YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nummi-Pusulan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Drno 93/24/247/2009 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Liite 20 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nummi-Pusulan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Drno 93/24/247/2009 Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan, munituskanalan, laajentamista ja toimintaa LUVAN HAKIJA Ventomaa Arto ja Raija Ikkalantie Ikkala Liike- ja yhteisötunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja, munituskanala Nummi-Pusula kunta, Suomelan kylä, Siutila 2:23 KIINTEISTÖN OMISTAJA JA HALTIJA Ventomaa Arto ja Raija LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 1. mom. kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Koska toiminta sisältyy ympäristönsuojeluasetuksen (169/00) 7 :n laitosluetteloon, ratkaisee ympäristölupa-asian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Nummi-Pusulan kunnanvaltuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan ympäristölupahakemuksen käsittelee ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLE TULO Ympäristölupahakemus on jätetty Lohjan kaupunkisuunnittelukeskukseen

2 Ympäristölautakunta Liite 20 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, ilmoitukset ja sopimukset Nummi-Pusulan ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan munituskanalan laajentamiselle. Nummi-Pusulan rakennustarkastaja on myöntänyt rakennusluvan munituskanalan laajennukselle. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Luvan hakijat ovat tehneet maanvuokrasopimuksen seuraavien henkilöiden kanssa: - R.F. ja P.F., peltoala 3,92 ha, Peltola, peruslohkot 03333, ja 04383, Nummi- Pusula,, sopimus voimassa E.F. ja P.F., peltoala 7,85 ha, Härkämäki RN:o 5:47 ja Yhteislaidun RN:o 1:13, Nummi-Pusula, sopimus voimassa T.S., peltoala noin 9 ha, RN:o 5:27, Nummi-Pusula, sopimus voimassa toistaiseksi ellei sitä irtisanota vähintään 3 kk ennen vuokrakauden päättymistä A.V., peltoala noin 7,16 ha, Paloniemi peruslohko ja Sahapelto 02488, Nummi-Pusula, sopimus voimassa S.O., peltoala noin 14,06 ha, Pakaselan kylä peruslohko 02977, 02978, 02979, ja Nummi-Pusula, sopimus voimassa Kaavoitustilanne Ympäristöministeriön vahvistamassa (saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä ) Uudenmaan maakuntakaavassa toiminta-alueelle ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. Uudenmaan alueilla, joille maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kunnan tarpeiden mukaan osoittaa merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. Alueilla, joille ei yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoiteta muuta käyttötarkoitusta, kehitetään ensisijaisesti maa- ja metsätaloutta, kalataloutta sekä niitä tukevia sivuelinkeinoja. Alueella ei ole yksityiskohtaista kaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Eläinsuoja sijaitsee Nummi-Pusulan kunnan Suomelan kylässä tilalla Siutila Rn:o 2:23. Talouskeskus sijaitsee peltoaukealla välittömästi Ikkalantien pohjoispuolella.

