Liikuntalääketieteen päivät
|
|
- Leena Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 32 LIIKUNTA & TIEDE 50 5/ 2013
2 Teksti: MONNA ARVINEN-BARROW Urheiluvamman synnyn ja tervehtymisen taustalla monia psykologisia tekijöitä Kuva: ANTERO AALTONEN Psykologiset tekijät vaikuttavat urheiluvamman syntyyn ja sitä seuraaviin ajatuksiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen, mutta myös vamman parantumiseen ja urheilijan paluuseen normaaliin harjoitteluun. Nykyisin yhä useammalla vamman saaneella urheilijalla on mahdollisuus toipua vammaa edeltävälle kunto- ja suoritustasolle. Valitettavan usein käy kuitenkin niin, että toipuminen jää odotettua huonommaksi (Taylor & Taylor, 1997). Syy puutteelliseen toipumiseen löytyy usein psykologisista tekijöistä. Onkin todettu, että urheiluvamma ei vaikuta vain fyysisesti. Se voi vaarantaa urheilijan itseluottamuksen, itsetunnon ja identiteetin (Brewer, Andersen, & Van Raalte, 2002, p. 217). Kiinnostus psykologisten tekijöiden osuuteen urheiluvammojen synnyssä, kuntoutuksessa ja urhei lijan paluussa takaisin vammaa edeltävälle suoritus- ja kuntotasolle on kasvanut huomattavasti kahdeksankymmentä luvulta lähtien ja etenkin viime vuosikymmen aikana (Brewer et al., 2002; Lavallee, 2013). Urheilussa yksilö joutuu toistuvasti kovaan fyysiseen ja psykologiseen paineeseen, mikä puolestaan altistaa myös urheiluvammoille. Vaikka urheilijat, valmentajat ja muu tukihenkilöstö tekevät parhaansa vammojen ehkäisemiseksi on todettu, että lähes kaikki urheilijat kokevat urheiluvamman jossain vaiheessa uraansa(taylor & Taylor, 1997). Brown(2005) on jopa esittänyt että urheilijoita on kahdenlaisia: niitä, jotka ovat kokeneet urheiluvamman ja niitä joilla ei näitä kokemuksia ole vielä. Tukea edellä mainitulle väitteelle löytyy tutkimuksista. Australiassa noin 20 prosenttia kaikista lasten ja nuorten sekä 18 prosenttia kaikista aikuisten sairaalan ensiapukäynneistä on urheiluvammoihin liittyviä (Finch, Valuri, & Ozanne-Smith, 1998). Yhden seurantavuoden aikana USAssa noin 20,3 miljoona ihmistä kärsi urheiluvammoista (Conn, Annest, & Gilchrist, 2003). Iso-Britanniassa on arvioitu, että vuosittain tapahtuu noin 30 miljoonaa urheiluvammaa(nicholl, Coleman, & Williams, 1995), joka vastaa noin kolmasosaa kaikista Iso-Britanniassa sattuvista vammoista(uitenbroek, 1996). Suomessa tuore katsaustutkimus paljasti, että yli puolet jalkapalloa, jääkiekkoa, koripalloa, hiihtoa, taitoluistelua, telinevoimistelua ja yleisurheilua harrastavista nuorista on kärsinyt ainakin yhdestä urheiluvammasta kuluneen vuoden aikana(konttinen et al., 2011). Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten psykologiset tekijät vaikuttavat urheiluvammojen syntyyn, vammaan reagoimiseen sekä valmiuteen palata urhei lun pariin kuntoutumisen jälkeen. Stressi, ahdistus, heikko paineensietokyky haitalliset psykologiset tekijät altistavat vammoille Urheiluvammojen psyykkisiä ulottuvuuksia koskeva tutkimus painottui alussa etsimään urheiluvamman syntyyn vaikuttavia psykologisia tekijöitä (Andersen & Williams, 1988; Williams & Andersen, 1998). Tukea tutkimuksille haettiin Lazaruksen stressiteoriasta. Urheiluvammojen synnyn katsottiin perustuvan siihen, että urheiluvammat tapahtuvat yleisesti tilanteissa, joissa henkilön henkilökohtaiset resurssit eivät vastaa tilanteen vaatimia voimavaroja. Andersen and Williamsin mallin mukaan urheiluvammat johtuvat usein haitallisista psykologisista ja fyysisistä reaktioista stressaavaan tilanteeseen. Näitä voivat olla esimerkiksi kielteinen arvio tilanteesta, käytössä olevista resursseista ja mahdollisista seuraamuksista, lihasjännitys tai keskittymiskyvyn heikentyminen. Stressireaktioon vaikuttavat urheilijan persoonallisuustekijät (esimerkiksi kilpailusta johtuva tilapäisahdistus, yleiset negatiiviset tunnetilat kuten masennus, ahdistus, viha), urheilijan elämäntilanne ja aiemmat stressikokemukset (esimerkiksi suuret LIIKUNTA & TIEDE 50 5 /
