Urheiluvammojen psykososiaaliset. kautta käytäntöön

Transkriptio

1 Milwaukee Urheiluvammojen psykososiaaliset vaikuttajat: Teorian ja tutkimuksen kautta käytäntöön Dr. Monna Arvinen-Barrow, PhD. (C.Psychol.)

2 Taustaa Urheilussa yksilö joutuu toistuvasti kovaan fyysiseen ja psykologiseen paineeseen, mikä puolestaan altistaa myös urheiluvammoille. Urheiluorganisaatio ja yhteistyökumppanit Kilpailutilanteet Harjoitustilanteet Urheilija Koulu/opiskelu Ystävät/ sosiaalinen media Koti/perhe

3 Taustaa Vaikka urheilijat, valmentajat ja muu tukihenkilöstö tekevät parhaansa vammojen ehkäisemiseksi, on todettu että lähes kaikki urheilijat kokevat urheiluvamman jossain vaiheessa uraansa (Taylor & Taylor, 1997). Brown (2005) on jopa esittänyt että urheilijoita on kahdenlaisia: niitä, jotka ovat kokeneet urheiluvamman ja niitä joilla ei näitä kokemuksia ole vielä.

4 Urheiluvammojen synty (1) Sopimaton harjoitussuunnitelma (2) Liikkeen virheellinen suoritus (3) Henkilökohtaiset psykologiset ominaisuudet tai mielentilat (esim. vääristynyt/epätodellinen ruumiinkuva, heikko minäkuva, stressi, ahdistus) (4) Alitajunnalliset (psykodynaamiset) vaikuttajat (5) Ympäristölliset tekijät (Berger, Pargman & Weinberg, 2007, pg. 186)

5 Urheiluvammojen psykologia: teoreettinen tausta Urheiluvammojen psyykkisiä ulottuvuuksia koskeva tutkimus painottui alussa etsimään urheiluvamman syntyyn vaikuttavia psykologisia tekijöitä (Andersen & Williams, 1988). Tukea tutkimuksille haettiin Lazaruksen stressiteoriasta: Urheiluvammojen synnyn katsottiin perustuvan siihen, että urheiluvammat tapahtuvat yleisesti tilanteissa, joissa henkilön henkilökohtaiset resurssit eivät vastaa tilanteen vaatimia voimavaroja.

6 The Revised Stress-injury Model Williams & Andersen (1998) INJURY

7 Tukea tutkimuksista Kaikkien korrelaattien osuuteen urheiluvammojen syntyyn on löydetty tukea tutkimuksista: Luonteenomainen ja urheilutilanteisiin liittyvä ahdistus, sekä elämäntilanteista johtuva stressi ovat todettu vaikuttavan urheiluvammojen syntyä edistäviksi tekijöiksi. Samoin urheilijan omat voimavarat (omat ongelmankäsittelykeinot,sosiaalinen tukiverkosto) vaikuttavat suojaavasti urheiluvammariskiä vastaan. On myös todettu että erilaisten psykologisten interventioden systemaattinen harjoittelu ja käyttö vähentävät urheilijan vammariskialttiutta. (Appaneal & Habif, 2013)

8 Urheiluvamman sattuessa... Kaiken keskellä on kuitenkin yksilö, jonka... Kontrolli omasta tulevaisuudesta ei ole täysin omissa käsissä Arki on muuttunut Tunteiden myrskyn keskellä urheilija joutuu opettelemaan uusia rutiineja ja käyttäytymismalleja

9 Urheilija reagoi vammaan monella eri tavalla KIPU

10 Psychological Response to injury and rehabilitation process (Wiese- Bjornstal et al., 1998)

11 Integroidun psykologisen mallin ytimessä Urheiluvamman kuntotuksen lopputulos Psykososiallinen Fyysinen

12 Johon vaikuttavat... Vamman syntyyn vaikuttaneet tekijät

13 Sekä...

14 Tutkimustuloksia Vamman sattuessa urheilijat ovat yleensä... Huolissaan urheiluvamman vaikutuksesta uraan, pelipaikkaan, Kognitiivinen mahdollisiin sponsoreihin, elämään yleensä tilannearvio Huolissaan kuntoutusprosessin pituudesta Huonoja noudattamaan kuntoutussuunnitelmaa Käyttäytymis reaktio Sosiaalisen tuen tarpeessa, koska tukeutuvat voimakkaasti läheisiin Joutuvat muuttamaan tavoitteitaan joista johtuen ajatukset ovat usein negatiivisia Turhautuneita Stressaantuneita Ahdistuneita Tunnereaktio Surullisia Vihaisia Peloissaan (e.g., Arvinen-Barrow, Hemmings, Weigand, Becker, & Booth, 2007; Arvinen-Barrow, Massey, & Hemmings, in pressö Arvinen-Barrow & Walker, 2013; Brewer, 2001; Clement, Granquist, & Arvinen-Barrow, 2013; Granquist, Gill, & Appaneal, 2010; Heaney, 2006; Hemmings & Povey, 2002; Walker & Thatcher, 2011)

