Asia: Kalliokiven louhinnan ja louheen murskauksen ympäristölupa

Transkriptio

1 Asia: Kalliokiven louhinnan ja louheen murskauksen ympäristölupa Hakija: Metsähallitus, Vernissakatu 4, Vantaa. Yhteyshenkilö: Tienrakennusesimies Ilmo Heikkinen, Urheilukatu 3, Lieksa. Maanomistaja: Suomen valtio/metsähallitus, PL 94, Vantaa. Luvan hakemisen peruste ja toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaviin, ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000) tarkemmin määriteltyihin toimintoihin on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 7c mukaan kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, on ympäristölupavelvollinen. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 7 :n 1 momentin kohdan 7a asiassa (mainittu kivilouhimo ym.) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Samaa toimintoa koskeva maa-aineslupa on vireillä. Alueella on ollut vuonna 2012 päättynyt maa-aineslupa, jonka uusiminen on vireillä samaan aikaan ympäristöluvituksen kanssa. Tukes on kaivosviranomaisena hyväksynyt Endomines Oy:n varausilmoituksen (VA2014:0060), jonka voimassaolo raukeaa Kyseinen varausalue kattaa myös tässä käsiteltävän ympäristöluvan kohteen alueen. Kaivoslain mukaiset varaustoimenpiteet eivät vaikuta ympäristönsuojelulain nojalla maa-ainesten ottoalueelle myönnettävään ympäristölupaan (mm. KHO 2594/1/13, T 2371). Kaavoitus Hoskonkankaan kallioalueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa alueella ei ole kaavamerkintöjä (vaihe 1: valtioneuvosto vahvistanut , vaihe 2: ympäristöministeriö vahvistanut ; vaihe 3: ympäristöministeriö vahvistanut ). Alueen sijainti Ilomantsissa, Valtion metsämailla ( ) sijaitseva Hoskonkankaan kallioalue sijoittuu Ilomantsin kunnan koillisosaan, noin 10 km etäisyydelle Lieksan kunnanrajasta ja noin 3 km etäisyydelle Venäjän rajasta. Hoskonkankaan kallioalue

2 sijoittuu Pihlajavaaran kylästä noin 5,5 km etäisyydelle pohjoiskoilliseen seututien 522 (Hatuntie) itäpuolelle. Etäisyys Hatuntiehen lyhimmillään on noin 2,8 km. Ympäristö Hoskonkankaan kallioalue sijoittuu havupuuvaltaiseen sekametsään. Hoskonkankaan kallioalueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat noin 8,5 km etäisyydellä Hoskonkankaasta (Taunolan (YSA990908) ja Kölkän kolkan (YSA205759) yksityiset luonnonsuojelualueet). Hoskonkankaan kallioalueesta noin 9 km kaakkoon sijaitsee Kaitajoen (FI ) Natura2000-alue. Pohjavesi Hoskonkankaan kallioalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat noin 9 kilometrin etäisyydelle koilliseen sijoittuvat Iso Kivijärven ( ) ja Hiekkaniemen ( ) vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Toiminta Haetaan ympäristölupaa kalliokiven louhintaan ja louheen murskaukseen. Suunnitellulla ottoalueella on arvioitu olevan hyödyntämiskelpoista kalliokiveä noin m 3 ktr. Ympäristölupaa haetaan 15 vuodeksi. Louhinta Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (rikottaminen). Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten niille varatuille alueille. Tämän suunnitelman mukaisen ottoalueen pintamaat voidaan hyödyntää aiemmin otetun alueen pohjois-itäpuolen kalliorintauksen maisemointiin. Louhintaa tehdään noin 2-4 vuoden välein. Yksi louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Louhintajaksolla louhitaan noin t kiinteää kalliota, mahdollisesti useammalla räjäytyksellä. Louhintatyöhön valittu urakoitsija laatii alueelle louhintasuunnitelman. Räjäytyksissä käytetään yleisesti käytössä olevia NG- ja emulsioräjähdysaineita (esim. Kemixputkipanokset, Kemiitti). Räjäytysainetta käytetään noin g/m 3 kiveä ( g/t), jolloin räjähdysaineiden kulutus yhtä louhintakertaa kohti on noin 1,5 5,5 t. Räjähdysaineiden menekki riippuu mm. kallion laadusta sekä käytettävästä räjähdysaineesta. Mikäli alueella käytetään Kemix- tai Kemiitti räjähdysaineita, räjähdyksissä vapautuu ainoastaan pieniä määriä typen oksideja ja hiilimonoksidia eli häkää. Räjäytysten päästöillä ei ole terveydellisiä haittavaikutuksia, sillä räjäytyskaasut sekoittuvat nopeasti suureen ilmamäärään.

