- Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan

Transkriptio

1 FILOSOFIA 2 Kurssirunko/ CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki/LYLL Etiikka Mitä moraalisuus on? MIKSI kysymykset: - Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan motiivit, toiminnan kuvaaminen, totuttuihin tapoihin vetoaminen) - Moraaliselle selitykselle tyypillistä perusteiden etsiminen: oikeudet ja velvollisuudet, hyvä ja paha Tapojen ja moraalin erottaminen vaikeaa: Etiikka: ethos (kreikkaa: tottumus, tapa; tavan noudattaminen, koska se on oikein) Etiikka tutkii moraalia Moraali: mos,mores (latinaa: tapa, tavat) Moraalinen selitys pyrkii olemaan yleispätevää; kertoo mikä on oikein Moraaliset periaatteet ovat yksilön tai yhteisön valintoja Laki velvoittaa rangaistuksen uhalla Moraalinormi yksilön tai ryhmän sisäinen ohje

2 Moraalin ongelmana sen suhteellisuus (relativismi) ja toisaalta sen ehdottomuus (absolutismi) Moraalisiin valintoihin liittyy myös vastuu Etiikan sanastoa Akti Omissio Moraalinen autonomia Moraalinen agentti Moraalisubjekti Supererogatorinen teko/toiminta Etiikan osa-alueet Etiikka on osa käytännöllistä filosofiaa (moraalifilosofia) Etiikan jako: Metaetiikka (=oppi etiikasta) - tutkii etiikan käsitteitä, eettisten väitteiden luonnetta ja muita teoreettisia kysymyksiä pyrkimättä itse esittämään eettisiä normeja Normatiivinen etiikka - pyrkii joidenkin yleisten periaatteiden pohjalta ottamaan selkeän kannan tekojen oikeellisuuteen

3 Deskriptiivinen etiikka - tutkii empiirisin keinoin ihmisten ja ryhmien moraalikäsityksiä Kuka päättää moraalista? Relativismi: moraali riippuu kulttuurista, aikakaudesta, näkökulmasta - vesittää helposti moraalisen toiminnan pohjan Miksi toimia moraalisesti? Absolutismi: vain yksi mahdollinen moraali oikeassa (esim. jokin uskonto) - Miksi sietää toisenlaista moraalia? Pluralismi: tietyt moraaliohjeet sovittavissa yleisiksi Kuka määrää, mitkä ohjeet oikeita? Metaetiikka Käsittelee etiikan moraalisia perusteita Moraalia koskevan kielen, arvojen, normien luonteen tarkastelua esim. Millä perusteilla, missä olosuhteissa, kenen näkökannalta tappaminen on väärin/oikein? Mitä tarkoittavat: - Arvo Metaetiikan sanastoa

4 - Välinearvo - Itseisarvo - Normi Päättele, mitä voisivat olla: - Arvolajit: sosiaaliset arvot, esteettiset arvot, minä-arvot, valtaarvot, uskonnolliset arvot, hedoniset arvot, hyvinvointiarvot, vitaaliset arvot, biologiset arvot Arvojen, normien ja tosiasioiden välinen suhde Arvo: se mitä tavoitellaan Normi: sääntö, määräys Tosiasia: jokin aistittava, havaittava asia (esim.fi kurssin arvosana) - Voiko tosiasioista päätellä arvoja/normeja? Humen giljotiini: No ought from is Siitä, mitä on tai ei ole ei voi päätellä sitä, mitä pitäisi tai ei pitäisi olla (tosiasioista ei voi päätellä normeja tai arvoja) Vrt. Wittgenstein Metaetiikan peruskysymyksiä

5 1900-luvun tärkein eettinen suuntaus Vaikuttaja: G.E.Moore ( ) Analyyttisen filosofian osa-alue (analyyttistä etiikkaa) Kielen ja sen merkityksen tutkiminen Meta ta ethika = etiikan takana Naturalismi ja supernaturalismi Naturalismi: - Ihminen on luonnostaan moraalinen olento (esim. toisen tappaminen on evolutionaarisesti kannattamatonta) - Aristoteles, Charles Darwin - Vrt. Humen giljotiini Supernaturalismi: - Jokin jumala tai korkeampi voima on moraalin antaja - alttius moralismille - Immanuel Kant Naturalismi ja supernaturalismi edustavat eettistä kognitivismia (moraaliset väitteet sisältävät totuusarvon)

