Ilomantsin kunta Tekninen ja ympäristölautakunta Asia: Kalliokiven louhinnan ja louheen murskauksen ympäristölupa

Transkriptio

1 Ilomantsin kunta Tekninen ja ympäristölautakunta Liite Asia: Kalliokiven louhinnan ja louheen murskauksen ympäristölupa Hakija: Metsähallitus, Vernissakatu 4, Vantaa. Yhteyshenkilö: Tienrakennusesimies Ilmo Heikkinen, Urheilukatu 3, Lieksa. Maanomistaja: Suomen valtio/metsähallitus, PL 94, Vantaa. Luvan hakemisen peruste ja toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaviin, lain liitten 1, taulukon 2 kohdan 7c mukkantarkemmin määriteltyihin toimintoihin on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 1 momentin kohdassa 6 asiassa (mainittu kivilouhimo ym.) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Alueella on voimassa oleva maa-aineslupa, joka päättyy Maa-ainesluvan uusiminen on vireillä samaan aikaan ympäristöluvituksen kanssa. Kaavoitus Honkavaaran kallioalueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa alueella ei ole kaavamerkintöjä (vaihe 1: valtioneuvosto vahvistanut , vaihe 2: ympäristöministeriö vahvistanut ; vaihe 3: ympäristöministeriö vahvistanut ). Alueen sijainti Ilomantsissa, Valtion metsämailla ( ) sijaitseva Honkavaaran kallioalue sijoittuu Ilomatsin ja Lieksan väliseltä rajalta 1,1 km etelään, tien 522 (Hatuntie) länsipuolelle. Lieksaan on matkaa 63 km ja Ilomantsiin 73 km. Honkavaaran kallioalue sijoittuu Pihlajavaaran kylästä noin 5,5 km etäisyydelle pohjoiskoilliseen seututien 522 (Hatuntie) länsipuolelle. Etäisyys Hatuntiehen on lyhimmillään noin 420 m. Etäisyys lähimpään kiinteistörajaan on 206 metriä. Kiinteistöllä on useita rajanaapureita. Ympäristö Honkavaaran kallioalue sijoittuu havupuuvaltaiseen sekametsään. Honkavaaran kallioalueen länsipuolella noin 106 metrin etäisyydellä on Pönttövaara- Pahkavaaran Natura alue.

2 Pönttövaara-Pahkavaaran Natura alue on vanhojen metsien, soiden ja pienten lampien suojeltu alue, jossa on harvinaisia lintuja, kovakuoriaisia ja muita suojeltaviksi luokiteltavia eläin- ja kasvilajeja. Natura alueisiin kuuluva Patvinsuon kansallispuisto sijaitsee noin 6,5 kilometrin päässä Honkavaaran kallioalueen lounaispuolella. Pohjavesi Honkavaaran kallioalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat noin 3,5 kilometrin etäisyydelle lounaaseen sijoittuva Iso Kivijärven ( ) veden hankintaan soveltuva pohjavesialue ja noin yhdeksän (9) kilometrin etäisyydelle sijoittuva Hiekkaniemen ( ) vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Toiminta Haetaan ympäristölupaa kalliokiven louhintaan ja louheen murskaukseen. Suunnitellulla ottoalueella on arvioitu olevan hyödyntämiskelpoista kalliokiveä noin m³ktr. Ympäristölupaa haetaan 15 vuodeksi. Louhinta Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (rikottaminen). Louhintaa tehdään noin 2-4 vuoden välein. Yksi louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Louhintajaksolla louhitaan noin t kiinteää kalliota, mahdollisesti useammalla räjäytyksellä. Louhintatyöhön valittu urakoitsija laatii alueelle louhintasuunnitelman. Räjäytyksissä käytetään yleisesti käytössä olevia NG- ja emulsioräjähdysaineita (esim. Kemix-putkipanokset, Kemiitti). Räjäytysainetta käytetään noin g/m³ kiveä ( g/t), jolloin räjähdysaineiden kulutus yhtä louhintakertaa kohti on noin 1,5-5,5 t. Räjähdysaineiden menekki riippuu mm. kallion laadusta sekä käytettävästä räjähdysaineesta. Mikäli alueella käytetään Kemix- tai Kemiitti räjähdysaineita, räjähdyksissä vapautuu ainoastaan pieniä määriä typen oksideja ja hiilimonoksidia eli häkää. Räjäytysten päästöillä ei ole terveydellisiä haittavaikutuksia, sillä räjäytyskaasut sekoittuvat nopeasti suureen ilmamäärään. Kemix- ja Kemiitti-räjähdysaineet sisältävät ammoniumnitraattia (happea tuottava aine) sekä öljyä (palava aine). Mikäli maastoon jää räjähtämätöntä räjähdysainetta, se liukenee vähitellen veteen. Epäonnistuneiden räjäytysten seurauksena syntyvät nitraatti- ja öljypäästöt luontoon ovat kuitenkin erittäin harvinaisia, sillä räjäytystyössä käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, jotka tekevät panostustyön huolellisesti sekä ohjeita noudattaen. Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan alueelle vasta panostuksen alkaessa (esim. Kemiitti emulsioräjähteet pumpataan suoraan autosta panostusreikiin). Louhinnassa käytettävien työkoneiden; poravaunun ja kaivinkoneen kevyt polttoöljy varastoidaan louhinnan suorittavan urakoitsijan polttoainesäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä.

