitilahanke, jossa pyritään löytämään potilaiden ja omaisten näkökulmat huomioivia käytännön ratkaisuja potilastilojen suunnittelulle Sairaala työpaikkana Sairaalan kaikkien työntekijöiden työhyvinvointi ja -viihtyvyys ovat keskiössä sairaalaa työpaikkana arvioitaessa. Kun suunnittelun yhtenä lähtökohtana on potilaskeskeisyys, on olennaisen tärkeää varmistaa yhteistoiminnallisen ja osallistavan suunnittelun keinoin myös sairaalan työntekijöiden hyvinvointi ja työolojen kehittyminen toiminnallisen muutosprosessin mukana. HUS:ssa käytössä oleva vuosittainen työolobarometri toimii perustana työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa ja sen kehittämisessä. 10/91

11 Uuden lastensairaalan ja HUS- osaamiskeskusorganisaation suunnitelmiin sisältyy toimintaperiaatteiden sekä organisaatiorakenteiden osalta pyrkiä ns. magneettisairaalamallin toteuttamiseen. Magneettisairaalalla tarkoitetaan sairaalaa, jolle on myönnetty virallinen kansainvälinen Magneettisairaalastatus ANCC:n (American NursesCredentialing Center) toimesta. Magneettisairaalastatus on siis mittaus-tulos tämän laatujärjestelmän määrävälein suoritettavassa auditoinnissa on 14 hoidon laadukkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavaa avaintekijää (magneettivoimaa). Näistä 14 Magneettisairaaloita määrittelevistä avaintekijöistä on v muodostettu viitekehys Magneettisairaalastatusta haettaessa ryhmiteltynä viiteen keskeiseen vetovoimatekijään: transformatiivinen johtajuus, rakenteellinen voimavaraistuminen, esimerkillinen ammatillinen toiminta, uusi tieto, innovaatiot, ja kehittäminen ja empiiriset tulokset. Näiden vetovoimatekijöiden ympärille kehitetään toiminnan mittareita mittaamaan sairaalan toimintaa kaikilla organisaation tasoilla, koskien koko sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa. Magneettisairaalastatuksen saaminen edellyttää toiminnan arviointia mm seuraavien kriteereiden mukaan: Hoitotyön rakenteen, prosessien ja erityisesti potilaan hoidon tulosten arviointi Hoitohenkilöstön saatavuuden arviointi Henkilökunnan osallistuminen laadun ja turvallisuuden ongelmien ratkaisuun ja päätöksentekoon Hoitotyön arvostus magneettiorganisaatiossa on yhteydessä potilaan hoidon laatuun ja turvallisuuteen Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus Otsikossa lueteltuihin tavoiteaiheisiin liittyy sekä toiminnallisia että teknisiä kriteerejä. Näiden tavoiteaiheiden sisältö ja laatumittarit tarkentuvat sovitun aikataulun mukaisesti kevätkaudella Tehtävä, rooli yhteiskunnassa Uudella lastensairaalalla on vastuidensa ja osaamisprofiilinsa takia merkittävä rooli yhteiskunnassa myös lasten erikoissairaanhoidon palvelutuotannon ulkopuolella. Siihen liittyy tärkeä asiantuntijarooli lastensairauksista tiedottamisessa ja sairauksien ehkäisyssä. Käynnissä oleva sosiaali- terveydenhuoltopalvelujen uudistus liittyy myös lastensairaalaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiivistyvän kumppanuuden ja yhteistoiminnan näkökulmasta. Tämän yhteistyön edistäminen kuuluu myös HUS:n strategisiin tavoitteisiin. Uusi lastensairaala voi toimia myös laajasti lasten oikeuksien puolestapuhujana ja tarvittaessa keskustelun herättäjänä silloin kun lapsiin kohdistuvia yhteiskunnallisia epäkohtia tulee esille oman toimintamme piirissä. Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa on Suomessa keskitetty HYKSiin asetuksella määräten. Osa hoidoista, esim. lasten avosydänkirurgia ja elinsiirrot, toteutetaan vain Helsingissä (valtakunnallisista velvollisuuksista yksityiskohtaisemmin kappaleessa 3.3). HYKS lastensairaalan lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian erityisosaamisen piiriin kuuluu lukuisia muitakin pienehköjä potilasryhmiä, joiden ympärille on syntynyt osaamisverkosto ja siten valmius antaa yksilöityjä hoitoja myös harvinaisille potilaille. Tämä on tuottanut monipuolista valtakunnallista tukeutumistarvetta Helsingin Lastenklinikkaan sen lisäksi mitä asetuksella on määritelty. 11/91

