Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan talous vuosina

Transkriptio

1 LIITE 1 Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan talous vuosina Jouko Narkilahti Leena Hassi Matti Rimpelä TUKEVA-hanke Oulun seutu

2 LIITE 1 2 Sisältö Esipuhe... 3 Tiivistelmä Johdanto Aineisto Palvelukustannukset yhteensä Todelliset palvelukustannukset Palvelukustannusten osuus kuntien käyttömenoista Reaalipanostus lapsiperheiden palveluihin Toimialakohtaiset kustannukset Todelliset palvelukustannukset toimialoittain Palvelukustannusten jakautuminen toimialoittain Reaalipanostus toimialoittain Reaalipanostuksen vuotuiset muutokset toimialoittain Oulun seudulla Toimitilakustannukset Todelliset toimitilakustannukset Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista Reaalipanostus toimitiloihin Yksittäisten palveluiden kustannuksia vuonna Palvelukustannukset viisitasomallin mukaan Todelliset palvelukustannukset palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako) Palvelukustannusten jakautuminen palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako) Reaalipanostus palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako) Pienten toimialojen kustannukset verrattuna palvelutasojen 4 ja 5 yhdistettyihin kustannuksiin (alkuperäinen viisitasojako) Palvelukustannukset vuonna 2011 tarkistetun viisitason mukaan Johtopäätöksiä ja kehittämisen kohteita Päätulokset Kehittämisehdotuksia Liite 1. Palvelutasojen sisältökuvaukset tarkistetussa viisitasojaossa... 42

3 LIITE 1 3 Esipuhe Oulun seudun kunnat käynnistivät syksyllä 2010 lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön kahdella tasolla. Ensin valmisteltiin seudulle yhteinen strateginen tavoiteohjelma vuoteen 2025 saakka ja seuraavaksi kunnat valmistelevat omat ohjelmansa valtuustojen hyväksyttäviksi vuoteen 2013 mennessä. Seutuvaltuusto hyväksyi Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelman kesäkuussa Siinä suositellaan kunnille niiden järjestämisvastuulla olevan toiminnan tarkastelemista viidellä tasolla (=viisitasomalli): 1) Asuinalue, asuminen yms. arjen kehitysyhteisöt. 2) Kaikille yhteiset palvelut riittävät, ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin. 3) Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia erikoistunutta asiantuntijuutta. 4) Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin. 5) Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulkopuolella, useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia pyritään vuoteen 2025 edistämään ensisijaisesti vahvistamalla kehitysyhteisöjä sekä kaikille yhteisiä peruspalveluja (viisitasomallin tasot 1-3) ja niiden kasvatuskumppanuutta niin, että erikoistuneiden palvelujen (tasot 4-5) tarve ja kuormitus vähenevät. Strategisten tavoitteiden uudistuessa tulisi taloudesta kerääntyä tietoja niin, että on mahdollista seurata voimavarojen jakautumista ja kehitystä suhteessa uusin tavoitteisiin. Oulun seudun toimeksiannossa tehdyssä selvityksessä on kerätty kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan taloustietoja vuosilta Tarkoituksena on havainnollistaa, millä tavoin taloustietoja olisi tuotettava, jotta ne kattaisivat kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan laajan kokonaisuuden ja mahdollistaisivat myös strategisen suunnittelun. Tiedot kerättiin ensin syksyllä 2011 vuoteen 2010 saakka ja tähän raporttiin niitä on täydennetty vuoden 2011 tiedoilla. Kuntien yhteyshenkilöiltä saadut taloustiedot koottiin Excel-taulukkoihin, joista on tulostettu kuntakohtaisia ja koko seudun kattavia tunnuslukuja. TUKEVA hankkeen yhteydessä tehty selvitys on rajattu alle 18-vuotiaisiin, koska nämä tiedot olivat käytettävissä olevien voimavarojen ja ajan puitteissa saatavissa. Tässä raportissa esitetään Oulun seudun perustulokset ja alustavasti kuntakohtaisia tietoja ilman tulkintoja. Kun kyseessä on ensimmäinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kokonaisuuden kattamaan pyrkivä talousselvitys, perustiedoissa on vertailukelpoisuutta vähentävää epävarmuutta ja vaihtelua. Tästä seuraa, että kustannustiedot ja niistä johdetut tunnusluvat ovat alustavia. Näistä puutteista huolimatta käytettävissä olevat tiedot ja tulokset kuvaavat lapsi- ja nuorisopolitiikan talouden rakennetta ja kehityssuuntia. Jokaiselle kunnalle on valmisteltu yksityiskohtaisempi raportti. Kun taloustietoja kerätään kunnissa useiden vuosien ajalta taaksepäin, tarvitaan vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi paljon lisätyötä. Kiitän kuntien taloushenkilöstöä vaivannäköä kaihtamattomasta yhteistyöstä aineiston keräämisessä ja KTM Jouko Narkilahtea vaativan pioneerityön tekemisestä. Sinikka Salo Puheenjohtaja, Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön ohjausryhmä