3 Taulukossa 1 on esitetty louhinnassa käytettävät raaka-aineet. Räjähdysaineiden, polttoaineen ja voiteluöljyn määrät ovat arvioita. Taulukko 1: Louhinnassa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Minimikulutus (t/louhinta) Kalliokiviaines ei varastoida alueella 1,5 5,5 Räjähdysaineet (esim. Kemix, Kemiitti) Louhinnan ja rikotuksen työkoneiden polttoöljy Louhinnan ja rikotuksen työkoneiden voiteluöljy Maksimikulutus (t/louhinta) kaksoisvaippasäiliöt (2 kpl, á 3000 l) lukittava kontti tai tila 0,1 0,25 Murskaus Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan eri kalliokivilajitteiksi. Honkavaaran kallioalueella käytetään aliurakoitsijoiden murskainlaitteistoja. Murskauksessa voidaan käyttää esimerkiksi 2-3-vaiheista liikkuvaa, Lokotrack-tyyppisestä tela-alustaisesta esimurskaimesta ja aggregaattikäyttöisestä jälkimurskaimesta koostuvaa murskauslaitosta. Esimurskaimena käytettävä telamurskain mahdollistaa murskaimen liikkumisen ottorintauksen mukana, murskattavien massojen liikuttelun sijaan. Esimurskaimelle syöttö voidaan tehdä kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskainta seuraavat yksi tai useampi jälkimurskain sekä seulavaunu. Mikäli tela-alustaisia murskauslaitteistoja ei ole saatavissa, käytetään perinteisiä siirrettäviä murskaimia. Alueelle ei sijoiteta pysyvää murskauslaitosta. Hakijan näkemyksen mukaan sähköllä murskaus ei tuo merkittävää ympäristönsuojelullista etua, sillä kallioalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Honkavaaran kallioalueen kalliokiven murskaukselle on tarvetta louhinnan tavoin noin 2-4 vuoden välein, noin t kerralla. Tyypillisesti murskausjakso kestää noin 1-3 viikkoa ja murskain tuottaa erilaisia murskeita t vuorokaudessa. Koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on alle 500 metriä, tulee hakijan noudattaa Valtioneuvostonasetuksen (800/2010) asettamia toiminta-aikarajoitteita. Murskauslaitoksen murskaimissa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Lokotrack-tyyppinen tela-alustainen esimurskain on tyypillisesti varustettu omalla moottorilla ja jälkimurskaimet ovat aggregaattikäyttöisiä. Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan esimerkiksi työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus noin l, tyypillisesti Finncont DTD-2990), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään noin litraa (kolme säiliötä). Näiden lisäksi myös työkoneissa ja murskaimissa on omat polttoainesäiliöt (työkoneiden säiliöt tyypillisesti l ja murskainten säiliöt l). Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imeytysturvetta. Taulukko 2: Murskauksessa käytettävät raaka-aineet Minimikulutus Maksimikulutus