3 Ympäristölautakunta Liite 20 3 Tilan eläinsuojalta on matkaa Vihdin rajalle noin 1100 m ja Karkkilan rajalle noin 2100 m. Häiriintyvät kohteet Hakijan asuinrakennuksen lisäksi 400 m etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsee 9 muuta asuinrakennusta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee 75 m eläinlounaispuolella. Noin 250 etäisyydellä sijaitsee 5 asuinrakennusta eläinsuojan koillis-, etelä-, luoteisja pohjoispuolella. Pohja- ja pintavedet Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin rekisteröity pohjavesialue on Nummenrannan III-luokan pohjavesialue noin 300 m eläinsuojasta kaakkoon. Tila saa vetensä omasta porakaivosta, joka on yhteinen lähimmän naapurin kanssa. Kaivo sijaitsee noin 75 m eläinsuojasta lounaaseen. Tila sijaitsee Hirvijoen valuma-alueella ja siellä aivan valuma-alueen latvaosuudella. Eläinsuojan itä ja eteläpuolella kulkee Hirvijokeen johtavia valtaojia lähimmillään noin 50 m etäisyydellä eläinsuojasta. Kiinteistön läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä. Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämän Geokartta-palvelun mukaan alueen maaperä on pääsääntöisesti hiesusavea ja savea. Luonnon tila Eläinsuojan alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä ei ole tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltuja luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita. Lähin tiedossa oleva luontokohde on noin 500 m eläinsuojan itäpuolella sijaitseva liito-oravareviiri. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Talouskeskuksen etelä-/lounaispuolelta kulkee melko vähäliikenteinen Ikkalantie. Eläinsuoja sijaitsee alueella, jossa harjoitetaan pääasiassa maataloutta ja jossa on jonkin verran haja-asutusta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan munituskanalan laajentamiseen siten, että tilan olemassa olevaa kanalaa laajennetaan rakennuksen kaakkoispäädystä. Hakemuksen mukaan tilan nykyisessä kanalassa on paikkoja enintään 3528 kanalle ja laajennuksen jälkeen paikkoja on 5103 kanalle. Samassa yhteydessä tilalla siirrytään virikehäkkien käyttöön. Ti-

4 Ympäristölautakunta Liite 20 4 lalla tuotetaan laajennuksen jälkeen munia noin kg vuodessa. Tilalla ei ole kananmunanpakkaamoa. Tilan vesi saadaan omasta porakaivosta. Kaivo sijaitsee Ikkalantien toisella puolella noin 75 m etäisyydellä kanalasta. Kaivo on yhteinen vastapäisen asuinrakennuksen kanssa. Eläimet syövät luvan hakijan mukaan pääasiassa jauhettua viljaseosta, johon sekoitetaan valkuaistiivistettä. Valkuaistiivistettä ei varastoida tilalla, vaan rahtimylly tuo sen aina mukanaan. Rehu varastoidaan kanalan vieressä olevassa siilossa. Kanalassa ei käytetä kuivikkeita, mutta lantalan pohjalle levitetään turvekerros lantalan tyhjennysten helpottamiseksi. Kasvinsuojeluaineet varastoidaan lukitussa komerossa ja lannoitteet tarvikevarastossa. Polttoaine- ja öljysäiliöt sekä energia Tilalla on maatalouskäytössä kaksi polttoainesäiliötä, jotka on sijoitettu konehallin läheisyyteen. Säiliöt ovat kooltaan 4000 l ja 2700 l ja ne on varustettu ylitäytön estimillä. Tilan tankkaukseen käytettävät öljysäiliöt ovat yksivaippaisia ja ilman suojaallasta. Säiliöt on varustettu lapon estimillä. Harvemmin käytetty pienempi säiliö sijaitsee konehallin luona ja käytetympi isompi säiliö kuivurilla. Suurempi 4000 l säiliö on tarkastettu ja kunnostettu syksyllä 2004 ja pienempi 2700 l säiliö keväällä Tilan muut öljytuotteet varastoidaan konehallissa ilman suoja-allasta. Konehallissa on betonilattia, mutta sen seinien alareunat on tehty harkkoelementeistä eivätkä ne ole nestetiiviitä. Kerrallaan konehallissa varastoidaan noin yhtä 200 l tynnyrillistä uutta moottoriöljyä ja kahta tynnyrillistä jäteöljyä sekä jonkin verran käytöstä poistettuja öljynsuodattimia. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita kuin polttoaineita enimmillään noin 1000 l. Lisäksi tilalla on yksi asuinrakennuksen lämmitykseen käytettävä tarkastettu ja kunnostettu 6000 l öljysäiliö. Säiliö liittyy hakijoiden yksityistalouteen eikä sitä käsitellä tämän luvan yhteydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnan aiheuttamat päästöt ovat pääasiassa lannan aiheuttamia ravinnepäästöjä ympäristöön sekä hajupäästöjä ilmaan erityisesti lannan käsittelyvaiheessa. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Päästöt pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Lannan muodostuminen, varastointi ja käsittely

