Jukka Nikula Ihamäentie 311, Somero Y-tunnus: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 171/2011/1 Dnro ESAVI/57/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kauriskallio Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee munivan kanan ja kananuorikon kanalan laajentamista munivan kanan ja kananuorikon kanalaksi Someron kaupungissa. LUVAN HAKIJA Kauriskallio Oy Jukka Nikula Ihamäentie 311, Somero Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kanala sijaitsee Someron kaupungin Ihamäen kylässä kiinteistöllä Kauriskallio RN:o 6:1 yllämainitussa osoitteessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään munituskanalle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan munivan kanan ja kananuorikon kanalalle. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Hakemusasiakirjoihin on liitetty neljä maanvuokrasopimusta, jotka koskevat noin 15,5 hehtaarin peltoalaa Someron kaupungissa, ja kahdeksan lannan vastaanottosopimusta, jotka koskevat noin 640 hehtaarin peltoalaa Someron kaupungissa. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kanala sijaitsee Paimionjoen vesistöalueen Hirsjärven valuma-alueella (27.041). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kanalarakennukset ovat peltojen ympäröimiä. Koillispuolella noin 200 metrin etäisyydellä virtaa Virkaanjoki ja lounaispuolella noin 600 metrin etäisyydellä sijaitsee Hirsjärvi. Etäisyys luoteispuolella sijaitsevaan lähimpään naapuriin on noin 200 metriä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan kanalan laajentamiseen. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 1,1 miljoonaa kiloa kananmunia ja kananuorikkoa. Tilalle on rakennettu syksyllä 2009 uusi 2000 m 2 suuruinen kanalarakennus, joka on jaettu keskeltä harjansuuntaisesti kahteen munivan kanan osastoon. Kanat ovat kuudessa kerroksessa virikehäkeissä. Kanalan yhteydessä on katettu seinillä varustettu kuivalantala sekä ajanmukaiset munankeräily- ja varastointitilat. Lannan keräys on järjestetty hihnakuljettimilla, jotka kulkevat häkkien alapuolella ja joissa lanta kuivuu paremmin. Kanaerien vaihdon yhteydessä kanala kuivapestään sekä tarvittaessa pestään painepesurilla ja desinfioidaan.

3 3 Vanhan munituskanalan toiminta on loppunut ja rakennus on tällä hetkellä varastokäytössä. Kananuorikoille peruskorjataan tilat vanhasta kanalasta siten, että seiniä ja kattoa korotetaan. Kananuorikot tullaan kasvattamaan lattiakasvattamossa. Kasvattamo tyhjennetään ja pestään jokaisen kananuorikkoerän jälkeen. Nykyinen kananuorikkokasvattamo jää varastokäyttöön. Kanala toimii kuivikelantajärjestelmällä. Lanta varastoidaan kanalarakennusten yhteydessä olevissa 3000 m 3 ja 490 m 3 katetuissa seinillä varustetuissa betonipohjaisissa lantavarastoissa. Lisäksi tilalla on katettu 225 m 2 kuivalantala, jota käytetään tarvittaessa. Lantaloiden oviaukot ovat avoimia. Kanalasta tulevat pesuvedet johdetaan 10 m 3 umpisäiliöön ja kasvattamosta tulevat pesuvedet 5 m 3 umpisäiliöön. Kanalarakennusten WC-vedet johdetaan edellä mainittuihin umpisäiliöihin. Säiliöt tyhjennetään tarvittaessa pellolle tai kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kanalarakennuksissa on koneellinen alipaineilmanvaihto, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä. Korvausilma otetaan räystäiden alta tai seiniltä. Kanalasta tuleva lanta (noin 4025 m 3 kuivalantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (43 ha), vuokrapelloille (14 ha) ja sopimuspelloille (642 ha) keväällä ja syksyllä. Tilalla on 100 m 3 rumpukompostori, jolla lanta-turveseosta kompostoimalla saadaan myyntikelpoista maanparannusainetta. Rumpukompostorin käsittelykapasiteetti on m 3 vuodessa. Lisäksi tilalla on suunniteltu biokaasulaitoksen perustamista. Energian ja veden käyttö Kiinteistöllä on 3000 ja 2000 litran polttoainesäiliöt. Toinen säiliöistä on varustettu suoja-altaalla, katoksella, lukituksella ja ylitäytönestimellä. Toinen sijaitsee betonilaatan päällä. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 100 litraa. Kanalassa käytettävä vesi otetaan Someron Vesihuolto Oy:n vesijohtoverkosta. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - lantavarastot ovat katettuja - kanalan poistoilma puhalletaan korkealle - lannan keräys ja levitys lanta kuivempaa ja hajuttomampaa.