3 Kemix- ja Kemiitti-räjähdysaineet sisältävät ammoniumnitraattia (happea tuottava aine) sekä öljyä (palava aine). Mikäli maastoon jää räjähtämätöntä räjähdysainetta, se liukenee vähitellen veteen. Epäonnistuneiden räjäytysten seurauksena syntyvät nitraatti- ja öljypäästöt luontoon ovat kuitenkin erittäin harvinaisia, sillä räjäytystyössä käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, jotka tekevät panostustyön huolellisesti sekä ohjeita noudattaen. Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan alueelle vasta panostuksen alkaessa (esim. Kemiitti emulsioräjähteet pumpataan suoraan autosta panostusreikiin). Louhinnassa käytettävien työkoneiden; poravaunun ja kaivinkoneen kevyt polttoöljy varastoidaan louhinnan suorittavan urakoitsijan polttoainesäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Taulukossa 1 on esitetty louhinnassa käytettävät raaka-aineet. Räjähdysaineiden, polttoaineen ja voiteluöljyn määrät ovat arvioita. Taulukko 1: Louhinnassa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Minimikulutus (t/louhinta) Maksimikulutus (t/louhinta) Kalliokiviaines Räjähdysaineet (esim. ei varastoida alueella 1,5 5,5 Kemix, Kemiitti) Louhinnan ja rikotuksen kaksoisvaippasäiliöt työkoneiden polttoöljy (2 kpl, á 3000 l) Louhinnan ja rikotuksen työkoneiden voiteluöljy lukittava kontti tai tila 0,1 0,25 Murskaus Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan eri kalliokivilajitteiksi. Hoskonkankaan kallioalueella käytetään aliurakoitsijoiden murskainlaitteistoja. Murskauksessa voidaan käyttää esimerkiksi 2 3-vaiheista liikkuvaa, Lokotracktyyppisestä tela-alustaisesta esimurskaimesta ja aggregaattikäyttöisestä jälkimurskaimesta koostuvaa murskauslaitosta. Esimurskaimena käytettävä telamurskain mahdollistaa murskaimen liikkumisen ottorintauksen mukana, murskattavien massojen liikuttelun sijaan. Esimurskaimelle syöttö voidaan tehdä kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskainta seuraavat yksi tai useampi jälkimurskain sekä seulavaunu. Mikäli tela-alustaisia murskauslaitteistoja ei ole saatavissa, käytetään perinteisiä siirrettäviä murskaimia. Alueelle ei sijoiteta pysyvää murskauslaitosta. Hakijan näkemyksen mukaan sähköllä murskaus ei tuo merkittävää ympäristönsuojelullista etua, sillä kallioalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Hoskonkankaan kallioalueen kalliokiven murskaukselle on tarvetta louhinnan tavoin noin 2-4 vuoden välein, noin t kerralla. Tyypillisesti murskausjakso kestää noin 1 3 viikkoa ja murskain tuottaa erilaisia murskeita t vuorokaudessa. Koska etäisyys lähimpiin melulle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, ei Valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta aseta toiminta-ajoille aikarajoitteita.