3 elämänmuutokset, päivittäiset stressin aiheuttajat ja/ tai aikaisemmat urheiluvammat), sekä urheilija omat voimavarat (omat ongelmankäsittelykeinot, sosiaalinen tukiverkosto). Stressireaktioita voidaan myös hallita käyttämällä erilaisia psykologisia interventioita ja näin ollen vähentää urheiluvamman riskiä (Appaneal & Habif, 2013). Näitä ovat muun muassa hengitys- ja rentoutustekniikat ja mielikuvien käyttö. Ajatukset, tunteet ja teot vammalla on psykologiset seuraukset Kun urheilija vammautuu, on yleistä, että itse urheiluvammasta tulee stressitekijä, johon vammautunut urheilija voi reagoida eri tavoin. Psykologisia reaktioita urheiluvammaan ja sitä seuraavaan kuntoutukseen kuvaillaan usein integroidulla psykologisella mallilla (Wiese-Bjornstal, Smith, Shaffer, & Morrey, 1998), jossa havainnollistetaan urheiluvammoihin johtaneiden, sekä sitä seuranneiden psykologisten vaikuttajien osuutta ja vourovaikutusta urheiluvamman parantumiseen. Tämän mallin mukaan urheilijat reagoivat vammaan ja sitä seuraavaan kuntoutukseen kolmella tasolla: kognitiivisesti tilannearviolla, tunnereaktioilla sekä käyttäytymisen tasolla. Nämä reaktiot vaikuttavat toinen toisiinsa, ja on todettu myös että useat henkilö- ja tilannekohtaiset tekijät (kuten vamman vakavuus ja sijainti, persoonallisuus, kilpailutaso ja käytössä olevat tukijoukot) vaikuttavat siihen miten urheilija vamman käsittelee. Se, mitä urheilija tekee mutta yhtälailla se mitä hän ajattelee ja tuntee kuntoutusprosessin aikana vaikuttaa lopputulokseen. Itsetunto, motivaatio, identiteetti vamma vaikuttaa tunteisiin ja toipumiseen Tähän mennessä tehdyt empiiriset tutkimukset ovat tukeneet integroidun psykologisen mallin käyttökelpoisuutta. Urheiluvamma luo uuden tilanteen, jossa urheilijan on pakko muokata käyttäytymistään ja ajattelumallejaan. Nämä muutokset heijastuvat toden näköisesti myös urheilijan tunnetiloihin. Onkin todettu, että urheiluvamman sattuessa lähes kaikki urheilijat reagoivat vammaan henkisesti jollakin tasolla (Arvinen-Barrow, Hemmings, Weigand, Becker, & Booth, 2007; Clement, Granquist, & Arvinen-Barrow, 2013). Vamman sattuessa ajatukset ovat usein huolestuneita ja kielteisiä (Arvinen-Barrow, Massey, & Hemmings, in press). Ne vaikuttavat minäkuvaan ja itsetuntoon (Smith, 1996). Urheilijan mielialat vaihtelevat ja mukana on myös negatiivisia tunnetiloja, kuten turhautumista, stressiä ja ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja eristyneisyyttä sekä uudelleenvammautumisesta johtuvaa ahdistusta tai pelkoa (Arvinen-Barrow et al., in press; Clement et al., 2013; Leddy, Lambert, & Ogles, 1994; Petitpas & Danish, 1995; Tracey, 2003; Tripp, Ebel-Lam, Stanish, & Brewer, 2007; Walker & Thatcher, 2011). Kuntoutussuunnitelman noudattaminen on eräs tärkeimmistä kuntoutumiseen vaikuttavista tekijöistä (Levy, Polman, Clough, & McNaughton, 2006). On jopa todettu, että pelkkä kuntoutussuunnitelmasta poikkeaminen voi sellaisenaan olla riski (Granquist & Brewer, 2013). Myös sosiaalinen tuki on tärkeää (Arvinen-Barrow& Pack, 2013).Perhe ja ystävät, valmentajat, joukkuetoverit sekä urheilulääketieteen ammattilaiset ovat kaikki tärkeitä tuen lähteitä kuntoutuksen eri vaiheissa (Arvinen-Barrow et al., in press; Carson & Polman, 2008; Clement, Arvinen-Barrow, & Fetty, in press; Podlog & Eklund, 2007). Psykologiset tekijät siis vaikuttavat urheiluvamman syntyyn ja sitä seuraaviin ajatuksiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen, mutta myös vamman parantumiseen ja urheilijan paluuseen takasin urheilun pariin. Parhaiten vammasta kuntoutuvat urheilijat ovat yleensä positiivisia, hallitsevat mahdolliset stressija ahdistustilat ja he noudattavat kuntoutussuunnitelmaa (Arvinen-Barrow et al., 2007; Clement et al., 2013; Heaney, 2006; Hemmings & Povey, 2002; Larson, Starkey, & Zaichkowsky, 1996). Urheilijan reaktioita vammoihin voidaan muokata psykologisten interventioiden avulla. Erilaisten psykologisten interventioiden systemaattinen käyttö voi (a) vähentää urheiluvammariskiä (Appaneal & Habif, 2013), (b) nopeuttaa vamman parantumisprosessia(ievleva & Orlick, 1991), (c) antaa urheilijalle tunteen siitä, että he itse vaikuttavat kuntoutusprosessiin, mikä puolestaan voi kasvattaa motivaatiota suunnitelman noudattamiseen(durso- Cupal, 1996), sekä (d) parantaa urheilijan ja hänen fysioterapeuttinsa välistä kommunikaatiota(ray & Wiese-Bjornstal, 1999). Hyvä kommunikaatio auttaa urheilijaa ymmärtämään urheiluvamman laadun, vakavuuden sekä kuntoutuksen merkityksen. Näin ollen se edistää myös motivaatiota, kuntoutusprosessin noudattamista sekä itse paranemista(arvinen- Barrow & Walker, 2013). Tärkeintä on urheilijan hyvinvointi. Tavoitteena tulee olla, että urheilijaa huolettavaan kysymykseen koska pääsen taas treenaamaan kunnolla voidaan aina vastata asiantuntevalla ja urheilijan hyvinvointia suojelevalla tavalla. 34 LIIKUNTA & TIEDE 50 5/ 2013
