Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Transkriptio

1 Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 Käsiteltävät asiat mitä perheväkivalta on perheväkivallan tilastoja miten tutkimusryhmässäni on perheväkivaltaa tutkittu tuloksia lasten kaltoinkohtelun tutkimuksesta toimintamalliesimerkkejä & hoitosuositus yhteenveto

3 Perheväkivallan määrittely parisuhdeväkivalta: fyysinen, seksuaalinen, henkinen, lasten kaltoinkohtelu: fyysinen ja henkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö, hoidon laiminlyönti muu perheensisäinen väkivalta viime aikoina alettu puhua ja kirjoittaa myös naisten väkivaltaisuudesta yhä enemmän; myös tutkittua tietoa jonkin verran olemassa (esimerkiksi Flinck 2006) parisuhdeväkivallalla ja lapsiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla voimakas yhteys tutkimusten mukaan

4 Perheväkivallan tilastoja ja taustaa erittäin vaihtelevat eri maissa WHO: naisiin kohdistuva väkivalta yleistä ympäri maailman (15-71 %) => naisiin kohdistuvia uhritutkimuksia tehtykin useita Yhdysvalloissa vuodesta 1980 vuoteen 1995 lasten kaltoinkohtelu lisääntynyt 150% myös Japanissa sen raportointi lisääntynyt

5 Perheväkivallan tilastoja ja taustaa (jatkoa...) Sariola 1990: 72% lapsista ollut vanhempien lievän ja 8% vakavan väkivallan kohteena => uusi lapsiin kohdistuva uhritutkimus on suunnitteilla Tupola & Kallio 2004: diagnoosinumeroiden perusteella 50 vakavaa lasten pahoinpitelyä /vuosi vuosittain Suomessa 300 lasta sairaalahoitoon pahoinpitelyn vuoksi (arvio) myös miehille pitäisi tehdä kysely heihin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta Suomessa tehty Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi (2005), jossa otetaan kantaa myös perheväkivaltaan ja annetaan toimenpide-ehdotuksia

6 Perheväkivallan tutkimushanke (Suomen Akatemia , no ) taustana lasten kaltoinkohtelun tutkimus vuodesta 1994: Paavilainen (1998), joka jatkui Tampereen yliopistosairaalassa lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen ja siihen puuttumisen seurantatutkimuksena. Tällä hetkellä 3 väitöskirjaa tekeillä nykyisin tutkitaan myös parisuhdeväkivaltaa: Flinck (2006) ja Leppäkoski (2007) => tutkittu sekä naisten että miesten kokemuksia parisuhdeväkivallasta ja kehitetty parisuhdeväkivallan tunnistamisen ja hoidon malli päivystyspoliklinikoille (28 poliklinikkaa ympäri Suomen mukana) => aletaan testata post doc tutkimuksina. Tutkitaan sekä toimintamallin että siihen liitettävän koulutusintervention vaikuttavuutta

7 Lasten kaltoinkohteluun liittyvän tutkimuksen tuloksia kaltoinkohtelun tunnistaminen on avain siihen, että voidaan puuttua ja tehdä jotakin lapsen ja perheen hyväksi epäily, tunnistaminen ja varhainen puuttuminen = prosessi terveydenhuollon rooli on tässä myös keskeinen: kaikki lapset käyvät neuvolassa ja vammat hoidetaan terveydenhuollossa => ei ole pelkkä lastensuojelukysymys, vaan moniammatillisen väkivaltatyön kysymys tunnistaminen ja asiaan puuttuminen on todettu vaikeiksi tunnistamisessa ja puuttumisessa on todettu puutteita

8 Lasten kaltoinkohteluun liittyvän tutkimuksen tuloksia (jatkoa...) fyysisen kaltoinkohtelun tunnistamisen ja siihen puuttumisen parantamiseksi on Taysissa kehitetty toimintamalli: ideana moniammatillisen työryhmän työskentely kun epäily herää, lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin ja työryhmä kutsutaan koolle. Jatkotoimenpiteet perustuvat työryhmän päätökseen Taysissa kehitetty malli on perustana myöhemmin annetuille valtakunnallisille ohjeille (Taskinen 2003) mallin käyttöönotto on parantanut tunnistamista ja hoitoa tilastollisesti merkitsevästi, mutta kehitys on hidasta (Flinck, Merikanto & Paavilainen 2007)