4 Kallion porausta ja räjäytystä sekä louheen rikotusta, murskausta, kuormausta ja kuljetusta tehdään arkipäivisin klo Kallioalueen poikkeuksellisen syrjäisen sijainnin vuoksi murskausta, kuormaus ja kuljetusta voidaan tehdä myös lauantaisin klo Murskauslaitoksen murskaimissa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Lokotracktyyppinen tela-alustainen esimurskain on tyypillisesti varustettu omalla moottorilla ja jälkimurskaimet ovat aggregaattikäyttöisiä. Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan esimerkiksi työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus noin l, tyypillisesti Finncont DTD-2990), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään noin litraa (kolme säiliötä). Näiden lisäksi myös työkoneissa ja murskaimissa on omat polttoainesäiliöt (työkoneiden säiliöt tyypillisesti l ja murskainten säiliöt l). Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imeytysturvetta. Taulukko 2: Murskauksessa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Minimikulutus (t/murskaus) Maksimikulutus (t/murskaus) Kalliokivilouhe Murskaimen ja kaksoisvaippasäiliöt 4 22 työkoneiden polttoöljy Työkoneiden voiteluöljyt lukittava kontti tai vastaava tila 0,2 1 Ympäristövaikutukset Melu, tärinä ja ilmanlaatuvaikutukset Hoskonkankaan kallioalueella pölyä syntyy kalliokiven louhinnassa, murskauksessa ja seulonnassa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa. Myös kallioalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm kokoluokkaa, jotka laskeutuvat lähelle päästökohdetta. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Melu- ja tärinävaikutusten ei oleteta olevan merkityksellisiä alueen syrjäisen sijainnin vuoksi. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Alueella voi muodostua pintavesiä, jotka koostuvat sade- ja sulamisvesistä. Suurin osa pintavalunnasta kuitenkin suotautuu kallionruhjeisiin eikä pintavaluntaa normaalitilanteessa juuri havaita. Mikäli pintavaluntaa alueella tapahtuu esimerkiksi runsaiden sateiden vuoksi, alueen pintavedet kulkeutuvat ympäröivään maastoon.

5 Tarvittaessa alueelle voidaan rakentaa selkeytysallas, jonka pohjalle kiintoaines laskeutuu. Louhintaa suoritetaan ympäröivän alueen pohjavedenpinnan yläpuolella, joten louhinnalla ei siten ole vaikutusta alueen pohjaveteen. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Poltto- ja voiteluainesäiliöt sekä työkoneiden tankkauspisteet suojataan siten, ettei niistä aiheudu maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliöt ovat lukittavia, kaksoisvaipallisia ja lapon- ja ylitäytönestimillä varustettuja. Voiteluaineita varastoidaan alueella lukittavassa tilassa, esimerkiksi aggregaattivaunun varastotilassa. Hakija katsoo, että riski poltto- ja voiteluaineiden pääsystä maaperään varastoinnin aikana on erittäin pieni, sillä säiliöt suojataan ja niiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään ainoastaan työkoneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta, muuta imeytysainetta tai -mattoa mahdollisen öljyvahingon torjumiseksi. Jätehuolto Hoskonkankaan kallioalueella muodostuu jätteitä kallioalueelle toimintajaksojen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Kaikki alueella mahdollisesti syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan urakoitsijan toimesta paikallisen jätehuollon toimijalle. Jäteöljyt varastoidaan lukittavassa kontissa tai tilassa. Mahdollisesti pienissä ja yllättävissä huoltotöissä syntyvät voiteluaineet, akut, öljysuodattimet ja likaantuneet trasselit säilytetään lukittavassa tilassa. Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan urakoitsijan toimesta asianmukaiseen vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Mahdollisesti toiminnan aikana vahinkotilanteissa likaantunut imeytysturve toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi. Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin aiheuttavat louhintatyöt, erilaisten poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikainen varastointi, työkoneiden vuotamisriski sekä murskainten mahdolliset tulipalot. Poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikaisen varastoinnin sekä työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin rakenteellisin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella sekä ylitäytönestimellä. Polttoaineita varastoidaan alueella vain louhinnan ja murskauksen aikana. Räjähteitä alueella ei varastoida lainkaan. Murskainten toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla.

6 Poikkeustilanteissa työkoneet tai murskaimet pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen tai -mattoon. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa pilaantuneiden maiden vahinkokentälle käsiteltäväksi. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois- Karjalan pelastuslaitokselle, Ilomantsin kunnan ympäristölupaviranomaiselle sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Koska alue on vartioimaton, alueella on ilkivallan tai väärinkäytön riski. Tarvittaessa alueen tulotielle voidaan asentaa lukittava portti tai puomi. Tahaton pääsy alueelle sekä mahdollinen ihmisten tai eläinten tipahtaminen ottorintauksesta estetään ottorintauksen kiertävällä aidalla ja huomiokylteillä. Hakemuksen käsittely Lupahakemuksesta on tiedotettu 30 vrk:n ajan Ilomantsin kunnanviraston ilmoitustaululla sekä kunnan www-sivuilla. Hakemuksen vireilletulosta on lisäksi ilmoitettu paikallislehti Pogostan Sanomissa. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kunnanvirastolla sekä kunnan www-sivuilla ajalla Määräaikaan ei jätetty muistutuksia tahi mielipiteitä. Naapurit kuultiin lupaviranomaisen toimesta. Naapureilla ei ollut huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Lausunnot Lausunto pyydettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Lausunnossa ELY-keskuksen käsityksen mukaan ympäristöluvan myöntämiselle hakemuksen mukaiseen toimintaan ei ole estettä. Lupamääräyksissä on ELY-keskuksen mukaan huomioitava seuraavat seikat: Ottamisalueen pohja on muotoiltava siten, että sade- ja valumavedet eivät jää ottamisalueen pohjalle. Tarvittaessa vedet on johdettava selkeytysaltaan kautta kiintoaineen erottamiseksi ennen veden johtamista maastoon. Luvanhakijan on urakoitsijaa valitessaan edellytettävä tämän käyttävän toimintaan soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, SY 25/2010). Lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Asian on valmistellut ympäristösihteeri.