4 LIITE 1 4 Tiivistelmä Oulun seudun kuntien yhteistyönä on valmisteltu laajasti tulkitun lapsi- ja nuorisopolitiikan (yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon) strategisia kuntaohjelmia vuoteen 2025 saakka. Oulu seudun yhteinen ohjelma, joka on suositus kunnille, hyväksyttiin seutuvaltuustossa kesäkuussa Kuntien tavoitteena on esittää kuntakohtaiset lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmat valtuustoille vuoden 2013 kuluessa. Osana ohjelmatyötä tehtiin talousselvitys, jonka tavoitteena oli tehdä näkyväksi kuntien lapsiperheiden palveluihin osoittamat voimavarat ja niiden kehitys vuosina Kun talouden painotusta ja kehitystä tarkastellaan useiden vuosien jaksolla, saadaan näkyviin myös kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisia linjoja. Tässä raportissa on esitetty koko seudun taloustietoja yhteensä ja myös kunnittaisia tietoja. Tarkastelu keskittyy kuitenkin seututasoon. Käytännöllisistä syistä selvitys rajattiin pääosin alle 18-vuotiaiden palveluihin (=lapsiperheiden palvelut). Näitäkään tietoja ei kaikilta osin saatu suoraan kuntien tietojärjestelmistä. Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun kustannukset jäivät kokonaan pois. Monelta osin jouduttiin arvioimaan kustannusten suuruusluokkaa. Siksi tulokset ovat suuntaa antavia. Erityisen harkiten on tarkasteltava kuntakohtaisia tietoja. Kuntien palvelurakenne perustuu hallintokuntiin, toimialoihin ja yksittäisiin palveluihin, eikä niiden kustannuksia ole aikaisemmin jaettu muista suunnista. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025-ohjelmassa esitetty palvelujen uusi tarkastelutapa viisitasomalli - osoittautui haastavaksi. Viisitasomallin mukaiset tulokset on kuitenkin esitetty havainnollistamaan tätä näkökulmaa kunnan palveluihin. Taloustiedot kerättiin kuntakohtaisiin excell -taulukkoihin, joista raportin kuvat ja taulukot on tulostettu. Menetelmä mahdollistaa helposti seuraavien vuosien tietojen lisäämisen ja kuvantamisen aikasarjoina. Tätä menetelmää voidaan suositella laajempaankin käyttöön sekä kunnan sisäiseen strategiseen analyysiin että kuntien väliseen vertailuun. Monista epävarmuustekijöistä huolimatta koko Oulun seutua koskevat päätulokset ovat selviä: 1. Lapsiperheiden palvelukustannusten osuus seudun kuntien käyttömenoista on pysynyt ennallaan, vuosittain noin 35 %.. 2. Lapsiperheiden palvelukustannuksen jakautuminen toimialoille on pääosin pysynyt ennallaan. Valtaosa euroista (75 %) käytettiin varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ja vajaa viidennes sosiaali- ja terveyspalveluihin. Muiden toimintojen osuus oli vain noin 6 %. 3. Lapsiperheiden palvelukustannukset yhteensä ja toimialoittain kasvoivat reaalisesti samassa suhteessa kuin seudun kuntien käyttömenot eli noin 18 % vuosina Erikoistuneiden ongelmasuuntautuneiden palvelujen kustannusten kasvuprosentit ovat selvästi suurempia kuin lähellä perheitä olevien palvelujen kasvuprosentit. 4. Tilakustannusten osuus palvelukustannuksista on kasvanut ja oli vuonna 2011 noin 14% lapsiperheiden palvelujen kokonaiskustannuksista. 5. Vaikka kuntien välisessä vertailussa epävarmuutta on enemmän kuin seututasolla, tuloksista tulevat esiin suuret vaihtelut lapsiväestöön suhteutettujen yksittäisten palvelujen määrärahoissa ja niiden kehityksessä kuuden vuoden aikana. Ennen yksityiskohtaisempien päätelmien tekemistä on kuitenkin varmistettava, että tiedot ovat vertailukelpoisia. Seuraavassa poimintoja yksityiskohtaisemmista tiedoista: Oulun seudun kuntien käyttömenot kasvoivat noin 43% ja lapsiperheiden palvelukustannukset 45%. Vuonna 2011 seudun

5 LIITE 1 5 kuntien lapsiperhepalveluihin suunnattiin yhteensä noin 532 milj. (9 308 /alle 18-v). Vuonna 2011 varhaiskasvatuksen ja koulutuksen käytettiin 75 %,, sosiaali- ja terveyspalveluihin 19 % ja muihin palveluihin 6 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus kasvoi kuuden vuoden aikana 1,3 %- yksikköä ja lukion väheni 1,1 %-yksikköä, muut prosenttiosuudet pysyivät lähes ennallaan. Kun poistettiin rahanarvon ja lasten lukumäärän muutosten vaikutus, reaalinen lisäpanostus lapsiperheiden palveluihin oli 18 % (1388 /alle 18-v). Vuotuinen lisäpanostus vaihteli kunnan käyttömenojen kehityksen mukaan. Se kasvoi 113 eurosta 488 euroon , putosi 54 euroon 2009 ja lisääntyi 195 euroon Euromääräisesti lisäpanostusta suunnattiin kuuden vuoden aikana eniten esi- ja perusopetukseen (570 /alle 18-v., reaalikasvu 17 %), mutta suhteellisesti enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin (381, reaalikasvu 26 %). Varhaiskasvatus sai lisäpanostusta 365, reaalikasvua 17%. Lukioon ei osoitettu lisäpanostusta. Pienistä toimialoista suhteellisesti suurin reaalikasvu oli nuorisopalveluissa (+45 /alle 18 v; +45%). Toimitilakustannukset olivat 2011 noin 14 % palvelukustannuksista, yhteensä noin 71 milj. euroa (noin /alle 18-v.) Reaalikasvu oli 26 % (260 /alle 18-v) Lapsiperheiden palvelut jaettiin viisitasomallin mukaan ensin tietojen perusteella ja tarkemmin ohjeistettuna vuoden 2011 tiedoilla. Tasojen 3 ja 4 prosenttiosuudet muuttuivat tarkistuksessa merkittävästi. Tästä huolimatta voidaan todeta, että yli 80 % kustannuksista sijoittui tasoille 2 ja 3. Vuosina suhteellinen reaalikasvu oli tasoilla 4 ja 5 selvästi suurempaa (+46%) kuin tasoilla 2 ja 3 (yhteensä +13%).