6 Realismi ja antirealismi Realismi: - Moraalirealismin mukaan jotkut asiat ovat yleisiä moraalisia totuuksia - Edustaa eettistä kognitivismia ja objektivismia Antirealismi: - Moraalisia yleistyksiä ei ole olemassa - Relativismi tai subjektivismi - Voi lähetä nonkognitivismia (moraalisilla väitteillä ei ole totuusarvoa) Mooren intuitionismi G.E.Moore moraalirealismi ja kognitivismi Moraali perustuu intuitioon (totuuden oivaltamiseen) hyvä on hyvää Naturalismin vastustus naturalistinen virhepäätelmä Emotivismi: - Tunteet kertovat moraalin - Nonkognitivismia Emotivismi ja preskriptivismi

7 Preskriptivismi: - Moraali ilmenee käskyissä älä tapa! - R.M. Hare : moraaliväitteiden logiikka velvoittaa noudattamaan niitä Normatiivinen etiikka Vastaa kysymyksiin hyvästä ja mielekkäästä elämäntavasta tai asenteesta Pyrkii ohjeistamaan (antaa normivaihtoehtoja) Hyve-etiikka Vanhin normatiivisen etiikan laji Päämääräetiikkaa (teleologista etiikkaa, telos=päämäärä) Sokrates: Hyve on tietoa Aristoteleen hyve-oppi: hyvä elämä toteutuu ihmisen pyrkimyksessä kohti päämääräänsä, eli ihmisyyttä (lajityypilliset ominaisuudet) Nikomakhoksen etiikka Platon: hyvän elämän pohja on ihmisen kolmijakoisen sielun tasapainossa (järki, tahto, tunne) Tuomas Akvinolainen ( ): hyvä elämä on kirkon

8 oppien mukaista elämää Hyveitä voi oppia ja harjoitella Moderni hyve-etiikka Alasdair MacIntyre (s.1929) Yhteisö luo hyveet Hyveet vaihtelevat eri toiminnoissa ( käytänne ) Sisäinen hyvä = (esim. urheilija pyrkii kehittymään) Ulkoinen hyvä = (esim. palkinto kilpailussa) Moderni hyve-etiikka Martha Nussbaum (s.1947) Hyveet perustuvat ihmisten universaaliin kokemukseen (esim. perustarpeet; vrt. psykilogia/maslowin tarvehierarkia) Hyvän elämän vaihtoehtoja Stoalaisuus - Perustaja Zenon ( eaa.) - Stoa poikile -koulu

9 - Järjestynyt maailmankaikkeus =maailmanjärki=jumala (determinismi) - Ihminen on osa maailmanjärkeä - Ihmisen tulee toimia sopusoinnussa luonnon ja maailman kanssa - seurauksena apatia eli todellinen vapaus - Roomalaisstoalainen Epiktetos: Älä vaadi, että asiat sujuvat niin kuin sinä haluat, vaan tahdo sitä, että kaikki käy niin kuin käy - Mitä tapahtuu, se tapahtuu välttämättä (fatalismi) Epikurolaisuus: - Perustaja Epikuros ( eaa.) - Filosofian tehtävä on vapauttaa ihminen pelosta - Pysyvän mielihyvän tavoittelu pidättyväinen nautintooppi (hedonismi) - Ei ole sellaista kohtaloa tai jumalaa, joka voisi käskyttää ihmistä jumalat vain erilaisia atomeja - Indeterminismi - Maailmasta vetäytymisen oppi 3) Arthur Schopenhauer ( ) - Optimismin tilalle pessimismi - Elämäntahto ajaa ihmistä kärsimykseen (vrt. buddhalaisuus) - taide-elämys vapauttavana hetken lohtuna synkkyyteen

10 - Todellinen vapautuminen tapahtuu filosofian avulla, kun ihminen oivaltaa kärsimyksen kaikenkattavuuden Friedrich Nietzsche ( ) - Jumala on kuollut - Ihminen määrittelee oman moraalinsa ja maailmansa ( Minä on vain otaksuma ) - Ihmisen tahto ilmenee vallantahtona - Hyvä ja paha ovat vain määrittelykysymyksiä, totuus on ihmisen itsensä muovattavissa - Yli-ihmisoppi - Elämä ja voimakkuus itseisarvoina urheus ja jalous hyveinä Sören Kierkegaard ( ) - Hegel-kritiikki - Subjektivismi (yksilö=totuus=minä) - Joukko = epätotuus - Kolme elämän tasoa: Esteettinen Eettinen

11 Uskonnollinen Uskon hyppy subjektivismin huippuna Jean-Paul Sartre ( ) - Ihminen valitsee olemisen tapansa ja vastaa valinnastaan muille ( vapaus on vankila ) - Eksistenssi ennen essentiaa (vain olemassaololla on lopulta jokin merkitys) Normatiivisen etiikan teoriat Hyve-etiikka (toisinaan osana teleologista etiikkaa) Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka (sisältää myös sopimusetiikan) Seurausetiikka eli päämääräetiikka eli teleologinen etiikka eli konsekventialismi