4 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa. Hajuhaittoja aiheuttavat kanalan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Hajuhaittaa ehkäistään puhaltamalla poistoilma korkealle, käyttämällä edistyksellistä lannan keräysjärjestelmää ja varastoimalla lanta katetuissa lantavarastoissa. Toiminnanharjoittaja varustaa lantaloiden oviaukot pressuovilla. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Tilalle tuodaan rehua ja tilalta viedään munia kahdesti viikossa. Kanaerien vaihto tapahtuu noin kerran vuodessa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet eläimet (arvio noin 2-3 tonnia vuodessa) poltetaan tilalla (Mepun valmistama krematoriokontti). Poistettavat kanat teurastetaan kanalan pihalla säiliössä hiilidioksidin avulla, jonka jälkeen kuolleet kanat kuljetetaan minkinrehutehtaalle. Tuotannossa syntyvät nahkamunat ja särkyneet munat varastoidaan lannan joukossa. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen. Metalliromu toimitetaan keräykseen. Muiden jätteiden osalta on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan toiminnan laajentaminen ei lisää riskejä. Kaikki rakenteet ja laitteistot ovat uusia ja ympäristön kannalta turvallisia. Tilalle tullaan laatimaan pelastussuunnitelma. Tilalla on aggregaatti ja hälytysjärjestelmät toimintahäiriöiden varalle.

5 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Someron kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Somero-lehdessä Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Someron kaupunginvirastossa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Kanalan sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Someron kaupunginhallitukselta, Someron kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta. 1) Someron kaupungin ympäristölautakunta ( ) esittää lausuntonaan, että alueella on lähekkäin suhteellisen monta toimivaa kotieläintilaa ja tällä on ainakin ajoittain merkitystä kyseisen seudun asumisviihtyisyyteen. Ympäristön kannalta on olennaista, että lantalatilavuudet ovat riittävät koko vuoden lantamäärän varastointiin. Ympäristön kannalta on olennaista myös, että lannanlevitysalaa on jatkuvasti riittävästi eläinmäärään nähden ja että toiminnan jätteet käsitellään asianmukaisesti. Lupaehdoin on syytä varmistaa ongelma- ja muiden jätteiden asianmukainen välivarastointi ja käsittely. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( ) esittää lausuntonaan, että kanala sijaitsee Somerolla Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 Aurajoki-Paimionjoki osaalueella. Kanala ja pääosa lannan levitykseen suunnitelluista pelloista sijaitsevat Paimionjoen valuma-alueella, osa varsinaisen Paimionjoen valuma-alueella ja osa Paimionjokeen liittyvän järviketjun valuma-alueella. Paimionjoki on luokiteltu ekologisesta luokitukseltaan välttäväksi ja jokeen liittyvä järviketju vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Kanalassa muodostuvassa lannassa on laskettu olevan typpeä noin 74 kg/a ja fosforia noin 20 kg/a suunniteltua peltohehtaaria kohden. Nitraattiasetuksen mukaan typpeä voidaan levittää tuo määrä peltohehtaaril-