6 LIITE Johdanto Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmatyön yhteydessä kerättiin kunnista mahdollisimman vertailukelpoista tietoa lapsi- ja nuorisopolitiikan taloudesta. Tarkoituksena oli saada kokonaiskuva kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan kustannuksista vuosilta : kuinka taloudellisia voimavaroja on kohdistettu eri hallintokunnille ja erilaisiin palveluihin ja kuinka niiden kustannukset ovat tähän mennessä kehittyneetvastaavaa selvitystä laajasti tulkitun lapsi- ja nuorisopolitiikan kuntataloudesta ei ole aikaisemmin tehty. Taloustietojen kerääminen rajattiin pääosin alle 18-vuotiaiden palveluihin, joita kunta itse järjestää tai hankkii ostopalveluina. Tiedot kerättiin toimialoittain ja mahdollisuuksien mukaan myös yksittäisille palveluille. Yksittäisissä tapauksissa, kuten lukio ja työpajatoiminta, mukaan otettiin toiminta kokonaisuutena, Tavoitteena oli saavuttaa myös mahdollisimman hyvä vertailtavuus eri kuntien välille. Oulun seutuun kuuluvat seuraavat kunnat: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä. Tarkastelussa on omana alueenaan mukana myös uusi Oulu, jossa yhdistyvät Haukipudas, Kiiminki, Oulu ja Oulunsalo vuodesta 2013 alkaen,. Yli-Ii kuuluu myös uuteen Ouluun, mutta se jätettiin pois tiedonkeruusta, koska se ei kuulunut Oulun seutuun. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmassa suositellaan palveluiden luokittelemista uudella tavalla perinteisen hallintokuntakohtaisen jaottelun sijaan. Tästä syystä Oulun seudun kuntien taloustietoja tarkasteltiin myös ns. viisitasomallin mukaan 1. Toistaiseksi toimintojen ja taloustietojen jakaminen viiteen tasoon jäi harjoituksesksi. Nämä tulokset esitettiin vuosien taloustietojen raportissa vain suuntaa antavasti hahmottamaan uutta näkökulmaa. Tarkastelutapaa kehitettiin edelleen, kun vuoden 2011 taloustietoja kerättiin. Raportissa esitetään Oulun seudun kuntien palvelukustannukset ensin yhteiskustannuksena ja sen jälkeen eriteltynä kunnittain. Taloustietoja tarkastellaan vain bruttokäyttömenoina eli palvelujen tuottoja ei ole tarkastelussa mukana. Taloustiedot esitetään vuosittain ensin todellisina euroina, seuraavaksi prosenttiosuuksina yhteiskustannuksista sekä lisäksi vielä indeksikorjattuina ja jaettuna alle 18-vuotiaiden määrällä vuoden 2011 rahan arvon mukaan. Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus. Suhteuttamalla kustannukset alle 18-vuotiaisiin poistetaan lasten ja nuorten väestömäärän muutosten vaikutus kustannuksiin. Näin ajallinen ja vertailu eri kuntien välillä helpottui. Tässä raportissa talousselvityksen tulokset esitetään pääosin ilman tulkintaa. Pohdinnassa tarkastellaan Oulun seudun tulosten antamaa yleiskuvaa lapsi- ja nuorisopolitiikan painotuksista ja kehityksestä. Tulkintoihin palataan yksityiskohtaisemmin sen jälkeen, kun kunnissa on ensin arvioitu ja pohdittu kuntakohtaisissa raporteissa esitettyjä tuloksia. 1 Kunnan järjestämisvastuulla olevaa toimintaa tarkastellaan viidellä tasolla (=viisitasomalli): 1) Asuinalue, asuminen yms. arjen kehitysyhteisöt. 2) Kaikille yhteiset palvelut riittävät, ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin. 3) Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia erikoistunutta asiantuntijuutta. 4) Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin. 5) Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulkopuolella, useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa.

7 LIITE Aineisto Palveluiden sisältö: Taloustiedot keräämisessä. apuna käytettiin oheista excel-pohjaista taulukkoa, johon kunnat keräsivät tiedot (taulukko 1). Kuntien toiminta ryhmiteltiin toimialakohtaisiin palvelukokonaisuuksiin, joista erotettiin yksittäiset palvelut erilleen. Palveluiden sisältö tarkistettiin ja merkittiin muistiin huomion arvoiset asiat myöhempää arviointia varten. Vuoden 2011 tiedot kerättiin tarkemmin jaoteltuina viisitasomallin tasoihin (kappale 6.5). Ensimmäisellä kuntavierailulla kuntien henkilöstöä ohjeistettiin täyttämään taulukko ohjeiden mukaan ja toisella kuntavierailulla käytiin kerättyjen tietojen yksityiskohdat vielä kertaalleen läpi. Tiedot lähettiin kuntiin tarkistettaviksi ja lisätäsmennyksiä pyydettiin tarpeen mukaan. Taulukko 1. Taloustietojen excel-pohjainen keruutaulukko toimialoittain vuosilta Toimitiloja koskevat rivit on jätetty taulukosta pois. Lasten ja nuorten (pääosin alle 18 v.) käyttömenot (1000 ) vuosina Muutos Muutos % Varhaiskasvatus, n. 0-6-vuotiaat Muu päivähoito Erityispäivähoito Esiopetus Esiopetus Perusopetus, n vuotiaat Muu perusopetus Erityisopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Lukio, n vuotiaat Muu lukio-opetus Erityisopetus Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Kotihoidon tuki ja kuntalisät, päiväkodit (myös yksityinen päivähoito), perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta, jne. (Kiertävät) erityislastentarhanopettajat, erityisryhmät, tuettu esiopetus, jne. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen esiopetus Ala- ja yläkoulut, kymppiluokka, jopo, maahanmuuttajaopetus, koulukuljetukset, Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus Nuorisolain mukainen iltapäivätoiminta ja muu koulujen kerhotoiminta Myös etälukiotoiminta, aikuislukiotoiminta ko. ikäryhmän osalta, maahanmuuttajaopetus Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Ammatillinen koulutus, n vuotiaat Muu ammatillinen koulutus Erityisopetus Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Muut sivistyspalvelut, 0-17-vuotiaat Sivistyspalvelut Kulttuuri, 0-17-vuotiaat Kulttuuripalvelut Musiikkiopisto, konservatorio, taidekoulu, kansalaisopistot Kirjastot, museot, musiikki, tiedekeskus, teatteri, kaupunkikulttuuri Liikuntapalvelut, 0-17-vuotiaat Muut liikuntapalvelut Erityisliikunta Nuorisopalvelut, n vuotiaat Muut nuorisopalvelut Työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö Kohdennettu nuorisotyö Sosiaali- ja terveyspalvelut, vuotiaat Lapsiperheiden toimeentulotuki Lastensuojelu Kasvatus- ja perheneuvola Perheiden kotipalvelut Neuvolat Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Perussairaanhoito Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Lasten- ja nuorisopsykiatria Vammaisten palvelut Puhe-, toiminta-, fysioterapia Ehkäisevä päihdetyö Nuorten ohjaus ja neuvontatyö Mukaan myös yli 17-vuotiaat Kohdennettu nuorisotyö tukee ja vahvistaa nuoria eri elämänhallintaan liittyvissä tilanteissa. Kuntien maksamat tuet, jotka kohdistuvat lapsiperheisiin, ei elatustukia Ehkäisevät ja korjaavat toimet, avo- ja sijaishuolto Sisältää myös psykologit, perhetyöntekijät, perheterapeutit Kotipalvelun perhetyöntekijä Äitiys- ja lasten neuvolat (terveyden hoitaja, lääkäri, perhetyöntekijä) Terveyskeskusvastaanotto, terveyskeskuspsykologit, lääkehuolto, laboratorio, röntgen, sairaankuljetus, päivystys Ennaltaehkäisevä perus- ja erikoishammashoito Ei sisällä lapsi ja nuorisopsykiatriaa Erikoissairaanhoitotasoinen toiminta Kehitysvammaiset ja muut vammaiset Myös korjaava päihdetyö