9 Lasten kaltoinkohteluun liittyvän tutkimuksen tuloksia (jatkoa...) em. seurantatutkimuksen mukaan tunnistamisen suhteen epävarmojen osuus on pienentynyt ja tunnistaminen on helpottunut epäily pahoinpitelystä herää vanhempien käyttäytymisestä (esim. selittely ja ylihuolehtivuus), lapsen käyttäytymisestä (pelokkuus ja turvattomuus) tai pahoinpitelylle tyypillisistä mustelmista, murtumista, sisäisistä vammoista tai useista tapaturmista henkilökunnan koulutus (sekä peruskoulutus että täydennyskoulutus) todettu tarpeelliseksi

10 Lasten kaltoinkohteluun liittyvän tutkimuksen tuloksia (jatkoa...) on saatu selville myös tunnistamista ja puuttumista helpottavia ja vaikeuttavia tekijöitä (Paavilainen ym. 2006) sekä lasta kaltoinkohtelevien vanhempien käyttäytymisen tyyppejä (esim. kieltävät, peittelevät tai välinpitämättömät vanhemmat) (Hopia, Orhanen & Paavilainen 2004), jotka helpottavat asian selvittämistä perheen kanssa ja joita voidaan käyttää henkilökunnan koulutuksen perustana, esim. pohtia sitä, miten nämä eri tyypit voidaan tunnistaa ja miten heidän kanssaan keskustellaan

11 Lasten kaltoinkohtelun tunnistamista vaikeuttaa työntekijän haluttomuus nähdä: ei voi uskoa tunteet: tuska, ahdistus vanhempien syyllistämisen pelko ei ole kohdannut aiemmin lapset ja vanhemmat peittelevät hoitosuhteen lyhyys ajan puute erilaiset kaltoinkohtelun muodot erottaminen tapaturmista

12 Lasten kaltoinkohtelun tunnistamista helpottaa työkokemus tieto terveen lapsen kehityksestä elämänkokemus tietoinen huomion kiinnittäminen asiaan kaltoinkohtelun merkkien tietäminen hyvin selvät vammat mediakeskustelu

13 Lasten kaltoinkohteluun puuttumista estää vaikeus kysyä ja ottaa puheeksi asian ahdistavuus pelko seuraamuksista vanhempien reaktioiden kohtaaminen perhettä ei tunneta toisten asioihin puuttumattomuuden periaate yhteistyökumppaneiden erimielisyys asiasta

14 Lasten kaltoinkohteluun puuttumista edistää varmistuksen etsiminen keskustelu työyhteisössä asian tuntuminen varmalta selkeät toimintaohjeet

15 Lasta kaltoinkohtelevien vanhempien käyttäytymistyyppejä välinpitämättömät vanhemmat peittelevät vanhemmat selittävät vanhemmat kieltävät vanhemmat myöntävät vanhemmat (Hopia ym. 2004)

16 Toimintamalliesimerkki 1: Valtakunnalliset ohjeet (Taskinen 2003) lasten fyysisen pahoinpitelyn selvittäminen ohjeet eri ammattiryhmille, erityistä huomiota vaitiolovelvollisuuden soveltamiseen mahdollisen rikoksen selvittelyprosessi ja hoito erotetaan toisistaan tutkimukset valmiina 2 kuukaudessa selvitykset keskitetään pääsääntöisesti lapsi otetaan sairaalaan

17 Toimintamalliesimerkki 2: Tampereen kaupunki Kädestä pitäen-turvaa lapselle: Käsikirja kaltoinkohdellun lapsen kanssa työskenteleville (Tampereen kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi) päivitetty keväällä 2007 tutkimus menossa (moniammatillinen yhteistyö, Jaana Inkilä)

18 Toimintamalliesimerkki 3: Tays fyysisen pahoinpitelyn selvittäminen sairaalan intranetissä ohjeet eri ammattiryhmille työryhmä: lääkäri, omahoitaja, sosiaalihoitaja, psykologi parantanut tunnistamista, mutta ei vielä riittävästi tutkimus edelleen käynnissä (Kirsi Leinonen)

19 Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen ja siihen puuttumisen hoitosuositus aiemman systemaattisesti kerätyn tutkimustiedon (7416 tutkimusta ja asiantuntija-artikkelia => 808 => 77) ja seurantatutkimuksessa kerätyn tiedon perusteella on tekeillä Hoitotyön suositus lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta vuonna 2007 (lähtenyt lausunnoille)