4 Yhteisenä tavoitteena yksilöllinen kuntoutuminen Koska urheiluvamma voi vaarantaa urheilijan itseluottamuksen, itsetunnon ja identiteetin, on tärkeää että vamman hoito on kokonaisvaltaista ja että psykososiaaliset ja fyysiset tekijät huomioidaan kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Onnistunut kuntoutus edellyttää, että urheilija tuntee voivansa vaikuttaa prosessiin, on motivoitunut ja noudattaa kuntoutussuunnitelmaa. Teksti: MONNA ARVINEN-BARROW Urheilupsykologiassa yleisesti käytetyistä interventiomenetelmistä tavoitteenasettelu, hengitys- ja rentoutustekniikat sekä mielikuvaharjoittelu ovat hyödyllisiä myös urheiluvammojen kuntoutuksen aikana(brown, 2005). Systemaattisen tavoitteenasettelun tulisi olla osa jokaista kuntoutussuunnitelmaa(arvinen-barrow & Hemmings, 2013). On todettu, että systemaattinen tavoiteasettelu voi vaikuttaa urheilijan asenteeseen positiivisesti (Taylor & Taylor, 1997), auttaa urheilijaa ymmärtämään urheiluvammansa laatua ja kuntoutusprosessia paremmin (Wauda, Armenth- Brothers, & Boyce, 1998), ja näin ollen mahdollisesti lieventää myös urheilijan turhautumisen, stressin ja ahdistuksen tunteita. Systemaattinen tavoitteenasettelu voi myös palauttaa urheilijalle tunteen elämäntilanteen hallinnasta (Boyle, 2003), joka monelta urheilijalta katoaa urheiluvamman osuessa kohdalle. Tavoitteenasettelun myötä voidaan lisätä motivaatiota ja siten edistää kuntoutusohjelman oikeaoppista toteuttamista ja siinä pitäytymistä(ievleva & Orlick, 1991). Tärkeää on, että tavoitteita asetetaan kuntoutusprosessin kaikille osa-alueille. Näitä ovat fyysiset tavoitteet (liikkuvuus, voima, tasapaino, kestävyys, koordinaatio), psykologiset tavoitteet (motivaatio, itseluottamus ja varmuus, keskittyminen, ahdistus- ja pelkotilojen säätely, kivunsietokyky), suoritustavoitteet (tekninen ja taktinen kehitys, yleinen fyysinen harjoittelu, peruskuntoon palaaminen sekä psyykkinen harjoittelu), sekä elämäntapaa koskevat tavoitteet (unen määrä, ravitsemus, päihdeaineiden käyttö, ihmissuhdeasiat, sekä mahdolliset koulu- tai työhaasteet). Tavoitteita tulee määrittää prosessin eri tasoille; päivittäisiin, kuntoutuksen eri vaiheita koskeviin ja kuntoutuksen lopputulosta koskeviin tavoitteisiin. Arvinen-Barrow ja Hemmings (2013) mukaan hyvin suunniteltu tavoiteasettelu voidaan jakaa neljään selkeään vaiheeseen. Ensimmäiseksi arvioidaan urheilijan henkilökohtaiset fyysiset ja psykologiset tarpeet. Tämä voidaan toteuttaa monella eri tavalla, mutta esimerkiksi suoritus- tai kuntoutusprofiilin käyttö voi helpottaa eri osa-alueiden vahvuuksien ja heikkouksien kartoitusta (Butler, 1996; Butler, Smith, & Irwin, 1993; Taylor & Taylor, 1997). Seuraavaksi arvioidaan suunniteltujen tavoitteiden sopivuus ja realistisuus kyseiselle urheilijalle. Yleisesti ottaen tavoitteiden asettelussa on hyvä noudattaa seuraavia periaatteita (Cox, 2007; Gould, 1986; Heil, 1993; Taylor & Taylor, 1997): 1. Toimenpiteet varmistavat urheilijan kuntoutuksen lopputulosta ja kohdistuvat kuntoutuksen kaikkiin vaiheisiin sekä päivittäisiin tehtäviin. 2. Tavoitteet ovat täsmällisiä, selkeitä ja mitattavissa. 3. Tavoitteet ovat riittävän haasteellisia, mutta realistisia. 4. Tavoitteissa on huomioitu mahdolliset kuntoutuksessa tapahtuvat normaalit taantumat. 5. Tavoitteet ovat positiivisilla sanamuodoilla muotoiltuja. Tämän jälkeen on syytä tarkastella mitkä tekijät voivat vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeää, että tavoitteenasettelu sisältyy kuntoutusohjelmaan ja että ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa ovat tasavertaisesti mukana niin urheilija, fysioterapeuttikuin muut mahdolliset tukihenkilöt (esimerkiksi lääkäri, valmentaja, lähiomaiset). Tavoitteenasettelu on dynaaminen prosessi. Se elää paranemisprosessin myötä. On myös tärkeää, että kaikki tavoiteasetteluun osallistuvat henkilöt sitoutuvat tavoitteisiin ja että niiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. Neljäs vaihe, itse toteuttamien sujuu todennäköisesti paremmin ja vähemmillä yllätyksillä kun edellä mainitut asiat on otettu huolellisesti huomioon. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tavoitteenasettelussa perustana on urheilijan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen sekä urheilijan oikean lähtötason arviointi. Koska urheiluvamman vaikutus voi vaarantaa urheilijan itseluottamuksen, itsetunnon ja identiteetin, on tärkeää että vamman hoito on kokonaisvaltaista ja että psykososiaaliset ja fyysiset tekijät huomioidaan kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Onnistunut kuntoutus edellyttää, että urheilija tuntee voivansa vaikuttaa prosessiin, on motivoitunut ja sitoutunut noudattamaan kuntoutussuunnitelmaa. Huomioimalla eri henkilöiden roolit ja asettamalla selkeitä mitattavia tavoitteita kuntoutus onnistuu parhaiten. Avoimen keskustelun ja useiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa työskentelyn tulisikin olla osa urheiluvammojen kuntoutusta. Tärkeintä on urheilijan hyvinvointi. Tavoitteena tulee olla, että urheilijaa huolettavaan kysymykseen koska pääsen taas treenaamaan kunnolla - voidaan aina vastata asiantuntevalla ja urheilijan hyvinvointia suojelevalla tavalla. LIIKUNTA & TIEDE 50 5 /