6 le. Fosforin enimmäislevitysmäärä hehtaaria kohti on noin 20 kg ja lannan fosforista lasketaan 85 % eli lannan fosforia voidaan pellolle levittää 23,5 kg. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan suunniteltu eläinmäärä vaatisi noin 570 ha peltoalan lannan levittämiseen. Fosforia ei pitäisi levittää korkeiden ja arveluttavan korkeiden P-lukujen pelloille, mitä Somerolla on arvioitu olevan alle % pelloista. Suunniteltu peltoala näyttäisi näiden tietojen perusteella riittävältä. Tarkempaa kannanottoa kanalan vaikutuksista vesistöalueen tilaan ei voida antaa ilman tietoja lannan levitykseen käytettävien peltojen viljavuustilasta. Hakijalta tulisikin pyytää ajantasaiset tiedot viljavuustutkimuksista, joista selviää ainakin peltojen viljavuusluokka fosforin osalta. Tietojen pohjalta pystytään arvioimaan peltojen kuormitusriski ja mahdollinen lannan muun hyötykäytön tai lisäpeltoalan tarve. Lannan syyslevitystä tulisi välttää vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Kartan perusteella kanala ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lietelannan levittäminen pohjavesialueille tai vedenottamoiden välittömään läheisyyteen ei ole pohjaveden laadun vaarantumisen takia sallittua. Poikkeustapauksissa lietelannan levittäminen pohjavesialueen reuna-alueille voidaan sallia, jos maaperä- ja pohjavesiselvityksin on osoitettu pohjavedentason päällä olevan riittävän paksun tiiviin savikerroksen (vähintään 3 metriä) eikä vaaraa pintavalunnan kulkeutumisesta pohjavesimuodostumaan ole. Sekä liete- että kuivalannan levittäminen on kiellettyä pohjaveden muodostumisalueella. Muistutukset ja mielipiteet 3) AA ( ) vastustaa muistutuksessaan nykyisen ympäristöluvan laajentamista munivan kanan kanalasta munivan kanan kanalaksi ja kananuorikon kanalan laajentamista kananuorikon kanalaksi. Haettua ympäristölupaa ei tule myöntää. Muistutuksessa selostetaan nykyistä toimintaa ja siitä aiheutuvia haittoja. Hakemuksesta todetaan mm., että haettu eläinmäärä ylittää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain hankeluettelossa esitetyt eläinmäärät. Hakemuksesta ei ilmene toiminnan tekninen toteuttaminen eivätkä toiminnan vaikutukset ympäristöön. Lantalat ovat avoimet, joten hajuhaitat ovat ilmeisiä. Kärpäshaitta on jo nyt todellinen ongelma. Jätevesien käsittelyä ei ole esitetty. Muodostuvan lannan määrä lähes kaksinkertaistuu nyt tuotettuun määrään verrattuna. Riittävätkö lantalatilavuudet lannan varastointiin? Lisäksi todetaan, että rumpukompostori sijaitsee jonkin matkan päässä uudesta kanalasta ja lantalasta. Tämä aiheuttaa lannan sisäistä kuljetuspainetta, kuten myös lantaloiden lukumäärä (3 kpl). Kun lantaa joudutaan siirtämään paikasta toiseen, aiheutuu tästä hajuhaittoja, joita voidaan pitää merkittävinä. 6

7 Muistutuksessa ollaan huolissaan lannan levitysalan riittävyydestä ja levityspeltojen sijainnista. Huomattava osa pelloista on Paimionjoen valumaalueella ja osa vesistön läheisyydessä. Lannan kuljetuksista aiheutuu teiden likaantumista. Jätteiden käsittely on puutteellisesti esitetty. Lisäksi ilmanvaihdon toteuttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Edellä esitetyn perusteella muistuttaja katsoo, että kanalatoiminnasta tulee aiheutumaan kohtuutonta haittaa. Muistuttajan kiinteistön arvo alenee hajuhaittojen ja raatokärpästen valtavan määrän johdosta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutuksen johdosta. 4) Jukka Nikula Kauriskallio Oy:stä ( ) toteaa vastineessaan mm., että muistuttajan kokemien epäkohtien korjaamiseksi Kauriskallio Oy on valmis rakentamaan 2 3 metriä korkean metriä pitkän maavallin kiinteistöjen rajalle, jolloin muistuttaja saisi näkösuojan Kauriskallio Oy:n tilakeskukseen ja samalla tilan äänet eivät häiritsisi muistuttajaa. Lisäksi Kauriskallio Oy on valmis tekemään kiinteistön rajaojaan esimerkiksi 3 m x 100 m suuruisen ruohikkopuhdistamon tai tilakeskuksesta ojaan valuville vesille suodatuskentän, jolla sadevedet käsitellään. Vastineessa todetaan, että kanalatoiminnasta syntyy pesuvesiä vain kasvattamoa pestäessä. Pääsääntöisesti virikehäkkikanala ainoastaan kuivapuhdistetaan. Mikäli kanala pestään, niin pesuvedet menevät umpisäiliöön kuten kasvattamonkin pesuvedet. Umpisäiliöt tyhjennetään tarpeen mukaan. Kauriskallio Oy:n tilalla on lannan varastointitilaa riittävästi, kun lantaa levitetään sekä keväisin että syksyisin. Kompostoria ei ole tarvinnut viime vuosina käyttää, koska lanta tekee hyvin kauppansa. Tarvittaessa on mahdollista vuokrata lisää lannan varastointitilaa. Myös lisää hyväksyttyä lannan levitysalaa löytyy lähialueelta. Kuolleet kanat poltetaan tilalla päivittäin Mepu Oy:n valmistamassa polttokontissa. Kuolleiden kanojen määrä on noin 2 % kokonaiskanamäärästä. Lantalat tyhjennetään mahdollisimman aikaisin keväällä. Lantaloita kalkitaan sammuttamattomalla kalkilla, joka ehkäisee kärpästen lisääntymistä. Lanta levitetään pääsääntöisesti kylvöjen alle niin keväällä kuin syksylläkin. Ilmastoinnin kautta hajuja syntyy melko vähän. Kattopuhaltajien hormiputkien päät ulottuvat lähes kymmenen metrin korkeuteen, jolloin lämmin poistoilma työntyy tosi korkealle, sekoittuu ulkoilmaan ja hajut laimenevat tehokkaasti. 7