5 Ympäristölautakunta Liite 20 5 Luvan hakija on ilmoittanut laajennuksen jälkeen kanalaan mahtuvien eläinten enimmäismääräksi 5103 kanaa. Kanojen lanta varastoidaan kuivikelantamenetelmällä. Jokaisen häkkikerroksen alla on sähkömoottorilla toimiva lantamatto, joka kuljettaa lannan häkkirivin päähän. Häkkirivin päässä raappa pudottaa lannan alapuoleiseen lantaruuviin, joka siirtää lannan lantalaan. Lantalan pohjalle levitetään turvekerros lantalan tyhjennysten helpottamiseksi. Laajennuksen jälkeen kanalan laskennallinen lannan varastointitarve 12 kk aikana syntyvälle lantamäärälle on 255,15 m 3. Hakemuksessa on esitetty tilan nykyisen lantavaraston laajentamista 250 m 3 :n kokoiseksi. Lantalan tilavuus on riittävä kanalassa syntyvän lannan varastointiin. Varastointitilavuudessa on ainoastaan 2 % heitto ja lisäksi lantaa levitetään useammin kuin kerran vuodessa (keväällä ja syksyllä). Tilan lantalan laajennus toteutetaan yhtenäiseksi tilaksi siten, että nykyistä 64 m 2 :n kokoista lantalaa laajennetaan 71 m 2. Laajennuksen jälkeen uuden lantalan pinta-ala on 135 m 2 ja korkeus 260 cm. Lantala on katettu pellillä ja siinä on tiiviit puuseinät. Lantalan ajoluiskan korkeus on 60 cm. Jätevesien muodostuminen, varastointi ja käsittely Kanalassa syntyy erittäin vähän jätevesiä, sillä kanalan puhdistaminen kanaerien välillä tapahtuu pääasiassa kuivapuhdistuksena imuroimalla, jonka jälkeen kanala desinfioidaan. Silloin tällöin kanala voidaan kanaerien välissä myös pestä paineilmapesurilla ennen desinfioimista. Kanalan pesuvedet ohjataan umpisäiliöön, joka on kooltaan 4 m 3. Nykyinen umpisäiliö jää lantalan laajennuksen alle, joten kanalan pohjoispuolelle rakennetaan uusi 4 m 3 :n kokoinen säiliö. Säiliön koko riittää hakijan mukaan myös laajennetun kanalan tarpeisiin. Desinfiointiaineena käytetään eläinsuojissa, hautomoissa, eläinklinikoilla ja vastaavilla hyväksyttyä desinfiointiainetta Virkon S. Ainetta kuluu vuodessa poretabletteina noin 300 g, josta saadaan noin 30 litraa desinfiointinestettä. Desinfiointiaine levitetään pinnoille pumppusumuttimella. Eläinsuojassa ei ole WC:tä. Lannan, virtsan ja jätevesien levitys pelloille Lanta levitetään luvan hakijan omistamalle ja vuokraamille pelloille. Lannasta noin 70 % levitetään keväällä ja 30 % syksyllä. Lannan käsittelyyn kuluu noin 2 päivää vuodessa, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Laskennallisesti laajennetulla eläinsuojalla tulee olla käytettävissään vähintään 34,02 ha lannan levityspinta-alaa tai lannan vastaanotto on oltava järjestettävissä lannan luovutussopimuksilla. Tilalla on käytettävissään riittävästi lannan levityspinta-alaa. Hakijan mukaan tilalla ei ole peruslohkoja pohjavesialueella.