5 Kuntoon ja takaisin kentälle varmimmin moniosaavan tiimin tuella Vammasta kuntoutuvan urheilijan tukena tulisi toimia usean eri alan ammattilaisia. Urheilulääketieteen asiantuntijan lisäksi tukiverkostosta olisi hyvä löytyä myös ainakin urheilupsykologi,ravintoterapeutti ja kuntovalmentaja. Moni huippu-urheilija työskenteleekin näiden ammattilaisten kanssa ja heidän ammattitaitoaan tulisi voida hyödyntää myös vamman sattuessa. Onkin ehdotettu, että urheiluvamman sattuessa urheilijan ympärillä toimisi ensisijainen (primary) ja toissijainen (secondary) huoltotiimi(clement & Arvinen- Barrow, 2013). Ensisijaiseen huoltotiimiin kuuluvat vammautunutta urheilijaa pääsääntöisesti hoitavat henkilöt (fysioterapeutti, lääkäri tai kirurgi). Nämä henkilöt ovat avainasemassa auttamassa urheilijaa myös vamman psykologisten seurausten käsittelyssä (Gordon, Potter, & Ford, 1998; Gordon, Potter, & Hamer, 2001; Wiese & Weiss, 1987; Wiese, Weiss, & Yukelson, 1991). Näin siksi, että he ovat yleensä ensimmäiset ammattilaiset joiden kanssa loukkaantunut urheilija on tekemisissä ja usein hetkellä,jolloin kipu, tuska ja yleinen hämmennys ovat pahimmillaan (Tunick, Clement, & Etzel, 2009). Clement ja Arvinen-Barrow:n mukaan toissijainen tiimi koostuu vamman kuntoutukseen osallistuvista muista henkiöistä. Heitä ovat muun muassa urheilupsykologi, ravintoterapeutti, kuntovalmentaja, valmentaja, joukkuetoverit sekä urheilijan läheiset. Nämä henkilöt ovat usein avainasemassa. On tärkeää, että he ovat tietoisia roolistaan ja ymmärtävät mikä vaikutus heidän toiminnallaan on kuntoutusprosessissa. Urheilupsykologien rooli kuntoutuksessa on tärkeää, vaikkakin heitä käytetään vielä harvoin (Arvinen-Barrow et al., 2007; Arvinen-Barrow, Penny, Hemmings, & Corr, 2010; Clement et al., 2013; Heaney, Green, Rostron, & Walker, 2012; Larson et al., 1996). Olisi kuitenkin suotavaa, että urheilupsykologeja käytetään urheiluvammojen kuntoutuksessa, varsinkin silloin, kun negatiiviset ajatukset ja tunteet heijastuvat voimakkasti myös tekoihin poikkeavan voimakkaalla ja urheilijalle ei tavanomaisella tavalla. Valmentajien roolista kuntoutuksessa saadut tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Tämä saattaa johtua siitä, että valmentajat ovat yleensä monissa rooleissa mukana urheilijan elämässä. He voivat olla niin opettajana, kuin vara-vanhemman tai esikuvan roolissa. Näin ollen saattavat vaikuttaa urheilijan kuntoutumiseen ja uran jatkamiseen monella eri tavalla(tunick et al., 2009; Yang, Peek-Asa, Lowe, Heiden, & Foster, 2010). Vanhempien, perheen ja ystävien rooli puolestaan on selkeä ja tärkeä. Heistä löytyy usein urheilijan tärkein henkinen tuki kuntoutuksen aikana (Arvinen-Barrow et al., in press; Yang et al., 2010). Myös vertaistuki joukkuetovereilta on todettu tärkeäksi, varsinkin urheilijoilta jotka ovat itse kokeneet urheiluvamman tai ovat samalla hetkellä vammautuneita(clement, Shannon, & Connole, 2011; Yang et al., 2010). Moni-osaavan tiimin käytöstä urheiluvammojen kuntoutuksessa on useita hyötyjä. Moni-osaavan tiimin avulla urheilija tutustutetaan holistiseen tapaan lähestyä urheiluvammaa. Vamman syntyä ja hoitoa ei tarkastella puhtaasti fysiologian ja biomekaniikan kannalta. Huomiota kiinnitetään myös muun muassa stressinsietokykyyn, ruokavalioon, unen määrään. Eri alojen ammattilaiset tuovat näin prosessiin uusia näkökulmia ja kuntoutus voidaan räätälöidä yksilöllisesti kyseiselle urheilijalle sopivaksi. Tällaisen hoitotiimin käyttö lisää samalla myös kommunikaatiota urheilijan ja häntä ympäröivien ammattilaisen välillä ja vähentää näin mahdollista epätietoisuutta, stressiä ja ahdistustiloja. MONNA ARVINEN-BARROW, PhD British Psychological Society Chartered Psychologist SUPYn asiantuntijarekisterin jäsen Assistant Professor University of Wisconsin-Milwaukee, WI, USA Sähköposti: 36 LIIKUNTA & TIEDE 50 5/ 2013