12 HYKS lastensairaalan valtakunnalliseen rooliin kuuluu myös koulutus- ja tutkimusvastuu seuraavan polven osaajien koulutuksessa sekä uusien hoitojen kehittämisessä. Lastentautien lisäkoulutusohjelmista (entiset suppeat erikoisalat) osaan voi koulutuksen Suomessa hankkia vain Helsingissä. Yksinomaan Helsinkiin keskitettyihin potilasryhmiin liittyy myös sairaanhoitajien erityiskoulutusta Mittaristo Tavoitteiden toteutumisen arviointiin laaditaan mittaristo yhteistyössä suunnitteluosapuolten (Säätiö ja HUS lastensairaalan suunnitteluorganisaatio) kesken kevätkaudella Sairaalan lääketieteellisen suoristuskyvyn mittarit tullaan muodostamaan HUS:ssa yhteiskäyttöön sovittavista lääketieteellisten prosessien suorituskyvyn standardeista. Uuden lastensairaalan mainetta voidaan mittaroida esim. potilaiden vapaan liikkuvuuden kautta tulevien lähetteiden määrällä. Lapsipotilaan ja perheiden kokemusten mittaristoa tullaan kehittämään toisaalta NOBAB-kriteerien toteutumiseen liittyen ja toisaalta käynnistyvän Aalto-yliopiston tutkimushankkeen myötä jäsentyvien tulosten ja kehitystyön pohjalta. Työolobarometri toimii perustana kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa. Lastensairaalan valtakunnallista vaikuttavuutta voidaan mitata esimerkiksi HUS:n jäsenkuntien ulkopuolelta hoidettavien potilaiden määrällä tai hoitopäivien osuudella koko toiminnasta, ja koulutuksen osalta suoritettujen tutkintojen ja lisäkoulutusten lukumäärillä Tuottavuustavoitteet Taulukossa 1 on esitetty keskeiset uuden lastensairaalan mitattavat tuottavuustavoitteet. Tuottavuuden lisäys perustuu ennen kaikkea lisääntyvään tilatehokkuuteen kun tilat tukevat prosesseja. Tavoite Mittari Lähtötaso Tavoitetaso Henkilöstötuottavuuden lisäys Henkilöstömäärä HUS- ulkopuolisten potilaiden hoidon lisääminen HUS-ulkopuolisen laskutuksen osuus % 30 % Lyhyiden vuodeosastohoitojaksojen vähentäminen 0-1 vrk-jaksojen osuus vuodeosastohoitojaksoista - päivystyksestä alkaneet 17 % 10 % - elektiiviset 42 % 20 % Avohoitoprosessien tehostaminen Vastaanottohuoneiden käyttöaste 4 pot/huone/pvä 6 pot/huone/pvä Päivystyksen tehostaminen Päivystyksen läpimeno-aika (muut kuin seurannassa olevat) 169 min 127 min Leikkaussalien käyttöaste Salikuormitus klo 8-15 leikkaussaleissa (10500 min/sali =100%) 65 % 85 % Taulukko 1. Uuden lastensairaalan tuottavuustavoitteet ja niiden mittarit. HUSulkopuolisen laskutuksen osuus on ollut % vuosina /91