15 Psykologinen ja fyysinen kuntoutus Clement, Arvinen-Barrow & Fetty (in press)

16 Onnistunut vs. epäonnistunut kuntoutuminen Urheilufysioterapeuttien ja athletic trainereiden mielestä Kognitiiviset urheiluvamman lopputulokseen vaikuttavat tärkeimmät tilannearviot tekijät ovat: 1. Urheilijan asenne (positiivinen/negatiivinen) 2. Yleiset tunnetilat ja mielialat (stressi, ahdistus, aggressiivisuus, vihantunteet, masennus) 3. Kuntoutuskäyttäytyminen (kuntoutussuunnitelman noudattaminen) Käyttäytymisreaktiot Tunnereaktiot (e.g., Arvinen-Barrow, Hemmings, Weigand, Becker, & Booth, 2007; Clement, Granquist, & Arvinen-Barrow, 2013; Granquist, Gill, & Appaneal, 2010; Heaney, 2006; Hemmings & Povey, 2002)

17 Mikä neuvoksi? Urheilufysioterapeuttien Kognitiiviset ja athletic tilannearviot trainereiden mukaan urheiluvamman kuntoutuksessa yleisimmin käytetyt strategiat ovat: (1)Suunniteltu ja systemaattinen vaihtelu kuntoutusharjoitteisiin Käyttäytymisreaktiot Tunnereaktiot (2)Päivittäinen tavoiteasettelu (3)Positiivisten ajatusten kannustaminen (e.g., Arvinen-Barrow, Hemmings, Weigand, Becker, & Booth, 2007; Clement, Granquist, & Arvinen-Barrow, 2013; Granquist, Gill, & Appaneal, 2010; Heaney, 2006; Hemmings & Povey, 2002)

18 Psykologiset interventiot kuntoutuksessa Itsepuhelu (self-talk) Kognitiivisen tilannearvionnin Vamman ja kuntoutusprosessin muokkaus ymmärtäminen (injury education) Tavoiteasettelu (Goal setting) Kuntoutus suunnitelman Sosiaalinen noudattaminen tuki (Social Support) Urheilijan tulisi tuntea, että heidän ajatuksilla, Urheilijan tulisi tunteilla olla kuntoutuksessa ja teoilla on keskeisessä merkitystä roolissa kuntoutuksen aikana Mielikuvaharjoittelu Tunnetilojen (Imagery) hyväksyminen, Rentoutusharjoitteet muokkaaminen (Relaxation techniques) (e.g., Arvinen-Barrow & Walker, 2013; Beneka et al., 2007; Christakou & Zervas, 2007; Flint, 1998; Hamson-Utley, 2010; Hamson-Utley, Martin, & Walters, 2008; Ievleva & Orlick, 1991; Mitchell, Evans, Rees, & Hardy, 2013; Naoi & Ostrow, 2008)

19 Moni osaava kuntoutustiimi Clement, D., & Arvinen-Barrow, M. (2013). Sport medicine team influences in rehabilitation: A multidisciplinary approach. In M. Arvinen-Barrow & N. Walker (Eds.), The psychology of sport injury and rehabilitation (pp ). London and new York, NY: Routledge.

20 Vuorovaikutus urheiluvammojen kuntoutuksessa Clement, D., & Arvinen-Barrow, M. (2013). Sport medicine team influences in rehabilitation: A multidisciplinary approach. In M. Arvinen-Barrow & N. Walker (Eds.), The psychology of sport injury and rehabilitation (pp ). London and new York, NY: Routledge.

21 Vuorovaikutuksen tärkeys Ymmärtämällä kuntoutukseen osallistuvien henkilöiden roolijakoja voidaan saavuttaa Parempi ymmärrys kuntoutuksesta kokonaisuutena ja kuntotustarpeista Ketä tarvitaan ja missä kapasiteetissa Mahdolliset puutteet ovat paremmin havainnoitavissa Mahdollisen sosiaalisen tuen puute voidaan huomioida ajoissa Tämän pohjalta on myös helppo rakentaa suunnitelma tarvittaville interventioille ja kenen tehtävä on olla mukana interventioiden suunnittelússa ja toteutuksessa

22 In essence Samalla kasvaa Sekä käsitys siitä että Asettamalla käsitys kontrollista urheilija Samalla kasvaa keskeiseen urheilijan urheilijalla itsellään osaan on omasta roolista vaihtoehtoja joista moni osaavaa tiimiä kuntoutuksessa autonomia, käsitys omista valita mahdollisuuksista, ja yhteenkuuluvuuden tunne (Desi & Ryan, 1985) joiden avulla kuntoutuksessa Urheilijan tietämys ja urheilijan ymmärrys motivaatio vammasta kasvaa - kuntoutussuunnitelman ja kuntoutusprosessista noudattaminen kasvaa paranee - ja sen Sekä tunne ja tietämys mukana kuntoutusprosessin Sen mukana ahdistus, siitä, että ei ole yksin lopputulokset paranevat stressi ja muut vahvistuu negatiiviset tunteet vähenevät

23 Viimeinen ympyrä sulkeutuu... Urheiluvamman yleisimmät psykososiaaliset aiheuttajat? Urheiluvamman Lisää yleisimmät terveitä psykososiaaliset harjoittelupäiviä!! seuraukset? Urheiluvamman onnistuneen kuntoutuksen erityispiirteet?

24 Kiitos.