6 LÄHTEET: Andersen, M. B., & Williams, J. M. (1988). A model of stress and athletic injury: Prediction and prevention. Journal of Sport & Exercise Psychology, 10, Appaneal, R. N., & Habif, S. (2013). Psychological antecedents to sport injury. In M. Arvinen-Barrow & N. Walker (Eds.), Psychology of sport injury and rehabilitation (pp. 6-22). Abingdon and New York, NY: Routledge. Arvinen-Barrow, M., & Hemmings, B. (2013). Goal setting in sport injury rehabilitation. In M. Arvinen-Barrow & N. Walker (Eds.), Psychology of sport injury and rehabilitation (pp ). Abingdon and New York, NY: Routledge. Arvinen-Barrow, M., Hemmings, B., Weigand, D. A., Becker, C. A., & Booth, L. (2007). Views of chartered physiotherapists on the psychological content of their practice: A national follow-up survey in the United Kingdom. Journal of Sport Rehabilitation, 16, Arvinen-Barrow, M., Massey, W. V., & Hemmings, B. (in press). Role of sport medicine professionals in addressing psychosocial aspects of sport injury rehabilitation: Professional athletes views. Journal of Athletic Training. Arvinen-Barrow, M., Penny, G., Hemmings, B., & Corr, S. (2010). UK chartered physiotherapists personal experiences in using psychological interventions with injured athletes: an interpretative phenomenological analysis. Psychology of Sport & Exercise, 11(1), Arvinen-Barrow, M., & Walker, N. (Eds.). (2013). Psychology of sport injury and rehabilitation. Abington: Routledge. Boyle, S. (2003). Goal setting: The injured athlete. Swim, 20(1), Brewer, B. W., Andersen, M. B., & Van Raalte, J. L. (2002). Psychological aspects of sport injury rehabilitation: Toward a biopsychological approach. In D. I. Mostofsky & L. D. Zaichkowsky (Eds.), Medical aspects of sport and exercise (pp ). Morgantown, WV: Fitness Information Technology. Brown, C. (2005). Injuries: The psychology of recovery and rehab. In S. Murphy (Ed.), The sport psych handbook (pp ). Champaign, IL: Human Kinetics. Butler, R. J. (1996). Performance Profiling Sport Psychology in Action (pp. 8-19). Butler, R. J., Smith, M., & Irwin, I. (1993). The performance profile in practice. Journal of Applied Sport Psychology, 5, Carson, F., & Polman, C. J. (2008). ACL injury rehabilitation: A psychological case study of a professional rugby union player. Journal of Clinical Sport Psychology, 2, Clement, D., & Arvinen-Barrow, M. (2013). Sport medicine team influences in rehabilitation: A multidisciplinary approach. In M. Arvinen-Barrow & N. Walker (Eds.), The psychology of sport injury and rehabilitation (pp ). London and new York, NY: Routledge. Clement, D., Arvinen-Barrow, M., & Fetty, T. (in press). Psychosocial responses during different phases of sport injury rehabilitation: A qualitative study. Journal of Athletic Training. Clement, D., Granquist, M., & Arvinen-Barrow, M. (2013). Psychosocial Aspects of Athletic Injuries as Perceived by Athletic Trainers Journal of Athletic Training, 48(4), Clement, D., Shannon, V. R., & Connole, I. J. (2011). Performance enhancement groups for injured athletes. International Journal of Athletic Therapy & Training, 16(3), Conn, J. M., Annest, J. L., & Gilchrist, J. (2003). Sports and recreation related injury episodes in the US population, Injury Prevention, 9(2), Cox, R. H. (2007). Sport psychology: Concepts and applications (6th ed.). Boston, MA: McGraw-Hill. Durso-Cupal, D. (1996). The efficacy of guided imagery for recovery from anterior cruciate ligament (ACL) replacement. Journal of Applied Sport Psychology, 8(suppl), S56. Finch, C., Valuri, G., & Ozanne-Smith, J. (1998). Sport and active recreation injuries in Australia: Evidence from emergency department presentations. British Journal of Sports Medicine, 32(3), Gordon, S., Potter, M., & Ford, I. W. (1998). Toward a psychoeducational curriculum for training sport-injury rehabilitation personnel. Journal of Applied Sport Psychology, 10, Gordon, S., Potter, M., & Hamer, P. (2001). The role of the physiotherapist and sport therapist. In J. Crossman (Ed.), Coping with sport injuries: Psychological strategies for rehabilitation (pp ). New York, NY: Oxford University Press. Gould, D. (1986). Goal setting for peak performance. In J. Williams (Ed.), Applied sport psychology: Personal growth to peak performance (pp ). Palo Alto, CA: Mayfield. Granquist, M. D., & Brewer, B. W. (2013). Psychological aspects of rehabilitation adherence. In