12 Oikeuksien ja velvollisuuksien etiikka Taustaa: lukujen kriisi nosti moraalifilosofisia pohdintoja: yhtenäiskulttuurin hajoaminen löytöretket kirjapainotaito hajoava moraalinormisto Luonnontila ja oikeudet Luonnontila = kuvitteellinen yhteiskunnallinen alkuasetelma Thomas Hobbesin ( ) malli: - kaikkien sota kaikkia vastaan - Seurauksena rajoittamaton yksinvaltius, jossa valtiosta tulee hirviö eli Leviathan (H.n kirjan nimi) John Locken ( ) malli: - Järjen avulla ihminen kykenee jopa luonnontilassa yhteistoimintaan (luonnollinen oikeus toteutuu luonnonoikeusperinteen mukaan) - Luonnontilan epävarmuus saa ihmisen muodostamaan järjestäytyneen yhteiskunnan

13 Kantilainen velvollisuusetiikka Immanuel Kant ( ) Deontologista etiikkaa Moraalisuus edellyttää hyvää tahtoa, ei pelkkää sääntökokoelmaa Rationaalisuus johtaa aitoon vapauteen sapere aude uskalla ajatella itse Ihminen tekee moraaliset ratkaisunsa autonomisena olentona, osin auktoriteetin ohjauksessa Kantin kategorinen imperatiivi toimi niin, että oma toimintatapasi voisi muodostua yleiseksi laiksi, äläkä koskaan käytä toista ihmistä vain välineenä Seurausetiikka Teleologista etiikkaa (päämäärä) Kantilaisuuden kritiikki Ongelma: seurausten moraalisen arvon määrittely: 2. Tarkoitetut seuraukset: Pyhittääkö tarkoitus keinot? 3. Toteutuneet seuraukset: Pitääkö arvioida vain toteutunutta tekoa?

14 Seurausetiikan lajeja Utilitarismi: (utility = hyöty) James Mill ( ) ja Jeremy Bentham ( ): - hedonistinen kalkyylimalli (mielihyvän laskeminen) - Mahdollisimman paljon mielihyvää mahdollisimman monelle Ongelma: Kenen mielihyvä? Millainen mielihyvä? John Stuart Mill ja laadullinen utilitarismi( ): - määrällisen laskutavan lisäksi otettava huomioon mielihyvän laatu - Mieluummin olen onneton Sokrates, kuin onnellinen sika Ongelma: Mielihyvät vaihtelevat kuka arvioi? Tekoutilitarismi: - yksittäisen teon seurausten arviointi Sääntöutilitarismi: - mahdollisimman suuren hyödyn tuottavat säännöt arviointiperusteena 3) Preferenssiutilitarismi: - yksilön omat rationaalisesti arvokkaat valinnat arviointiperusteena R. M. Hare ( ) ja ns. arkkienkelin nakökulma:

15 - moraalin kaksi tasoa: intuitio universaalisuus - arkkienkelin näkökulmasta ts. yksilön ulkopuolelta nähtynä voidaan ratkaista se, mikä on hyvää mahdollisimman monelle Seurausetiikkaa voivat olla myös: - eettinen egoismi - eettinen altruismi - hedonismi Moraali Etiikka Etiketti Normi Akti Omissio Moraalinen autonomia Moraalinen agentti Moraalisubjekti Supererogatorinen teko FI 2, sanastoa

16 Normatiivinen etiikka Metaetiikka Deskriptiivinen etiikka Soveltava etiikka Relativismi Edvard Westermark Arvo Aksiologia Arvo-objektivismi Arvosubjektivismi Arvorelativismi Arvonihilismi Itseisarvo Välinearvo Praktinen syllogismi Humen giljotiini Tosiasiat-arvot Ludwig Wittgenstein G.E.Moore Moraalirealismi Antirealismi Kognitivismi Nonkognitivismi Naturalismi Supernaturalismi Eettinen intuitionismi

17 Naturalistinen virhepäätelmä Emotivismi Preskriptivismi R. M. Hare Hyve-etiikka A. MacIntyre Sisäiset hyvät Ulkoiset hyvät Martha Nussbaum Stoalaisuus Epikurolaisuus A. Schopenhauer F. Nietzsche Eksistentialismi S. Kierkegaard J-P. Sartre Essentia Teleologinen etiikka Deontologinen etiikka Luonnontila T. Hobbes J. Locke Luonnollinen oikeus Luonnonoikeusperinne Negatiiviset oikeudet Positiiviset oikeudet I. Kant Kategorinen imparatiivi

18 J. S. Mill Jeremy Bentham Egoismi Altruismi Utilitarismi Tekoutilitarismi Sääntöutilitarismi Laadullinen utilitarismi Preferenssiutilitarismi Ns. arkkienkelin näkökulma