8 LIITE 1 8 Hallintokustannuksiin otettiin mukaan toimialoittain.. Keskushallinnon kustannuksia ei huomioitu lainkaan. Näiden välissä olevat tukipalvelut, jotka palvelivat välittömästi ko. toimialoja, otettiin mukaan. Näitä olivat mm. atk- ja taloushallintokustannukset. Toimitilakustannukset (poistot tai vuokrat, kalusto ja kaikki kiinteistön ylläpitokustannukset tai nämä korvaava sisäinen laskutus) kirjattiin erilleen, koska tarkoituksena oli tarkastella toimitilakustannuksia myös omana kokonaisuutena. Korkoja ja tilinpäätöseriä ei huomioitu. Kustannusten keruuongelmia Kustannusten kohdentaminen alle 18-vuotiaisiin: Kunnilla ei ollut kaikista palveluista valmista tietoa kustannusten kohdistumisesta alle 18-vuotiaisiin. Tällaisia olivat muut sivistyspalvelut, kulttuuri, liikunta, sosiaali- ja terveyspalveluista perheiden kotipalvelut, perussairaanhoito, erikoissairaanhoito, suun terveydenhuolto, lapsiperheiden toimeentulotuki, vammaisten palvelut, puhe-, toiminta- ja fysioterapia sekä ehkäisevä päihdetyö. Näiden palveluiden tiedot selvitettiin asiakaskäyntien perusteella tai niiden puuttuessa henkilökunnan esittämän arvion perusteella. Ongelmana olivat myös maksuttomat palvelut, joissa asiakaskäyntejä ei kirjata erikseen. Lisäksi kunnallisia palveluita käyttävät myös muiden kuntien nuoret eikä kustannusten kohdentumista omiin kuntalaisiin ole aina mahdollista tehdä. Aikaisempien vuosien tiedot: Taloustiedot kerättiin vuosilta , jotta saataisiin ajallista tietoa palvelukustannusten kohdistumisesta ja kehitystrendien muutoksista. Yleisesti ottaen tiedot löytyivät kohtuullisesti kuntien kirjanpidosta. Joissakin kunnissa palvelurakenne tai laskentajärjestelmät olivat muuttuneet tai kunta oli siirtynyt tilaaja-tuottaja-malliin. Nämä näkyivät vuosittaisissa tiedoissa kustannuseroina, joita myöhemmin pyrittiin korjaamaan. Kustannusten vaihtelua selittävät tekijät kirjattiin tietojen keruuvaiheessa taulukkoon. Työntekijöiden vaihtuminen vaikeutti aikaisempia vuosia koskevien arvioiden ja selittävien tekijöiden esittämistä. Palveluiden sisältö: Toimialatasolla kuntien palvelusisältö oli melko samankaltainen, mutta palveluissa saattoi olla kuntakohtaisia eroja. Niitä kirjattiin ylös kuntakohtaisiin tietoihin. Esimerkiksi erityisopetuksen inkluusio (erityisoppilaiden sijoittaminen normaaleihin opetusryhmiin) näkyi eri tavoin kuntien luvuissa. Hankkeet ovat osa palveluiden tuotantoa. Yleensä niitä ei ole kohdistettu minkään yksittäisen palvelun kohdalle, vaan ne on usein kirjattu toimialan sisälle erikseen. Hallinnon kustannukset: Keskushallinnon ja toimialojen hallinnon välimaastoon kuuluvat tukipalvelut. Niiden sisältö ei välttämättä ollut kaikilla kunnilla sama. Hallinto- ja tukipalvelut kohdistettiin pääsääntöisesti toimialojen varsinaiseen palveluun, eikä niitä ole yleensä vyörytetty yksittäisiin palveluihin. Poikkeuksena on ainakin Oulun sosiaali- ja terveyspalvelut, jossa hallintokustannukset on vyörytetty yksittäisiin palvelukustannuksiin. Toimitilakustannukset: Yleensä toimitilakustannukset on hoidettu sisäisellä laskutuksella, mikä sisältää periaatteessa kaikki kiinteistöön kohdistuvat kustannukset. Sisäistä laskutusta ei kuitenkaan ole noudatettu kaikissa palveluissa. Esimerkiksi liikuntatoimen palveluita järjestetään usein koulujen tiloissa, mitä ei ole yleensä laskutettu erikseen. Yksittäisten palveluiden todellisia toimitilakustannuksia arvioitiin käyttötilan perusteella. Joissakin toiminnoissa, esim. aamu- ja iltapäivätoiminnassa, arvioiminen oli hankalaa ja kuntien kesken epäjohdonmukaistakin. Ostopalvelujen toimitilakustannukset eivät näy laskuissa erikseen. Eniten ostopalveluja oli varhaiskasvatuksessa ja muissa sivistyspalveluissa sekä kasvatus- ja perheneuvolapalveluissa.

9 LIITE Palvelukustannukset yhteensä Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden palvelukustannuksilla tarkoitetaan lapsiin ja nuoriin (pääasiassa alle 18-vuotiaat) kohdistuvia kunnallisia palvelukustannuksia. Ne sisältävät palveluiden toimintamenot toimitilakustannuksineen. Ammatillinen koulutus jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, koska se ei aiheuta kustannuksia kaikille kunnille. Haukiputaan kunnan puuttuvia tietoja vuodelta 2005 täydennettiin arvioimalla lapsiperheiden palvelukustannusten prosenttiosuus kunnan käyttömenoista samalle tasolle kuin vuosina Samoin meneteltiin Kempeleen kunnan osalta vuosilta Oulun kaupungin käyttömenoja korjattiin vuosilta tilaaja-tuottaja-malliin siirtymisen aiheuttaman vääristymän takia niin, että lapsiperheiden palvelukustannusten prosentuaalinen osuus kunnan käyttömenoista saatiin samalle tasolle kuin vuosina Samoin meneteltiin Oulunsalon osalta vuosilta Hailuodon kunnan perheneuvolan, avoterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, lasten ja nuorisopsykiatrian sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapian kustannukset arvioitiin vuoden 2010 tasolle vuoden 2011 lukujen osalta. 3.1 Todelliset palvelukustannukset Todelliset palvelukustannukset ilmoitetaan kunkin vuoden rahan arvon mukaan. Taulukko 2. Alle 18-vuotiaisiin kohdistuvien kuntapalvelujen kustannusten jakauma euroina ja prosentteina kunnan mukaan Oulun seudulla vuonna Palvelukustannukset v milj. % Hailuoto 1,4 0,3 % Haukipudas 52,7 9,9 % Kempele 42,2 7,9 % Kiiminki 34,4 6,5 % Liminka 27,4 5,1 % Lumijoki 4,8 0,9 % Muhos 19,8 3,7 % Oulu 307,7 57,8 % Oulunsalo 24,4 4,6 % Tyrnävä 17,3 3,2 % Uusi Oulu 419,1 78,8 % OULUN SEUTU 532,0 100,0 %