6 Ympäristölautakunta Liite 20 6 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuivikelannan ja pesuvesien lisäksi syntyy seuraavia jätteitä: Kuolleet eläimet (n kpl/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:n kuolleiden eläinten käsittelylaitokseen. Eläimet pakastetaan tilalla ja kuljetetaan suuremmissa erissä. Teuraseläimiä tulee noin 5000 kpl vuodessa ja myös ne toimitetaan Honkajoki Oy:n kuolleiden eläinten käsittelylaitokseen. Jäteöljy (n. 50 l/v) ja akut säilytetään konehallissa ennen kuljettamista Pusulan jäteasemalle. Muita toiminnasta syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. akut, patterit ja loisteputket. Sekajäte kerätään 600 l astiaan ja toimitetaan Rosk n Rollin kaatopaikalle 2 viikon välein. Päästöt ilmaan Kanalassa on alipaineella toimiva ilmanvaihto. Kanalan ilmanvaihdon poistohormit on sijoitettu pohjoisseinälle poispäin häiriintyvistä kohteista. Laajennuksen jälkeen poistohormeja on käytössä 6 kpl. Kanalaa ei lämmitetä. Lantala sijaitsee kanalan pohjoispuolella ja siinä on ovi, seinät ja katto. Katettu kuivalantala ehkäisee tehokkaasti hajujen leviämistä. Lanta haisee eniten lannan levityksen aikaan. Lannan käsittelyyn kuluu noin 2 päivää vuodessa, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Luvan hakijan mukaan naapurit eivät ole valittaneet nykyisestä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista hajuhaitoista. Osa lannasta voidaan joinain vuosina levittää eläinsuojan välittömään läheisyyteen, josta aiheutuu lyhytaikaista hajuhaittaa. Melu, liikenne ja muu kuormitus Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua. Eläinsuojalle tuleva liikenne kulkee Nummi-Pusulan Ikkalasta Jokikunnan kautta Vihdin Kirkonkylään kulkevaa tietä (tie 1224) pitkin. Tilalla tuotetut kananmunat noudetaan noin kerran viikossa, rehutoimitus/rahtimylly saapuvat noin kerran kuussa ja eläinkuljetuksia on 2 kertaa vuodessa (poikasten tuonti ja teuraskanojen kuljetus pois). Lannan levitys tapahtuu kausiluonteisesti kahtena päivänä vuodessa, päivä keväällä ja päivä syksyllä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Eläinsuojalla on katettu suljettu lantala ja kanassa on alipaineella toimiva koneellinen ilmastointi.

7 Ympäristölautakunta Liite 20 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Eläinsuojan pitämiseen ja muuhun maatalouden harjoittamiseen liittyviä mahdollisia onnettomuus- tai poikkeuksellisia tilanteita voivat olla esimerkiksi sähkökatko, öljyvahingot tai tulipalo. Sähkökatkojen varalta tilalla on aggregaatti ja kanalassa on hälytin lämpötilan vaihtelujen varalle. Tulipalojen varalta tilalle on varattu sammuttimia ensitorjuntaan. Öljyvahinkojen varalta tilalla on käytettävissä turvetta imeytykseen. Tarvittaessa otetaan yhteyttä pelastusviranomaiseen. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Eläinsuojassa on hälytin eläinsuojan lämpötilan muutosten varalle. Lämpötilan muutokset johtuvat pääasiassa esim. sähkökatkojen aiheuttamista häiriöistä kanalan ilmanvaihdossa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty tarkastuksen yhteydessä Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Nummi-Pusulan kunnan ilmoitustaululla ja Karkkilan tienoo lehdessä sekä Ykkössanomat -lehdessä (YsL 38 mom 1). Laitoksen naapureille on toimitettu tieto hakemuksesta erityistiedoksiantona (YsL 38 mom 2). Tarkastukset Kiinteistöllä on suoritettu ympäristönsuojelulain 83 :n mukainen tarkastus Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Nummi-Pusulan kunnan ympäristölupaviranomaisena ympäristölautakunta on tutkinut hakemuksen ja päättää myöntää Arto ja Raija Ventomaalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan laajentamiseen Nummi-Pusulan kunnan