4 Raaka-aine Varastointipaikka (t/murskaus) (t/murskaus) Kalliokivilouhe Murskaimen ja kaksoisvaippasäiliöt 4 22 työkoneiden polttoöljy Työkoneiden voiteluöljyt lukittava kontti tai vastaava tila 0,2 1 Ympäristövaikutukset Melu, tärinä ja ilmanlaatuvaikutukset Honkavaaran kallioalueella pölyä syntyy kalliokiven louhinnassa, murskauksessa ja seulonnassa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa. Myös kallioalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm kokoluokkaa, jotka laskeutuvat lähelle päästökohdetta. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Hakijan mukaan melu- ja tärinävaikutusten ei oleteta olevan merkityksellisiä alueen syrjäisen sijainnin vuoksi. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Alueella voi muodostua pintavesiä, jotka koostuvat sade- ja sulamisvesistä. Suurin osa pintavalunnasta kuitenkin suotautuu kallionruhjeisiin eikä pintavaluntaa normaalitilanteessa juuri havaita. Mikäli pintavaluntaa alueella tapahtuu esimerkiksi runsaiden sateiden vuoksi, alueen pintavedet kulkeutuvat ympäröivään maastoon. Tarvittaessa alueelle voidaan rakentaa selkeytysallas, jonka pohjalle kiintoaines laskeutuu. Louhintaa suoritetaan ympäröivän alueen pohjavedenpinnan yläpuolella, joten louhinnalla ei siten ole vaikutusta alueen pohjaveteen. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Poltto- ja voiteluainesäiliöt sekä työkoneiden tankkauspisteet suojataan siten, ettei niistä aiheudu maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliöt ovat lukittavia, kaksoisvaipallisia ja lapon- ja ylitäytönestimillä varustettuja. Voiteluaineita varastoidaan alueella lukittavassa tilassa, esimerkiksi aggregaattivaunun varastotilassa. Hakija katsoo, että riski poltto- ja voiteluaineiden pääsystä maaperään varastoinnin aikana on erittäin pieni, sillä säiliöt suojataan ja niiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään ainoastaan työkoneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta, muuta imeytysainetta tai -mattoa mahdollisen öljyvahingon torjumiseksi. Jätehuolto Honkavaaran kallioalueella muodostuu jätteitä kallioalueelle toimintajaksojen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Kaikki alueella mahdollisesti syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan urakoitsijan toimesta paikallisen jätehuollon toimijalle. Jäteöljyt

5 varastoidaan lukittavassa kontissa tai tilassa. Mahdollisesti pienissä ja yllättävissä huoltotöissä syntyvät voiteluaineet, akut, öljysuodattimet ja likaantuneet trasselit säilytetään lukittavassa tilassa. Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan urakoitsijan toimesta asianmukaiseen vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Mahdollisesti toiminnan aikana vahinkotilanteissa likaantunut imeytysturve toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi. Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin aiheuttavat louhintatyöt, erilaisten poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikainen varastointi, työkoneiden vuotamisriski sekä murskainten mahdolliset tulipalot. Poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikaisen varastoinnin sekä työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin rakenteellisin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella sekä ylitäytönestimellä. Polttoaineita varastoidaan alueella vain louhinnan ja murskauksen aikana. Räjähteitä alueella ei varastoida lainkaan. Murskainten toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla. Poikkeustilanteissa työkoneet tai murskaimet pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen tai -mattoon. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa pilaantuneiden maiden vahinkokentälle käsiteltäväksi. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle, Ilomantsin kunnan ympäristölupaviran-omaiselle sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Koska alue on vartioimaton, alueella on ilkivallan tai väärinkäytön riski. Tarvittaessa alueen tulotielle voidaan asentaa lukittava portti tai puomi. Tahaton pääsy alueelle sekä mahdollinen ihmisten tai eläinten tipahtaminen ottorintauksesta estetään ottorintauksen kiertävällä aidalla ja huomiokylteillä. Hakemuksen käsittely Lupahakemuksesta on tiedotettu 30 vrk:n ajan Ilomantsin kunnanviraston ilmoitustaululla sekä kunnan www-sivuilla. Hakemuksen vireilletulosta on lisäksi ilmoitettu paikallislehti Pogostan Sanomissa. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kunnanvirastolla sekä kunnan www-sivuilla ajalla Määräaikaan ei jätetty muistutuksia tahi mielipiteitä. Naapurit kuultiin lupaviranomaisen toimesta. Naapureilla ei ollut huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Lausunnot