10 LIITE 1 10 Todelliset (ei indeksikorjatut) palvelukustannukset, milj Kuntien käyttömenot Lapsiperheet milj. v Kuntien käyttömenot 1 478,2 Lapsiperheet 532,0 Muutos Muutos milj. % Kuntien käyttömenot 441,0 43 % Lapsiperheet 166,2 45 % Lapsiperheiden vuotuisten palvelukustannusten muutos, milj Todelliset Indeksikorjatut Kuva 1. Kuntien käyttömenot ja alle 18-vuotiaiden todelliset (ei indeksikorjatut) palvelukustannukset miljoonina euroina Oulun seudulla vuosina , sekä todellisten (ei indeksikorjattujen) ja indeksikorjattujen palvelukustannusten vuotuiset muutokset miljoonina euroina. 3.2 Palvelukustannusten osuus kuntien käyttömenoista 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lapsiperheiden palvelukustannukset kuntien käyttömenoista, % Oulun seutu Kuva 2: Palvelukustannusten osuus prosentteina kuntien käyttömenoista ja lasten väestöosuus Oulun seudulla vuosina Tulkinta: Alle 18-vuotiaiden palvelukustannusten suhteellinen osuus käyttömenoista on ollut 35 %. Se on kasvanut 0,8 %- yksikköä tarkastelujakson aikana. Alle 18-vuotiaiden väestöosuus on pysynyt ennallaan (25 %). 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lasten osuus väestöstä Lasten osuus 0-6 vuotiaat 7-17 vuotiaat

11 LIITE % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lasten osuus väestöstä v ja 2011, % % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lapsiperheiden palvelukustannukset kunnan käyttömenoista, v ja 2011, % Kuva 3: Alle 18-vuotiaiden väestöosuus ja palvelukustannusten osuus prosentteina käyttömenoista kunnittain vuosina 2005 ja Reaalipanostus lapsiperheiden palveluihin Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärän muutosten vaikutus kustannusten muutoksiin. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias Oulun seutu Vuosi /alle 18-v Muutos Muutos /alle 18-v. % Oulun seutu % Kuva 4: Indeksikorjatut palvelukustannukset (vuoden 2011 rahan arvon mukaan) euroina suhteutettuna alle 18-vuotiaiden lukumäärään Oulun seudulla vuosina

12 LIITE Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18-v. % Hailuoto % Haukipudas % Kempele % Kiiminki % Liminka % Lumijoki % Muhos % Oulu % Oulunsalo % Tyrnävä % Uusi Oulu % OULUN SEUTU % Kuva 5: Indeksikorjatut palvelukustannukset ( /alle 18-vuotias vuoden 2011 rahan arvon mukaan) kunnittain vuosina 2005 ja Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18- vuotias Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Kuva 6: Indeksikorjatut palvelukustannukset ( /alle 18-vuotias vuoden 2011 rahan arvon mukaan) kunnittain vuosina

13 LIITE Toimialakohtaiset kustannukset Haukiputaan kunnan puuttuvia tietoja vuodelta 2005 täydennettiin arvioimalla toimialojen prosentuaalinen osuus palvelukustannuksista samalle tasolle kuin vuosina Samoin meneteltiin Kempeleen kunnan osalta kulttuuripalveluja lukuun ottamatta vuosilta Todelliset palvelukustannukset toimialoittain Todelliset palvelukustannukset ilmoitetaan kunkin vuoden rahan arvon mukaan. Niihin ei ole tehty inflaation huomioivia indeksitarkistuksia. Taulukko 3. Todelliset palvelukustannukset (1000 ) toimialoittain Oulun seudun kunnissa sekä Oulun seutukunnassa yhteensä vuonna Palvelukustannukset v. 2011, 1000 Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sote-palvelut Muut sivistyspalvelut Kulttuuri Liikunta Nuorisopalvelut Yhteensä Todelliset (ei indeksikorjatut) toimialakohtaiset kustannukset, Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sote-palvelut 1000 v Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sote-palvelut Muutos Muutos 1000 % Varhaiskasvatus % Esi- ja perusopetus % Lukio % Sote-palvelut % Todelliset (ei indeksikorjatut) toimialakohtaiset kustannukset, Muut sivistyspalvelut Kulttuuri Liikunta Nuorisopalvelut 1000 v Muut sivistyspalvelut Kulttuuri Liikunta Nuorisopalvelut Muutos Muutos 1000 % Muut sivistyspalvelut % Kulttuuri % Liikunta % Nuorisopalvelut % Kuva 7: Alle 18-vuotiaiden palveluiden todelliset kustannukset toimialoittain Oulun seudulla vuosina

14 LIITE Palvelukustannusten jakautuminen toimialoittain 100 % Toimialakohtaiset palvelukustannukset kaikista lapsiperheiden palvelukustannuksista, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sote-palvelut Muut toimialat Muutos %-yksikköinä v Varhaiskasvatus 26,6 % 0,0 % Esi- ja perusopetus 41,9 % -0,1 % Lukio 6,1 % -1,1 % Sote-palvelut 19,7 % 1,3 % Muut sivistyspalvelut 1,1 % -0,3 % Kulttuuri 1,3 % -0,1 % Liikunta 1,7 % 0,0 % Nuorisopalvelut 1,7 % 0,3 % Toimialat yhteensä 100,0 % Kuva 8: Alle 18-vuotiaiden palvelukustannusten jakautuminen prosentteina toimialan mukaan Oulun seudulla vuosina Muihin toimialoihin on yhdistetty muut sivistyspalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Toimialakohtaiset palvelukustannukset kaikista lapsiperheiden palvelukustannuksista v. 2011, % Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sote-palvelut Muut toimialat Kuva 9: Alle 18-vuotiaiden palvelukustannusten jakautuminen prosentteina toimialan mukaan kunnittain vuonna Muihin toimialoihin on yhdistetty muut sivistyspalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut.