8 Ympäristölautakunta Liite 20 8 Suomelan kylässä tilalla Siutila Rn:o 2:23. Lupa myönnetään toiminnanharjoittajan lupahakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi jäljempänä mainituin lupamääräyksin. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Munituskanalan toiminta sekä lannan ja virtsan käsittely (YsL 43 ja 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000, VNA 542/2003) 1. Ympäristölupa myönnetään munituskanalalle laajuudessa enintään 5103 kanaa. Eläinsuojan laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava Nummi-Pusulan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja viranomaiselle on varattava mahdollisuus tarkastuksen suorittamiseen ennen kanalan käyttöönottoa. 2. Toiminnassa syntyvän lannan, kanalan pesuvesien ja muiden mahdollisten toiminnassa syntyvien jätevesien varastointitilojen on oltava vesitiiviitä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella määrällä vähintään 250 m 3. Pesuvesisäiliötilavuuden tulee olla vähintään 1,5 m 3 /1000 kanaa eli 7,5 m 3. Pesuvedet voidaan myös imeyttää kuivikkeisiin ja varastoida asianmukaisessa kuivalantalassa, jolloin niiden vaatima lisätila on huomioitava tarvittavassa lantalatilavuudessa. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lantaruuvin, lantalan pohjarakenteiden reunoineen ja pesuvesisäiliön putkistoineen on estettävä lannan ja niistä aiheutuvien valumavesien sekä pesuvesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 3. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu hallitsemattomasti ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. 4. Lantalavarasto on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiivispohjaisella kuormausalustalla. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan ja pesuvesien kuljetuskaluston tulee olla sellaista, että lantaa tai pesuvesiä ei pääse valumaan kuljetuksen aikana tielle tai muualle kuljetusreitille. 5. Lanta ja pesuvedet on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lanta ja pesuvedet voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi sellaiseen ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jonka luvassa lannan käsittely on sallittu. Mahdollisista lannanluovutussopimuksista on toimitettava kopiot Nummi-Pusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Lannan käsittelyajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä tulee välttää juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana.

9 Ympäristölautakunta Liite Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimpien ulkopuolisten naapureiden piha-alueilla. Varastointi ja polttonesteen jakelu (YSL 7, 8, 43 ja 45, JL 6, NaapL 17 ) 8. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. 9. Ulkotiloissa säilytetyt polttonesteet ja kemikaalit tulee säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että astiat on sijoitettu katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivistettyyn suoja-altaaseen. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 % suurimman alustalle sijoitettavan astian tai säiliön tilavuudesta. Sisätiloissa säilytettävät polttonesteet ja muut kemikaalit tulee säilyttää tiivislattiaisessa, kynnyksin tai lattiakaadoin varustetussa viemäröimättömässä tilassa, kaksoisvaipallisessa säiliössä tai erillisessä suoja-altaassa. Vuototilanteessa kemikaalin päästy viemäriin tai maaperään tulee olla estetty ja säiliön kunnon tulee olla ulkoapäin tarkistettavissa. 10. Polttonesteen jakelupiste on vähintään 3 m etäisyydellä jakelulaitteista tiivistettävä (esim. laitteiston alle sijoitetulla, riittävän kestävällä ja tiiviillä muovilla). Jakelupisteen kunnostussuunnitelma on toimitettava Nummi-Pusulan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tankkauksen yhteydessä maaperään joutunut öljy tulee poistaa välittömästi ja likaantunut maa tulee toimittaa asianmukaisesti käsiteltäväksi. Jakelualueella tulee olla imeytysainetta ja muuta kalustoa vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten. Öljysäiliöt ja jakelulaitteet putkivetoineen ja suojarakenteineen tulee tarkastaa valtuutetulla tarkastajalla vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Öljysäiliöiden ja jakelulaitteiden suojaukset tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseen kuntoon kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Melu (YSL 43 ja 46, NaapL 17, VNp 993/1992) 11. Eläinsuojan toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka-aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db. Jätteet (YsL 43 ja 45, JL 6, 9 ja 15, JA 3a, VNP 659/1996) 12. Toiminnassa muodostuvia ongelmajätteitä, kuten loisteputkia, akkuja ja jäteöljyjä varten on oltava erillinen katettu ja suoja-altaalla varustettu lukittava tai valvottu tila tai sellaisen kaapit ja astiat, josta jätettä ei voi vapaasti poistaa. Ongelmajätteen on