M. Arvinen-Barrow & N. Walker (Eds.), Psychology of sport injury and rehabilitation (pp ). Abingdon and New York, NY: Routledge. Heaney, C. (2006). Physiotherapists perceptions of sport psychology intervention in professional soccer. International Journal of Sport and Exercise Psychology(4), Heaney, C., Green, A. J. K., Rostron, C. L., & Walker, N. (2012). A qualitative and quantitative investigation of the psychology content of UK physiotherapy education programs. Journal of Physical Therapy Education, 26(3), Heil, J. (1993). Psychology of sport injury. Champaign, IL: Human Kinetics. Hemmings, B., & Povey, L. (2002). Views of chartered physiotherapists on the psychological content of their practice: a preliminary study in the United Kingdom. / Avis des physiotherapeutes sur l aspect psychologique de leur profession: etude preliminaire au Royaume-Uni. British Journal of Sports Medicine, 36(1), Ievleva, L., & Orlick, T. (1991). Mental links to enhanced healing: An exploratory study. The Sport Psychologist, 5, Konttinen, N., Mononen, K., Pihlaja, T., Sipari, T., Arvinen-Barrow, M., & Selanne, H. (2011). Urheiluvammojen esiintyminen ja niiden hoito nuorisourheilussa - Kohderyhmänä 1995 syntyneet urheilijat [Sport injury occurence and treatment in youth sports - athletes born in 1995 as a target population]. KIHUn julkaisusarja nro 25 (PDF-julkaisu), index.php?hae=tee+haku#toc2011 Larson, G. A., Starkey, C., & Zaichkowsky, L. D. (1996). Psychological aspects of athletic injuries as perceived by athletic trainers. / Aspects psychologiques des blessures telles qu elles sont percues par les entraineurs. Sport Psychologist, 10(1), Lavallee, D. (2013). Preface. In M. Arvinen-Barrow & N. Walker (Eds.), Psychology of sport injury and rehabilitation. Abingdon and New York, NY: Routledge. Leddy, M. H., Lambert, M. J., & Ogles, B. M. (1994). Psychological consequences of athletic injury among high-level competitors. Research Quarterly for Exercise & Sport, 65(4), Levy, A. R., Polman, R. C. J., Clough, P. J., & McNaughton, L. R. (2006). Adherence to sport injury rehabilitation programmes: A conceptual review. Research in Sports Medicine, 14(2), Nicholl, J. P., Coleman, P., & Williams, B. T. (1995). The epidemiology of sports and exercise related injury in the United Kingdom. British Journal of Sports Medicine, 29, Petitpas, A., & Danish, S. J. (1995). Caring for injured athletes. In S. Murphy (Ed.), Sport psychology interventions (pp ). Champaign, IL: Human Kinetics. Podlog, L., & Eklund, R. C. (2007). Psychosocial considerations of the return to sport following injury. In D. Pargman (Ed.), Psychologi- LIIKUNTA & TIEDE 50 5 /
7 cal bases of sport injuries (3rd ed., pp ). Morgantown, WV: Fitness Information Technology. Ray, R., & Wiese-Bjornstal, D. M. (Eds.). (1999). Counseling in sports medicine. Champaign, IL: Human Kinetics. Smith, A. M. (1996). Psychological impact of injuries in athletes. Sports Medicine, 22, Taylor, J., & Taylor, S. (1997). Psychological approaches to sports injury rehabilitation. Gaithersburg, MD: Aspen. Tracey, J. (2003). The emotional response to the injury and rehabilitation process. Journal of Applied Sport Psychology, 15(4), Tripp, D. A., Ebel-Lam, A., Stanish, W., & Brewer, B. W. (2007). Fear of reinjury, negative affect, and catastrophizing predicting return to sport in recreational athletes with anterior cruciate ligament injuries at 1 year postsurgery. Rehabilitation Psychology, 52(1), Tunick, R., Clement, D., & Etzel, E. F. (2009). Counseling injured and disabled student-athletes: a guide for understanding and intervention. In E. F. Etzel (Ed.), Counseling and psychological services for college student-athletes. Morgantown, WV: Fitness Information Technology. Uitenbroek, D. G. (1996). Sports, exercise, and other causes of injuries: Results of a population survey. Research Quarterly for Exercise and Sport, 67, Walker, N., & Thatcher, J. (2011). The emotional response to athletic injury: Re-injury anxiety. In J. Thatcher, M. V. Jones & D. Lavallee (Eds.), Coping and Emotion in Sport (2 ed., pp ). New York: Routledge. Wauda, V., Armenth-Brothers, F., & Boyce, B. A. (1998). Goal setting: A key to injury rehabilitation. Athlet Ther Today, Wiese-Bjornstal, D. M., Smith, A. M., Shaffer, S. M., & Morrey, M. A. (1998). An integrated model of response to sport injury: Psychological and sociological dynamics. Journal of Applied Sport Psychology, 10, Wiese, D. M., & Weiss, M. R. (1987). Psychological