15 LIITE Reaalipanostus toimialoittain Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärässä tapahtuneiden muutosten vaikutus kustannusten määrään. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan. Muihin sivistyspalveluihin kuuluvat mm. musiikkiopistot, konservatorio, taidekoulut ja kansalaisopistot. Kulttuuripalveluihin kuuluvat mm. kirjastot, museot, musiikki, tiedekeskus, teatterit ym. kaupunkikulttuuri Varhaiskasvatuksen indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18 v. % Hailuoto % Haukipudas % Kempele % Kiiminki 12 1 % Liminka % Lumijoki % Muhos 82 5 % Oulu % Oulunsalo % Tyrnävä % Uusi Oulu % OULUN SEUTU % Esi- ja perusopetuksen indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18 v. % Hailuoto 84 2 % Haukipudas % Kempele % Kiiminki 5 0 % Liminka % Lumijoki % Muhos % Oulu % Oulunsalo % Tyrnävä % Uusi Oulu % OULUN SEUTU % Lukio-opetuksen indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18 v. % Hailuoto Haukipudas 22 7 % Kempele % Kiiminki % Liminka % Lumijoki Muhos % Oulu 11 1 % Oulunsalo 16 4 % Tyrnävä % Uusi Oulu 4 1 % OULUN SEUTU -2 0 %

16 LIITE Sote-palveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18 v. % Hailuoto % Haukipudas % Kempele % Kiiminki % Liminka % Lumijoki 16 1 % Muhos % Oulu % Oulunsalo % Tyrnävä % Uusi Oulu % OULUN SEUTU % Muiden sivistyspalveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18 v. % Hailuoto 7 Haukipudas % Kempele 8 35 % Kiiminki 0 2 % Liminka % Lumijoki 1 5 % Muhos 4 4 % Oulu -6-3 % Oulunsalo % Tyrnävä 3 42 % Uusi Oulu -3-3 % OULUN SEUTU -5-5 % Kulttuuripalveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18 v. % Hailuoto % Haukipudas 7 17 % Kempele -5-9 % Kiiminki -6-8 % Liminka % Lumijoki % Muhos % Oulu % Oulunsalo % Tyrnävä -1-1 % Uusi Oulu % OULUN SEUTU 9 8 %

17 LIITE Liikuntapalveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18 v. % Hailuoto % Haukipudas % Kempele % Kiiminki 2 4 % Liminka % Lumijoki % Muhos % Oulu % Oulunsalo 8 42 % Tyrnävä -2-3 % Uusi Oulu % OULUN SEUTU % Nuorisopalveluiden indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18 v. % Hailuoto % Haukipudas % Kempele % Kiiminki % Liminka % Lumijoki % Muhos % Oulu % Oulunsalo 4 8 % Tyrnävä 3 7 % Uusi Oulu % OULUN SEUTU % Kuva 10: Indeksikorjatut kustannukset ( /alle 18-vuotias) toimialan ja kunnan mukaan Oulun seudulla vuosina Reaalipanostuksen vuotuiset muutokset toimialoittain Oulun seudulla Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärässä tapahtuneiden muutosten vaikutus kustannusten määrään. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan. Taulukko 4. Indeksikorjattujen ja lapsiväestön lukumäärään suhteutettujen palvelukustannusten vuotuinen muutos ( / alle 18 v.) toimialoittain Oulun seudulla vuosina Reaalipanostuksen vuotuinen muutos, /alle 18-vuotias Yht. Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sote-palvelut Muut sivistyspalvelut Kulttuuri Liikunta Nuorisopalvelut Toimialat yhteensä

18 LIITE 1 18 Taulukko 5. Indeksikorjattujen ja lapsiväestön lukumäärään suhteutettujen palvelukustannusten vuotuisen muutoksen jakautuminen prosentteina toimialan mukaan Oulun seudulla Reaalipanostuksen vuotuinen muutos, % yhteismuutoksesta Yht. Varhaiskasvatus 0,0 % 27,7 % 32,3 % 28,4 % 30,1 % -16,6 % 17,2 % 26,3 % Esi- ja perusopetus 0,0 % 18,4 % 34,7 % 29,5 % 40,2 % 164,5 % 47,0 % 41,1 % Lukio 0,0 % 4,3 % -1,1 % 6,2 % 4,0 % -26,4 % -13,8 % -0,1 % Sote-palvelut 0,0 % 32,2 % 29,0 % 35,4 % 19,6 % -8,8 % 40,6 % 27,4 % Muut sivistyspalvelut 0,0 % 2,0 % 2,0 % -1,1 % 0,1 % -12,2 % -1,5 % -0,4 % Kulttuuri 0,0 % -1,9 % -1,5 % -1,0 % 1,4 % 7,3 % 3,2 % 0,6 % Liikunta 0,0 % 11,6 % 1,3 % -2,2 % 1,7 % -6,2 % 5,6 % 1,9 % Nuorisopalvelut 0,0 % 5,7 % 3,3 % 4,8 % 2,9 % -1,7 % 1,7 % 3,2 % Toimialat yhteensä 0,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Reaalipanostus vuodessa, Toimialakohtaisten indeksikorjattujen kustannusten vuotuiset muutokset, % yhteismuutoksesta 200,0 % 150,0 % 100,0 % 50,0 % 0,0 % -50,0 % Kuva 11: Indeksikorjattujen kustannusten ( /alle 18 v.) muutos prosentteina kyseisen vuoden yhteenlasketusta muutoksesta Oulun seudulla (ks. taulukko 4 ja 5).

19 LIITE Toimitilakustannukset Toimitilakustannukset pyydettiin kunnilta toimialoittain palveluihin eriteltyinä. Ostopalveluihin liittyvät toimitilakustannukset arvioitiin kuntien toimittamista taulukkotiedoista tai tiedustelemalla palveluiden tuottajilta. Näitä olivat mm. kasvatus- ja perheneuvolapalvelut Oulusta ja Oulun yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon palvelut. Haukiputaan kunnan joidenkin palvelujen toimitilakustannukset vuodelle 2005 arvioitiin vuosien toimitilojen suhteellisen osuuden mukaisesti vastaavista palvelukustannuksista. Kempeleen kunnan toimitilakustannukset vuosille arvioitiin 10 % palvelukustannuksista vuosien tietojen mukaisesti. 5.1 Todelliset toimitilakustannukset Todelliset toimitilakustannukset ilmoitetaan kunkin vuoden rahan arvon mukaan. Taulukko 6. Alle 18-vuotiaiden palvelujen toimitilakustannukset Oulun seudulla kunnittain vuonna Toimitilakustannukset v % Hailuoto 169 0,2 % Haukipudas ,6 % Kempele ,0 % Kiiminki ,9 % Liminka ,5 % Lumijoki 591 0,8 % Muhos ,9 % Oulu ,7 % Oulunsalo ,1 % Tyrnävä ,3 % Uusi Oulu ,3 % OULUN SEUTU ,0 % 600 Todelliset (ei indeksikorjatut) palvelu- ja toimitilakustannukset, milj milj. v Palvelu 532,0 Toimitila 71,5 0 Muutos Muutos milj. % Palvelukustannukset Toimitilakustannukset Palvelu 166,2 45 % Toimitila 25,7 56 % Kuva 12: Alle 18-vuotiaiden todelliset palvelukustannukset ja toimitilakustannukset Oulun seudulla miljoonina euroina vuosina