10 Ympäristölautakunta Liite toimitettava ongelmajätteiden käsittelyluvan mukaisiin paikkoihin vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu, tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. 13. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Eläinjäte on välivarastoimaan hygieenisesti siten, ettei välivarastoinnista aiheudu terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Mikäli tilalla välivarastoidaan eläinjätettä muutamaa päivää pidempään, on jäte säilytettävä luvan hakijan esittämällä tavalla pakastettuna ja siten katettuna ja suojattuna, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Valumavesien pääsy ympäristöön on ehkäistävä. 14. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YsL 5, 7, 8, 43, 46 ja 62, YSA 30 ) 15. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisen haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 16. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta tai muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan raportointi (YsL 46, YSA 19, JL 51 ja 52 ) 17. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Nummi- Pusulan ympäristöviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: - tiedot eläinmääristä ja tuotantomääristä - tiedot lantamääristä, käytettävissä olleesta lannanlevityspinta-alasta ja mahdollisista lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen - tiedot lantavarastojen, lietelantasäiliön ja puristenestesäiliöiden tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot munituskanojen vaihdon yhteydessä poistuvien vanhojen kanojen toimituspaikoista - tiedot jätteistä ja niiden eteenpäin toimittamisesta (jätelaji, määrä, toimituspaikka)

11 Ympäristölautakunta Liite tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) Muut määräykset (YSL 4 ja 43 ) 18. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä. Toiminnan lopettaminen (YsL 43, 46 ja 81, JL 6 ) 19. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupa. Toiminnan lopettamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta on ilmoitettava Nummi-Pusulan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. MUUT OHJEET Lannan levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Kuolleiden eläinten käsittelyssä tulee lisäksi noudattaa maa- ja metsätalousministeriön asetusta eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (nro 850/2005). Muulta kuin tässä lupapäätöksessä määrätyltä osalta jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Nummi-Pusulan kunnan jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Nummi-Pusulan kunnan ympäristölautakunta katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset Nummi-Pusulan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huo-

12 Ympäristölautakunta Liite nontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminta sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla munituskanalan pitäminen voidaan katsoa alueelle soveltuvaksi toiminnaksi. Näin ollen hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei katsota hakemuksesta ilmenevien ympäristövaikutusten ja alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Eläimet ovat sisällä eläinsuojassa, jossa on alipaineella toimiva koneellinen ilmastointi. Ilmastoinnin poistohormit on suunnattu poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Lantavarastot ovat suljetussa ja katetussa tilassa, mikä vähentää merkittävästi toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Merkittävimmät hajuhaitat rajoittuvat lannan käsittely- ja levitysvaiheeseen, jota kestää noin 2 päivää vuodessa päivän keväällä ja päivän syksyllä. Toimittaessa tämän ympäristöluvan ehtojen mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 42 :ssä edellytettyjen luvan myöntämisen edellytysten turvaamiseksi on asetettu seuraavia lupamääräyksiä: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäiseläinpaikkaluvun mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. Velvoite ilmoittaa eläinsuojan valmistumisesta on asetettu myöhemmin tulevien toiminnan rakenteita koskevien määräysten valvomiseksi. (Määräys 1) Lupamääräys 2 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisesti. Riittävä pesuvesisäiliön koko perustuu maa- ja metsätalousministeriön ra-