8 Kauriskallio Oy on selvittänyt mahdollisuutta rakentaa tilalle biokaasulaitos, jolloin kanalatoiminnan ympäristövaikutukset edelleen pienentyisivät. 8 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kauriskallio Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan munivan kanan ja kananuorikon kanalan laajentamiseen munivan kanan ja kananuorikon kanalaksi Someron kaupungin Ihamäen kylässä kiinteistöllä Kauriskallio RN:o 6:1. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kanalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 4025 m 3. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointiajan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta) mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Kanalarakennusten, lantaloiden ja pesuvesisäiliöiden rakenteiden tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lantaloiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

9 3. Kanalan yhteydessä sijaitseviin kuivalantaloihin tulee asentaa pressuovet mennessä. Oviaukot tulee pitää pääsääntöisesti suljettuna. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 4. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 5. Eläinsuojan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti tai ne on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n jätevesiä ei saa johtaa kanalan pesuvesien umpisäiliöön, mikäli jätevesiä hyödynnetään lannoitteena pelloilla. Mikäli kanalan pesuvedet viedään käsiteltäväksi Someron kaupungin jätevedenpuhdistamoon, tulee siitä tehdä sopimus toiminnanharjoittajan ja Someron kaupungin kesken. Lannan hyödyntäminen 6. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 570 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 8. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 9

10 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet ja varastointi Raportointi 10. Kuolleet eläimet on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli kuolleita eläimiä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot kanalan ammoniakkipäästöistä sekä niiden laskentaperusteet ja arvio luotettavuudesta 10

11 - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kaupungin- tai läänineläinlääkärille, jos hän epäilee eläinten kuolleen tai sairastuneen vakavaan eläintautiin. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 17. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet sekä jätevedet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä

12 Lupamääräysten perustelut naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakijan vastineessaan esittämän maavallin rakentaminen kiinteistöjen rajalle antaisi lähinnä näkösuojaa. Sillä ei olisi vaikutusta hajujen leviämiseen eikä esitettyyn kärpäshaittaan. Luvan myöntämisen ehdoksi ei määrätä maavallin rakentamista. Ympäristöluvassa edellytetään, että kanalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet varastoidaan vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön. Hakijan vastineessaan esittämä kosteikkopuhdistamo liittyy lähinnä peltoviljelyn ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja suodatinkenttä likaantuneiden hulevesien käsittelemiseen. Ympäristöluvassa edellytetään toiminnan järjestämistä siten, ettei likaantuneita hulevesiä muodostu. Näin ollen luvan myöntämisen ehdoksi ei määrätä kosteikkopuhdistamoa eikä suodatuskentän rakentamista. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräyksellä 5 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (209/2011) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 12

13 Lantavarastojen kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Lupamääräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. 13

14 Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 14 on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Ammoniakkipäästöjen raportointivelvollisuus perustuu IPPC -direktiivin 96/61/EY nojalla annettuun EU:n komission päätökseen 166/2006. Lupamääräyksellä 15 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 17 mukaisesti. 14 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään (YSL 55 )

15 Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY/1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3480 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan munituskanan eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3480.

16 16 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kauriskallio Oy Jukka Nikula Ihamäentie 311, Somero Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Someron kaupunginhallitus Someron kaupungin ympäristölautakunta Someron kaupungin perusturvalautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Riskienhallinta / Maatalouskohteiden ympäristöluvat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Someron kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Somero-lehti -nimisessä sanomalehdessä.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Seija Virolainen. SV/ts

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.