7 Päätösesitys: Tekninen ja ympäristölautakunta myöntää Metsähallitukselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Ilomantsin kunnan Valtion metsämaille kiinteistölle Ilomantsin Valtionmaa ( ) Hoskonkankaan kallioalueelle hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Lupa-aikana hyödynnettävä kiviainesmäärä on m 3. Vuosittaisten tuotantomäärien tilastoinnista määrätään kohteen maa-ainesluvassa. 2. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää arvoja, joista säädetään Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa, perustellusta syystä, määrätä mitattavaksi toiminnan aiheuttamaa melua lähimmissä mainitun päätöksen mukaisissa häiriintyvissä kohteissa. 3. Pölyn kohtuuton leviäminen ympäristöön tulee estää. Mikäli perustellusti epäillään pölyn leviämisen ylittävän raja-arvoja, joita säädetään Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011), voi valvontaviranomainen määrätä tarvittavista mittauksista. 4. Mikäli louhokseen tahi välittömälle toimintoalueelle kertyy ylijäämävesiä, tulee alueelle rakentaa selkeytysallas, johon ylijäämävedet johdetaan ennen niiden joutumista ympäröivään maastoon/avo-ojiin. 5. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä otettavaksi ja tutkittavaksi näytteitä alueelta poistuvasta vedestä, jos alapuolisen luonnonveden kiintoainespitoisuuden tahi muun vedenlaatutekijän perustellusti epäillään kohonneen tahi muuttuneen toiminnan seurauksena. 6. Työkoneiden tankkaus- ja huoltoalueet tulee sijoittaa varsinaisen louhintaalueen ulkopuolelle ja suojata siten, ettei maaperään, pohjaveteen tahi vesistöön pääse polttoaine-, öljy- tai muita haitallisia päästöjä (86/2000 4,7-8 ). Koneiden ja laitteiden laajamittaisia huoltotöitä tai pesuja ei toimintoalueella eikä sen läheisyydessä saa suorittaa. 7. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippaisia tai kiinteään, katettuun valuma-altaaseen sijoitettuja. Säiliöiden tulee olla lukittuja ja ne on varustettava lapon- ja ylitäytön estimillä. 8. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on alueella oltava riittävästi kemikaalien imeytykseen tarkoitettua torjuntamateriaalia. 9. Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava myös luvan valvontaviranomaiselle kaikista poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista tahi päästöistä. 10. Jätehuolto toiminnassa on järjestettävä ympäristö- ja maa-aineslupien hakemuksessa esitetysti siten, ettei aiheuteta ympäristön roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tahi muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. 11. Luvanhaltijan vastuulla on varmistaa, että alueella urakoivat toiminnanharjoittajat ovat tietoisia luvasta ja lupamääräyksistä sekä noudattavat toiminnoissaan valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