13 3. Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut 3.1. Lastensairaalan yleiskuvaus Tässä suunnitelmassa kuvataan Meilahden kampusalueelle suunniteltavan uuden lastensairaalan rakennushanke. Uusi lastensairaala tulee korvaamaan Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöt ja niissä olevat lasten erikoissairaanhoidon toiminnot. Osa toiminnoista tullaan sijoittamaan myöhemmin peruskorjattavaan Lastenklinikkaan. Lastensairauksien erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan pääkaupunkiseudulla jatkossakin myös HYKS-sairaanhoitoalueen muissa sairaaloissa (Jorvi, Peijas, Kätilöopisto). Lastenklinikka ja Lastenlinna kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS-sairaanhoitoalueen Naisten- ja lastentautien tulosyksikköön (NaLa), joka vastaa koko sairaanhoitoalueen, sairaanhoitopiirin, sen ERVA-alueen ja myös valtakunnallisesti sovittujen potilasryhmien lasten erikoissairaanhoidosta. Somaattiseen lasten erikoissairaanhoitoon sisältyy lastentautien (pediatria), lastenkirurgian ja lastenneurologian monipuoliset ja laaja-alaiset sekundaari- ja tertiaaritason erikoissairaanhoidon päivystykselliset ja ei-päivystykselliset palvelut. Poikkeuksena on lasten astman ja allergioiden elektiiviset polikliiniset palvelut, jotka toteutetaan HUSin medisiiniseen tulosyksikköön (jatkossa Tulehdussairauksien osaamiskeskukseen) kuuluvan Iho- ja allergiasairaalan poliklinikalla. HYKS Jorvin, HYKS Peijaksen, HYKS Kätilöopiston ja HUS-piirin muiden lastenyksiköiden (Hyvinkää, Porvoo, Lohja, Tammisaari) osalta HYKS Lastenklinikka ja Lastenlinna vastaavat sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. HYKS Lastenklinikka on myös kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia yksinomaisia tai pääsääntöisiä valtakunnallisia vastuita. Valtakunnallisesti HYKSiin on keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan, valtaosa allogeenisista luuydinsiirroista ja merkittävä osa vaikean epilepsian hoidosta. HUS NaLa:n lastensairauksiin kuuluu myös lastenpsykiatrian klinikkaryhmä. Siihen kuuluva lastenpsykiatrian yleissairaalapsykiatrinen työryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä pediatrian, lastenkirurgian ja lastenneurologian kanssa HYKS Lastenklinikalla ja Lastenlinnassa. Tämä työryhmä vastaa somaattisten sairauksien ja vaikeiden psykosomaattisten oireiden vuoksi hoitoon tulleiden potilaiden tarvitsemista lastenpsykiatrisista palveluista. Merkittävä osa työstä kohdistuu potilaisiin, joiden hoito on valtakunnallisesti keskitetty lastensairaalaan (elinsiirrot, epilepsiakirurgia, vaativa sydänkirurgia, monet syöpähoidot, vakavasti sairaat vastasyntyneet jne.). Valtaosa lastenpsykiatrisesta toiminnasta toteutuu kuitenkin somaattisesta hoidosta vastaavan Lastenklinikan ulkopuolella, koska lastenpsykiatrisen hoidon painopiste on viime vuosina siirtynyt voimakkaasti avohoitoon (ks kohta ). Toimintoja, joita tällä hetkellä ei ole HYKS Lastenklinikalla, mutta jotka uusina toimintoina integroidaan uuteen lastensairaalaan, ovat alle 16-vuotiaiden potilaiden osalta HYKS:n Huuli-suulaki-halkiokeskuksen toiminta Töölön sairaalasta sekä Silmäkorvasairaalasta päiväkirurgia, Korvaklinikan polikliiniset käynnit, elektiivisten lapsipotilaiden erityisinstrumentaatiota vaativien leikkausten postoperatiivinen hoito ja lasten audiofoniatrinen päivätoiminta. 13/91

