Potilasryhmä. Eri-ikäiset, kokeneet lapset. Kuuden vuoden aikana kaikki lasten kylkiluunmurtumat. radiologia, 2 lastenlääkäriä, 2 sosiaalityöntekijää

Transkriptio

1 Liite 3 Liitetaulukko: Suosituksen perustana olevat tutkimukset Näytön vahvuus (levels of evidence) = menetelmällinen laatu + asetelma (JBI, 2013) Interventiotutkimukset ja järjestelmälliset katsaukset * Suosituksen kannalta olennaiset tulokset Sukunimi lähde, vuosi Bailhache et al Barsness et al Tutkimusasetelma: menetelmä Hoitokertomusten ja röntgenkuvien retrospektiivinen tarkastelu Näytön vahvuus Lasten kaltoinkohtelua ennen lapsen kuolemaa tunnistavien mittareiden testaus; mikä tahansa ympäristö (13 ta) 2 Sairaalan suojelutiimin (2 radiologia, 2 lääkäriä, 2 sosiaalityöntekijää & apulaislääkäri) arvio Toimintaympäristö Potilasryhmä (P) Eri-ikäiset, kaltoinkohtelua kokeneet Kuuden vuoden aikana kaikki kylkiluunmurtumat (3758 traumaa, joista 336 kylkiluun- Interventio (I) Tiimin tekemä arvio kuvien ja hoitokertomusten perusteella, onko kyseessä tahallinen Vertailu (C) Erilaiset tunnistamisvälineet Lopputulos muuttujat (O) Kaltoinkohtelu tunnistetaan: ennen vakavia seurauksia/ tarkasti/siten ettei vääriä positiivisia ole Tunnistettiin murtuma tahallaan aiheutetuksi. Tulokset* Mikään väline ei ole riittävän tarkka tunnistamiseksi riittävän varhain Kylkiluunmurtuma indikaattorina oli 95%. Alle 3 vuotiaiden kylkiluunmurtumat tulee arvioida ja tutkia 1

2 Bhardwaj et al Chan 2012 Daniel et al Kuvaileva määrällinen Julkaisemattomaan järjestelmälliseen katsaukseen perustuva 1 Silmäoireiden merkitys tunnistamisessa. (20 ta) 3 riskin arviointi perhetasolla (CARAS=Child Abuse Risk Assessment Scale) 2 Laiminlyönnin ja siihen reagointi (63 ta) murtumaa): jaettiin tahallinen/tah aton -ryhmiin Eri-ikäiset joilla oli aiheuttama päävamma Satunnaisotannalla valitut kiinalaisperheet (N=2363) Laiminlyönnin merkkien ja olosuhteiden arviointi lapsissa ja perheissä vai tahaton murtuma Diagnoosin teko Mittarin täyttäminen ja riskiarvio sen pohjalta Silmävammojen perusteella kaltoinkohtelu tunnistetaan. Lasten riskin Laiminlyönnin arviointitavat Laiminlyönnin tarkkaan tunnistamiseksi Kun pienellä lapsella on päävamma, johon liittyy silmävamma, tulee tutkia mahdollisuus CARAS mittarilla voi olla mahdollista. Laiminlyönti havaitaan monin erilaisin tavoin lapsesta/ perheestä/ olosuhteista. Selkeää oikeaa tapaa ei ole. Ekologinen monipuolinen malli on hyödyllinen. Erityisesti on puutteita siinä miten reagoidaan, erityisesti 2

3 Dubowitz et al Kemp et al Kemp et al Lindberg et al.2013 Klusteroitu, satunnaistettu Retrospektivinen, kuvaileva uusinta 2 18 yksityistä perusterveyden huollon yksikköä 1 Koko vartalon radiologinen (SS & BS) (34 ta) 1 Neuroradiologinen aiheutetun päävamman tunnistamiseksi (18 ta) 3 Monikeskus, jossa tutkittiin uudelleen mahdollisesti kaltoinkohdellut Yksiköt satunnaistettu SEEK (the Safe Environment for Every Kid) mallin mukaiseen toimintaan Alle 18 vuotiaat, joilla epäily kaltoinkohtelusta Alle 18 vuotiaat, joilla kaltoinkohtel usta johtuva päävamma Alle 10 vuotiaat (N=2890), joita kaltoinkohdeltu, joilla oli SEEK malli: malli: (riskitekijät), kysely (tarkastuslista) vanhemmille ja sosiaalityöntekijän konsultaatio SS & BS Aivojen CT (lisäksi uusinta CT, aivojen MRI tai ultraääni) Maksan transaminaasien tutkimisen validointi, kun lapsella vatsavamm a Tavanomainen tapa toimia Henkilökunn an asenteet, tiedot ja toiminta & hoitotietojen tarkastelu Fyysisen radiologisesti Tarkemman tutkimuksen hyöty diagnosoinnissa Transaminaasitason määrittely kaltoinkohtel un diagnosoinni ssa kouluympäristössä. Muutosta positiiviseen tapahtui joka alueella, erityisesti riskien kuten stressi, alkoholinkäyttö, väkivalta puheeksi ottamisessa ja käsittelyssä. Vaikutus säilyi pitkään, 36 kk. Alle 2 vuotiaille tarpeen tehdä monipuolinen koko vartalon radiologinen kaltoinkohtelua epäiltäessä Akuutin päävamman saaneen lapsen tutkimuksen tulee sisältää: CT, MRI & DWI Kaltoinkohdelluilla lapsilla maksan transamiaasien taso >80 IU/L, indikoi vatsavammaa. 3