6 Lausunto pyydettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Lausunnossa ELY-keskuksen käsityksen mukaan ympäristöluvan myöntämiselle hakemuksen mukaiseen toimintaan ei ole estettä. Asian on valmistellut vs. ympäristösihteeri. PÄÄTÖSEHDOTUS: Tekninen ja ympäristölautakunta myöntää Metsähallitukselle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Ilomantsin kunnan Valtion metsämaille kiinteistölle Ilomantsin Valtionmaa ( ) Honkavaaran kallioalueelle hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Lupa-aikana hyödynnettävä kiviainesmäärä on m³. Vuosittaisten tuotantomäärien tilastoinnista määrätään kohteen maa-ainesluvassa. 2. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää arvoja, joista säädetään Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa, perustellusta syystä, määrätä mitattavaksi toiminnan aiheuttamaa melua lähimmissä mainitun päätöksen mukaisissa häiriintyvissä kohteissa. 3. Koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on alle 500 metriä, asettaa Valtioneuvostonasetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta toiminta-ajoille aikarajoitteita seuraavasti: - Kallion poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana - Rikotus ja räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana - Kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana 4. Pölyn kohtuuton leviäminen ympäristöön tulee estää. Mikäli perustellusti epäillään pölyn leviämisen ylittävän raja-arvoja, joita säädetään Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011), voi valvontaviranomainen määrätä tarvittavista mittauksista. 5. Mikäli louhokseen tahi välittömälle toimintoalueelle kertyy ylijäämävesiä, tulee alueelle rakentaa selkeytysallas, johon ylijäämävedet johdetaan ennen niiden joutumista ympäröivään maastoon/avo-ojiin. 6. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä otettavaksi ja tutkittavaksi näytteitä alueelta poistuvasta vedestä, jos alapuolisen luonnonveden kiintoainespitoisuuden tahi muun vedenlaatutekijän perustellusti epäillään kohonneen tahi muuttuneen toiminnan seurauksena. 7. Työkoneiden tankkaus- ja huoltoalueet tulee sijoittaa varsinaisen louhinta-alueen ulkopuolelle ja suojata siten, ettei maaperään, pohjaveteen tahi vesistöön pääse polttoaine-, öljy- tai muita haitallisia päästöjä (527/ , ). Koneiden ja laitteiden laajamittaisia huoltotöitä tai pesuja ei toimintoalueella eikä sen läheisyydessä saa suorittaa. 8. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippaisia tai kiinteään, katettuun valuma-altaaseen sijoitettuja. Säiliöiden tulee olla lukittuja ja ne on varustettava lapon- ja ylitäytön estimillä. 9. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on alueella oltava riittävästi kemikaalien imeytykseen tarkoitettua torjuntamateriaalia. 10. Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava myös luvan valvontaviranomaiselle kaikista poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista tahi päästöistä.