14 Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöissä ilmenneiden kosteusvaurioiden takia toiminta on erityisesti vuoden 2013 aikana joutunut useisiin väistöihin ja toiminnallisiin rajoituksiin, mm. kaksi vuodeosastoa ja polikliinisia toimintoja on joutunut siirtymään Lastenklinikalta Naistenklinikan kiinteistöön Projektiorganisaatio ja vastuut Hankkeen organisaatio perustuu allekirjoitettuun aiesopimukseen HUSin ja Säätiön välillä Säätiön hallitus Säätiön hallitus toimii hankkeen rakennuttajan ylimpänä päätöksentekijänä. Hallitus vastaa Lastensairaalan rakennushankkeen laadullisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta sekä tekee päätökset organisoinnista, rahoituksesta, aikataulusta ja toteutusmuodosta sekä keskeisimmistä suunnittelija- ja hankintavalinnoista. Hallitus solmii HUSin kanssa aiesopimuksen lisäksi tarvittavat sopimukset mm. lastensairaalan vuokrasopimuksen. Säätiön asiamiehen tehtävänä on toimeenpanna säätiön hallituksen päätökset sen antamien päälinjausten mukaisesti. Asiamies raportoi hankkeen etenemisestä hallitukselle toimien läheisessä yhteistyössä rakennustoimikunnan kanssa. Lisäksi säätiön asiamies toimii Kiinteistö Oy:n toimitusjohtajana sekä projektin johtoryhmän puheenjohtajana. Kiinteistö Oy Säätiö omistaa keskinäisen kiinteistöyhtiön, joka toimii Lastensairaalan rakennuttajana ja omistajana. Kaikki rakentamiseen liittyvät sopimukset tehdään Kiinteistö Oy:n nimiin ja rakentamisen rahaliikenne kulkee sen kautta. Kiinteistö Oy:llä on oma hallitus, jonka Säätiön hallitus nimeää. Säätiön asiamies toimii Kiinteistö Oy:n toimitusjohtajana ja vastaa sen hallinnollisista ja talouden prosesseista. Kiinteistö Oy toimii hankkeessa HUSin sopimuskumppanina lukuun ottamatta säätiön ja HUSin välisiä sopimuksia. Kiinteistö Oy toimii koordinoidusti rakennustoimikunnan ja projektin johtoryhmän kanssa. Rakennustoimikunta Säätiön perustaman Rakennustoimikunnan tehtävänä on ohjata, koordinoida ja valvoa hankkeen toteutumista säätiön ja HUSin hallitusten päätösten mukaisesti. Rakennustoimikuntaan kuuluu 6 jäsentä, 3 säätiöltä ja 3 HUSilta. Säätiö nimeää toimikunnan puheenjohtajan. Rakennustoimikunta sopii HUSin kanssa hankkeen toiminnallisesta suunnittelusta, sisällöstä ja laajuudesta sekä valmistelee tarvittavat päätösaineistot HUSin, säätiön ja Kiinteistö Oy:n hallituksille. Rakennustoimikunta valvoo yllä mainittujen tavoitteiden toteutumista ja vahvistaa projektin johtoryhmän seurantaraportin sekä käsittelee yllä mainittuihin tavoitteisiin liittyvät suuret muutosasiat sekä strategiset valinnat ja valmistelee ne tarvittaessa osapuolten päätettäviksi. 14/91