rehabilitation and physical injury: Implications for the sportsmedicine team. The Sport Psychologist, 1, Wiese, D. M., Weiss, M. R., & Yukelson, D. P. (1991). Sport psychology in the training room: A survey of athletic trainers. The Sport Psychologist, 5, Williams, J. M., & Andersen, M. B. (1998). Psychosocial antecedents of sport injury: Review and critique of the stress and injury model. Journal of Applied Sport Psychology, 10, Yang, J. Z., Peek-Asa, C., Lowe, J., Heiden, E., & Foster, D. (2010). Social support patterns of collegiate athletes before and after injury. Journal of Athletic Training, 45, Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä Saku Rikala: Liikunnan hanketoiminta ruusut, risut ja suositukset Raportissa arvioidaan liikunnan hanketoimintaa a onnistumisia ja kehittämistarpeita sekä esitetään suositukset toiminnan kehittämiseksi. (LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 6, 31 s., 2013) Pauli Vuolle: Liikunnan ja terveyden uralla Vuosina valmistuneiden liikunta- ja terveystieteiden maistereiden sekä työelämässä toimivien liikunnanohjaajien (AMK) urakehitys. (LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 7, 2013) Hinta: á 20 + toim.kulut ut Tilaukset: tuula.valli@lts.fi.fi p LIIKUNTA & TIEDE 50 5/ 2013
Urheiluvammojen psykososiaaliset. kautta käytäntöön
Milwaukee Urheiluvammojen psykososiaaliset vaikuttajat: Teorian ja tutkimuksen kautta käytäntöön Dr. Monna Arvinen-Barrow, PhD. (C.Psychol.) Taustaa Urheilussa yksilö joutuu toistuvasti kovaan fyysiseen
LisätiedotPsyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning
* Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning * Lähes kaikki urheilijat saavat urheiluvamman jossain vaiheessa uraansa (Taylor&Taylor 1998) Akuutti vaihe Ihminen reagoi
LisätiedotESITYSTEN TIIVISTELMÄT
ESITYSTEN TIIVISTELMÄT Liikuntalääketieteen päivät 6. 7.11.2013 Biomedicum, Helsinki Järjestäjät: Liikuntalääketieteen keskukset Biomedicum vierailijaverkkotunnukset (Helsinki wireless visitor): Username:
LisätiedotSiirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi
Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotValmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla. Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos
Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Esityksen sisältö: 1. Valmentajan luoma motivaatioilmasto teoria käytäntö
LisätiedotKOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA
KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotTeksti: CHRISTOPH ROTTENSTEINER. Valmentajaurheilijasuhteeseen. kannattaa panostaa nuorisourheilussa
Teksti: CHRISTOPH ROTTENSTEINER Valmentajaurheilijasuhteeseen kannattaa panostaa nuorisourheilussa 14 LIIKUNTA & TIEDE 53 1 / 2016 Valmentajan kannattaa edistää ryhmähengen kehittymistä ja luoda motivoiva
LisätiedotLoukkaantuneen urheilijan tukeminen. Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela
Loukkaantuneen urheilijan tukeminen Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela Voimistelijalla pidempiaikainen kipu tai oire Valmentajalle
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotSYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
Lisätiedotpunainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.
Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Vammat Veks Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Kati Pasanen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Filosofian tohtori, fysioterapeutti, valmentaja Tampereen Urheilulääkäriasema Liikuntavammojen
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotLiikuntalääketieteen päivät 6.11.2013 URHEILIJAN VAMMOJEN EHKÄISY TULEVAISUUDESSA. Mika Hilska
Liikuntalääketieteen päivät 6.11.2013 URHEILIJAN VAMMOJEN EHKÄISY TULEVAISUUDESSA Mika Hilska Kati Pasanen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Filosofian tohtori, fysioterapeutti, valmentaja Tampereen Urheilulääkäriasema
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotNuori urheilija - tutkimus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotErityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa
PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotHarjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta
Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotHarjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotVahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä. Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja.
Vahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja www.suomentule.fi www.tulessa.fi Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-ND www.suomentule.fi
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen Harjoite 8
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 8: Kilpailija-analyysi Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteessa analysoidaan, missä kilpailemiseen liittyvissä taidoissa
LisätiedotOnko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta
Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos 8.12.2016 1 Kuulumisia University of Victoria,
LisätiedotHuippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet
Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotEnnaltaehkäisevää urheilulääketiedettä
Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotHENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka
HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää
LisätiedotMuutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy
Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset
LisätiedotToipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen
Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotEdistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen
LisätiedotSHF-ohjausryhmä. 22.10.2014, Helsinki. Isto Vanhamäki
SHF-ohjausryhmä 22.10.2014, Helsinki Isto Vanhamäki Yritykset ja yritysryhmät - Tuotteiden ja palvelujen kehittäminen - Tuotanto, tehokkuus, toiminnan kehittäminen - Vientikonseptit Julkisen sektorin toimintamallit
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotHuippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta
Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan selvitys keväällä 2010 Psykologia 2010 - Tuumasta toimeen! 18-20.8.2010 Jyväskylän
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotToplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
LisätiedotMONIPUOLISUUS JA ERIKOISTUMISEN KYSYMYS URHEILIJAN POLUN LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEISSA
3.1.2016 Kiireettömästi huipulle seminaari Vantaa MONIPUOLISUUS JA ERIKOISTUMISEN KYSYMYS URHEILIJAN POLUN LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEISSA Niilo Konttinen, Outi Aarresola & Mikko Häyrinen Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotHOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo
HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotKaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille
Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?
Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotTavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke
Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotIkääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari
Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotEnglannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa
Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014
LisätiedotTiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä 28.4.2015 Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen KESKEINEN ASIA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ ON ELINTAPOJEN MUUTOS Tietoa, keppiä vai
LisätiedotNormaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen
Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotLIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN
LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotUrheilijan henkinen kasvu kohti menestystä
Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.
LisätiedotNaprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk
Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk Esitetään, että kyse on synnynnäisistä kyvyistä esim. pallotuntuma, peliäly, lumituntuma Toisaalta, että kyse on yksilön potentiaalista oppia uusia asioita
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotToimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä
asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.
LisätiedotNuorten urheilupolkujen merkittävät kokemukset. Outi Aarresola Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Nuorten urheilupolkujen merkittävät kokemukset Outi Aarresola Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus 1 Urheilupolku = urheiluun liittyvien tilojen, toimintojen ja tapahtumien sarja osana elämänkulkua.
LisätiedotKristiina Härkäpää, Lapin yliopisto. Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto
ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä
Lisätiedot