20 LIITE Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista, % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Oulun seutu Kuva 13: Alle 18-vuotiaiden palveluiden toimitilakustannusten osuus prosentteina palvelukustannuksista Oulun seudulla vuosina ,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista v ja 2011, % Kuva 14: Alle 18-vuotiaiden palveluiden toimitilakustannusten osuus prosentteina palvelukustannuksista kunnittain vuosina 2005 ja Huomioitavaa: Kuntakohtaiset erot johtuvat erityisesti ostopalveluiden määrästä, toimitilainvestoinneista, kiinteistöjen iästä ja niiden ylläpitokustannuksista.

21 LIITE 1 21 Toimitilakustannusten osuus palvelukustannuksista toimialoittain v. 2011, % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 15: Alle 18-vuotiaiden palveluiden toimitilakustannusten osuus prosentteina palvelukustannuksista toimialoittain Oulun seudulla vuonna Huomioitavaa: Varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa toimitilakustannusten osuus on todellisuudessa korkeampi, koska ostopalveluiden toimitilakustannuksia ei ole aina kyetty arvioimaan. 5.3 Reaalipanostus toimitiloihin Oulun seutu Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärässä tapahtuneiden muutosten vaikutus kustannusten määrään. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan Indeksikorjatut toimitilakustannukset, /alle 18-vuotias Oulun seutu Vuosi /alle 18-v Muutos Muutos /alle 18-v. % Oulun seutu % Kuva 16: Indeksikorjatut toimitilakustannukset ( /alle 18-vuotias) Oulun seudulla vuosina

22 LIITE Indeksikorjatut toimitilakustannukset v ja 2011, /alle 18-vuotias Muutos Muutos /alle 18-v. % Hailuoto % Haukipudas % Kempele % Kiiminki -9-1 % Liminka % Lumijoki 51 6 % Muhos % Oulu % Oulunsalo % Tyrnävä % Uusi Oulu % OULUN SEUTU % Kuva 17: Indeksikorjatut toimitilakustannukset ( /alle 18-vuotias) kunnittain vuosina Yksittäisten palveluiden kustannuksia vuonna 2011 Osa taloustiedoista kerättiin jaoteltuina yksittäisiin palveluihin (taulukko 7). Haukiputaan kunnan osalta puuttuvia kustannustietoja vuodelta 2005 täydennettiin arvioimalla vuosien kehityksen mukaisesti. Kempeleen kunnan tietoja puuttuu vuosilta , joten Kempeleen osalta grafiikat rajoittuvat vuosiin Myös muita yksittäisiä kuntia on jätetty tarkastelusta pois, mikäli tiedoissa on havaittu puutteita. Uuden Oulun ja Oulun seudun alle 18-vuotiaiden reaalikustannuksiin ei ole otettu lasten väestömäärää niiltä kunnilta ja vuosilta, joilta yksittäisten palveluiden kustannuksia puuttuu. Taulukko 7. Alle 18-vuotiaiden yksittäisten palveluiden kustannukset /alle 18-vuotias v Palvelukustannukset v. 2011, /alle 18-vuotias Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Lastensuojelu Lasten- ja nuorisopsykiatria Toimeentulotuki Erikoissairaanhoito Erityispäivähoito Perusopetuksen erityisopetus Perusopetuksen koulupsykologit/kuraattorit Lukion koulupsykologit/kuraattorit Työpajatoiminta Kasvatus- ja perheneuvola , Perheiden kotipalvelut Avoterveydenhuolto Vammaisten palvelut Puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalvelut Perusopetuksen opinto-ohjaus Neuvolapalvelut Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

23 LIITE 1 23 Palvelukustannukset v. 2011, /alle 18-vuotias Kuva 31. Yksittäisten palveluiden kustannukset ( /alle 18-vuotias) Oulun seudulla.

24 LIITE Lastensuojelun indeksikorjatut kustannukset /alle 18-vuotias Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Kuva 32. Lastensuojelun indeksikorjatut kustannukset /alle 18-vuotias kunnittain.

25 LIITE Palvelukustannukset viisitasomallin mukaan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja tarkastellaan toimialojen lisäksi myös viidessä tasossa ns. viisitasomallin mukaan: 1. Hyvinvoinnin rakentaminen asuinalueella ja kotona 2. Kaikille yhteiset palvelut, esim. neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin 3. Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja (taso 2) konsultoivaa erikoistunutta asiantuntijuutta 4. Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin 5. Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulkopuolella, useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa (sijaishuolto, erityiskoulu, lastenpsykiatrian osasto) Vuosien kustannukset jaettiin ensimmäisessä raportoinnissa palvelutasoihin taulukon 7 mukaisesti (=alkuperäinen viisitasojako). Koska käytettävissä olevien taloustietojen jakaminen tasoille oli karkeaa, tulokset esitetään myös yhdistämällä tasot 2 ja 3 sekä 4 ja 5. Luv uissa esitetään vuosien tiedot alkuperäisen viisitasojaon mukaan. Haukiputaan kunnan puuttuvia kustannustietoja vuodelta 2005 täydennettiin arvioimalla vuosien kehityksen mukaisesti. Kempeleen kunnan palvelutasokohtaisten kustannusten prosentuaalinen osuus vuosilta arvioitiin vuoden 2009 mukaan.