15 Projektin johtoryhmä Projektin johtoryhmä vastaa hankkeen operatiivisesta ja käytännön toteuttamisesta säätiön hallituksen, Kiinteistö Oy:n tai rakennustoimikunnan päätösten mukaan. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii säätiön asiamies ja siihen kuuluu yhteensä 6 jäsentä; 3 säätiöltä ja 3 HUSilta. Johtoryhmätyöskentelyssä kukin johtoryhmän jäsen on vastuussa tehtyjen päätösten ja annettujen tehtävien toteuttamisesta omalla vastuualueellaan tarkistaen niiden toteuttamiskelpoisuuden omassa taustaorganisaatiossaan. Rakennuttajakonsultti Hankkeen rakennuttamisesta, valvonnasta ja laadunvarmistuksesta vastaa Sweco PM Oy perustuen Kiinteistö Oy:n kanssa solmittuun sopimukseen Suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu: ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy Rakenne-, GEO- ja kosteudenhallintasuunnittelu: Ramboll Finland Oy LVIJA-suunnittelu: Pöyry Finland Oy Sähkö-, tele- ja turvasuunnittelu: Granlund Oy Toiminnallinen suunnittelu Toiminnallisesta suunnittelusta vastaa lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektiryhmä, jonka jäsenet ovat: Osastonylilääkäri Pekka Lahdenne, NaLan tulosyksikkö, projektipäällikkö Osastoryhmän päällikkö Outi Simonen, NaLan tulosyksikkö Suunnittelija Marjaana Rasanen, NaLan tulosyksikkö Osastonhoitaja Päivi Kuusela-Louhivuori, Medisiininen tulosyksikkö asti Suunnittelukoordinaattori Kaisa Narvio, Sweco PM Oy Projektiryhmää tukee Lastenklinikan seurantaryhmä, jonka jäseniä ovat projektiryhmän lisäksi: Lastenneurologian klinikkaryhmän johtaja Hannu Heiskala, NaLan tulosyksikkö Lastentautien klinikkaryhmän johtaja Eero Jokinen, NaLan tulosyksikkö Lastenkirurgian klinikkaryhmän johtaja Pentti Kallio, NaLan tulosyksikkö Johtava ylihoitaja Inger Mäenpää, NaLan tulosyksikkö Osastoryhmän päällikkö Briitta Klemetti, NaLan tulosyksikkö Osastoryhmän päällikkö Anita Tuhkanen, NaLan tulosyksikkö Osastoryhmän päällikkö Sirpa Vanhasasi-Huida, NaLan tulosyksikkö Osastonylilääkäri, professori Harri Saxen, NaLan tulosyksikkö ja Helsingin yliopisto Toiminnallista suunnittelua ohjaa HUS-tasolta ohjausryhmä: Raija Malmström, suurten rakennushankkeiden hankejohtaja, HUS Yhtymähallinto Anne Priha, investointijohtaja, HUS Yhtymähallinto Salla Itäaho, arkkitehti, HUS Tilakeskus Hannu Lähteenmäki, kiinteistöjohtaja, HUS Tilakeskus Jari Petäjä, tulosyksikön johtaja NaLa 15/91

16 Toiminnallisen suunnittelun käyttäjäryhmät ovat: Vuodeosastoryhmä, pj klinikkaylilääkäri Anne Wikström Ajanvarauspoliklinikkaryhmä, pj klinikkaylilääkäri Päivi Miettinen Teho-osastoryhmä, pj osastonylilääkäri Paula Rautiainen Päivystysryhmä, pj päivystyksen vastaava lääkäri Eero Rahiala Immunosuppressioryhmä, pj klinikkaylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori Leikkaussali-anestesiaryhmä, pj osastonylilääkäri Tomi Taivainen Diagnostiikkaryhmä, pj osastonylilääkäri Kirsi Lauerma Opetus- ja tutkimusryhmä, pj osastonylilääkäri Harri Saxen 3.3. Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta HYKS lastensairaala vastaa ainoana sairaalana Helsingin alueen lasten somaattisesta erikoissairaanhoidosta. HYKS Jorvin, Peijaksen ja HUS-piirin lastenyksiköiden osalta se vastaa sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. Ennen kaikkea HYKS lastensairaala on kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia valtakunnallisia vastuita. Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa maassamme on keskitetty HYKSiin sekä asetuksella määräten (Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä /336) että käytännössä eri erikoisaloille vakiintuneeseen tapauskohtaiseen konsultaatiotoimintaan. HYKSiin asetuksella keskitettyjä lapsipotilasryhmiä ovat: allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot elinsiirrot epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja * kirurginen hoito erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut * huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu leikkaushoito imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia * kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito lasten sappitieatresian hoito lasten glaukooman leikkaushoito lasten vaativa reumaortopedinen hoito luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito luusyövän primaarinen hoito retinoblastooman hoito skolioosin leikkaushoito vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito vasta-ainepositiivisten (FVIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito. *:llä merkityt hoidot annetaan nykyisin HYKS Töölön sairaalassa, mutta nämä hoidot ollaan keskittämässä HYKS Lastenklinikalle. Kun asetuksella on keskitetty imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, tarkoittaa tämä käytännössä kaikkien synnynnäisten sydänvikojen korjaavaa hoitoa, koska lasten kardiologia ja lasten sydänkirurgia ovat monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Siten asetuksen lisäksi käytännössä Lastenklinikalle ovat keskittyneet sydänvikojen osalta myös vaativa sydänvikojen diagnostiikka, elektrofysiologia ja sydänkatetroinnit. 16/91