13 Ympäristölautakunta Liite kentamismääräyksissä ja ohjeissa (Liite 12 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista) MMM-RMO C4 esitettyihin mitoitusohjeisiin. Eläinsuojan pesuvedet tulkitaan asetuksen 542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset on kyseisessä asetuksessa annettu. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja pesuvesien pääsy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 2, 3, 4, 6 ja 7) Toiminnassa syntyvää lantaa ja pesuvesiä on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Toimintaa on harjoitettava riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 3, 4, 6 ja 7) Lantaloiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetuksessa, on siistittävä lannan käsittelystä kuten kuormaamisesta aiheutuneiden vuotojen ja varisemisen jäljiltä, jotta voidaan estää lannan kulkeutuminen edelleen ojaan tai vesistöön. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. (Määräykset 3, 4 ja 6) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Luvan hakijalla tulee olla käytössään vähintään 34 ha asianmukaista levitysalaa ylilannoituksen estämiseksi. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 150 munituskanaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävässä peltopinta-alassa tai lannanluovutussopimuksissa tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden ajan. (Määräys 5) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) liitteessä 3 on säädetty lannan peltolevitystä rajoittavista seikoista ja tarvittavista suoja-etäisyyksistä. Lannan käsittelystä kuten kuormauksesta aiheutuu lyhytaikaista hajuhaittaa. Lisäksi lanta pääsääntöisesti levitetään samaan aikaan lannan kuormauksen kanssa. Haittaa voidaan vähentää välttämällä lannan käsittelyä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa kuten juhlatilaisuuksien aikana. (Määräys 6.)

14 Ympäristölautakunta Liite Polttonestesäiliöiden ja varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Määräykset 8, 9, 10 ja 14) Lupamääräyksissä oli velvoitettu rakentamaan nestemäisille vaarallisille aineille suojarakenteita estämään edellä mainittujen aineiden päätymistä onnettomuuden sattuessa maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Polttonesteiden, öljyjen tai muiden vaarallisten kemikaalien ja jätteiden joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohjaveteen saattaa aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle. Määräyksissä on edellytetty vastaavaa tasoa kuin Nummi-Pusulan ympäristönsuojelumääräyksissä on vaadittu. (Määräykset 9 ja 10) Eläinsuojan toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) annettuja ohjearvoja. (Määräys 11) Lupamääräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain 19 :n mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. (Määräykset 12, 13 ja 14) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Saman pykälän mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten ja ympäristönsuojelumääräysten edellyttämällä tavalla. (Määräys 12) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Yksittäisten kanojen pienen painon vuoksi on taloudellisesti ja ympäristönsuojelullisesti järkevää välivarastoida kuolleita eläimiä tilalla ja kuljettaa eläimiä suuremmissa erissä. Tilan teuraskanat kuljetetaan joka tapauksessa Honkajoki Oy:lle vuosittain. (Määräykset 13 ja 14) Lupamääräyksellä 15. varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo

15 Ympäristölautakunta Liite aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi (pilaantumisen torjuntavelvollisuus). (Määräykset 15 ja 16) Toiminnanharjoittajalle annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Määräys 17) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Määräys 18) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. (Määräykset 19 ja 20) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää lupaviranomaiselle mennessä. Asetusten ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 )

16 Ympäristölautakunta Liite PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen. (YsL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 21, 23, 28, 31, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 81, 83, 90, 96, 97, 98, 100, 101 ja 105. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 7, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 21, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Nummi-Pusulan ympäristölautakunta on päätöksellään hyväksynyt Nummi-Pusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan. Taksan liitteenä hyväksytyn maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelyn hinta on 1960 euroa. Eläinsuojan ympäristöluvan maksuksi määrätään 1960 euroa. Tämän lisäksi ympäristöluvan käsittelyn kuulutuskustannukset peritään erillisen laskun mukaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ventomaa Arto ja Raija Ikkalantie Ikkala Tiedoksi Lohjan ympäristöyksikkö Uudenmaan Ely-keskus

17 Ympäristölautakunta Liite Tieto päätöksestä Asianosaisina kuullut lähinaapurit. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla sekä Karkkilan Tienoo - lehdessä ja Ykkössanomat -lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeudelle. Valitusosoitus on liitteenä.