8 Alueella työskentelevien urakoitsijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota koneiden ja laitteiden kuntoon öljy- ja muiden vahinkojen välttämiseksi. 12. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden menetelmien kehittymisestä ja varauduttava uusien menetelmien käyttöönottoon myös melu-, pöly- ja muiden ympäristöä mahdollisesti rasittavien päästöjen torjunnan osalta (86/ ). 13. Mikäli toiminnassa tapahtuu, tahi siihen suunnitellaan olennaisia muutoksia, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvissä kohdin, tai toimintaa oleellisesti laajennetaan, tulee luvanhaltijan ilmoittaa tapahtuvista tai suunnitelluista muutoksista valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi muutosten johdosta edellyttää lupamääräysten tarkistamista tai uuden ympäristöluvan hakemista (86/ ; 169/ ). 14. Luvansaaja on vastuussa mahdollisista vahingoista, joita tässä lupapäätöksessä ei ole ennakoitu aiheutuvan. Vahingonkärsijä on oikeutettu hakemaan korvauksia siten kuin ympäristönsuojelulain (86/2000) 72 :ssä säädetään. 15. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (86/ ,56 ). Ratkaisun ja lupamääräysten perustelut Toiminnan laatu ja laajuus sekä sijainti huomioon ottaen, ei ole perusteltua vastoin lupahakemuksessakin kuvattua olettaa, että toiminnalla saattaisi olla sellaista merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa tahi uhkaa terveydelle, mikä ympäristönsuojelulain (86/2000) :n mukaan estäisi luvan myöntämisen. Toiminnan sijainnin perusteella sen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain (26/1920) 17 :n mukaisia haittoja. Lupamääräykset Lupamääräykset 2 ja 3 annetaan toimintojen mahdollisten pöly- ja melupäästöjen haitallisten vaikutusten varalta. Mikäli toiminnot hakemuksen ja tämän päätöksen ennakoinnista poiketen aiheuttavat häiritsevää melua tai havaittavia negatiivisia ilmanlaadullisia vaikutuksia, voidaan lupamääräyksien mukaan edellyttää kulloinkin tarvittavia toimia. Määräykset 4 ja 5 annetaan vesiensuojelullisin perustein. Toimintoalueen länsipuoliset metsäojat laskevat alueen luoteisenpuolisiin lampiin. Merkittäviä riskejä negatiivisille vesistövaikutuksille ei oleteta syntyvän. Määräyksillä voidaan kuitenkin varmistaa riittävän laadullinen vesiensuojelu kaikissa tilanteissa. Määräykset 6-10 annetaan maaperän suojelemiseksi öljy- ym. päästöjen varalta. Maaperän suojelemiseksi annetut määräykset ovat tarpeen, koska toiminta on suurelta osin konevoimaista, jolloin polttoaineet, öljy- ja muut maaperälle haitalliset

9 kemikaalit ovat alati toiminnoissa läsnä. Myös varmistetaan poikkeavien tapahtumien ja onnettomuuksien yhteydessä tarpeellisen tiedon kulku valvontaviranomaiselle. Määräykset 11 ja 12 annetaan korostamaan luvanhaltijan ja toiminnanharjoittajan vastuita. Määräykset 1,9 ja 13 edesauttavat valvontaviranomaisen toimintaa. Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Lupa on voimassa samaa toimintoa koskevan maa-ainesluvan voimassaolon ja määräysten mukaisen ajan. Mikäli samaa toimintoa koskevaa maa-aineslupaa haetaan uusittavaksi, tulee hakemus ympäristöluvan uusimiseksi jättää käsiteltäväksi samassa yhteydessä. Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Hakija hakee lupaa toiminnan aloittamiselle ennen kuin tarvittavat luvat (maa-ainesja ympäristölupa) ovat saaneet lainvoiman. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 : n mukainen lupa toiminnan aloittamiseen myönnetään. Päätöksen täytäntöönpanon ei voida katsoa tekevän muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska kyseessä on jo olemassa oleva vuosia toiminut ottoalue. Ei ole perusteltua olettaa, että toiminnan aloittaminen/jatkaminen saattaisi aiheuttaa sellaista pysyvää vahinkoa tahi haittaa, mikä tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki 86/2000 Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ( ) Käsittelymaksu Tästä päätöksestä perittävä maksu määräytyy Ilomantsin kunnan tekninen ja ympäristölautakunnan hyväksymän ( ) ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Tämä ympäristölupapäätös liittyy

10 maa-ainesten ottoalueeseen, johon on samanaikaisesti ratkaistavana maa-ainesluvan uudistaminen. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 5 :n mukaisesti ympäristölupapäätöksestä peritään 80 % taulukkomaksun kokonaismäärästä. Maksun määrä Päätöksen julkipano Tämä ympäristölupapäätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat yleisesti nähtävänä valitusajan loppuun Ilomantsin kunnan virastotalon palvelupisteellä Päätöksestä kuulutetaan Ilomantsin kunnan virallisella ilmoitustaululla, Ilomantsin kunnan www-sivuilla ja paikallislehti Pogostan Sanomissa. Muutoksenhaku Muutoksenhakuohjeet päätöspöytäkirjan erillisenä liitteenä.