17 Asetuksen ulkopuolelta myös usean harvinaisen oireyhtymän, esimerkiksi suomalaiseen tautiperintöön kuuluvien APECED- ja Mulibrey- oireyhtymien diagnostiikka on käytännössä suurelta osin keskitetty Helsinkiin. Lastenklinikka hoitaa HUS-erityisvastuualueen (erva) ulkopuolelta tasaisesti väestöjakaumien likimääräisessä suhteessa kaikkien sairaanhoitopiirien potilaita (Kuva 1). Kuva 1. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden osastohoidon kustannusten jakautuminen (%) eri sairaanhoitopiireille vuoden 2013 toteuman perusteella. 17/91

18 Lastenosastojen hoitopäivien jakautuminen yksiköittäin hoitopäivien lukumäärä U Muut sairaanhoitopiirit E Erityisvastuualue (Erva) Jäsenkunnat Kuva 2. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden hoitopäivien jakaantuminen HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien välillä vuonna Suurimmat ulkokuntaosuudet ovat munuais- ja elinsiirto-osastolla K3, sydänosastolla K4 sekä teho-osastolla K9 (Kuva 2). Tämä liittyy valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitoon. Esim. teho-osaston hoitopäiväjakauma on hyvin lähellä väestön maantieteellistä jakautumista Suomessa. K9 hoitaa paljon sellaisiakin potilaita, joiden hoito ei liity keskitettyihin sairauksiin. K9:n hoitopäiväjakauma kuvastaa sitä, että Lastenklinikka antaa valtakunnallisesti hoitoja nimenomaan kaikkein sairaimmille lapsille.. Valtakunnallisesti HYKS:iin keskitettyjen hoitojen kustannukset Lastensairaalan tehtävä kansallisena tertiaarisena erikoissairaanhoidon yksikkönä on merkittävä peruste koko hankkeelle. Valtakunnalliseen rooliin liittyy myös rahoitusosuuksien (HUS ja Suomen valtio) määrittyminen. Erityisesti käynnissä olevan kansallisen varainkeruun takia myös julkisuuden mielenkiinto tähän kysymykseen on huomattava. Lastensairaalan valtakunnallisesta roolista hankkeen eri vaiheissa kirjoitettujen monien tekstien ongelma on se, että kansallinen rooli ei ole yhdellä prosenttiosuudella tai asetuksen määrittämällä potilasohjauksella tai muulla vastaavalla seikalla yksinään määritettävissä. Tarvitaan monipuolisempaa tarkastelua. Voidaan arvioida, että lääketieteen kehittyvän erityisosaamisen ja yksilöllistettyjen hoitojen tulevaisuuden tarpeet ja vaatimukset korostavat HYKS lastensairaalan kansallista roolia. Yhteiskuntarakenteen pitkään jatkunut kaupungistuminen ja väestön vähittäinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle tulee sairaalan elinkaaren aikana suhteellisesti vielä lisäämään tätä kansallista vastuuta. Tässä tarkastelussa HYKS lastensairaalan valtakunnallinen rooli pyritään käsittelemään mahdollisimman monen relevantin tarkastelunäkökulman kautta. Olennaista on lastensairaalan nykyinen ja ennustettu toiminta HUS-piirin, HUS-ervan ja toisaalta muun 18/91