7 11. Jätehuolto toiminnassa on järjestettävä ympäristö- ja maa-aineslupien hakemuksessa esitetysti siten, ettei aiheuteta ympäristön roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tahi muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. 12. Luvanhaltijan vastuulla on varmistaa, että alueella urakoivat toiminnanharjoittajat ovat tietoisia luvasta ja lupamääräyksistä sekä noudattavat toiminnoissaan valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Alueella työskentelevien urakoitsijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota koneiden ja laitteiden kuntoon öljy- ja muiden vahinkojen välttämiseksi. 13. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden menetelmien kehittymisestä ja varauduttava uusien menetelmien käyttöönottoon myös melu-, pöly- ja muiden ympäristöä mahdollisesti rasittavien päästöjen torjunnan osalta (527/ , 6, 14). 14. Mikäli toiminnassa tapahtuu, tahi siihen suunnitellaan olennaisia muutoksia, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvissä kohdin, tai toimintaa oleellisesti laajennetaan, tulee luvanhaltijan ilmoittaa tapahtuvista tai suunnitelluista muutoksista valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi muutosten johdosta edellyttää lupamääräysten tarkistamista tai uuden ympäristöluvan hakemista (527/ ; 713/2014 8). 15. Luvansaaja on vastuussa mahdollisista vahingoista, joita tässä lupapäätöksessä ei ole ennakoitu aiheutuvan. Vahingonkärsijä on oikeutettu hakemaan korvauksia siten kuin ympäristönsuojelulain (527/2014) 130 :ssä säädetään. 16. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (527/ ). 17. Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen saatua lainvoiman. Ratkaisun ja lupamääräysten perustelut Toiminnan laatu ja laajuus sekä sijainti huomioon ottaen, ei ole perusteltua vastoin lupahakemuksessakin kuvattua olettaa, että toiminnalla saattaisi olla sellaista merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa tahi uhkaa terveydelle, mikä ympäristönsuojelulain (527/2014) :n mukaan estäisi luvan myöntämisen. Toiminnan sijainnin perusteella sen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain (26/1920) 17 :n mukaisia haittoja. Lupamääräykset Lupamääräykset 2-4 annetaan toimintojen mahdollisten pöly- ja melupäästöjen haitallisten vaikutusten varalta. Mikäli toiminnot hakemuksen ja tämän päätöksen ennakoinnista poiketen aiheuttavat häiritsevää melua tai havaittavia negatiivisia ilmanlaadullisia vaikutuksia, voidaan lupamääräyksien mukaan edellyttää kulloinkin tarvittavia toimia. Määräykset 5 ja 6 annetaan vesiensuojelullisin perustein. Toimintoalueen länsipuoliset metsäojat laskevat alueen luoteisenpuolisiin lampiin. Merkittäviä riskejä negatiivisille vesistövaikutuksille ei oleteta syntyvän. Määräyksillä voidaan kuitenkin varmistaa riittävän laadullinen vesiensuojelu kaikissa tilanteissa.

8 Määräykset 7-11 annetaan maaperän suojelemiseksi öljy- ym. päästöjen varalta. Maaperän suojelemiseksi annetut määräykset ovat tarpeen, koska toiminta on suurelta osin konevoimaista, jolloin polttoaineet, öljy- ja muut maaperälle haitalliset kemikaalit ovat alati toiminnoissa läsnä. Myös varmistetaan poikkeavien tapahtumien ja onnettomuuksien yhteydessä tarpeellisen tiedon kulku valvontaviranomaiselle. Määräykset 12 ja 13 annetaan korostamaan luvanhaltijan ja toiminnanharjoittajan vastuita. Määräykset 1,10 ja 14 edesauttavat valvontaviranomaisen toimintaa. Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Lupa on voimassa samaa toimintoa koskevan maa-ainesluvan voimassaolon ja määräysten mukaisen ajan. Mikäli samaa toimintoa koskevaa maa-aineslupaa haetaan uusittavaksi, tulee hakemus ympäristöluvan uusimiseksi jättää käsiteltäväksi samassa yhteydessä. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ( ) Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 737/1994 Käsittelymaksu Tästä päätöksestä perittävä maksu määräytyy Ilomantsin kunnan tekninen ja ympäristölautakunnan hyväksymän ( ) ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Tämä ympäristölupapäätös liittyy maa-ainesten ottoalueeseen, johon on samanaikaisesti ratkaistavana maa-ainesluvan uudistaminen. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 5 :n mukaisesti ympäristölupapäätöksestä peritään 80 % taulukkomaksun kokonaismäärästä. Maksun määrä Päätöksen julkipano Tämä ympäristölupapäätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat yleisesti nähtävänä valitusajan loppuun Ilomantsin kunnan virastotalon palvelupisteellä Päätöksestä kuulutetaan Ilomantsin kunnan virallisella ilmoitustaululla, Ilomantsin kunnan www-sivuilla ja paikallislehti Pogostan Sanomissa.

9 Muutoksenhaku Muutoksenhakuohjeet päätöspöytäkirjan erillisenä liitteenä.