4 Louwers et al McKeown 2012 Kohortti, jossa interventio 2 7 sairaalan ensiavuissa tehty tarkistuslistaa testaava, jossa sairaanhoitajille Tapaus 4 Henkilökunnalle tehty ja kehittämishanke (5 vuoden ajan), moniammatilliset palvelut haasteellisille perheille, joilla vuotiaita lapsia vatsavamma (n=82) Alle 18 vuotiaat (N=104028) Analysotiin: 32 kokousdokumenttia, 43 henkilökunnan haastattelua, 9 satunnaisen asiakastapauksen syväanalyysiä, jotka hoidettu yhdessä sovitun uuden protokollan mukaan Tarkistuslistan käyttö (Escape Form) tunnistamisessa Yhdessä kehitetty ja sovittu toimintatapa Tavanomainen hoito Kaltoinkohtelu tunnistetaan triagen yhteydessä / ja perheiden tilanteen parantuminen Systemaattinen tarkistuslistan käyttö parantaa tunnistamista, samoin hoitajien Yhdessä sovittu moniammatillinen toimintatapa parantaa tunnistamista, mutta ei ole yksinään riittävä. Tarvitaan myös prosessien ja työskentelytapojen syvällistä yhteensovittamista, myös kansallista ohjausta. Tulokset riippuvat myös yksilöiden ja ryhmien kapasiteetin huomioon ottamisesta ja radikaalista reflektoinnista. 4

5 Pierce et al Smeekens et al Wills et al Tapaus-verrokki, jossa interventio Satunnaistettu, sokkoutettu koekontrolli (ennen.jälkeen asetelma) 3 Pilotti lapsilla joilla mustelmia (PICU) 1 Yhden sairaalan ensiapuhenkilök untaan kohdistuva Kuvaileva 4 Alueellisen terveyspalvelun - ja kehittämishanke; toteutettiin organisationaalisen muutosstrategian mukaan 0-48 kk ikäiset, jotka hoidettu teholla trauman vuoksi (tapauksia 42, verrokkeja 53) Mustelmien määrittely (määrä, paikka, potilaan ikä), johtuvatko kaltoinkohte lusta, päätöksente komallin avulla. 38 ensiavussa työskentelevää sairaanhoitajaa (jaettu koe- ja konrolliryhmään 19+19) Alueellinen terveyspalvelu, jonka henkilökunnan (N=yli 700) tunnistamista kehitettiin ja arvioitiin pohjautuen suositeltuun Tavanomainen tapa toimia Kaltoinkohtelusta johtuvien mustelmien kriteerit (vanhemman haastattelu, itsearviointi) 2 tunnin pituinen, internet pohjainen kaltoinkohte lun tunnistamis esta Toteutus: ylemmän johdon tuki, alueellinen yhteistyö, lisäresurssit,, ja harjoittelu. Aineistot: 85 haastattelua, yli 6000 hoito- Mustelmien sijainti vartalolla, korvassa tai niskassa alle 4 vuotiaalla sekä millaiset mustelmat tahansa alle 4 kk ikäisellä indikoivat kaltoinkohtelua ja vaativat lisätutkimuksia. Toiminta tilanteissa parantui arviointiryhmän mukaan, samoin oman arvioinnin mukaan taidot ja tiedot lisääntyivät koulutukseen osallistuneilla. Henkilökunnan luottamus omiin taitoihin lisääntyi, tarvitsivat kuitenkin tukea. lisääntyi. Moniammatillinen kehittämistyö parantaa tunnistamista. 5

6 Maguire et al Palovammojen lapsilla (26 ta) toimintamalliin Alle 18 vuotiaiden palovammoih in liittyvät tutkimukset, joissa oli pystytty toteamaan palovamma aiheutetuksi erotuksena vahingosta kertomusta, tunnistamisen laadun arviointi ja auditointi. Keskeistä: mekanismi, polttolähde, vamman symmetrisyys Palovamman tahalliseksi; arviointiinstrumentin kehittäminen tahallisten erottamiseksi vahingossa aiheutuneista Tahallisuuskritee rit/erotusdiagnost iset piirteet: Mekanismina immersio, polttolähteenä kuuma vesi, tarkkarajaisuus, selitys ei sovi vammaan, muita tekijöitä esimerkiksi lapsen passiivisuus, aiemmat vammat 6