19 maan välillä. Toinen näkökulma on tarkastella kansallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoitovastuuta, jolloin kansalliseen vastuuseen lasketaan mukaan myös HUS-piirin näitä tauteja sairastavat lapset. Erikoissairaanhoidossa n. 20% potilaista aiheuttaa n. 80 % kaikista kustannuksista. Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoito on keskimäärin monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin HUS:n alueen lapsille annettava tavanomainen hoito. Kansallisen vastuun näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että HUS lastensairaalaan keskitettyjen potilaiden hoitojen kustannusvaikutus on suhteellisesti merkittävästi suurempi kuin näiden potilaiden lukumäärä. Yli 90 % lapsipotilaista, jotka ylipäätään asioivat lastensairaalassa, on sairaalan lähikuntien lapsia. HYKS:iin valtakunnallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoidon kustannuksia on arvioitu eri laskentatavoilla. NaLan lastentautien laskutuksesta, jossa on mukana lastentaudit, lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman neonatologian klinikkaa, on HUS-jäsenkuntien laskutuksen osuus ollut % vuosina (Taulukko 2). HUS-erva-alueen laskutuksen osuus on ollut 5-6 % ja muiden sairaanhoitopiirien yhteensä %. Kun huomioon otetaan vain uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden (ei Jorvia, Peijasta, Kätilöopistoa, neonatologian klinikkaa eikä lastenpsykiatrian klinikkaryhmää) yhteenlasketut välisuoritekustannukset, oli HUS-jäsenkuntien ulkopuolinen laskutusosuus % vuosina (Kuva 3). Toteutunut laskutus (,%) Jäsenkunnat ,2 % ,4 % ,3 % E Erityisvastuualue (Erva) ,6 % ,0 % ,4 % U Muut sairaanhoitopiirit ,3 % ,3 % ,0 % X Muut maksajat ,9 % ,3 % ,3 % Summa % % % Taulukko 2. HYKS NaLan lastentautien laskutus ( ja %-osuus) HUS-jäsenkunnilta, HUS-erva-alueelta, muista sairaanhoitopiireistä ja muilta maksajilta Mukana tässä laskelmassa on lastentaudit, lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman neonatologian klinikkaa. Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitokustannusten euromääräisessä kokonaistarkastelussa on mukana HYKS NaLan lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian klinikkaryhmät kokonaisuudessaan. Jäsenkuntalaskutuksesta on poimittu DRG-ryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin. Tämän laskutuksen suuruus jäsenkunnissa v oli n.14 milj. eur. Ulkokuntalaskutuksen kokonaisuudessaan oletetaan kohdistuvan valtakunnallisesti keskitettyihin potilasryhmiin. Sen suuruus v oli n. 36 milj. eur (Taulukko 3). Näiden potilaiden yhteen laskettu kokonaislaskutus oli n. 50 milj. eur. 19/91

20 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Lastenosastojen välisuoritekustannukset yhteensä jakautuminen HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien kesken mukana uuteen lastensairaalaan siirtyvät yksiköt 26,0 % 6,4 % 67,5 % 21,8 % 22,1 % 6,5 % 6,2 % 71,7 % 71,7 % U Muut sairaanhoitopiirit E Erityisvastuualue (Erva) Jäsenkunnat Kuva 3. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden yhteenlaskettujen välisuoritekustannusten jakautuminen HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien kesken 2011, 2012, ja Tilastokeskus: Väestöjakauma 0-15 vuotiaat ennuste HUS-piiri % % Ulkokunnat % % Koko HYKS NaLa/lastenosaamiskeskus: lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia 0-15 vuotiaat kuntalaskutus 2013 väestöennuste HUS 7%, muu Suomi 0% toiminnallinen ennuste* jäsenkunta , , ,73 valtakunnallinen osuus jäsenkuntalaskutuksesta , , ,09 ulkokuntalaskutus , , ,62 valtakunnallinen vastuu yhteensä , , ,71 yht , , ,35 * arvio ulkokuntalaisten leikkausten keskittäminen, n. 300 hoitojaksoa, keskim hinta /hoitojakso Kansallinen vastuu euroa per 0-15 v. suomalainen 52,48 53,51 58,12 Taulukko 3. HYKS NaLan lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian klinikkaryhmien koko kuntalaskutus euroina 0-15-vuotiaiden ikäryhmässä. Jäsenkuntalaskutuksesta on poimittu DRG-ryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin. Ulkokuntalaskutuksen oletetaan liittyvän kokonaan valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitoon. Näiden potilaiden kokonaiskustannus oli näin arvioituna v ,1 milj. eur. Väestö- ja toiminnallisen ennusteen (ulkokuntapotilaiden leikkausten keskittäminen) perusteella kokonaiskustannus v tulee olemaan yli 50 milj. eur. Yhteenvetona voidaan todeta, että HYKS lastensairaalan kustannuksissa jäsenkuntien ja toisaalta ulkokuntien prosentuaalinen osuus on riippuvainen laskutavasta. Kaiken kaikkiaan eri näkökulmista tarkastellen valtakunnallisen vastuun voidaan arvioida olevan % HYKS lastensairaalan kokonaiskustannuksista. Vakuutustyyppisesti ajateltuna näiden toimintojen kustannus v laskettuna kaikkien Suomen 0-15-vuotiaiden osalta oli 52,5 eur lasta kohden. 20/91