20 Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen ja siihen puuttumisen hoitosuositus suosituksessa kuvataan: kaltoinkohtelun riskitekijät liittyen lapseen (esimerkiksi lapsen ikä, raskauteen tai synnytykseen liittynyt komplikaatio tai lapsen itkuisuus), vanhempiin (esimerkiksi päihteiden käyttö, mielenterveysongelma tai oma lapsena koettu kaltoinkohtelu) ja perheeseen (esimerkiksi muu perheväkivalta tai huono sosiaalinen tilanne), kaltoinkohtelun merkit ja oireet lapsessa, riskitekijöiden kasautumisen keskeisyys sekä tunnistamisen ja puuttumisen keinoja (keskustelu vanhempien kanssa kasvattamis- ja kurittamiskäytännöistä, kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö) (Paavilainen & Flinck 2007)

21 Miten perheväkivaltatutkimusta jatketaan? parisuhdeväkivallan tutkimus: kehitetyn toimintamallin toimivuuden testaus ensiapupoliklinikoilla (Flinck & Leppäkoski) lasten kaltoinkohtelu: 1) em. seurantatutkimuksen jatkaminen Taysissa toimintatutkimuksena, johon liitetään henkilökunnan koulutusinterventio (Leinonen), 2) arviointitutkimus, jossa kehitetään edelleen Tampereen kaupungin kehittämää yhteistyötä lasten kaltoinkohtelun tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa (Inkilä) ja 3) nuorten perheväkivaltakokemusten tutkimus, jossa kuvataan nuorten hyvinvointia ja perheväkivallasta selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä (Lepistö) tutkimuksen objektiivisuuden korostaminen tärkeää => ei voi lyödä etukäteen lukkoon sitä, ketkä voivat olla väkivaltaisia tai ketkä voivat olla uhreja

22 Yhteenveto kaikkien ammattiryhmien rooli moniammatillisen väkivaltatyön kokonaisuudessa on tärkeä => tavoitteena vahvistaa kunkin ryhmän osaamista ja sitä kautta yhteistyötä työntekijöiden aktiivisuus ja rohkeus perheväkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa välttämätöntä: perheiden etsiminen, joissa on esimerkiksi lasten kaltoinkohtelua tai sen riski on olemassa => tuotetaan tietoa tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen menetelmistä mikään yksittäinen riski, oire tai puuttumiskeino ei ole yleispätevä => lapsen ja perheen kokonaistilanne väkivaltatyön lähtökohta

23 Yhteenveto (jatkuu) moniammatillisen väkivaltatyön yhteistyökäytäntöjen kehittäminen on tärkeää => eri ammattiryhmien tehtävien edelleen selkiyttäminen => tietoa lisää myös yhteistyön pulmista sen edelleen kehittämiseksi=> yhteistyökäytännöistä sopiminen tärkeää uusi lastensuojelulaki edellyttää moniammatillisen yhteistyön tehostamista koulutuksen kehittämistä tarvitaan myös edelleen: koulutus on vieläkin puutteellista, vaikka viime aikoina siihen on panostettu jatkuvasti enemmän

24 Lähteitä Paavilainen E & Pösö T Lapset, perhe ja väkivaltatyö, WSOY. Paavilainen E, Kanervisto M, Flinck A, Rautakorpi H Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen, siihen puuttuminen ja näihin liittyvä koulutuksen tarve. Tutkiva Hoitotyö 4(1): Flinck A, Merikanto J, Paavilainen E Lasten fyysisen pahoinpitelyn tunnistaminen ja siihen puuttuminen yliopistosairaalassa. Hoitotiede 19: Taskinen S Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Stakes, Oppaita 55.

25 Lähteitä (jatkuu) Paavilainen E Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Teoksessa: Neuvolatyön käsikirja, Tammi. Paavilainen E, Flinck A. Hoitosuositus lasten kaltoinkohtelun yhteydessä (käsikirjoitus, valmistuu 2007). Paavilainen E, Flinck A Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen: Systemaattisesti kerätty tutkimustieto kehittämistyön tukena. Tutkiva Hoitotyö 5(2): 4-8. Hopia H, Orhanen S, Paavilainen E Perheiden käyttäytyminen sairaalassa: Terveydenhuoltohenkilöstön kuvaus epäilemästään lapseen tai nuoreen kohdistuneesta kaltoinkohtelutapauksesta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 41: Flinck A Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Leppäkoski T Women exposed to acute physical intimate partner violence seeking care at emergency departments. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Väitöskirjat löytyvät sähköisessä muodossa Tampereen yliopiston kirjaston sivuilta.