26 LIITE 1 26 Taulukko 8. Kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan palveluiden jakaminen alkuperäisen viisitasojaon mukaan. Toimitiloja koskevat rivit on jätetty taulukosta pois. Palvelutasot Varhaiskasvatus, n. 0-6-vuotiaat Muu päivähoito Erityispäivähoito Esiopetus Esiopetus Perusopetus, n vuotiaat Muu perusopetus Erityisopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Lukio, n vuotiaat Muu lukio-opetus Erityisopetus Koulupsykologi/kuraattori Opinto-ohjaus Muut sivistyspalvelut, 0-17-vuotiaat Sivistyspalvelut Kulttuuri, 0-17-vuotiaat Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut, 0-17-vuotiaat Muut liikuntapalvelut Erityisliikunta Nuorisopalvelut, n vuotiaat Muut nuorisopalvelut Työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö Kohdennettu nuorisotyö Sosiaali- ja terveyspalvelut, vuotiaat Lapsiperheiden toimeentulotuki Lastensuojelu Kasvatus- ja perheneuvola Perheiden kotipalvelut Neuvolat Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Perussairaanhoito Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Lasten- ja nuorisopsykiatria Vammaisten palvelut Puhe-, toiminta-, fysioterapia Ehkäisevä päihdetyö

27 LIITE Todelliset palvelukustannukset palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako) Todelliset palvelukustannukset ilmoitetaan kunkin vuoden rahan arvon mukaan Palvelutasokohtaiset todelliset (ei indeksikorjatut) kustannukset, Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Oulun seutu Muutos Muutos % Taso % Taso % Taso % Taso % Yhteensä % Kuva 18: Alle 18-vuotiaiden todelliset palvelukustannukset palvelutasoittain Oulun seudulla alkuperäisen viisitasojaon mukaan. Palvelutasokohtaiset todelliset (ei indeksikorjatut) kustannukset, Tasot 2 ja 3 Tasot 4 ja 5 Oulun seutu Muutos Muutos % Tasot 2 ja % Tasot 4 ja % Yhteensä % Kuva 19: Alle 18-vuotiaiden todelliset palvelukustannukset palvelutasoittain (tasot 2 ja 3 sekä tasot 4 ja 5 yhdistetty) Oulun seudulla alkuperäisen viisitasojaon mukaan.

28 LIITE Palvelukustannusten jakautuminen palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Palvelutasokohtaisten kustannusten osuus kaikista kustannuksista, % Taso 2 Oulun seutu Taso 3 Oulun seutu 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Palvelutasokohtaisten kustannusten osuus kaikista kustannuksista, % Muutos %-yksikköinä Taso 2 Oulun seutu 78,6 % -2,9 % Taso 3 Oulun seutu 4,9 % -0,5 % Taso 4 Oulun seutu 10,1 % 1,5 % Taso 4 Oulun seutu Taso 5 Oulun seutu Taso 5 Oulun seutu 6,4 % 2,0 % Kuva 20: Tasojen 2-5 osuudet prosentteina alle 18-vuotiaiden palvelukustannuksista Oulun seudulla alkuperäisen viisitasojaon mukaan vuosina % Palvelutasokohtaisten kustannusten osuus kaikista kustannuksista, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Muutos %-yksikköinä Tasot 2 ja 3 Oulun seutu 83,5 % -3,4 % Tasot 2 ja 3 Oulun seutu Tasot 4 ja 5 Oulun seutu Tasot 4 ja 5 Oulun seutu 16,5 % 3,4 % Kuva 21: Palvelutasojen (tasot 2-3 ja 4-5 yhdistetty) osuudet prosentteina alle 18-vuotiaiden palvelukustannuksista Oulun seudulla alkuperäisen viisitasojaon mukaan vuosina

29 LIITE 1 29 Taulukko 9. Alle 18-vuotiaiden palveluiden kustannukset ja prosenttiosuudet alkuperäisen viisitasojaon tasoilla 4 ja 5 kunnittain vuonna Palvelutaso 4:n kustannukset 1000 vuonna Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Perusopetuksen erityisopetus Etsivä nuorisotyö Kohdennettu nuorisotyö Lapsiperheiden toimeentulotuki Erikoissairaanhoito Ehkäisevä päihdetyö Yhteensä Palvelutaso 5:n kustannukset 1000 vuonna Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Lastensuojelu Lasten- ja nuorisopsykiatria Yhteensä Palvelutaso 4:n kustannusten osuus vuonna Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Perusopetuksen erityisopetus 60,9 % 27,5 % 41,3 % 56,4 % 20,0 % 42,6 % 47,7 % 50,5 % 29,2 % 62,6 % 46,8 % 46,0 % Etsivä nuorisotyö 0,0 % 0,9 % 0,1 % 0,2 % 2,8 % 0,8 % 0,7 % 0,2 % 0,9 % 0,8 % 0,3 % 0,4 % Kohdennettu nuorisotyö 0,0 % 0,0 % 1,3 % 1,4 % 0,6 % 0,0 % 0,0 % 0,3 % 1,4 % 0,0 % 0,4 % 0,5 % Lapsiperheiden toimeentulotuki 0,4 % 6,5 % 6,5 % 5,4 % 6,4 % 8,3 % 8,8 % 10,5 % 13,6 % 10,1 % 9,7 % 9,3 % Erikoissairaanhoito 38,0 % 63,9 % 49,6 % 35,0 % 67,4 % 48,2 % 42,7 % 38,2 % 54,2 % 26,2 % 42,1 % 43,1 % Ehkäisevä päihdetyö 0,7 % 1,2 % 1,1 % 1,6 % 2,7 % 0,0 % 0,0 % 0,3 % 0,7 % 0,3 % 0,6 % 0,6 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Palvelutaso 5:n kustannusten osuus vuonna Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Uusi Oulu OULUN SEUTU Lastensuojelu 100,0 % 52,3 % 74,5 % 72,1 % 77,4 % 65,7 % 87,5 % 81,0 % 65,2 % 94,7 % 78,0 % 78,5 % Lasten- ja nuorisopsykiatria 0,0 % 47,7 % 25,5 % 27,9 % 22,6 % 34,3 % 12,5 % 19,0 % 34,8 % 5,3 % 22,0 % 21,5 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 6.3 Reaalipanostus palvelutasoittain (alkuperäinen viisitasojako) Indeksikorjauksella eliminoidaan inflaation vaikutus ja suhteuttamalla kustannukset alle 18- vuotiaisiin eliminoidaan lasten ja nuorten väestömäärässä tapahtuneiden muutosten vaikutus kustannusten määrään. Kustannukset esitetään vuoden 2011 rahan arvon mukaan. Palvelutasokohtaiset indeksikorjatut kustannukset /alle 18-vuotias Taso 2 Oulun seutu Taso 3 Oulun seutu