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Tuottavuuden edistäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS 6.11.2012 HUS:n tuottavuuden edistäminen - tiivistelmä tuottavuuden

Lisätiedot

CASE UUSI LASTENSAIRAALA UUDET TILAT UUDET TOIMINTATAVAT PEKKA LAHDENNE, LASTENT. DOS. UUDEN LASTENSAIRAALAN TOIM. SUUNN. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 12.1.

CASE UUSI LASTENSAIRAALA UUDET TILAT UUDET TOIMINTATAVAT PEKKA LAHDENNE, LASTENT. DOS. UUDEN LASTENSAIRAALAN TOIM. SUUNN. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 12.1. CASE UUSI LASTENSAIRAALA UUDET TILAT UUDET TOIMINTATAVAT PEKKA LAHDENNE, LASTENT. DOS. UUDEN LASTENSAIRAALAN TOIM. SUUNN. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 12.1.2017 1/17/2017 2 Vuonna 2018 avataan Meilahteen maailman

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-LOKAKUU 2016

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-LOKAKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 58 22.11.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-LOKAKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 58 Lautakuntaa informoidaan tässä kokouksessa

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anna-Kaisa Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO 1 KOHTI TAVOITTEELLISTA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ 1) Alueellinen yhteistyö Yleistä HUS:ista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja Anne Priha Investointijohtaja 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET HUS:n strategian mukaiset tavoitteet koskien potilaslähtöistä, oikeaaikaista

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Sairaala Sinua varten

Sairaala Sinua varten Satasairaalan toiminnan suunnittelua ohjaavat teesit Sairaala Sinua varten eija.vaula@satshp.fi 12-10-2016 Sisältö Tavoitteet Teesit Toiminta Päivystyssairaala Satasairaala hanke Toiminnallinen suunnitelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU /02/02/00/08/2016

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU /02/02/00/08/2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 46 25.10.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 46 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-syyskuun 2016 seurantaraportin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS 19 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 22.11.2016 Liite 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN 2017 VAKANSSIMUUTOKSET Liite 2a Liite 2b Liite 2c Liite 2d Perustettavat ja lakkautettavat toimet (nimikemuutokset) Perustettavat

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP 1962 Tiivis sairaala Keuhkosair ja psyk etäällä 2 21.11.2012 Toimintolähtöinen kokonaisuus Vuodeosastot

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Kuntakierros 2015 Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Taloudesta v 2014 kuntalaskutuksen kasvuprosentiksi sallittiin 2,6%, toteuma 2,42% (LTA:sta TP:een) v 2015 kasvua voi olla 1 % (verrattuna v 2014 tp:een

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020 YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 1 (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 2 (6) KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 3 (6) Tuloslaskelma ja sitovat nettokulut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 4 (6) Toimintatuottojen ja kulujen

Lisätiedot

45 05.06.2012 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO LASTENSAIRAALA-, TRAUMAKESKUS- JA SYÖPÄSAIRAALA-HANKKEISTA

45 05.06.2012 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO LASTENSAIRAALA-, TRAUMAKESKUS- JA SYÖPÄSAIRAALA-HANKKEISTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 45 05.06.2012 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO LASTENSAIRAALA-, TRAUMAKESKUS- JA SYÖPÄSAIRAALA-HANKKEISTA 697/10/03/02/00/2011 HYKS 45 Johdanto Meilahden

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot